Kitaran soittaminen

[KyleGass]

Nää on niin makuasioita. Minä en taas oikein välitä siitä isosta Fenderin lavasta Tykkään muutenkin enemmän tommoisesta Suhrin tyylisestä "vauhdikkaammasta" lavasta.

Vähän ehkä helpommin närästää se nikkelikuorinen humpparikin, mutta riippuu kyllä hirveästi muusta ulkoasusta. Joihinkin kitaroihin natsaa tosi hyvin.

Joo eihän nämä kiistelynalaisia asioita ole Tykkään kyllä tuosta Suhrin lavasta myös, ostin hetken mielijohteesta yhdessä vaiheessa Harrikan Fusion HH kakkosen, joka on ulkonäöllisesti lähes suora kopio Suhrin Pete Thornista.

Soittamisesta puheenollen kun ei ole kymmeneen vuoteen juuri jaksanut soittaa, niin ainoa mielenkiintoa ylläpitävä juttu viime aikoina on ollut Juha Björnisen kitarasoolojen plokkailu. Kuten tiedetään, niin volvosärö-ukollahan on käsittämätön määrä studioaikaa takana ja olen kahlannut lukemattoman määrän jotain 0-hit wonder iskelmäartistien levyjä, kun koskaan ei voi olla varma, milloin lähtee tiukka soolo. Kassu Halosen aikaisista tuotannoista varsinkin löytyy piilotettuja helmiä. Itselle ehkä kaikkien aikojen suosikkisuomalaiskitaristi, erittäin tunnistettava bendaustyyli ja loppuunsoitettujen blueslikkien lisäksi usein hauskoja kromaattisia sivuaskelia seassa. Välillä katsonut myös Youtubesta vanhoja TV-tuotantoja, jossa herra sikailee taustabändissä aikansa Mikko Kososena. Saatteeksi kova soolo milleniumin ajoilta.

 

[Stephen Elop]

No nyt tuli sitä soundia kanssa mukaan. Vähän vaimeena vielä. Täytyy tutkia mistä johtuu. Eli DAWina cubase 9.5 AI ja ikmultimedian ampltube 5 ja saman lafkan T-racks sunset studio reverb.

Jos tossa Cubasessa nostan volaa, niin rupeaa tulemaan ihme pröpinää. Siksi voimakkuus noin alhainen. Cubasesta äänen exportointi sitten tuotti tuollaista vaimeaa ääntä. Onneksi exportointi otti kaikki coret käyttöön ja 32 corea oli 100% kuormalla. Eka kerta itselle kun näin monesta ytimestä on todellakin hyötyä.

 

[Markqq]

Tiedätte varmaan sen tunteen jälleen kun sormet osuu kohdalleen ja flow päällä, mutta on pakko lopettaa, koska muita velvollisuuksia.
Niin, tässä taas punnitaan elämän valintoja

 

[pappatech]

Saatteeksi kova soolo milleniumin ajoilta.

Tommonen on kyllä tyylikäs tapa rakentaa sooloja, että linkitetään erilaisia melodisia ideoita ja väliin jää vähän tilaa hengittää.

Ja joo, positiivinen yllätys, jos on pakkokuuntelussa (esim. autossa) jotain maailmanlopun iskelmää ja sieltä lävähtääkin puskista joku hieno soolo

Ite plokkaillu mm. tän artistin sooloja:



Meikäläiselle tämmönen vastaava kasari- tai ysärimeno ei mee koskaan pois muodista.

 

[Stephen Elop]

Joo eihän nämä kiistelynalaisia asioita ole Tykkään kyllä tuosta Suhrin lavasta myös, ostin hetken mielijohteesta yhdessä vaiheessa Harrikan Fusion HH kakkosen, joka on ulkonäöllisesti lähes suora kopio Suhrin Pete Thornista.

Soittamisesta puheenollen kun ei ole kymmeneen vuoteen juuri jaksanut soittaa, niin ainoa mielenkiintoa ylläpitävä juttu viime aikoina on ollut Juha Björnisen kitarasoolojen plokkailu. Kuten tiedetään, niin volvosärö-ukollahan on käsittämätön määrä studioaikaa takana ja olen kahlannut lukemattoman määrän jotain 0-hit wonder iskelmäartistien levyjä, kun koskaan ei voi olla varma, milloin lähtee tiukka soolo. Kassu Halosen aikaisista tuotannoista varsinkin löytyy piilotettuja helmiä. Itselle ehkä kaikkien aikojen suosikkisuomalaiskitaristi, erittäin tunnistettava bendaustyyli ja loppuunsoitettujen blueslikkien lisäksi usein hauskoja kromaattisia sivuaskelia seassa. Välillä katsonut myös Youtubesta vanhoja TV-tuotantoja, jossa herra sikailee taustabändissä aikansa Mikko Kososena. Saatteeksi kova soolo milleniumin ajoilta.

No olipas kova. Siinä tuli saman tien Suomalaisen pop -musiikin paras soolo tähän asti. Itse en tuota musiikkia oikein jaksa kuunnella, mutta kuuntelin nyt muutamia kappaleita, ja kyllähän tuo sillä tasolla on , että pitäisi tuntua (olla joku Antti Tuiskun tavoin tunnettu). Ei vaan sitten askeleet suureen tietoisuuteen aina osu kohdalleen.

 

[KyleGass]

Tommonen on kyllä tyylikäs tapa rakentaa sooloja, että linkitetään erilaisia melodisia ideoita ja väliin jää vähän tilaa hengittää.

Ja joo, positiivinen yllätys, jos on pakkokuuntelussa (esim. autossa) jotain maailmanlopun iskelmää ja sieltä lävähtääkin puskista joku hieno soolo

Ite plokkaillu mm. tän artistin sooloja:



Meikäläiselle tämmönen vastaava kasari- tai ysärimeno ei mee koskaan pois muodista.

