Kitaran soittaminen

[BongisKhan]

Vahvareista kun on puhetta, niin voin kyllä erittäin lämpimästi suositella tätä:

🎸 Harley Benton TUBE15 Celestion

Class AB Combo for Electric Guitar 1 Channel, Class AB, Power: switchable 15 Watt / 1 Watt, Driver: 12" Celestion 8 Ohm speaker, Preamp tubes: 3x ECC83/12AX7, Power amp tubes: 2x EL84, Controls: Gain, Volume, Tone, Bass, Middle, Treble, Reverb,...

www.thomann.de

Saundit on todella hyvät ja featuret (täysputkivahvari, efektiluuppi, tehovalinta) tuossa hintaluokassa täysin lyömättömät. Netistä löytyy paljon kehuvia arvosteluja ja äänidemoja. Tuo on ilmeisesti käytännössä sama vehje kuin pari kertaa kalliimpi Laneyn 15W putkivahvari. Täysin sama vehje myynnissä myös Monoprice - brändillä.

 

[James]

Thomann auki ja valitsemaan, tuossa kuitenkin esimerkkejä pari:

Fender Mustang LT25

Electric Guitar Combo Power: 25 W, Equipped with: 1x 8" speaker, New signal processor, 50 Factory presets, 30 User presets, Gain, Volume, Treble, Bass, Master controls, Preset Select, Buttons: Back, Save, Menu, Tap Tempo / Tuner, 20 Amp types, 25...

www.thomann.de

Marshall Code 25

Combo for Electric Guitar Power rating: 25 Watt, Equipped with 1x 10" loudspeaker, 100 Adjustable presets, 14 Preamp models, 4 Power amp models, 8 Loudspeaker models, 24 Professional effects, Up to 5 effects at the same time, Bluetooth & USB...

www.thomann.de

toki eivät ole "kuin" 25 wattisia, mutta koti ja treenioloissa enemmän tuossakin on kun tarpeeksi

Harley benttonia, mooeria ja rolandia näyttäisi saavan 150 euron kahta puolen yli 25 wattisina.

No ei nämä nyt kyllä ihan mitään Katana viiskymppisiä "vastaavia" ole, käyttö taitaa noilla rajoittua kyllä melko puhtaasti yksinsoitteluun kun Katana kuitenkin venyy tarvittaessa puoli pykälää pitemmälle...?

 

[Jazzii]

Wonderwall menee aikalailla nappiin perussointukierroilla. Sormet ei taas kestä painaa noita alimpia kieliä putkeen koko biisi verran niin on pakko soveltaa.
Edellee kaivaa toi teorian puute täs tekemisessä. Oisko antaa tälläselle metallikitaristille ja hempeälle akustikitaristille jotain osvittaa mitä kannattaisi ehdottomasti käydä eka läpi?

Suosittelen hankkimaan Tohtori Toonika kirjan teorian opiskeluun. Itselleni teoria oli pitkään jonkinlainen "kirosana" kun ei vaan aivot saanut otetta siitä, mistä ne nuotit otelaudalta löytyy kun nuotteja katsoi. Piano on loistava apuväline teorian hahmottamiseen, joten sellainen (Esim midi koskettimet) olisi hyvä hankinta kitaran kaveriksi.
E: Kolmisoinnut olisi myös hyvä hahmottaa otelaudalle varhaisessa vaiheessa.

Pari yleishyödyllistä linkkiä:
Sight readin trainer
Otelaudan nuotit

 

[BongisKhan]

Joo, iso peukku kyllä sillä että opettelee edes vähän pianoa, koska sen kautta tosi monet asiat on omasta mielestä jotenkin paljon helpompi hahmottaa. Periaatteessahan ne ihan samat sävelet eri oktaaveissa molemmilla soittimilla on kyseessä ja kitarallakin pitää otelauta osata jos haluaa enemmän teoriaan sukeltaa, mutta jotenkin vaan pianon koskettimilla asioiden hahmottaminen on ainakin itselle paljon helpompaa.

 

[Rokkijani]

Joo, iso peukku kyllä sillä että opettelee edes vähän pianoa, koska sen kautta tosi monet asiat on omasta mielestä jotenkin paljon helpompi hahmottaa. Periaatteessahan ne ihan samat sävelet eri oktaaveissa molemmilla soittimilla on kyseessä ja kitarallakin pitää otelauta osata jos haluaa enemmän teoriaan sukeltaa, mutta jotenkin vaan pianon koskettimilla asioiden hahmottaminen on ainakin itselle paljon helpompaa.

Tätä kaveri joskus kuvasi niin että pianossa nuotit on selkeästi aseteltu ja kitaraan ne on lapiolla sinne viskattu.

Itsekin pianolla/midikiipparilla teoriaa hahmottelen enemmänkin.

