Kitaran soittaminen

[Markqq]

Tässä ois aika kiva biisi kanssa. Paljon erilaista treenattavaa!

 

[Humanoid]

Mistä mahtaisi johtua seuraava vika? Ibanez RG550 humppareilla ei kuulu ylimääräistä surinan tapaista häiriöääntä mikeistä säröllä soitettaessa, kun taas RGA742:lla sellaista kuuluu, vaikka kielet on dempattu? Maajohto irti? Ei kuulosta ainakaan vahvarin tai piuhan ongelmalta, jos ongelma häviää kitaraa vaihtamalla.

Maadoitusjohto on irti, tai jossain kylmäjuotos. Ei muuta kuin kolvauksia tarkastelemaan.

 

[AnzaGuitars]

Maadoitusjohto on irti, tai jossain kylmäjuotos. Ei muuta kuin kolvauksia tarkastelemaan.

Kiitos tästä. Kitara on ostettu Thomannilta viime vuonna, joten menisi varmaankin takuukeissinä? Sinällään kitarassa olisi muutakin pientä laittoa, kuten nauhojen päiden hionta ja tallassa muutama kuusiokoloruuvin pää on terävänoloinen, jonka huomaa selkeimmin palm mutea tehdessä. Miten pitkään näiden takuupalautusten kanssa on yleensä mennyt?

 

[pappatech]

Kiitos tästä. Kitara on ostettu Thomannilta viime vuonna, joten menisi varmaankin takuukeissinä? Sinällään kitarassa olisi muutakin pientä laittoa, kuten nauhojen päiden hionta ja tallassa muutama kuusiokoloruuvin pää on terävänoloinen, jonka huomaa selkeimmin palm mutea tehdessä. Miten pitkään näiden takuupalautusten kanssa on yleensä mennyt?

Joudutko vastaamaan kuitenkin lähetyskuluista?

Vahva suositus omasta puolestani hyvälle sepälle, joka laittaa ton soittimen tiptop-kuntoon ihan kotimaassa. Maksaa kyllä jotain viiden kympin ja parin sadan väliin riippuen sepästä ja mitä kitaralle tarvii tehdä, mutta hyvän sepän käsittelyn jälkeen on käytännössä ihan toinen soitin niin kuin esim. tuo mun Jammu.

muoks. voin oikeasti laittaa säätöjen ja soitettavuuden puolesta ihan minkä tahansa superstraton viereen tuon omani. Sen verran hyvä tuosta tuli uudella satulalla ja viritinkoneistolla. Ulkonäköjutuissa ei pärjää, jos joku haluaa jotain loimu- tai linnunsilmävaahteraa tai jotain muuta kuin geneeristä ruusupuuta otelautaan.

 

[AnzaGuitars]

Joudutko vastaamaan kuitenkin lähetyskuluista?

Vahva suositus omasta puolestani hyvälle sepälle, joka laittaa ton soittimen tiptop-kuntoon ihan kotimaassa. Maksaa kyllä jotain viiden kympin ja parin sadan väliin riippuen sepästä ja mitä kitaralle tarvii tehdä, mutta hyvän sepän käsittelyn jälkeen on käytännössä ihan toinen soitin niin kuin esim. tuo mun Jammu.

muoks. voin oikeasti laittaa säätöjen ja soitettavuuden puolesta ihan minkä tahansa superstraton viereen tuon omani. Sen verran hyvä tuosta tuli uudella satulalla ja viritinkoneistolla. Ulkonäköjutuissa ei pärjää, jos joku haluaa jotain loimu- tai linnunsilmävaahteraa tai jotain muuta kuin geneeristä ruusupuuta otelautaan.

Selvitän asian kun lähden tekemään reklamaatiota asiasta. Thomannilla näkyy olevan myös huoltovaihtoehto kotimaassa, voisin kysellä paikalliselta sepältä tarjousta korjauksesta niin ei tarvitsisi soitinta lähettää saksanmaalle. Tuo on kyllä totta että halpakin soitin kunnon sepän käsittelyn jälkeen peittoaa monet paljon kalliimmat soittimet soitettavuudeltaan pakasta vedettynä.

Metallimiehille varsin informatiivinen video, kannattaa vilkaista ennen kuin ryntää ostamaan uusia kitaramikkejä:

 

[Stephen Elop]

Otelautaa jollain hienolla paperilla tai 0000-villalla tuosta. Sitten öljyä perään niin huomaa mitään.

Eipä toi nyt muutenkaan haittaa. Kitara vaihtaa omistajaa sitten kun henki lähtee

 

[Bladekill]

Metallimiehille varsin informatiivinen video, kannattaa vilkaista ennen kuin ryntää ostamaan uusia kitaramikkejä:

Aika heikosti tehty video kun vertaillaan saman valmistajan käytännössä samanlaisia passiivisia mikkejä toisiinsa ja sitten soitellaan jotain Judas Priestiä E standard vireessä.

Sinänsä ihan totta ettei noita vaihtamalla tule käytännössä ikinä maasiivista äänieroa vaikka tuossakin videossa huomasi aivan selvästi eron noiden (tai ainakin Duchess vs muut) välillä, mutta jos sitä jahtaa mikkien vaihtamisella niin sitten on jo menty metsään. Mikkejä kannattaa lähinnä vaihtaa jos omassa tulee aivan umpipaskat mukana jotka muuttaa low-E kielen saundin mudaksi kun soittaa A/B/C-vireessä (tai varsinkin jos pitch shiftaa) tai jos ne on liian hiljaiset. Aktiiviset on sitten oma asiansa kun niissä on preamp and EQ.

Sinänsä ihan oikea pointti että jos laittaa esim. satojen eurojen mikkiparin siinä toivossa että oma saundi muuttuu merkittävästi niin sitten ollaan aivan väärillä teillä.