Ai että mitä nannaa, ihokarvamittari ei valehtele! EI ollu tuttu itselle, tuossa oli mukavasti sellaista Neil Schon -henkistä kasarimontaasimenoa.

 

[pappatech]

Ai että mitä nannaa, ihokarvamittari ei valehtele! EI ollu tuttu itselle, tuossa oli mukavasti sellaista Neil Schon -henkistä kasarimontaasimenoa.

Toi oli yllättävän kova toi koko levy. Mikä lie kreikkalainen artisti. Ja tosiaan tommoisia varsin hyvällä maulla vedettyjä soolojakin matkassa. Tota matskua unohtuu aina kaljapäissään fiilistelemään pitkäksi aikaa

Tosta kamarunkkareille kakkososa Anssi Kelan Soitinratsia -sarjaan:



Sen verran haitallista tais olla tuon Kosos-jakson katsominen, että pitää varmaan saada joku tommonen Jazzmaster-tyylinen offsetti, Masteryn tallala, ehkä P90:sillä..

 

[Disfear]

Toi oli yllättävän kova toi koko levy. Mikä lie kreikkalainen artisti. Ja tosiaan tommoisia varsin hyvällä maulla vedettyjä soolojakin matkassa. Tota matskua unohtuu aina kaljapäissään fiilistelemään pitkäksi aikaa

Tosta kamarunkkareille kakkososa Anssi Kelan Soitinratsia -sarjaan:



Sen verran haitallista tais olla tuon Kosos-jakson katsominen, että pitää varmaan saada joku tommonen Jazzmaster-tyylinen offsetti, Masteryn tallala, ehkä P90:sillä..

Ei varmaan kyllä uskalla tätä katsoa enää, kun ekan osan jäljiltä jäi kutiava "tarve" hankkia Gretschin baritoni. Vai olikohan se Gretschin? No kuitenkin semmonen ei-hevi baritoni, jota taas en juuri ikinä aiemmin ole harkinnut.

 

[pappatech]

Ei varmaan kyllä uskalla tätä katsoa enää, kun ekan osan jäljiltä jäi kutiava "tarve" hankkia Gretschin baritoni. Vai olikohan se Gretschin? No kuitenkin semmonen ei-hevi baritoni, jota taas en juuri ikinä aiemmin ole harkinnut.

Danelectroja oli ne baritonit. Noihan ei oo ilm. kovin kalliitakaan, että vois jäädä kalliimpiakin himoja.

 

[Disfear]

Danelectroja oli ne baritonit. Noihan ei oo ilm. kovin kalliitakaan, että vois jäädä kalliimpiakin himoja.

Ei kun niinpä olikin. Oli vähän sellainen tunne, että Gretschiltä oli kaikkea muuta paitsi baritoneja. Danelectroja Kosonen kyllä kehui ja taisi sanoa, että ne maksaa jotain 500 euroa ja etenkin hintaansa nähden on semmosia, että jokaisella pitäisi olla ainakin yksi. Mikä taas ei ole hyvä juttu sanoa yleisölle, jossa on herkästi kitarakuumeilevia katsomassa.

Toisaalta hyvä ettei video ollut täynnä Suhreja tai muuta sellaista.

 

[pappatech]

Ei kun niinpä olikin. Oli vähän sellainen tunne, että Gretschiltä oli kaikkea muuta paitsi baritoneja. Danelectroja Kosonen kyllä kehui ja taisi sanoa, että ne maksaa jotain 500 euroa ja etenkin hintaansa nähden on semmosia, että jokaisella pitäisi olla ainakin yksi. Mikä taas ei ole hyvä juttu sanoa yleisölle, jossa on herkästi kitarakuumeilevia katsomassa.

Toisaalta hyvä ettei video ollut täynnä Suhreja tai muuta sellaista.

Joo. Mää en kyllä suoraan sanoen tiedä, mitä tuollaisella tekisin.. Joku alavireinen metallijyräys tulis ekana mieleen, mutta aika perverssiä tommoisella Danelectron tyylisellä skeballa, minkä jälkeen jää lähinnä joku alavireinen sointumaalailu, mikä on taas niin spesifi juttu, ettei viittis kokonaista kitaraa ostaa.. Plus noi on minusta aika kauhean näköisiä

Pikku poikkeus ehkä tossa jälkimmäisessä videossa näkyvä 12-kielinen Danelectro. Semmoinen vois olla hauska omistaa ja sille keksisin ihan käyttöäkin.

 

[vilhopamppu]

Löytyisikö täältä ideoita…nurkasta löytyy DiMaveryn halpa straton mallinen sähköskitta, jossa ongelmana surina/särinä. Ilmeisesti maadoitus ongelma.
Surisee aina, mutta vähän vähenee kun kosken metalliosiin
Juotokset näyttää ihan ok olevan, muutaman huonomman juotin uudelleen, mutta ei ollut vaikutusta. Koittanut kaavioita katsoa, mutta ihan 1:1 ei löydy, mutta näistä päätellen pitäisi olla piuhoitukset Ok.
Kävin yleismittarilla läpi ja ainakin se piippaa metallisosien välillä. Avasin siis laitteen ja kävin silloin läpi.
Kieliä ja tallaa ei ollut maadoitettu, niin tein sinne maadoituksen, mutta se korkeintaan huononsi asiaa.
Riippuen kytkimen asennosta, tone mutikoiden säätäminen saattaa vaikuttaa surinan määrään, mutta ei poista sitä.
Eri piuhoilla, vahvarilla ja toisella kitaralla on vika paikannettu soittimeen.
Mitäs tuohon voisi kokeilla vielä? Kaikki juotokset uusiksi? Tai voiko vialliset mutikat tai kytkin aiheuttaa tuota? Tai kenties mikki?
Halpa laite niin kotikorjaamolla pitäisi saada henkiin

 

[Ad_Astra]

Sinkku mikit hurisee. Huonot enemmän. Väliasennoissa hurina tippuu taikka katoaa.