 

[pappatech]

Tiedä onko piano vähän niin kuin poikkeuskin.. Jos miettii vaikka useampia puhaltimiakin, niin kyllä se vaan pitää tuntea soittimensa. Ite soittanu pianon (lähinnä siis pienen tapailun) lisäksi vuosikaudet hanuria ja ei ne sävelet siinäkään pelissä mitenkään maailman intuitiivisemmin välttämättä ole, mutta kun asteikot on hakattu selkärankaan, niin kyllähän ne sävelet sen jälkeen löytyy.

Pikahavainto Neuralin plugareista: toi Fortinin Cali vaatii paljon enemmän ite säätämistä. Suurin osa preseteistä ihan käyttökelvottomia sellaisenaan. Gojiralla eka presetti, ja sen ku antaa mennä vaan.

 

[Jazzii]

Tätä kaveri joskus kuvasi niin että pianossa nuotit on selkeästi aseteltu ja kitaraan ne on lapiolla sinne viskattu.

Itsekin pianolla/midikiipparilla teoriaa hahmottelen enemmänkin.

Niinpä, voi helposti hämmentyä kun sama ääni löytyy useasta eripaikkaa. Keski C (C4) hahmottaminen otelaudalle tuo heti jo vähän tolkkua hommaan. Erilaisia muisti jippoja kun keräilee, niin helpottuu homma huomattavasti. Esimerkiksi rinnakkais mollin/duurin löytämiseen: E-molli soitettuna avoimessa asemassa ja siitä liikutaan "ylös"päin kolmenauhaa, jolloin päädytään G-duuriin (3 väli ala E kielellä), tämä jippo toimii jokaisella kielellä.

 

[Stephen Elop]

No nyt lähtee... Pitkästä aikaa päätin kuvata videota ja samalla tutustuin jäleen myös metronomiin...Olipas se hankalaa pitkän tauon jälkeen. Ja nyt täytyy kyllä suositella jokaista harjoittelemaan sen kanssa. Nimittäin se että kuuntelee samaan aikaan jotain ulkopuolista ja soittaa itse sen mukana on kanssa oma taitonsa, ja sen näemmä olen onnistunut hukkaamaan.

Onneksi kamera ei ottanut ääniä kovin hyvin mukaan...metronomi on videossa kuitenkin mukana. Ja video on ihan sitä itteään ja koitan olla naamaani näyttämättä. Saa kommentoida tänne jos väkisin tuntee tarvetta kommentointiin Tästä kurasta saa irti lähintä otelautakäden sormien liikettä ja kitaran hienoa ulkonäköä vähän tummemmassa valossa. Ja samantasosta kuraa tulee myös lisää, nyt kun kerran on alotettu. Tosin seuraava video on sitten jo pätkästy, kunhan hyvä ilmainen videon trimmaus softa löytyy. VLC playerillä onnistu pätkäsy, mutta video ei ollut juutuubille kelvollinen. Tässä sitten katsojille kelvoton versio

 

[Jazzii]

Tiedä onko piano vähän niin kuin poikkeuskin.. Jos miettii vaikka useampia puhaltimiakin, niin kyllä se vaan pitää tuntea soittimensa. Ite soittanu pianon (lähinnä siis pienen tapailun) lisäksi vuosikaudet hanuria ja ei ne sävelet siinäkään pelissä mitenkään maailman intuitiivisemmin välttämättä ole, mutta kun asteikot on hakattu selkärankaan, niin kyllähän ne sävelet sen jälkeen löytyy.

Pikahavainto Neuralin plugareista: toi Fortinin Cali vaatii paljon enemmän ite säätämistä. Suurin osa preseteistä ihan käyttökelvottomia sellaisenaan. Gojiralla eka presetti, ja sen ku antaa mennä vaan.

Komppaan kyllä sitä, että oman soittimen tunteminen on se juttu loppupeleissä. Mutta teorian hahmottamiseen sanoisin, että piano on melkein "standardi", koska kaikki äänet on kromaattisesti silmien edessä ja siellä ei ole muuttujia, toisin kuin kitarassa esimerkiksi B kieli perusvireessä.

 

[Markqq]

Suosittelen hankkimaan Tohtori Toonika kirjan teorian opiskeluun. Itselleni teoria oli pitkään jonkinlainen "kirosana" kun ei vaan aivot saanut otetta siitä, mistä ne nuotit otelaudalta löytyy kun nuotteja katsoi. Piano on loistava apuväline teorian hahmottamiseen, joten sellainen (Esim midi koskettimet) olisi hyvä hankinta kitaran kaveriksi.
E: Kolmisoinnut olisi myös hyvä hahmottaa otelaudalle varhaisessa vaiheessa.