 

[lmu2002]

Laitoinkohan joskus tännekin? No joka tapauksessa, tein pikku kokeilun kun aihe kiinnosti. Tässä sama gain ja sama vahvistinplugari kaikissa. Kitara vaihtuu paitsi kahdessa vikassa sama yksilö eri mikeillä.
Vaikuttaa että enempi semmonen tuntumaero soittaessa kuin varsinainen soundiero. Tonezone on hivenen paksumpisoundinen mutta se tulee lespaulista kun muut on stratoja. Signaalien tasoerot selittää minusta myös mahdollista eroa soundissa mutta jos gainit laittais tasoihin niin sounditkin todnäk. olisi lähempänä toisiaan.

Joka tapauksessa, jos sulla on joku perusjees duncan jo käytössä, tuskin saat soundiin huimaa muutosta pelkästään mikkiä vaihtamalla.

 

[Myocyte]

Kiitos tästä. Kitara on ostettu Thomannilta viime vuonna, joten menisi varmaankin takuukeissinä? Sinällään kitarassa olisi muutakin pientä laittoa, kuten nauhojen päiden hionta ja tallassa muutama kuusiokoloruuvin pää on terävänoloinen, jonka huomaa selkeimmin palm mutea tehdessä. Miten pitkään näiden takuupalautusten kanssa on yleensä mennyt?

Tompan kanssa palautukset on tainnut monella mennä aika mallikkaasti, eli jos ruoska ei miellytä niin palautus on toki aina vaihtoehto. Nauhanpäiden pieni kurkkiminen otelaudan yli on Suomen ilmastossa aika tavanomainen juttu, ja on tullut vastaan kyllä korkeamman hintaluokan kitaroissakin (esim. hyvin moni fujin vaahteralautainen iba). Noiden hionta on nopea homma, joko soitinkorjaajalle/sepälle taikka kätevälle DIY-miehelle. En nyt tiedä millaista actionia pidät ruoskassasi, mutta tuonkaltaisilla talloilla on myös varsin yleistä että jos action halutaan matalaksi niin tallapalojen ruuvit saattavat pistää plekukäteen, varsinkin jos paloja on jouduttu laskemaan paljon. Kaveri taisi sahailla oman ibansa tallaruuvit kylmästi lyhyemmäksi kun tosiaan otti ikävästi plekukäteen. Hifistelijän ratkaisu on ostella lyhyemmät ruuvit, tai vaihtoehtoisesti sitten shimmailla kaulaa tuossa tilanteessa (jos siis on pulttikaula..).

 

[Humanoid]

Kiitos tästä. Kitara on ostettu Thomannilta viime vuonna, joten menisi varmaankin takuukeissinä? Sinällään kitarassa olisi muutakin pientä laittoa, kuten nauhojen päiden hionta ja tallassa muutama kuusiokoloruuvin pää on terävänoloinen, jonka huomaa selkeimmin palm mutea tehdessä. Miten pitkään näiden takuupalautusten kanssa on yleensä mennyt?

Kuten jo aiemmin sanottu, huolto riittää. Kitaraa ei kannata lähettää takaisin esim. nauhojen päiden takia jotka alkavat törröttää Suomen talvessa ennemmin tai myöhemmin. Yleensä kitaran ensimmäinen talvi on se jonka jälkeen kannattaa tehdä perusteellisempi huolto nauhoille.

 

[pappatech]

Nauhan päiden kurkkiminen joo suht normaalia suunnilleen kaikissa tuontikitaroissa. Meikäläisen reilun kolmen kilon musaristakin oli tullu toissa talvena nauhan päät ulos, mutta tosiaan sepällä korjaantui oikein miellyttäväksi. Toi on ihan mielenkiintoinen nyt nähdä, että tuleeko mitään ongelmia tuon kotimaisen customin kanssa. Vois luulla, ettei pitäs tulla.

Mikeistä, niin enemmän itteä kiinnostaa nykyään se, miten mikki tosiaan reagoi soittoon ja esim. volaan ja miten hyvää semi clean / semi dirty soundia jostain mikistä lähtee. Metallijyräsoundin saa varmaan suunnilleen mikistä kuin mikistä, kunhan nyt ovat suunnilleen riittävän kuumat, mutta noi ekat ei sit enää välttämättä onnistukaan esim. liian kuumilla mikeillä.

 

[Ad_Astra]

Kun nauhat törröttää niin vetelee vaan tonnisella ja kakstonnisella paperilla. Sit ne taas imeytyminen sisään päin ja kun taas jossain vaiheessa törröttää, vähemmän kuin ekalla kerralla, taas sama proseduuri. Helppoa, ei saa vahinko aikaan kun käyttää hienoja papruja, ei tarttenut raahata minnekään kitaraa ja selviää parille eurolla. Viime talvena sai tehdä parille kitaraa kun lämpö ja kosteus vaihteli paljon. Niin vaihtelee nytkin eikä ongelmaa ole.

Edit. Just tänään vaihdoin kielet seiskaan ja hioin tuolla tyylillä.

 

[Saadisti]

Aina soittanut perinteisesti kuusikielisellä sähkökitaralla, monta vuotta jo ESP Eclipsellä (drop D vireessä) joka istuu omaan käteen todella hyvin. Musiikkimaku on laajentunut sisältämään alavireistä mättöä ja tekisi mieli hankkia kakkoskitaraksi jonkin siihen paremmin soveltuvan. Pitäisikö hommata joku baritoni tai seiska tuohon tarkoitukseen, vai ihan vaan perinteisen ehkä hiukan pidemmän skaalan omaavan kuusikielisen ja siihen jotkut peukalon paksuiset kielet? Seiskassa on varmaan vähän leveämpi kaula kuin baritonissa? Ei sinällään haittaa kun kämmenet ovat isot.