 

[vilhopamppu]

Onko tälle jotain tehtävissä? Vai ominaisuus?

 

[lmu2002]

Onko tälle jotain tehtävissä? Vai ominaisuus?

Jos matalalla gainilla mikki surisee niin puhuisin viasta. Samoin jos humppari surisee ylipäätään.
Viasta on kyllä lyhyt matka ominaisuuteen halvoissa kamppeissa.

 

[Stephen Elop]

Löytyisikö täältä ideoita…nurkasta löytyy DiMaveryn halpa straton mallinen sähköskitta, jossa ongelmana surina/särinä. Ilmeisesti maadoitus ongelma.
Surisee aina, mutta vähän vähenee kun kosken metalliosiin
Juotokset näyttää ihan ok olevan, muutaman huonomman juotin uudelleen, mutta ei ollut vaikutusta. Koittanut kaavioita katsoa, mutta ihan 1:1 ei löydy, mutta näistä päätellen pitäisi olla piuhoitukset Ok.
Kävin yleismittarilla läpi ja ainakin se piippaa metallisosien välillä. Avasin siis laitteen ja kävin silloin läpi.
Kieliä ja tallaa ei ollut maadoitettu, niin tein sinne maadoituksen, mutta se korkeintaan huononsi asiaa.
Riippuen kytkimen asennosta, tone mutikoiden säätäminen saattaa vaikuttaa surinan määrään, mutta ei poista sitä.
Eri piuhoilla, vahvarilla ja toisella kitaralla on vika paikannettu soittimeen.
Mitäs tuohon voisi kokeilla vielä? Kaikki juotokset uusiksi? Tai voiko vialliset mutikat tai kytkin aiheuttaa tuota? Tai kenties mikki?
Halpa laite niin kotikorjaamolla pitäisi saada henkiin

Kyllä jossakin varmaan vikaa on, jos maadoitus vain pahenssi asiaa. Kattos toi jos olisi apuja. On aika kattavasti selostettu asiaa

 

[Stephen Elop]

Tosta kamarunkkareille kakkososa Anssi Kelan Soitinratsia -sarjaan:

Kamala video. Siis katsoin kyllä kokonaan, mutta sit huomas että itseltä puuttuu vielä ainakin 3 kitaraa. Ja tähän päälle vielä danaelectron huulipuna mikeillä ja sitten ehkä tuo citar -soundin tarjoava juttu. Parker fly deluxe varsinkin harmittaa, kun niitä ei enää valmisteta, ja kuitenkin tarjoaa omaa soundiansa. Hinta karkaa älyttömyyksiin harvinaisuuden takia.

 

[ElReino]

Onko tälle jotain tehtävissä? Vai ominaisuus?

Single coil hum taitaa olla aika pitkälti ominaisuus, eli vaikea saada pois tykkänään. Vähennettyä sitä saa, tulos riippuulähtötilanteesta. Single coil mikit ovat herkkiä ympäristön häiriöille. Niitä voi väitetysti tulla riippuen mm. vahvistimen sähköpistorasian maadoituksesta (toinen pistorasia voi olla parempi), muista lähistön sähkölaitteista, loistevaloista jne.

Koetettiin saada pojan Fender Jazz Bassin meksikoversiota hiljaisemmaksi. Varmistettiin kaikkien metalliosion maadoitus samaan pisteeseen ja piuhan maan kautta vahvariin, myös mikkipesien alumiinifoliovuoraus. Hankittiin jopa galvaaninen erotin (suojaerotusmuuntaja) . Siitä huolimatta hurinaa ei saatu omasta mielestä riittävästi pois, joten vaihdettiin mikeiksi Seymore Duncanin humbugerit. Toisaalta hurina kuuluu siihen soundiin, eikä häiritse itse soittoa, varsinkin jos opettelee sellaisen soittotyylin, jossa joku sormi maadoittaa kielet koko ajan.

 

[vilhopamppu]

Kyllä jossakin varmaan vikaa on, jos maadoitus vain pahenssi asiaa. Kattos toi jos olisi apuja. On aika kattavasti selostettu asiaa

Tää vaikutti hyvältä, pitääpä kaivaa keppi ja video ja ryhtyä käymään vielä uudestaan läpi. Kiitos

 

[Disfear]

Joo. Mää en kyllä suoraan sanoen tiedä, mitä tuollaisella tekisin.. Joku alavireinen metallijyräys tulis ekana mieleen, mutta aika perverssiä tommoisella Danelectron tyylisellä skeballa, minkä jälkeen jää lähinnä joku alavireinen sointumaalailu, mikä on taas niin spesifi juttu, ettei viittis kokonaista kitaraa ostaa.. Plus noi on minusta aika kauhean näköisiä

Pikku poikkeus ehkä tossa jälkimmäisessä videossa näkyvä 12-kielinen Danelectro. Semmoinen vois olla hauska omistaa ja sille keksisin ihan käyttöäkin.

Noi on kieltämättä aika kummallisen näköisiä, enkä sellaisella ehkä mitään kunnollista tekisi, mutta vuosien saatossa kitarakuume on usein noussut ihan rumiakin tai vähintään outoja kitaroita katsellessa hyvin usein ihan ilman tarvetta.

Välillä toisaalta odottamattomista tuttavuuksista voi olla odottamatonta apua inspiraation kanssa. Toisinaan kitaraliikkeessä tulee aika virkistynyt olo, kun nappaa jonkun vieraanlaisen kitaran, jossa tuntuma ja tyylilaji on täysin muuta kuin omissa soittimissa.