Pari yleishyödyllistä linkkiä:
Sight readin trainer
Otelaudan nuotit

Tälläne löyty nopealla googlella: Major Scale Patterns, Positions and Theory

Mut joo katsonpas nuo sun linkit läpi

 

[pappatech]

Komppaan kyllä sitä, että oman soittimen tunteminen on se juttu loppupeleissä. Mutta teorian hahmottamiseen sanoisin, että piano on melkein "standardi", koska kaikki äänet on kromaattisesti silmien edessä ja siellä ei ole muuttujia, toisin kuin kitarassa esimerkiksi B kieli perusvireessä.

Menee vähän jo semantiikaksi, mutta tuo hahmottaminen on varmaan siitä kiinni, kuka on hahmottamassa Jos ite ajattelen vaikka nyt kolmisointuja, niin kyllä minä ne nykyisellään ekana kitaran otelaudalla näen kuin pianon koskettimilla. Kakkosena tulee varmaan standardi nuottikirjoituksella.

Ja teorian opiskelussahan on vähän niin pointtinakin opetella samalla se musiikin standardinotaatio eli nuottikirjoitus, millä teoriaa käydään läpi ja mikä siirtyy sit mihin vaan soittimeen, mutta joo, en minä siitä ole eri mieltä, etteikö pianon koskettimilla ole hemmetin intuitiviinen hahmottaa esim. asteikoita.

 

[Jazzii]

Tälläne löyty nopealla googlella: Major Scale Patterns, Positions and Theory

Mut joo katsonpas nuo sun linkit läpi

Joo, googlesta löytää kyllä kaiken tarpeellisen ja vähän "liikaakin". Kitara on myös todella visuaalinen soitin siinä mielessä, että scaalojen jne muistamiseen riittää useimmiten sen muodon opettelu, joka ei välttämättä muutu vaikka sävellaji olisikin eri.

 

[Rokkijani]

Tiedä onko piano vähän niin kuin poikkeuskin.. Jos miettii vaikka useampia puhaltimiakin, niin kyllä se vaan pitää tuntea soittimensa. Ite soittanu pianon (lähinnä siis pienen tapailun) lisäksi vuosikaudet hanuria ja ei ne sävelet siinäkään pelissä mitenkään maailman intuitiivisemmin välttämättä ole, mutta kun asteikot on hakattu selkärankaan, niin kyllähän ne sävelet sen jälkeen löytyy.

Pikahavainto Neuralin plugareista: toi Fortinin Cali vaatii paljon enemmän ite säätämistä. Suurin osa preseteistä ihan käyttökelvottomia sellaisenaan. Gojiralla eka presetti, ja sen ku antaa mennä vaan.

Nämä varmasti riippuu tosiaan henkilöstä. Paul Davids taisi jossain myös suositella pianon rinnalle ottamista teorian kanssa. Toimii minulla niin.

Cali vs Gojira samaa mieltä kyllä! Gojiralla lähti heti omaa riffiä tulemaan, kun vaan presettiä laitto.

 

[pappatech]

Cali vs Gojira samaa mieltä kyllä! Gojiralla lähti heti omaa riffiä tulemaan, kun vaan presettiä laitto.

Joo, mää oon itekin hakannu tässä jotain aivotonta metallirunttausta vaan tällä yhdellä ja samalla presetillä, kun toimii sen verran hyvin.

Calissa oli niitä hemmetin vipusia niin paljon, että pitää ottaa ihan aika ja opetella se vahvari. Siitä ei tosiaan irronnu kuin semmosta piereskelyä, kun testailin. Joku leadisoundi oli ihan toimiva suht suoraan ja pari puhdasta.

 

[Randomizer]

Komppaan kyllä sitä, että oman soittimen tunteminen on se juttu loppupeleissä. Mutta teorian hahmottamiseen sanoisin, että piano on melkein "standardi", koska kaikki äänet on kromaattisesti silmien edessä ja siellä ei ole muuttujia, toisin kuin kitarassa esimerkiksi B kieli perusvireessä.

Kannattaa joskus kokeilla kitaraa avoimessa vireessä. Eli esimerkiksi kaikki avoimena soitettuna tulee E-duuri/E-molli (Devin Townsend käyttää mm. Major 7 avointa virettä). Joskus kokeillut noita, aika veikeitä juttuja saa noilla aikaan. Tosin sun lihasmuisti pitää sitten heittää romukoppaan skaalojen osalta.

 

[Jazzii]

Kannattaa joskus kokeilla kitaraa avoimessa vireessä. Eli esimerkiksi kaikki avoimena soitettuna tulee E-duuri/E-molli (Devin Townsend käyttää mm. Major 7 avointa virettä). Joskus kokeillut noita, aika veikeitä juttuja saa noilla aikaan. Tosin sun lihasmuisti pitää sitten heittää romukoppaan skaalojen osalta.