 

[Humanoid]

Aina soittanut perinteisesti kuusikielisellä sähkökitaralla, monta vuotta jo ESP Eclipsellä (drop D vireessä) joka istuu omaan käteen todella hyvin. Musiikkimaku on laajentunut sisältämään alavireistä mättöä ja tekisi mieli hankkia kakkoskitaraksi jonkin siihen paremmin soveltuvan. Pitäisikö hommata joku baritoni tai seiska tuohon tarkoitukseen, vai ihan vaan perinteisen ehkä hiukan pidemmän skaalan omaavan kuusikielisen ja siihen jotkut peukalon paksuiset kielet? Seiskassa on varmaan vähän leveämpi kaula kuin baritonissa? Ei sinällään haittaa kun kämmenet ovat isot.

Pärjäät aivan hyvin ihan kuusikielisellä, jossa on hieman pidempi skaala kuin tuossa Eclipsessä, eli 25.5". Tuo skaala riittää hyvin jopa A-vireeseen asti, eikä soittotuntuma ole radikaalisti erilainen kuin jos vaihtaisit esim. baritoniin. Mutta jos tekee mieli kokeilla seiskaa tai baritonia, niin anna mennä vaan

 

[Saadisti]

Pärjäät aivan hyvin ihan kuusikielisellä, jossa on hieman pidempi skaala kuin tuossa Eclipsessä, eli 25.5". Tuo skaala riittää hyvin jopa A-vireeseen asti, eikä soittotuntuma ole radikaalisti erilainen kuin jos vaihtaisit esim. baritoniin. Mutta jos tekee mieli kokeilla seiskaa tai baritonia, niin anna mennä vaan

Ok, no mihis niitä baritoneja ja seiskoja hommataan? Vieläkin matalempiin vireisiin?

 

[Ad_Astra]

Aina soittanut perinteisesti kuusikielisellä sähkökitaralla, monta vuotta jo ESP Eclipsellä (drop D vireessä) joka istuu omaan käteen todella hyvin. Musiikkimaku on laajentunut sisältämään alavireistä mättöä ja tekisi mieli hankkia kakkoskitaraksi jonkin siihen paremmin soveltuvan. Pitäisikö hommata joku baritoni tai seiska tuohon tarkoitukseen, vai ihan vaan perinteisen ehkä hiukan pidemmän skaalan omaavan kuusikielisen ja siihen jotkut peukalon paksuiset kielet? Seiskassa on varmaan vähän leveämpi kaula kuin baritonissa? Ei sinällään haittaa kun kämmenet ovat isot.

Nopeasti tottuu. Mä hyppäsin suoraan kutosesta baritonikasiin kunnes hankin seiskan eli ei tunnu missään. Seiska on kyllä monipuolinen kunhan tekee muutakin kuin rynkyttää alinta avoimena

 

[Wilmo]

Seiska on kyllä monipuolinen kunhan tekee muutakin kuin rynkyttää alinta avoimena

Hei, mitäs vikaa tossa on! 00000000000000000000000000000

 

[Humanoid]

Ok, no mihis niitä baritoneja ja seiskoja hommataan? Vieläkin matalempiin vireisiin?

Baritoneilla saa helpommin ohuemmankin kielisetin toimimaan matalassa vireessä, ja saundi on myös hitusen selkeämpi. Joillain saattaa sitten tökätä siihen, että otelauta ei vaan tunnu "oikealta", kun on tottunut soittamaan lyhyemmällä skaalalla. Kyllä noihin pidempiinkin tottuu, ei sillä.

Seiskojen etu taas on siinä, että siihen saa vaikka pohjalle ihan tavallisen E-vireen (tai sen droppi-D:n) ja lisäksi vielä yhden kielen matalammalle vireelle. Eli ovat varsin monipuolisia vehkeitä eri vireille. Normaalit tutut soinnut onnistuvat alavirehommien lisäksi.

Oma kuusikielinen on drop-B -vireessä, mutta seiskat sitten vaihtelee droppi-A:n lisäksi BEADGBE/ADADGBE -vireissä. Kiinteällä tallalla on helppo vaihdella noiden välillä.

 

[Saadisti]

Baritoneilla saa helpommin ohuemmankin kielisetin toimimaan matalassa vireessä, ja saundi on myös hitusen selkeämpi. Joillain saattaa sitten tökätä siihen, että otelauta ei vaan tunnu "oikealta", kun on tottunut soittamaan lyhyemmällä skaalalla. Kyllä noihin pidempiinkin tottuu, ei sillä.

Seiskojen etu taas on siinä, että siihen saa vaikka pohjalle ihan tavallisen E-vireen (tai sen droppi-D:n) ja lisäksi vielä yhden kielen matalammalle vireelle. Eli ovat varsin monipuolisia vehkeitä eri vireille. Normaalit tutut soinnut onnistuvat alavirehommien lisäksi.

Oma kuusikielinen on drop-B -vireessä, mutta seiskat sitten vaihtelee droppi-A:n lisäksi BEADGBE/ADADGBE -vireissä. Kiinteällä tallalla on helppo vaihdella noiden välillä.

Kiitos selvennyksestä! Tuo ADADGBE-virehän olisi aika mainio. Sitten tarvii varmaan se viisikielinen bassokin hommata ettei jää ihan jalkoihin

 

[AnzaGuitars]

Aika heikosti tehty video kun vertaillaan saman valmistajan käytännössä samanlaisia passiivisia mikkejä toisiinsa ja sitten soitellaan jotain Judas Priestiä E standard vireessä.

Sinänsä ihan totta ettei noita vaihtamalla tule käytännössä ikinä maasiivista äänieroa vaikka tuossakin videossa huomasi aivan selvästi eron noiden (tai ainakin Duchess vs muut) välillä, mutta jos sitä jahtaa mikkien vaihtamisella niin sitten on jo menty metsään. Mikkejä kannattaa lähinnä vaihtaa jos omassa tulee aivan umpipaskat mukana jotka muuttaa low-E kielen saundin mudaksi kun soittaa A/B/C-vireessä (tai varsinkin jos pitch shiftaa) tai jos ne on liian hiljaiset. Aktiiviset on sitten oma asiansa kun niissä on preamp and EQ.