Mutta joo oli taas kiinnostava video. Alussa ollut JEM ei sekään kuumetta helpottanut, mutta semmoset on onneksi usein kalliimpia.

 

[Ad_Astra]

Alussa ollut JEM ei sekään kuumetta helpottanut, mutta semmoset on onneksi usein kalliimpia.

Onneksi oman Jem77FP:n ostin jo 1998 jolloin ne oli halpoja kuin makkara.

 

[Mehtikkö]

On tämäkin, kaasutuksen aiheuttamaan ostosyyhyä pukkaa iholle: Squier Paranormal Offset Telecaster.
Ei ole tarvetta. Ei ole tilaa. Onneksi sentään ei ole tarjolla riittävän härskillä värityksellä
Tuntui kylläkin tosi kivalta sylissä, kun vähän F-Musiikissa kokeili varovasti…

 

[KyleGass]

Onko kukaan täällä ottanut kitaratunteja "vanhalla" iällä, jos on kuitenkin pitkähkö jakso itseoppineisuutta takana? Olen monesti miettinyt pitäisikö ottaa, mutta en lopulta varsinaisesti edes tiedä mitä niiltä haluaisin, ehkä lopulta jotain teoriapainotteisempaa opastusta.

 

[pappatech]

Onko kukaan täällä ottanut kitaratunteja "vanhalla" iällä, jos on kuitenkin pitkähkö jakso itseoppineisuutta takana? Olen monesti miettinyt pitäisikö ottaa, mutta en lopulta varsinaisesti edes tiedä mitä niiltä haluaisin, ehkä lopulta jotain teoriapainotteisempaa opastusta.

Oon ottanut, muutamaankin otteeseen tässä mitä lie reilun 25 soittovuoden aikana, ja saattaa olla, että käyn nytkin keväällä muutaman tunnin setin ihan sillä, että saa vähän ulkopuolista arviota ja toista silmäparia katsomaan juttuja, joita on ite työstänyt.

Jos kysyt, että onko hyötyä, niin riippuu varmaan monesta asiasta.. suurin hyöty itellä oli varmaan ekan opettajan kanssa, kun katottiin jotain ihan perusjuttuja ja mekaanikoita kondikseen ja sen perään soitin vaan itekseni ihan hemmetisti. Myöhempien opettajien kanssa on jäänyt aika lyhytaikaiseksi ja oma elämäntilanne ja motivaatio vaihdellut, että ois jaksanu reenata pitkäjänteisemmin.

Mut luulisin, että tuo kannattaa kirkastaa, että mitä tunneilta lähtee hakemaan kuin myös se, että jaksaako sit myös reenata tuntien ulkopuolella. Jos löytyy hyvä ja oikean tyylinen opettaja ja oma motivaatio on kondiksessa (+ aikaa soittaa), niin vaikea uskoa, ettei tunneista jotain tarttuis.

 

[Mehtikkö]

Onko kukaan täällä ottanut kitaratunteja "vanhalla" iällä, jos on kuitenkin pitkähkö jakso itseoppineisuutta takana?

Olen ja olivat kovin hyödyllisiä, kun opettaja osasi heti tarttua pahimpiin ongelmakohtiini ihan soittoasennosta lähtien. Kävin parisen vuotta viikottain tunneilla, siinä oppi paremmin itse oppimaan soittamista, mikä oli se suurin hyöty.

 

[KyleGass]

Joo, ehkä olisi ollut hyvä jos joku olisi joskus neuvonut soittoasentoihin liittyvissä asioissa. Tuppaa aika paljon väsymään sekä pleku- että otelautakäsi nopeammissa jutuissa, tosin en enää laita sille niin paljoa arvoa, kun jättänyt kaahaushommat jo aikoja sitten. Osansa varmasti tuollakin, kun soittaminen oli aina epämiellyttävää irvistystä riffitellessä.

 

[Myocyte]

Tuossa vois olla toisessa rahatilanteessa ihan kiinnostava peli nopealla selauksella: Suhr Pro Series S1 2012 3 Tone Sunburst | Reverb

Ois minusta hienompi, jos toi tallamikki ois seepravärityksellä, mutta toi mikkikombinaatio oli tosi toimiva siinä Suhrissa, joka mulla oli. SSH+ puolittuu loistavasti tuon ML-standardin kanssa ja samaten se nelosposition soundi ML-keski + ML-kaula oli loistava. Vähän miettiny, miks mää edes menin vaihtamaan tuon Suhrin poies..

Suhruttimet kyllä kiinnostaa, mutta uutena jos niitä halajaisi niin toi Musamaailman kanssa diilaus ei niinkään. Siksi varmaan itsellä jos joskus tyhmyyksissäni ilmenee jotain tuontasoisen soittimen kaipuuta niin varmaan se sitten Tomppa olisi. Omat soittopelit tosin siinä kuosissa, että minkäännäköistä tarvetta ei oikeastaan ees tuon luksusluokan soittimille ole..

Aiemmin puhuttiin modernista kasarimenosta, eräs yhtye josta oon diggaillut itse kovasti on ruotsalainen Nestor. Oikeeta menoa ja kunnon kasaribiisejä ja kitaristi etenkin tuossa bändissä osaa sekoittaa sen sopivan määrän röyhkeyttä ja virtuositeettia noihin liideihinsä:

 

[pappatech]

Suhruttimet kyllä kiinnostaa, mutta uutena jos niitä halajaisi niin toi Musamaailman kanssa diilaus ei niinkään. Siksi varmaan itsellä jos joskus tyhmyyksissäni ilmenee jotain tuontasoisen soittimen kaipuuta niin varmaan se sitten Tomppa olisi. Omat soittopelit tosin siinä kuosissa, että minkäännäköistä tarvetta ei oikeastaan ees tuon luksusluokan soittimille ole..