Avoimet vireet on kyllä mukavia, varsinkin akustisella oon tykkäillyt. DADGAD on kans veikee jos haluu testailla

 

[pappatech]

Testailin jonkun verran noita eri vireitä kovimpaan akkariaikaani. Tyyliin siis vaikka nyt joku John Mayerin In Your Atmosphere meni jostain avoimesta sus-vireestä ja Andy McKeen Flower taas jostain ihan omastaan jne. DADGAD:ia kanssa, sehän on suht yleinen vire akkarimaailmassa, mut ei kyllä jaksa tota eri vireiden kanssa veivuuta. Riittää itelle opettelemista ihan riittämiin kuudessa kielessä ja standardivireessä

D-drop on jääny, se mahdollistaa akkarillakin tiettyjä hienoja juttuja.

 

[Markqq]

En osaa tohon jälkimmäiseen oikein kommentoida tähän hätään, mutta tähän, niin koita vaan jatkaa noiden otteiden soittamista, kun sormet yhtään kestää. Toi vaihe menee kyllä ohi.

Tuo biisi kuulostaa valitettavan väärältä, jos ne alimmat kielet ei oo kiinni. Ne antaa niin oman sävynsä biisin sointuihin.

Kyllähä tuo alkaa menee jo ihan oikein soitettunakin. Viiltohaava meininki vaa sormissa nii pakko pitää taukoa, mut hyvältä toi kuulostaa full speedil

 

[lelfonso]

Noista Katanoista kun useampikin maininnut, niin nakkaan vähän omia mielipiteitä ko. rasiasta kun sellaisella 50W mk2:lla olen nyt satunnaisesti soitellut lähinnä treenioloissa:
2. käyttöliittymä on idioottimaisesta pari pykälää vielä pahempaan suuntaan, käynnistäessä oletuksena tuossa on jotain schaissea päällä riippumatta namiskoista. Hämää enempi kuin vähän, kun delay pomppii ja kaiut kaikuu vaikka namiskat on nollissa. Sitä pystyy jollain tasolla ohjelmoimaan että mimmosen soundin se oletuksena antaa, mutta tuo ei kai toimi ihan juuri niin kun soittajapoika haluaa. Ainakaan kyseisessä yksilössä tuo ei tuntuisi pysyvän muistissa niin ettei olisi oletuksena joku vingutin päällä.

Mulla tuo ainaki käynnistyy aina siihen "panel" tilaan eli soundina on tasan se mihin potikat osottaa.

 

[Jazzii]

YouTubesta Porvoonseudun musiikkiopiston kanavalta löytyy hienoja vetoja, tässä mainio pätkä jossa konsertoi Jarmo Nikku & Heinä Nieminen :

 

[Ad_Astra]

Niinpä, voi helposti hämmentyä kun sama ääni löytyy useasta eripaikkaa.

Sama sävel, eri ääni.

 

[Jazzii]

Sama sävel, eri ääni.

Totta. Kiitos korjauksesta.

 

[lmu2002]

Sama sävel, eri ääni.

Nyt ollaan ytimessä. Pitääkö sävel sisällään sävelkorkeuden? Jos pitää, mikä on puolestaan pelkkä sävelkorkeus?

 

[Jazzii]

Nyt ollaan ytimessä. Pitääkö sävel sisällään sävelkorkeuden? Jos pitää, mikä on puolestaan pelkkä sävelkorkeus?

Juuri siellä missä pitääkin. Uskon että Astra tarkoitti sävelen olevan sama (tässä tapauksessa keski C4), jonka voi soittaa eri asemasta kitaran otelaudalta, mutta ääni on luonteeltaan erilainen.

 

[Ad_Astra]

Nyt ollaan ytimessä. Pitääkö sävel sisällään sävelkorkeuden? Jos pitää, mikä on puolestaan pelkkä sävelkorkeus?

Uskon että ymmärrät mitä tarkoitin. Sama sävel mutta eri sointi, äänensävy, riippuen mistä kohti kaulaa soittaa.

 

[lmu2002]

Uskon että ymmärrät mitä tarkoitin. Sama sävel mutta eri sointi, äänensävy, riippuen mistä kohti kaulaa soittaa.

Totta kai. Halusin vain pohtia tuota sävel sanan sisältöä. Onpa tässä laulussa hieno sävel, Pekalla ei ole yhtään sävelkorvaa, riitasävel jne. Eli aika huolettomasti sitä käytetään ollakseen musiikin perustermistöä.
Onko sävel jokin kiinteä taajuus? Jos tuotetaan ääntä 440hz ja 880hz taajuuksilla yhtä kovaa, mikä sävel se on? Aahan se mutta mikä aa? Ja miksi aa voi olla sävel mutta 330hz ei?

Itse miellän sävelen aina ääneksi suhteessa sovittuun asteikkoon sekä varsinkin suhteessa muihin säveliin, myös ajallisesti. Yksittäinen ääni, vaikka kiven heittäminen veteen, ei ole sävel vaikka siinä voi perustaajuus ollakin. Se tarvii sen kontekstin jotta se voi olla sävel eikä vain ääni.

Tulin joskus ajatelleeksi asiaa joten pakkohan se on tuputtaa muillekin

 

[pappatech]

Onko sävel jokin kiinteä taajuus?