Sinänsä ihan oikea pointti että jos laittaa esim. satojen eurojen mikkiparin siinä toivossa että oma saundi muuttuu merkittävästi niin sitten ollaan aivan väärillä teillä.

Toki videossa on vielä paljon parantamisen varaa, mutta Glennin pointti tulee kyllä tuosta selväksi. Mikäli kitaran mikit ei ole aivan susipaskat niin noiden muiden muuttujien läpikäynti tuottaa isomman muutoksen kitaran saundiin. Eroja mikkien välillä tulisi varmaankin vielä enemmän mikäli käytettäisiin puhdasta tai kevyesti rosoista saundia, mutta tämä vertailu oli tehty puhtaasti metallihommia ajatellen.

Tompan kanssa palautukset on tainnut monella mennä aika mallikkaasti, eli jos ruoska ei miellytä niin palautus on toki aina vaihtoehto. Nauhanpäiden pieni kurkkiminen otelaudan yli on Suomen ilmastossa aika tavanomainen juttu, ja on tullut vastaan kyllä korkeamman hintaluokan kitaroissakin (esim. hyvin moni fujin vaahteralautainen iba). Noiden hionta on nopea homma, joko soitinkorjaajalle/sepälle taikka kätevälle DIY-miehelle. En nyt tiedä millaista actionia pidät ruoskassasi, mutta tuonkaltaisilla talloilla on myös varsin yleistä että jos action halutaan matalaksi niin tallapalojen ruuvit saattavat pistää plekukäteen, varsinkin jos paloja on jouduttu laskemaan paljon. Kaveri taisi sahailla oman ibansa tallaruuvit kylmästi lyhyemmäksi kun tosiaan otti ikävästi plekukäteen. Hifistelijän ratkaisu on ostella lyhyemmät ruuvit, tai vaihtoehtoisesti sitten shimmailla kaulaa tuossa tilanteessa (jos siis on pulttikaula..).

Hyvä kuulla, katsellaan mitä vastaavat Tompalta. Voisi kyllä yrittää opetella nauhanpäiden hiomisen myös itse, kun sen ei pitäisi olla kovin monimutkainen operaatio.

Mitä kitaran soitettavuuden parantamiseen tulee, niin tässä yksi käytännön vinkki minkä olen huomannut tehokkaaksi, eli nauhojen kiillottaminen. Tämä on erinomainen kotikonsti kitaran soitettavuuden parantamiseksi eikä vaadi kovin kummoisia työkaluja, jolloin se on helppo tehdä kielten vaihdon yhteydessä.

 

[Ad_Astra]

Loput säädöt seiskalle ja hyvä tuli. Olikin edelliset kielet vuoden vanhat ja seissyt laukussa pitkään.

Edit. Itse vaihdettu mikit, koverrettu 21-24 nauhat ja muutenkin säädelty mieleiseksi. En vain usko siihen että vie jonnekin ja sanoo että laita kuntoon. Kuitenkin toisen näkemys hyvästä set upista voi olla hieman erilainen kuin mihin itse vuosien aikana tottunut.

 

[Stephen Elop]

En vain usko siihen että vie jonnekin ja sanoo että laita kuntoon. Kuitenkin toisen näkemys hyvästä set upista voi olla hieman erilainen kuin mihin itse vuosien aikana tottunut.

Itse vein kerran, kun ostamassani käytetyssä kitarassa oli nauhoissa jotain ihme töhnää (tuntui metallilta). Seppä vaati joko uudet kielet, tai sitten ostaa häneltä, eli vanhoja kieliä ei säästetä. Tuli silti hyvä. 10 -46 setti meni alunperin, ja koska kaulan satula oli aika matalalla (soi silti hyvin) päätin laittaa inan paksumman (11-48) setin kieliä. Tuosta on vuosia aikaan ja edelleen kaikkein parhaimmissa säädöissä.

Mutta tuosta opein säätämään muut kitarat aika hyvään iskuun eli sen actionin hyvin alas. Ja enää ei ole tarvis viedä sepälle. Ainakaan jos ei ole kiero kaula tai painaumaa jossakin kohtaa kaulaa.

 

[Stephen Elop]

Taitaa olla aika aloittaa Eugene's trickbag treenit, vaikka en pääsekään kuin korkeintaan puoleen nopeudesta
Ennen koittanut vain sitä Paganini osuutta. Nyt täytyy mennä koko kappaleeseen
Paul Davisin treenaus


Suomalaiselta Janne Karhuselta tabit

 

[Ad_Astra]

Itse vein kerran, kun ostamassani käytetyssä kitarassa oli nauhoissa jotain ihme töhnää (tuntui metallilta). Seppä vaati joko uudet kielet, tai sitten ostaa häneltä, eli vanhoja kieliä ei säästetä. Tuli silti hyvä. 10 -46 setti meni alunperin, ja koska kaulan satula oli aika matalalla (soi silti hyvin) päätin laittaa inan paksumman (11-48) setin kieliä. Tuosta on vuosia aikaan ja edelleen kaikkein parhaimmissa säädöissä.

Mutta tuosta opein säätämään muut kitarat aika hyvään iskuun eli sen actionin hyvin alas. Ja enää ei ole tarvis viedä sepälle. Ainakaan jos ei ole kiero kaula tai painaumaa jossakin kohtaa kaulaa.

Nauhojen vaihto voisi tosiaan olla sellainen operaatio missä hyödyntäisi ulkopuolista osaajaa kun sitä ei ole koskaan tullut kokeiltua eikä viitsi näillä omilla lähteä kokeilemaan. Eipä noihinkaan ole ollut tarvetta vielä.