Niin olikos sulla kitara-arsenaali pääasiassa jotain floikallista hevikeihästä vai jotain perinnesoittimiakin telineessä? Viesteistä saanut kuvan, että ainakin Ibanezit hyvin tuttuja pelejä.

Sen musan kanssa, mitä minäkin päivíttäin enimmäkseen soitan, niin aika varmasti pärjäis tolla LTD Elitellä ja tulevalla customilla, mutta no.. hyviä ja nättejä kitaroita on mukava ostaa ja omistaa Olis vaan rahaa veivata.

Minähän ratkaisin nyt hetkellisesti stratokuumeeni hommaamalla jonkun tommoisen Tokain premium-sarjan TST-50:n itelleni. Jotain mitä lie reilun tuhannen kuusi sataa ollut uutena, että pykälän parempilaatuinen, mitä nää nykyiset tonnilla myytävät TST-50 modernit. 22 nauhaa, vaihdettu hiljattain jumbo-rosterit ja mikkeinä orkkisten tilalla Fenderin 57/62. Nyt tosiaan SSS-konfiguraatio, mutta humpparin saa halutessaan tallaan. Siisti näkyi olevan kondis.

Vaihdossa meni se mun Tokain LP pikku välirahoilla, kun en jaksanu ruveta enää remontoimaan tota, että sais mieleistään. Varmaan päivän parin sisään tuo mun soitin täällä.

Tarvii tsekata Nestor huomenissa. Hyvää kasarimusaa ei oo koskaan liikaa.

 

[pappatech]

Tää Musarin Tosin Abasi -malli ois hauska saada kouraansa, mutta nää hinnat on tätä nykyään.. tämäkin 5k€ uutena ja varmaan kohta Reverbissä vielä enemmän, kun valmistus rajoitettu 75 kappaleeseen. Mut ihan mielenkiintoisia ratkaisuja tehty ja tuo body näyttää itse asiassa aika ergonomiselta, vaikka eka reaktio ulkonäöstä onkin vähän semmonen "hyh"

Music Man Kaizen Apollo Black

7-String Multiscale Electric Guitar Developed in collaboration with Tosin Abasi, Body: Alder, Glued-in neck: roasted maple, Fingerboard: Ebony, Neck profile: Infinity with conical radius, 24 Frets, Multiscale scale: 629 - 652 mm (24.75" - 25.65"),...

www.thomann.de

 

[Markqq]

Spoileri: Sabaton - Swedish Pagans

Sinänsä aika helppo biisi soittaa, mutta downpikkauksella ei yksinkertaisesti stamina riitä koko biisiin joten päätin vetää sen lähestulkoon kokonaan alternatella. Taisi ollakin puhetta mölisevistä kielistä ja niinhän ne sielä taustalla soi enemmän tai vähemmän. Jokunen virhekin sekaan mahtui. Mutta, quality shitcontentilla eteenpäin Taisi tokalla vedolla mennä "maalin" eli ei tarvinnu kauaa kuvailla.

Ja sitten niinkuin aina, kehitysideat vastaan jne!

 

[pappatech]

Ja sitten niinkuin aina, kehitysideat vastaan jne!

No, jotain pikaista kommenttia.

Ei tuota varmaan oo tarkoituskaan vetää kokonaan downstrokeilla.. Tempon puolesta ehkä vois vielä vetää kokonaan alaspäinkin, mutta jonkinlaisella alternatella minäkin nuo jutut soittaisin.

Se alun taustakitara, joka oli jollain puhtaalla soundilla. Kannattaa ehkä tutustua kitaran mikkivalitsimeen ja muihinkin positioihin kuin talla. Vaihtoehtoisesti kitaran toneen. Tallamikillä volat ja tonet tapissa puhtaat kuulostaa herkästi aika räikeältä, mitä tuokin soundi minusta vähän oli ja noista muista positioista löytyy usein vähän semmoista pehmeämpää ja miellyttävämpää soundia. Riippuu tietysti kitarasta, mikeistä, käytetystä soundista, mitä hakee ja niin edelleen, mutta kommenttina kummiskin. Ite soitossa tuohon liittyen ei varmaan mitään vikaa.

Ja sitten kun soittelee noita melodiolinjoja, niin jos käyttää vähän vibratoakin niissä nuoteissa, joihin pysähtyy, niin soitto kuulostaa het jonkin matkaa elävämmältä.

 

[pappatech]

Siitä pula-ajan Slashia:

November Rain - First Solo (playthrough)

Got a new guitar with much heavier strings that I'm used to and thought to try and record something with it. A little getting used to bending is needed, but it plays allright. Btw. played with a stra

soundcloud.com

Eka bendi just sen verran vajaa, että häiritsee, mutta tilttas projektin tallennus, kun Onedriven synkkaus varas tiedostoa, niin menikin välissä tovi sitä setviessä, että pääsin edes tallentamaan tuota, niin jäi uusintaotot ja hiomiset.

Tosiaan viikolla tuli uusi Tokain strato lespan tilalle. 12-56 (tai .054) setti kiinni, että jonkin matkaa paksummat kielet, millä tottunut soittamaan. Aamulla kiersin neljäsosakierroksen kaularautaa tiukemmalle, kun alkuperäinen omistaja tykännyt aika korkeasta tatsista ja perään sit tuo nauhoitus. Sanotaanko että yllättävänkin mukava jo soittaa, mutta huolto edessä ens viikolla, jossa tulee tsekatuksi läpi ja humppari takas tallamikin paikalle.