Ja miksi aa voi olla sävel mutta 330hz ei?

Tuohon ekaan, niin sanoisin melkein että ei. Sävelkorkeus on kiinteä taajuus, mutta aina kun soitellaan jollain instrumentilla, niin kunkin sävelen / nuotin sointi koostuu perustaajuudesta ja sen harmonisista kerrannaisista. Ja nuo kerrannaiset on se, joka antaa kullekin nuotille (ja soitettavalle instrumentille) sen ominaisen soundin. Alla varsin hyvä video aiheesta.




Tuo jälkimmäinen lienee lähinnä sopimuskysymys. A:han voi olla myös 430hz. Noita on muutamia metallilevyjäkin tuolla virityksellä ja kuulostaa aina ihanalta lähteä soittaan päälle, kun oma kitara perus A=440hz vireessä.

 

[BongisKhan]

Tuohon ekaan, niin sanoisin melkein että ei. Sävelkorkeus on kiinteä taajuus, mutta aina kun soitellaan jollain instrumentilla, niin kunkin sävelen / nuotin sointi koostuu perustaajuudesta ja sen harmonisista kerrannaisista. Ja nuo kerrannaiset on se, joka antaa kullekin nuotille (ja soitettavalle instrumentille) sen ominaisen soundin. Alla varsin hyvä video aiheesta.




Tuo jälkimmäinen lienee lähinnä sopimuskysymys. A:han voi olla myös 430hz. Noita on muutamia metallilevyjäkin tuolla virityksellä ja kuulostaa aina ihanalta lähteä soittaan päälle, kun oma kitara perus A=440hz vireessä.

Joo, ton 432 hz "ylivertaisuuden" ympärille on rakentunut suoranainen kultti. Adam Neelyllä loistava video siitä, miksi tämän kultin väitteet 432 hertsin ylivertaisuudesta on puhdasta hevonkakkaa.

 

[korvaoo]

No ei nämä nyt kyllä ihan mitään Katana viiskymppisiä "vastaavia" ole, käyttö taitaa noilla rajoittua kyllä melko puhtaasti yksinsoitteluun kun Katana kuitenkin venyy tarvittaessa puoli pykälää pitemmälle...?

25 ja 50 vattisen ero lienee lähinnä nimellinen jos ovat oikeita, eikä mainosvatteja. Kyllä noilla 25W pömpeleillä soittaa treeneissä ja pienillä keikoillakin ihan siinä mitä 50 vattisillakin. Parin mahdollisen desipelin lisäksi ero taitaa olla siinä että 25W comboa ei tarvi luukuttaa ihan niin kovaa että saa bottnet mukaan soitantaan ja jopa pienillä keikoilla mielekkäämpiä, kun lavamelu pysyy hanskoissa ja useimmiten vähän hillitymmän kokoisia.

 

[Disfear]

En itse noista taajuuksista niin tiedä, kun en ole ikinä kokenut tarpeelliseksi opetella niitä soittamista varten, mutta jäi vaivaamaan, kun ylempänä puhuttiin riitasävelestä. Olen itse tainnut kuulla vain riitasoinnuista, joita tuleekin käytettyä suhteellisen usein, mutta onko riitasävel ihan oikea käsite?

 

[pappatech]

Olen itse tainnut kuulla vain riitasoinnuista, joita tuleekin käytettyä suhteellisen usein, mutta onko riitasävel ihan oikea käsite?

Kai se on.. vaatii vaan tosiaan jonkun melodisen kontekstin, jossa joku sävel on "riitasävel". Itekseenhän sävel ei riitele itsensä kanssa

 

[Disfear]

Kai se on.. vaatii vaan tosiaan jonkun melodisen kontekstin, jossa joku sävel on "riitasävel". Itekseenhän sävel ei riitele itsensä kanssa

Niin no joo jäin miettimään itsekin, että tavallaan asia on varmaan aika itsestäänselvyys. Sävel voi olla riitasävel suhteessa toiseen säveleen, muttei itse. Piti vaan varmistaa, kun omalla teoriatietämyksellä en ihmettelisi, jos on jotain ihan perusjuttuja jäänyt oppimatta.

Teorian sijaan itse olen aina ollut tosi kiinnostunut kuuntelemaan, kun kitaristit puhuu keskenään soittamisesta. Siinä tulee samalla aika inspiroitunut olo ja toisaalta onnistuu huijata itseään, että olisi oppinut paljonkin.




Tässä on omasta mielestäni kaksi kiinnostavaa kitaristia, jotka tunnin verran länkyttävät menemään melodiasta, harmoniasta, musalajeista ja tekniikasta.