Tosiaan vuosien aikana tottunut tiettyihin spekseihin joten ihan turha kiikuttaa jollekin ja kertoa kuinka monta milliä siellä ja kuinka monta tuolla ja kaulan relief tuolla lailla. Kun itse ne kuitenkin osaa vääntää mieleisekseen. En myöskään haluaisi että joku vetäisee actionin niin alas kuin pystyy, koska sillä lailla ei ole miellyttävää omille sormille.
Elektroniikan kanssa nyt ei ole sen kummempaa. Kolvi käteen ja hommiin. Ei niilläkään mitään rikki saa kun järjen pitää mukana. Osaa hiukan tulkita kaavioita ja tarpeeksi tehokas kolvi ja osaa kuoria johtoja, niin pääsee pitkälle. Mikäli jonkun potikan onnistuu tuhoamaan niin semmoinen ei montaa euroa uusi maksa.

Mun Ibanez JS-1:n kaulamikistä loppui johto kesken, niin piti vain sitäkin jatkaa kun sen kasasin. Ei mikään paha nakki ja hyvin pelittänyt.

 

[pappatech]

Suomalaiselta Janne Karhuselta tabit

Varmaan ikävimpiä noi kuuden kielen arpeggiokohdat, vaikka en oo koskaan vaivautunut lähteä opettelemaan.. Makeasti vetää tämä jälkimmäinen kaveri hybridipikkaamalla alun arpeggiot, vaikka missaakin tuossa yhden nuotin (P.S ).

Jos ei muuta, niin hyviä ja vähän eri tyyppisiäkin reenejä tuosta ainakin saa, kun opettelee noita eri kohtia.

 

[Markqq]

Voi juku kun se päivä milloin sormet menee just sinne minne haluaa Ilon kyyneleet puskee kun saa tuon Live For The Kill biisin soolon kulkee jo kutakuinkin täydellä nopeudella toki eihän se täydellinen ole mut sormet osuu jo aika hyvin paikoillensa! Sit taas hitaammalla hiotaan tekniikkaa paremmaks ja sit taas nopeutetaan.

Monta biisii työn alla. Tähä vois taas todeta että vois jonku helpomman ottaa coveribiisiksi kun näitä vaikeita tai oman ylärajan biisejä takoo viikkotolkulla menemään. Eipähä ainakaa tarvi miettii et jäis omalle mukavuustasolle.

 

[Myocyte]

Tuo Karhusen Janne on kyllä kova vetoukko. Kyllä lähtee plekuhommat ja Romeonkin judanssit kevyen oloisesti, tullut aiemminkin kitaratubessa härmäläisistä vastaan tuo kaveri. Urastaan en mitään tiedä, mutta skillejä miehellä kyllä on!

 

[pappatech]

Joo, smoothisti veti tuota leffapätkää kyllä Karhunen. Mallailin vähän itekin tuota onko nyt kolmatta osaa tuosta aikaisemmin iltapäivällä. Ihan hauska pikattava, jotain economyä vaikuttais joutuvan valjastamaan ja pikkaisen muutenkin miettimään, miten pikkaa, että noi vaihdot menee sujuvasti nopeampaan tempoon.

Ite fanitellut Teemu Mäntysaaren soittoa kotimaisista viimeisenä. Se vaikuttais olevan kanssa aika guru mm. economy-jutuissa. Mikä lie Wintersunin tilanne nykyään, mutta ei kai Mäntysaarikaan sen nimekkäämmissä pumpuissa ole vaikuttanut, vaikka taitoa olis vaikka millä mitalla.

Tuossa vaikka nyt Mäntysaaren veto tuota Winter Madnessin soolosta (mikä aika lähellä kärkipaikkaa omalla listalla kotimaisista metallisooloista kautta aikain):



Näkyy löytyvän Troy Gradyn kanavalta joku pidempi haastiskin Mäntysaaren kanssa, missä rupattelevat soitosta, tekniikasta yms. En oo saanu vielä katottua.

 

[Markqq]

Reenit jatkuu edelleen hitaammalla temmolla mut kiva haastaa täydellä nopeudella säännöllisesti. Tulee kyl hyvä mieli ku alkaa jo "hieman vaikeampia" soolojakin jo taittumaan pikkuhiljaa. Ei tää vuoden soittelu iha hukkaan mennyt

Spoileri: Perseelleen vedetty soolo

 

[pappatech]

Spoileri: Perseelleen vedetty soolo

Mikäs tuo vierekkäisten nauhojen täppihomma oli? Kyseinen kohta soitetaan ainakin alkuperäisen esittäjän toimesta ihan trillinä (nuoteissa "tr", tarkoittaa käytännössä vaan sarjaa hammereita ja pull-offeja).

muoksista. tai jaa, trilli voi olla oikeaoppisesti enemmän semmoinen lyhytaikaisempi koriste kuin tuollainen pitkäkestoisempi pätkä, ainakin klassisessa musassa väittäisin näin, mutta joka tapauksessa tuo kyseinen kohta pitäs soittaa sarjana hammereita ja pull-offeja.

Toikin toki ihan hyvä, että vetää sit jotenkin, miten soundaa riittävän oikealta, jos ei näpit taivu alkuperäiseen, mutta noi kaksi tekniikkaa soundaa sen verran erilaiselta ja ovat muutenkin käyttökelpoisia vähän eri paikoissa, että kannattaa opetella toi orkkistapakin. Trillejäkin joutuu sit reenaamaan ja niissäkin todennäköisesti käsi hapottaa aluksi, mutta alkaa lutviutumaan reenillä niin kuin muutkin jutut (ja perus kaikilla sormilla kannattais reenata).

Ja sitä aiemmissa viesteissä mainittua pull-off kohtaa kannattaa kanssa vielä hinkata hitaasti, että sormet tottelis kunnolla rytmiin.

 

[Markqq]

Mikäs tuo vierekkäisten nauhojen täppihomma oli? Kyseinen kohta soitetaan ainakin alkuperäisen esittäjän toimesta ihan trillinä (nuoteissa "tr", tarkoittaa käytännössä vaan sarjaa hammereita ja pull-offeja).

muoksista. tai jaa, trilli voi olla oikeaoppisesti enemmän semmoinen lyhytaikaisempi koriste kuin tuollainen pitkäkestoisempi pätkä, ainakin klassisessa musassa väittäisin näin, mutta joka tapauksessa tuo kyseinen kohta pitäs soittaa sarjana hammereita ja pull-offeja.