 

[Disfear]

Siitä pula-ajan Slashia:

November Rain - First Solo (playthrough)

Got a new guitar with much heavier strings that I'm used to and thought to try and record something with it. A little getting used to bending is needed, but it plays allright. Btw. played with a stra

soundcloud.com

Eka bendi just sen verran vajaa, että häiritsee, mutta tilttas projektin tallennus, kun Onedriven synkkaus varas tiedostoa, niin menikin välissä tovi sitä setviessä, että pääsin edes tallentamaan tuota, niin jäi uusintaotot ja hiomiset.

Tosiaan viikolla tuli uusi Tokain strato lespan tilalle. 12-56 (tai .054) setti kiinni, että jonkin matkaa paksummat kielet, millä tottunut soittamaan. Aamulla kiersin neljäsosakierroksen kaularautaa tiukemmalle, kun alkuperäinen omistaja tykännyt aika korkeasta tatsista ja perään sit tuo nauhoitus. Sanotaanko että yllättävänkin mukava jo soittaa, mutta huolto edessä ens viikolla, jossa tulee tsekatuksi läpi ja humppari takas tallamikin paikalle.

On kyllä aika rajut kielet, mutta hyvinhän toi menee. Joskus pidin itsekin vastaavia, mutta sittemmin on tullut palattua inhimillisempiin setteihin.

Jäi kyllä Kososen kokoelmasta tarpeetonta Telecaster-/Jazzmaster-/Danelectro-kuumetta. Kahta ensimmäistä olen kyllä aika ajoin elämässä aiemminkin kuumeillut, mutta jättänyt aina hankkimatta. Vähän ihmetytti, kun Mikko kehui Fenderin Custom Shopin kitaroita hyvän hintaisiksi, ellen ymmärtänyt jotain väärin. Noi kun näyttää olevan 3000–4000 euron välillä.

 

[pappatech]

On kyllä aika rajut kielet, mutta hyvinhän toi menee. Joskus pidin itsekin vastaavia, mutta sittemmin on tullut palattua inhimillisempiin setteihin.

Jäi kyllä Kososen kokoelmasta tarpeetonta Telecaster-/Jazzmaster-/Danelectro-kuumetta. Kahta ensimmäistä olen kyllä aika ajoin elämässä aiemminkin kuumeillut, mutta jättänyt aina hankkimatta. Vähän ihmetytti, kun Mikko kehui Fenderin Custom Shopin kitaroita hyvän hintaisiksi, ellen ymmärtänyt jotain väärin. Noi kun näyttää olevan 3000–4000 euron välillä.

Jossain näin juttua, että toi Fenderin 57/62 mikkisetti ois tarkoitettukin paksummalle, luokkaa .012 setille. Että muuten liian kirkas soundi tai jotain sinne päin. Tiedä sitten. Ei noiden kanssa välttämättä muuta ongelmaa oiskaan, mutta toi paksu E alkaa olemaan aika paksu millekään teknisemmälle.. Mutta ehkä tän voiskin pitää tämmöisenä fiilistelypelinä. Paras mun sähkökitaroistani soittaa sormin, kun kielet paksummat ja pykälän korkeammalla.

Ja onhan noi Custom Shopit edullisia noihin oikeisiin vintage-peleihin verrattuna Mikähän lie originaali ´57 strato on kitarapajalla nyt myynnissä hintalapulla 16k€.

Ja juu, joku tommonen JM-tyylinen offsetti ja varmaan esim. P90-tyylisillä mikeillä itteäkin polttelee. Sais varmaan vähän eri fiilistä ja soundia, mitä mistään muusta mun kitarasta. Kattelin GAS guitarworksin kaupasta sen tekemää, Cocobolo-kantista custom jazzmasteria, joka kiinnostais oikeastaan hemmetisti, jos ois kolme kiloa löysää

 

[Ad_Astra]

On kyllä aika rajut kielet, mutta hyvinhän toi menee. Joskus pidin itsekin vastaavia, mutta sittemmin on tullut palattua inhimillisempiin setteihin.

Joo, ei mitään boomer settejä tännekään. Katoaa se viimeinenkin hauskuus kitaran soitosta, vaikka taidehan on taiteilijan tuskaa.

November Rain oli hyvän kuuloinen. Toki nyt tuommoiset alkuperäisen päälle soittelut on vähän kuin piirtäisi läpi IMO. Kuitenkin hieman eri juttu sointukulun päällä vetää oikea nuotti kuin jos siellä soi alkuperäinen alla.

AIkohin edes jaksanut napata kitaraa kouraan. Ehkä tänään voisi parin oluen voimalla jotain nyhvätä.

 

[Disfear]

Joo, ei mitään boomer settejä tännekään. Katoaa se viimeinenkin hauskuus kitaran soitosta, vaikka taidehan on taiteilijan tuskaa.

Joo nimenomaan. Joissain piireissä tuntui olevan ajatus, että jos pystyy soittaa paksulla setillä hyvin, niin on jotenkin parempi kitaristi. Ajattelin että pakko kai sitten olla mies ja uhrautua, mutta samalla logiikallahan kitaraakaan ei pitäisi valita sen perusteella, että se tuntuu hyvältä omaan käteen. Ja Ynkkäkin taitaa vetää jollain .08–42 setillä (saa korjata).

Onneksi nykyään tajuaa arvostaa sitä, että soitinta on miellyttävä ja helppo soittaa. Eikä siinä mitään jos vaikka soundin takia tykkää paksuista kielistä, kunhan se ei ole pakotettu valinta.

 

[KyleGass]

Joo nimenomaan. Joissain piireissä tuntui olevan ajatus, että jos pystyy soittaa paksulla setillä hyvin, niin on jotenkin parempi kitaristi. Ajattelin että pakko kai sitten olla mies ja uhrautua, mutta samalla logiikallahan kitaraakaan ei pitäisi valita sen perusteella, että se tuntuu hyvältä omaan käteen. Ja Ynkkäkin taitaa vetää jollain .08–42 setillä (saa korjata).