 

[Randomizer]

Riitasävel kai tarkoittaa sitä että joku nuotti ei siinä kontekstissa osu siihen moodiin/skaalaan missä biisi menee. Melko abstrakti käsitehän tuo mielestäni on, vaikka korvat kyllä heti nappaa sen riitasävelen. Monestihan noita käytetään tehokeinoina, varsinkin progessa, jaskassa ja sen semmoisessa. Usein riitasoinnuiksi mielletään myös jostain syystä dim soinnut vaikka ne sinänsä ei mitään riitasäveliä sisällä, niissä on vaan se flat 5 joka kuullostaa ahdistavalta.

 

[korvaoo]

Riitasävel kai tarkoittaa sitä että joku nuotti ei siinä kontekstissa osu siihen moodiin/skaalaan missä biisi menee. Melko abstrakti käsitehän tuo mielestäni on, vaikka korvat kyllä heti nappaa sen riitasävelen. Monestihan noita käytetään tehokeinoina, varsinkin progessa, jaskassa ja sen semmoisessa. Usein riitasoinnuiksi mielletään myös jostain syystä dim soinnut vaikka ne sinänsä ei mitään riitasäveliä sisällä, niissä on vaan se flat 5 joka kuullostaa ahdistavalta.

varsinaisessa dimisoinnussa kuitenkin on 2+2 ylinousevaa kvarttia (tritonus), keskiajalla kirkon lailla kielletty intervalli. puolidimi vai mikä ihme tuo alennettu vitonen on, sisältää sitten sen alennetun vitosen eli jälleen tritonuksen eli khyyllä siitäkin se riitasävel löytyy

 

[Randomizer]

varsinaisessa dimisoinnussa kuitenkin on 2+2 ylinousevaa kvarttia (tritonus), keskiajalla kirkon lailla kielletty intervalli. puolidimi vai mikä ihme tuo alennettu vitonen on, sisältää sitten sen alennetun vitosen eli jälleen tritonuksen eli khyyllä siitäkin se riitasävel löytyy

Juu vaan varsinainen dimsointuhan kuuluu sinänsä omaan skaalaan, ei siis ole osa klassista länsimaista duuriasteikkoa. Mut joo harva biisi on sävelletty dimsointukulussa muutenkaan, niitä vaan lainaillaan joskus. Monestihan nuo riitasäveliltä kuullostavat jutut ovat vaan ns. "lainassa" toisesta skaalasta, kuten muusikkoteoreetikot asian ilmaisevat. Varsinkin Jazzissa skaalat ja sävellajit voivat pomppia villisti yhdenkin osion aikana ja harjaantumaton korva rekisteröi ne riitasävelinä/sointuina. TJEU John Coltrane Giant Steps joka vetää kvinttiympyrää villisti sinne tänne.

 

[Ad_Astra]

Riitasävel kai tarkoittaa sitä että joku nuotti ei siinä kontekstissa osu siihen moodiin/skaalaan missä biisi menee. Melko abstrakti käsitehän tuo mielestäni on, vaikka korvat kyllä heti nappaa sen riitasävelen. Monestihan noita käytetään tehokeinoina, varsinkin progessa, jaskassa ja sen semmoisessa. Usein riitasoinnuiksi mielletään myös jostain syystä dim soinnut vaikka ne sinänsä ei mitään riitasäveliä sisällä, niissä on vaan se flat 5 joka kuullostaa ahdistavalta.

Sointuja jos muodostaa, niin sen riitelevän sävelen nostaa oktaavilla, niin taas korva tykkää enemmän. Ei E7#9 olisi niin miellyttävän kuuluinen jos G olisi samalla oktaavilla kuin G#.

 

[Randomizer]

Sointuja jos muodostaa, niin sen riitelevän sävelen nostaa oktaavilla, niin taas korva tykkää enemmän. Ei E7#9 olisi niin miellyttävän kuuluinen jos G olisi samalla oktaavilla kuin G#.

juu siitähän se #9 nimenomaan tulee koska se on yhdeksäs sävel skaalassa joka on vedetty sharpiksi. Eli normaalisti soitetaan alemmalla oktaavilla perus duuri terssi mutta seuraavalla oktaavilla vedetäänkin puolisävelaskelta ylemmäksi.

 

[Ad_Astra]

juu siitähän se #9 nimenomaan tulee koska se on yhdeksäs sävel skaalassa joka on vedetty sharpiksi. Eli normaalisti soitetaan alemmalla oktaavilla perus duuri terssi mutta seuraavalla oktaavilla vedetäänkin puolisävelaskelta ylemmäksi.

Kyllä kyllä. Kyse oli nimenomaan niistä ns. riitelevistä sävelistä, niin ongelma ratkeaa kun niitä heittelee ylemmälle oktaaville. Siksi esim. seiskasoinnut on paljon kivemman kuuloisia kun se septimi on siellä ylempänä.