Toikin toki ihan hyvä, että vetää sit jotenkin, miten soundaa riittävän oikealta, jos ei näpit taivu alkuperäiseen, mutta noi kaksi tekniikkaa soundaa sen verran erilaiselta ja ovat muutenkin käyttökelpoisia vähän eri paikoissa, että kannattaa opetella toi orkkistapakin. Trillejäkin joutuu sit reenaamaan ja niissäkin todennäköisesti käsi hapottaa aluksi, mutta alkaa lutviutumaan reenillä niin kuin muutkin jutut (ja perus kaikilla sormilla kannattais reenata).

Ja sitä aiemmissa viesteissä mainittua pull-off kohtaa kannattaa kanssa vielä hinkata hitaasti, että sormet tottelis kunnolla rytmiin.

Kuulokorvalla jotenkin ymmärsin että on tappingii vuoronperään. Mut kokeilen treenaa sitä tuolla hammer/pull off. Tosin voi olla, että ei tuohon tahtiin mene omilla taidoilla Pitänee kokeilla!

 

[pappatech]

Kuulokorvalla jotenkin ymmärsin että on tappingii vuoronperään. Mut kokeilen treenaa sitä tuolla hammer/pull off. Tosin voi olla, että ei tuohon tahtiin mene omilla taidoilla Pitänee kokeilla!

Se on oikeasti hyvä näppitreeni, kun reenaat tota vielä kaikilla sormilla erikseen. Voin luvata, että viimeistään pikkurillillä ja nimettömällä näpit ei halua totella yhtään, mutta kannattaa vaan koittaa sahata, niin pitäs maksaa kyllä ittensä takasin.

Samaten voisin luulla, että sullakin rupeaa korva jossain kohtaa sanomaan, että mikä nuotti on pikattu ja mikä ei. Se kunkin nuotin atakki (hirveetä finglishiä) on plekulla terävämpi kuin legatojutuissa (eli hammereissa ja pull-offeissa), ja tohon kannattaa kuunnellessa kiinnittää huomiota, koska se vaikuttaa sit ihan suoraan siihen, miltä eri jutut kuulostaa ja mitä sun pitäs tehdä soittaessa. Voi myös muuttaa jonkun patternin tyyliin puolimahdottomasta suht helpposoittoiseksi, kun tajuaa, mitkä nuotit tarvii pikata ja mitkä ei.

Rupesin ite mallailemaan äsken tätä:

Steelheart - She's Gone (alkusoolo)

Tää on tätä samaa helppo soolo -kategoriaa, mitä oon nyt koittanut pitää yllä, mutta yllättävän paljon tuossakin on kaikkea pientä huomioitavaa, jos aikoo fraseerata noin niin kuin levyllä. Tyyliin siis noi bendit, kammen kanssa siirtymiset ja oikean tyylinen vibra.

(Jos nyt jotakuta kiinnostaa, niin bändi ja laulajahan tais pompata suuren yleisön tietoisuuteen Mark Wahlbergin Rock Star -leffasta 2000-luvun alusta. Ihan kipeän kova laulaja ja tuommoisia maukkaita melodisia biisejä useampiakin. Tätä kuunneltiin kaveriporukassa kaljapäissään 2000-luvun alkupuolella paljon )

 

[pappatech]

Menköön eri viestiin, mutta tarkennan edellistä vielä sen verran, että täpätty nuottikin, on se sitten sormella täpätty tai plekulla soundaa vähän erilaiselta, mitä plekulla soitettu tai joku hammer tai pull-off.

Varmasti tulee vastaan kaikenlaisia juttuja, joista voi olla vaikea sanoa, mutta pointti tosiaan, että korva oppii ajan kanssa tunnistamaan noita eri juttuja.

Ja mekaniikankin kautta voi miettiä. Tappingit paljastunee useimmiten sen kautta, että hypyt peräkkäisten nauhojen välillä olis niin suuria, että kenenkään sormet ei moisiin riittäis, jolloin voi aika turvallisin mielin luottaa, että joku juttu on täpätty jne.

 

[Markqq]

Mitä tuohon Live for the kill sooloon tulee, mitä siis vedin tappingilla niin meneekös tää nyt niin että etusormi pysyy paikallaan ja keskisormi/nimetön sitte näpyttelee sitä ja pulloffailee? Tuoha menee aika sujuvasti heti jos näin

 

[Wilmo]

Mitä tuohon Live for the kill sooloon tulee, mitä siis vedin tappingilla niin meneekös tää nyt niin että etusormi pysyy paikallaan ja keskisormi/nimetön sitte näpyttelee sitä ja pulloffailee? Tuoha menee aika sujuvasti heti jos näin

Kyllä, pickaat ekan nuotin tosta tripletistä ja pulloffaat ne 2 muuta. Koita eri sormituksia, ite soittasin pikkusormi, keskisormi, etusormi.

 

[pappatech]

Oon tässä opetellu hiljakseltaan tuota Abletonia, enimmäkseen kyllä soitellu vaan kaikkia ideoita talteen ja testaillu ominaisuuksia, mutta vedin nyt nauhalle tuon eilen plokatun She's Gonen introsoolon. Jos se meikäläisen soitto kovasti kiinnostaa, niin nyt on hetki aikaa tsekata ennen kuin vedän piiloon:

SoundCloud - Hear the world’s sounds

Explore the largest community of artists, bands, podcasters and creators of music & audio

soundcloud.com

Mulla oli tuolla jotain mitä lie 10 vuotta vanhoja todennäköisesti sanelimella nauhoitettuja akkarivetoja, joita en muistanu yhtään, mutta oli sen verran karun kuuloisia, että otin (toivottavasti myös onnistuneesti) piiloon Ois ollu mm. klikki / metronomi kova sana noita aikaisempia nauhoitellessa.