Onneksi nykyään tajuaa arvostaa sitä, että soitinta on miellyttävä ja helppo soittaa. Eikä siinä mitään jos vaikka soundin takia tykkää paksuista kielistä, kunhan se ei ole pakotettu valinta.

Mullekki oli joskus iskostunut, että pitää vetää niin paksulla setillä kuin mahdollista. Nykyään rehdisti ysisetti kiinni aina, tykkään bendailla paljon, niin mukavan kevyt soitella. Kympeissä tykkään siitä, että bendauksen saatevibrassa on enemmän vastusta, tekee jotenkin luonnollisemman ja tasaisemman vibratosta.

 

[pappatech]

Kympeissä tykkään siitä, että bendauksen saatevibrassa on enemmän vastusta, tekee jotenkin luonnollisemman ja tasaisemman vibratosta.

Jeps, jotain tällaista itse asiassa havaitsin kun noilla paksummilla soittelin.

Muoks. Niin tosson itse asiassa pyöreämpi radiuskin, 9,5". Tarvii vähän ihmetellä tätä ajan kanssa

Jos soittelisin enemmän sähkiksellä sormin, niin varmaan jättäisin tuon paksumman setin, mullahan taitaa olla akkarissakin vaan joku suunnilleen vastaavan paksuinen setti, mutta jos ja kun tästäkin on varmaan tarkoitus tehdä enemmän yleispeli, niin eiköhän tuohon mene joku 10-46 tai 10-48 säätöjen yhteydessä ja satulan urat ja säädöt sen mukaan. Vähän tuo pitää huonommin virettä, mitä ehkä toivois, että katotaan meneekö jotain osaakin vaihtoon.. Voi olla kyllä, että tuossa on vaan hienovire vähän sinne päin tällä hetkellä, mutta en todnäk jaksa alkaa säätään, kun toi huoltoaika jo varattu viikon päähän.

 

[pappatech]

Ja saa kai noiden kielten paksuuksien kanssa spedeillä, mutta jos on tolkun ihminen, niin minusta kielet valitaan lähinnä sen mukaan, millaista soundia ja tatsia haluaa, tai missä vireessä on tarkoitus soittaa. Paksumpi setti soi vähän paksummin ja toimii paremmin matalissa vireissä, mutta en minä sitä sen takia laittais, varsinkaan mihinkään hevi- / tiluluikkuun, että ois jotenkin kovempi jätkä.

 

[Laquel]

Itellä standardi e vireessä on Gibson skaalalla 10-46 ja fenkku skaalalla 9-46. Ihan soittomukavuuden perusteella valikoitunut vaikka sama homma oli aikanaan että joku "kova jätkä" soitti jollain 13 setillä niin piti itselläni olla

 

[pappatech]

Muistan, että joku juttu tuli aikanaan vastaan, että Stevie Ray Vaugh veti .013 setillä ja bendaili aika vaivattomasti jotain parin nuotin bendejä. Muuten ei oo tullu itelle vastaan tuota, että pitäs olla paksumpi setti, että ois kova soittaja

Tolla uudessa pelissä kiinni olevalla .012 setillä ei ollu muuten ongelmaa bendailla, mutta esim. korkealla E-kielellä ja loppupäästä nauhoja, missä tatsi muutenkin vähän jäykistyy, ei onnistunut enää joku puolentoista sävelaskeleen bendi. Että tosiaan jos ja kun tuostakin soittimesta haluaa yleispeliä, niin tarvii kevyempää settiä, että voi soitella kaiken, mitä tarvittee. Joissain sointukomppihommissa tykkäsin paksun setin vähän muhkeammasta soundista.

Mullon ollu kanssa 9-46 noissa tilukepeissä standardi E-vireessä, mutta vähän myös ongelmia sellaisen tasaisen ja musikaalisen vibraton kanssa bendatessa (jos on siis kovin flätti otelauta ja kevyt setti). Mistä syystä oon sit aikojen saatossa tottunu tekeen kammella tietyt vibrat bendatessa. Toi tosiaan tuntui tolla paksummalla setillä ja pyöreämmällä otelaudalla jotenkin helpommalta, että tarvii varmaan vähän tutkia asiaa, että onko tuo setistä kiinni, radiukseen liittyvä juttu vai kuvittelinko vaan eilen

 

[Ad_Astra]

Mahtava idea tuli eilen iltasella tehdä tausta Yngwien Fire & Ice -kappaleeseen. Vielä mahtavampi idea oli vetää videolle äsken. Noh, itsekritiikkiä kun ei ole niin youtubeen vain. Stratocaster jossain romukasan alla alimmaisimpana laukussa joten meni Jemillä.

 

[KyleGass]

Vibratosta tuli mieleen, että onko teillä suosikkikitaristeja, joilla on jokin ominaisuus, josta ette välttämättä pidä? Esimerkkinä Guthrie Govan on "tyylilajissaan" yksi suosikkikitaristejani, täysin käsittämätön improaja jne. mutta vibraton nopeus lähtee usein käsistä, mikä sitten särähtää korvaani.

 

[lmu2002]

Vibratosta tuli mieleen, että onko teillä suosikkikitaristeja, joilla on jokin ominaisuus, josta ette välttämättä pidä? Esimerkkinä Guthrie Govan on "tyylilajissaan" yksi suosikkikitaristejani, täysin käsittämätön improaja jne. mutta vibraton nopeus lähtee usein käsistä, mikä sitten särähtää korvaani.