Yhtälailla Em7 nämä molemmat mutta jälkimmäinen kivempi

 

[lmu2002]

No nythän se sävel alkaa selvitä. Lisäisin vielä toisen eli ajallisen ulottuvuuden: milloin se ääni soi ja onko se luonteeltaan lyhyt vai pitkä? Puhutaan siis rytmistä. Siinäkin on sama homma: kiven molskahdus ei voi olla rytmissä ellei sitä liitetä muihin tapahtumiin. Eli rytmiin tarvitaan myös sovittu asteikko mitä vasten sitä tapahtumaa peilataan, sekä myös muita ääniä jotta se asteikko saadaan ylipäätään esille. Jos ääni ei osu tuohon sovittuun siitä tulee 'epätahtinen' aivan kuten sävelkorkeudessa riitelevä ääni.

Sävelen pituus saa mielestäni liian vähän huomiota, ja myöskin syttymis- ja sammumisnopeus (='pehmeys') koska jousi- ja puhallinsoittimet jne unohtuu helposti kitaristien (ja varsinkin pianistien) käsitellessä aihetta. Tuota kannattaa miettiä, koska kuunneltava musa on muutakin kuin pelkkää kielien ja kalvojen pamauttelua.

Tykkään muuten tuosta ylläolevasta ylemmän intervallin esimerkistä. Pätee kuin hauki rannasta: mitä alemmas mennään sitä paskemmalta varsinkin pienet intervallit kuulostaa. Terssi basson alakielillä on ihan käyttökelvotonta mörköä verrattuna terssiin kitaran yläkielillä. Pianossa ja muissakin sama homma. Miksi näin vaikka tilanne on periaatteessa sama? Oma arvio on että, hertsien ja korvan erottelun kannalta siellä alapäässä tulee liian ahdasta. Sen vuoksi alemmilla taajuuksilla kannattaa suosia yksittäisiä ääniä liian kirjon sijaan, jottei mene puuroksi.

 

[Markqq]

Mites tuon Sabatonin Talvisota biisin soolon alku pitäs soittaa? Tappingilla vai kuinka sormet pitäs hyppelehtiä?

Ei kyllä itsenäisyyspäiväksi tuo toinen rytmikitara tule taittumaan xD Mut kuvaan sen sen juuri niillä taidoilla ja temmolla kun oon siihen mennessä opetellut. Pistän sitten tänne lopputuloksen.

 

[Disfear]

Mites tuon Sabatonin Talvisota biisin soolon alku pitäs soittaa? Tappingilla vai kuinka sormet pitäs hyppelehtiä?

Ei kyllä itsenäisyyspäiväksi tuo toinen rytmikitara tule taittumaan xD Mut kuvaan sen sen juuri niillä taidoilla ja temmolla kun oon siihen mennessä opetellut. Pistän sitten tänne lopputuloksen.

Eli varmaan toi kohta, jossa molemmat kitarat vetää? Tavastian keikalla näköjään käyttää tosiaan tappingia ennen kuin toinen lähtee sitten varsinaisesti soolon kimppuun.

 

[Markqq]

Eli varmaan toi kohta, jossa molemmat kitarat vetää? Tavastian keikalla näköjään käyttää tosiaan tappingia ennen kuin toinen lähtee sitten varsinaisesti soolon kimppuun.

Joo. Treenailen tappingilla sitä sitten. Mietinkin hetken että eikai tuota nyt muuten oikee voi soittaakaan Mut toi rytmikitara tuo jo iha tarpeeks haastetta.

On tää kitara muute kans tietynlainen henkireikä. Välillä vaan ketuttaa elämä yleisesti ja ei jaksais soittaa. Mut lähes aina lähtee fiilis nousee ku rupee vaa biisei soittaa.

Nyt on työn alla taas aika monta biisiä, mut pari niistä on sellasia pidempiaikaisia. Edelleen kun covereita tekee niin tarkotus olisi tehdä niistä vaan parempia/virheettömämpiä, mut kai tässäkin kokemus tuo lisää varmuutta ja että soitto menee paremmin maaliin asti.

 

[Tupu]

Täällähä aktiivisia janttereita ja pro ugoi jos oikein muistaa. Otin kokeiluun Neural DSP:n 14 päivän ajaks ja täytyy sanoo et pelkillä preseteillä sai oman soiton iha eri leveleille. Mitää osaa soittaa, mut iha jeppis bläkkis-avaruus-settei saa helposti ilman et tars Reaperis kauheest säätää.

 

[pappatech]

Kyllä niitä vaikuttais olevan aika helppo suositella, jos pitää saada halvalla oikeasti hyvää soundia. Niitähän ois saanu vielä viikko sitten puoleen hintaan, mutta se kamppis tais taas tältä vuodelta mennä.

En oo vieläkään ihan tyytyväinen latenssiin ja miten noi plugarit vastaa soittoon mun systeemeilläni, mutta paranee ja varsinkin tuolla Gojiralla soittelin jo pitkänkin tovin ihan tyytyväisenä. Fortinin Calistakin rupeaa löytymään säätöjä, kun jaksoi katella jonkun videon ja testailla, mitä ne namiskat tekee.