Jälkikäteen tajusin myös, etten ollu edes virittäny kitaraa ennen tuon tämän päiväisen nauhoittamista, mutta on tuo riittävän lähellä

 

[Markqq]

Hitsi kun vääntyy vääntyy! Eipäs haittaa vaikka en seuraavaa kuukauteen saa tuubiin mittää. Mielummi coveeraan asiat kunnolla kun puolitiessä.
Jännä et aika usein on kynnys ottaa skeba kätee ja alkaa lämmittelemään ennen biisitreenei, mut sitte se kääntyy niin ettei voi lopettaa
Nyt taas alko toi kitarakuume tuohon aikasemmin mainitsemaan HB:n valkoseen kitaraan kutittelemaan. Siis ku mä en oikeasti tarvii sitä, tuolla nykyisellä pärjää vallan mainiost, niin mä sitte siirrän sitä klimaxia koko aja myöhempään

Oon nyt yrittänyt pitää 1h 30min - 2h päivätahtia.. Mun mielestä liika on liikaa ja sitku antaa vähä väliä välillä niin aivot tekee jotai uskomatonta prosessityötä taustalla. Sama juttu oli tuossa potkunyrkkeilyn kohdalla. Pidin liki 3 viikon tauon ja eilen huomasin et moni asia vaan loksahteli paikalleen, tekniikka oli reilusti parantunut kaikinpuolin.

Kohta tulee vuosi täyteen todella aktiivisesta kitaransoittelusta.

 

[Stephen Elop]

Määpäs jatkan näitä huonoja videoita. Editorina sentään clipchamp, joten nyt ei tule koko kehnoutta. Ja samalla varmistui, että kamera tallettaakin sen kitaran kuivasignaalin, eikä sitä mikä kajareista kajahtaa. Eli videolla piti alunperin esitellä soundia. Jokatapauksessa videolla näkyy kun HB:n hihnatappi ei enää ole kunnolla kiinni. Tääkin asia on nyt korjattava.

 

[Rikardo]

Nyt taas alko toi kitarakuume tuohon aikasemmin mainitsemaan HB:n valkoseen kitaraan kutittelemaan. Siis ku mä en oikeasti tarvii sitä, tuolla nykyisellä pärjää vallan mainiost, niin mä sitte siirrän sitä klimaxia koko aja myöhempään

Tämä GAShän se vaivaa aina Ite yrittänyt pitää että kitarat olis erilaisia, mutta nyt meinaa kyllä vähän lipsua tästä kun haluais useamman straton joissa olis vaan about eri mikit ja väri

 

[pappatech]

Stratokuume meinaa olla vähän itelläkin.. Enemmän ja enemmän vaan tykästyn siihen keski- ja kaulamikin soundimaailmaan. Yks Fenderin custom shoppi ois ollu mahdollista testata (ja vaihtaa yhteen mun kitaraan), mutta kitaran historia oli sen verran epäselvä, eikä ollu laukkua eikä papereita, niin jäi sitten tuo tapaus.

Varmaan joku käytetty Suhr tai Fenderin american professional kakkonen tai sopiva custom shop tarvii kyllä jossain kohtaa koittaa haalia. Noi käytettynä pyörivät Fenderin custom shopit vaan tuntuu olevan suurimmaksi osaksi 21 nauhalla, mikä itelle vähän epämieluisa..

 

[Humanoid]

Stratokuume meinaa olla vähän itelläkin.. Enemmän ja enemmän vaan tykästyn siihen keski- ja kaulamikin soundimaailmaan. Yks Fenderin custom shoppi ois ollu mahdollista testata (ja vaihtaa yhteen mun kitaraan), mutta kitaran historia oli sen verran epäselvä, eikä ollu laukkua eikä papereita, niin jäi sitten tuo tapaus.

Varmaan joku käytetty Suhr tai Fenderin american professional kakkonen tai sopiva custom shop tarvii kyllä jossain kohtaa koittaa haalia. Noi käytettynä pyörivät Fenderin custom shopit vaan tuntuu olevan suurimmaksi osaksi 21 nauhalla, mikä itelle vähän epämieluisa..

Tämä straton HSS-mikitys on kyllä pirun hyvä. Voi veivata kaikkea hevistä iskelmään Aiemmin en digannut yhtään, mutta nyt tuon combon haluaisi melkein joka kitaraan.

 

[Rikardo]

HSS-stratoa itsekin kuumeilen, varsinkin tuollaista Suhria:


Taidaan kuitenkin tyytyä johonki "halpakopioon"

Jospa kuume vähän hellittäis kunhan posti toimittaa uuden eBay-kaulan, pleksin ja messinkisatulan mun pala-Frankenstrattiin ja saa sen taas soittokuntoon

 

[pappatech]

Tämä straton HSS-mikitys on kyllä pirun hyvä. Voi veivata kaikkea hevistä iskelmään Aiemmin en digannut yhtään, mutta nyt tuon combon haluaisi melkein joka kitaraan.

Olen samaa mieltä, on tosi toimiva yhdistelmä. Sitä tosi paksua ja lämmintä kaulahumpparin liidisoundia ei yksikelaisesta saa, mutta toki vähän toisenlaisen ja täysin toimivan liidisoundin silläkin.

Tohon mun customiin on tulossa HSH puolituksilla ja 24 nauhaakin, mutta jos haluais sitä oikein autenttista straton kaulamikkisoundia, niin kai se pitäs olla oikea yksikelainen ja 21-22 nauhaa.. Toi on vähän vielä itelle mysteeri, paljon tuo 21 versus 22 nauhaa oikeasti merkkaa..

HSS-stratoa itsekin kuumeilen, varsinkin tuollaista Suhria:

Mahtaakohan tuo olla joku custom.. hämärästi muistelen. Jos tommosta Classic S:ää uutena halajaa, niin en kyllä muista nähneeni varmaan yhtäkään reverse lavalla.. mut joo, toimis itellekin moinen.