Laulajia tulee mieleen aika monta
Mutta hieno kysymys. Mua ärsyttää ne ketkä ei viitsi tai jaksa opetella omia soolojaan, eli livenä tulee mitä sattuu. Guthrie syyllistyi Wilsonin bändissä just tohon kun olin heitä circuksessa kattomassa ja levyn hienot soolot vesittyi perusjumpaksi.

 

[pappatech]

Tosta sooloilusta tuli mieleen yks Frank Zappan pätkä, jossa siltä kysyttiin osapuilleen kai sitä, millaisena kitaristina itsensä näkee, johon sitten vastasi, että hänen lähestymistapansa soittoon on hyvin erilainen kuin suurimmalla osalla muita. Tyyliin muut soittaa kitarasoolot opeteltuina ja soolot on aina livenäkin virheettömiä / tahrattomia (spotless oli käytetty termi), mutta hänen näkemyksensä on se, että hän tietää suunnilleen kauan hällä on johonkin sooloon aikaa ja sen jälkeen tilanne ja mielikuvitus sanelee sen, mitä soolon paikalla milloinkin tulee.

Mut tuosta kysymyksesta, niin varmaan jokaisella meikäläisenkin fanittamalla kitaristilla on jotain (live)maneereita, joista ei ihan hirveästi piittaa. Tommy Emmanuel varmaan meikäläisen viimeksi näkemä huippukitaristi ja sillä on ne tietyt rummuttelujutut, jotka voi lähteä livenä laukalle ja sitten kuunnellaan 10 minuuttia jotain rummutteluhassutteluimproa versus jotain biisejä, joita ois halunnu keikalla kuulla. Meen kyllä siitä huolimatta taas uudestaan, jos vaan vielä Suomeen tulee

 

[korvaoo]

Mahtava idea tuli eilen iltasella tehdä tausta Yngwien Fire & Ice -kappaleeseen. Vielä mahtavampi idea oli vetää videolle äsken. Noh, itsekritiikkiä kun ei ole niin youtubeen vain. Stratocaster jossain romukasan alla alimmaisimpana laukussa joten meni Jemillä.

Joo ihan selkeesti kitaran vika, hävitykseen vaan moinen kukkakeppi, voin hävittää turvallisesti kun lähetät mulle tänne sen (kohtuu kova veto taas kerran, kiitos tästä )

 

[Ad_Astra]

Joo ihan selkeesti kitaran vika, hävitykseen vaan moinen kukkakeppi, voin hävittää turvallisesti kun lähetät mulle tänne sen (kohtuu kova veto taas kerran, kiitos tästä )

Hah. No ihan ok se meni. Itse soolo vain kaivertaa kun pitäisi hiukan etukäteen miettiä mitä vetelee.

Täytyy kyllä itse kehua tuo alun luritus pätkässä, kun 10 sek paikkeilla pitäisi mennä alternatella mutta vedinkin vain legatona sen pätkän kun keskittyi vaihtamaan kaulamikistä tallamikkiin.
Ennen sooloa sweeppipätkä meni nyt fiilispohjalta eikä kuviot siten kuten alkuperäisessä. Joskus fiiliksellä veto onnistuu

 

[KyleGass]

Mua ärsyttää ne ketkä ei viitsi tai jaksa opetella omia soolojaan, eli livenä tulee mitä sattuu. Guthrie syyllistyi Wilsonin bändissä just tohon kun olin heitä circuksessa kattomassa ja levyn hienot soolot vesittyi perusjumpaksi.

Tuota itseasiassa joskus mietinkin, että miten toimineet livenä. En ole erityisen paljon Steven Wilsonin soolomatskua kuunnellut, mutta pari ikonista sooloa sieltäkin tulee silti mieleen, joissa toivoisin punaisen langan säilyvän. Voi olla mutua, mutta voisin Wilsonin profiilin perusteella ajatella, että toivoisi kitaristilta rutiininomaisempaa työskentelyä livetilanteissa.

Tuo punaisen langan säilyminen varmaan onkin lopulta itselle se oleellinen asia, toivonkin livetilanteissa aina improvisaatiota, kunhan alkuperäisen tunnelman rakenne säilyisi jotenkuten ennallaan. Esimerkiksi Lukatherin livevetoja on hauska katsoa, kun on tilaa hyvälle fraseeraukselle ja omaperäisille nuottivalinnoille. Josta pääseekin Lukatherin kohdalla siihen alkuperäiseen kysymykseen, eli homma kusahtaa kun kaulamikki napsahtaa päälle ja lähtee hampaat irvessä kunnon raivotilu

 

[pappatech]

Josta pääseekin Lukatherin kohdalla siihen alkuperäiseen kysymykseen, eli homma kusahtaa kun kaulamikki napsahtaa päälle ja lähtee hampaat irvessä kunnon raivotilu

Onko heittää esimerkkiä tästä Lukatherin raivotilusta? Se on kuitenkin minusta noin yleisesti sieltä tyylitajuisimmasta päästä kitaristeja. Vaikka huom. ei niitä kitaristeja, joiden matskun tuntisin läpikotaisin.

 

[KyleGass]

Onko heittää esimerkkiä tästä Lukatherin raivotilusta? Se on kuitenkin minusta noin yleisesti sieltä tyylitajuisimmasta päästä kitaristeja. Vaikka huom. ei niitä kitaristeja, joiden matskun tuntisin läpikotaisin.

Vähän ehkä raju tuomio itseltäni... Älkää kivittäkö, pidän itsekkin Lukatheria yleisesti ottaen todella tyylitajuisena Yritin nopeasti etsiä jonkun esimerkin, tuossa livessä 2:04 kohdassa on hieman tuota kuvailemaani toimintaa. Sitten taas 1:54 kohdan sointu silkkaa hunajaa korvilleni.