Mut vähän hidasta on ollut noiden plugareiden opettelu, kun kiinnostaa tyypillisesti enemmän soittaa kuin säätää tietokoneella ja mulla on Quad Cortexissa kuitenkin ns. valmiit soundit, joilla maistuu aina vetää. Quad Cortex on tuossa omaa luokkaansa, miten aidon tuntuisesti se vastaa soittoon, vaikka ois enemmänkin roinaa ja prosessointia ketjussa.

 

[Tupu]

Kyllä niitä vaikuttais olevan aika helppo suositella, jos pitää saada halvalla oikeasti hyvää soundia. Niitähän ois saanu vielä viikko sitten puoleen hintaan, mutta se kamppis tais taas tältä vuodelta mennä.

En oo vieläkään ihan tyytyväinen latenssiin ja miten noi plugarit vastaa soittoon mun systeemeilläni, mutta paranee ja varsinkin tuolla Gojiralla soittelin jo pitkänkin tovin ihan tyytyväisenä. Fortinin Calistakin rupeaa löytymään säätöjä, kun jaksoi katella jonkun videon ja testailla, mitä ne namiskat tekee.

Mut vähän hidasta on ollut noiden plugareiden opettelu, kun kiinnostaa tyypillisesti enemmän soittaa kuin säätää tietokoneella ja mulla on Quad Cortexissa kuitenkin ns. valmiit soundit, joilla maistuu aina vetää. Quad Cortex on tuossa omaa luokkaansa, miten aidon tuntuisesti se vastaa soittoon, vaikka ois enemmänkin roinaa ja prosessointia ketjussa.

Hienoja sanoja, itelläkään ei oo kiinni vehkeistä loppuviimein. PC on toki susipaska, mut skeba on sentää kiintee jalkane prestige iba. Auttaahan noi plugit mut oli kyllä jäätävää säätämistä ulkosen kortin kanssa siihen verrattuna et nyt joutuu soittaa kerrostalossa ni ei viihi kränkätä vaffarii liiaksi et saa sen parhaan fiiliksen ja tatsin. Itelle tuntu vaa 5v tauon jälkeen oudolta et tällanenki vaihtis on. Toi Gojiran plugi oliki se jota kautta tutustuin koko hommaan. Tuntuu täl kokeilul silti et Ihsahnin saundit sopii parhaiten itelle.

 

[Disfear]

Hienoja sanoja, itelläkään ei oo kiinni vehkeistä loppuviimein. PC on toki susipaska, mut skeba on sentää kiintee jalkane prestige iba. Auttaahan noi plugit mut oli kyllä jäätävää säätämistä ulkosen kortin kanssa siihen verrattuna et nyt joutuu soittaa kerrostalossa ni ei viihi kränkätä vaffarii liiaksi et saa sen parhaan fiiliksen ja tatsin. Itelle tuntu vaa 5v tauon jälkeen oudolta et tällanenki vaihtis on. Toi Gojiran plugi oliki se jota kautta tutustuin koko hommaan. Tuntuu täl kokeilul silti et Ihsahnin saundit sopii parhaiten itelle.

Oliko noi Ihsahnin soundit siis mistä?

 

[Tupu]

Oliko noi Ihsahnin soundit siis mistä?

Sama Neural DSP ja sielt löytyy käytännös soolosta, rytmiin melodiaan ja turpaan vetoon. Toimii Burzumin rämpyttelyynki hyvin.

 

[Tupu]

Noissa on siis käytännössä kaikki nykypäivän merkittävät skebaukkelit jos haluu kokeilla eri saundeja. Devini ehkä puuttuu jos haluu reenailla. Dimebaggii ei valitettavast löydy.

 

[Disfear]

Noissa on siis käytännössä kaikki nykypäivän merkittävät skebaukkelit jos haluu kokeilla eri saundeja. Devini ehkä puuttuu jos haluu reenailla.

Okei joo, enpä ole testannut niin en tiennyt että ne noin löytyy. Se Gojiran plugari jäi mieleen Ola Englundin testeistä, että kuulosti hyvältä ja taipuu varmaan monenlaiseen. Ihsahnilla on kyllä yleensä erittäin hyvä soundi myös.

 

[Tupu]

Okei joo, enpä ole testannut niin en tiennyt että ne noin löytyy. Se Gojiran plugari jäi mieleen Ola Englundin testeistä, että kuulosti hyvältä ja taipuu varmaan monenlaiseen. Ihsahnilla on kyllä yleensä erittäin hyvä soundi myös.

Ihsahn on ihan eri tasolla vielä. Ola ei oo ollu salapoliisin ees haistelemas et joku polttais kirkkoi. Yks parhaist influerenseist kyl! Kerran näin The Hauntedin Wackenis eikä pettäny. Mut Emperor tuhoo, etkä pety jos ostat Ihsahnin saundit.