 

[Rikardo]

Mahtaakohan tuo olla joku custom.. hämärästi muistelen. Jos tommosta Classic S:ää uutena halajaa, niin en kyllä muista nähneeni varmaan yhtäkään reverse lavalla.. mut joo, toimis itellekin moinen.

Joo, taitaa olla että tarvii custom orderin tehtaalle. Joskus tuota itsekin googlettelin kun ei Musamaailman valikoimassa näkynyt reverse lapaisia

 

[pappatech]

Joo, taitaa olla että tarvii custom orderin tehtaalle. Joskus tuota itsekin googlettelin kun ei Musamaailman valikoimassa näkynyt reverse lapaisia

Joo, Suhrin customit kiinnostaa itteäkin aina sen aikaa, että muistaa, että niiden toimitusajat on tällä hetkellä varmaan puolentoista ja kahden vuoden välissä ja hintahaarukka lähtee todennäköisesti vitosesta (viimeistään verojen jälkeen)

Jos laadukas customina tehty superstrato kiinnostaa, niin varsinkin viime aikojen jenkkikitaroiden hinnan nousulla noi kotimaiset rakentajat käy minusta vaan entistä kiinnostavimmiksi. Toimitusajat (parin kolmen otannalla) luokkaa puoli vuotta ja hinnat haarukassa n. 2,5k€ - 4k€, jos ei mitään kovin spesiaalia halaja. Eikä tarvii mennä minkään valitse listalta optioiden mukaan, vaan saa, toki vähän valmistajasta riippuen, vaikuttaa suunnilleen kaikkeen.

 

[pappatech]

Tuossa vois olla toisessa rahatilanteessa ihan kiinnostava peli nopealla selauksella: Suhr Pro Series S1 2012 3 Tone Sunburst | Reverb

Ois minusta hienompi, jos toi tallamikki ois seepravärityksellä, mutta toi mikkikombinaatio oli tosi toimiva siinä Suhrissa, joka mulla oli. SSH+ puolittuu loistavasti tuon ML-standardin kanssa ja samaten se nelosposition soundi ML-keski + ML-kaula oli loistava. Vähän miettiny, miks mää edes menin vaihtamaan tuon Suhrin poies..

 

[Rikardo]

Ainahan ne kiinnostaa. Viimeksi aamulla luin Muusikoiden.netissä vanhahkon artikkelin Manninen Custom Instrumentsin kitaroista.

Taidan kuitenkin pysyä omien "customien" osalta pala-stratoissa yms. Nauhat vois olla kyllä kiva opetella itse vaihtamaan
Sen verran paljon on tullut Youtubesta katsottua Crimson Guitarsin yms. videoita että kiinnostais rakentaa ihan alusta lähtien oma kitara. Onneksi rajalliset harrastetilat, työkalut, aika ja raha rajoittaa tätä hulluutta

 

[KyleGass]

Minulla on jokin outo juttu, etten pidän HSS Straton ulkonäöstä, ellei humppari ole metallikuorinen. Sama juttu, jos on kiinni vaikka Lace Sensorit, irvistyttää heti. Omaan päähän on niin iskostunut, miltä Stratocasterin pitää näyttää. Ehkä sellainen "unelmalook" olisi hyvin patinoitut ynkkävärinen strato (vintage white?) isolla lavalla.

 

[pappatech]

Nää on niin makuasioita. Minä en taas oikein välitä siitä isosta Fenderin lavasta Tykkään muutenkin enemmän tommoisesta Suhrin tyylisestä "vauhdikkaammasta" lavasta.

Vähän ehkä helpommin närästää se nikkelikuorinen humpparikin, mutta riippuu kyllä hirveästi muusta ulkoasusta. Joihinkin kitaroihin natsaa tosi hyvin.

Ainahan ne kiinnostaa. Viimeksi aamulla luin Muusikoiden.netissä vanhahkon artikkelin Manninen Custom Instrumentsin kitaroista.

Joo, sama artikkeli on tullu itellekin vastaan. En tiedä, miten paljon oot ketjua seurannut, mutta mullehan on tulossa kitara juuri tuolta Manniselta. Pääsee parin kk:n sisään itekin arvioimaan lopputulosta.

 

[KyleGass]

Nää on niin makuasioita. Minä en taas oikein välitä siitä isosta Fenderin lavasta Tykkään muutenkin enemmän tommoisesta Suhrin tyylisestä "vauhdikkaammasta" lavasta.

Vähän ehkä helpommin närästää se nikkelikuorinen humpparikin, mutta riippuu kyllä hirveästi muusta ulkoasusta. Joihinkin kitaroihin natsaa tosi hyvin.

Joo eihän nämä kiistelynalaisia asioita ole Tykkään kyllä tuosta Suhrin lavasta myös, ostin hetken mielijohteesta yhdessä vaiheessa Harrikan Fusion HH kakkosen, joka on ulkonäöllisesti lähes suora kopio Suhrin Pete Thornista.

Soittamisesta puheenollen kun ei ole kymmeneen vuoteen juuri jaksanut soittaa, niin ainoa mielenkiintoa ylläpitävä juttu viime aikoina on ollut Juha Björnisen kitarasoolojen plokkailu. Kuten tiedetään, niin volvosärö-ukollahan on käsittämätön määrä studioaikaa takana ja olen kahlannut lukemattoman määrän jotain 0-hit wonder iskelmäartistien levyjä, kun koskaan ei voi olla varma, milloin lähtee tiukka soolo. Kassu Halosen aikaisista tuotannoista varsinkin löytyy piilotettuja helmiä. Itselle ehkä kaikkien aikojen suosikkisuomalaiskitaristi, erittäin tunnistettava bendaustyyli ja loppuunsoitettujen blueslikkien lisäksi usein hauskoja kromaattisia sivuaskelia seassa. Välillä katsonut myös Youtubesta vanhoja TV-tuotantoja, jossa herra sikailee taustabändissä aikansa Mikko Kososena. Saatteeksi kova soolo milleniumin ajoilta.