Kitaran soittaminen

[tietokonerikki]

Jonkun vuoden soitellut Rocksmith 2014 editionia, jonka saa ostettua ihan kertamaksulla. Tämä uusi plus versio nähtävästi kuukausimaksullinen ja itselläni ei muutenkaan kokemuksia tästä.

Tuon real tone kaapelin tarvitsee (mahdollisesti saa toimimaan jotenkin scarletin tms. kanssa myös), jonka ostin pakettina pelin kanssa. Pelin "tabit" vaatii totuttelua ja ainakaan omat silmät ei meinaa pysyä perässä. Kitaran äänistä jonkin verran kuullut valitusta, etteivät ehkä vastaa täydellisesti alkuperäisiä, mutta itseäni ei ole häirinnyt, kuin satunnaisissa kappaleissa. Kappale tarjonta näyttäisi olevan tällä hetkellä n. 60 000 kpl. sisältäen ostettavat ja käyttäjien tekemät custom biisit.

Omasta mielestä ihan hintansa arvoinen "peli" harjoitteluun ja vaihteluksi muuhun kitarointiin.

Tiedätkö noista customeista miten ne tehdään?

Kertokaahan joku poppaskonsti toho kitara nauhottamiseen ja sen ympärillä rentoutumiseen.
Eli jos mä jotain opettelen, se menee todella hyvin ja osaan ulkoa mut hetikun kameran ja reaperin pistää päälle niin alkaa jännittää, tää ei helpotu vaikka puoli vuotta tätä tehnyt
Pitäskö se biisi oikeasti osaa 120%sti, jotta voi sitten soittaa nauhotukseen 100%sti? Vähänku livenä vetäis, tulee ne paineet virheiden kohdalla.
Sitten kun mä edelleen korva kiinni kajarissa kuuntelen pienetkin virheet läpi ja suorastaan masennun hetkellisesti.
Kertokaa etten ole ainut tämän kanssa

Vedät vaan niin monta kertaa putkeen, että menee silmät kiinnikin, mutta on helpompikin tapa.
Äänität sen 100fps nopeudella videokamerallasi => voit leikata videoeditorillasi siitä 0,01s eli 10ms välein palat pois niin tulee ajoitukset aika helposti kohdilleen. Sitten vaan palautat sen vaikka 50fps.

Onks tääl kukaa treenaillut Rocksmithil? Streamiin tuli eräs tapaus joka suositteli paria muuta striimaajaa. Yksi tyyppi oli siis 2 vuotta treenannut Rocksmithil ja kaveri vetää ku olis vuosikymmenen soitellut.

Sä oot niin kova treenaamaan, että nyt uskallan aivan varauksetta suositella on sen verran halpa ja tempoa voi säätää
alussa hitaammaksi taitotaidon kehittyessä sitten nopeuttaa. Biisit on sitten makuasioita, mutta kun opit ton aluksi oudohkon tavan näyttää nuottia. Esim. Youtubessa on sitten aika paljon biisejä eli aluksi (video) edittiin ja hidastaa itselle sopivaksi. Vaikeimmat on niin vaikeita, että biisit pitääkin opetella käytännössä ulkoa.

Ihan kivaa vaihtelua. Kokemusta mullakin vain 2014 ja tietokoneen kautta. Aika helppoa oppi käyttämään, soittamaan oppiminen on sitten itsestä kiinni (eli jaksaako treenata). YouTubesta voit katella biisejä, jotkut näyttävät miten soittavatkin => helpottanee noiden "nuottimerkintöjen" omaksumista.

 

[Jalmar]

CustomsForge - Rocksmith 2014 Remastered CDLC Tuolta löytyy tietoa noista rocksmithin modauksista ym. Itsellä ei kokemusta muusta, kuin custom biisien soittelusta.

 

[Markqq]

Akustinen kiinnostaa taas vähä enemmän, mut moni biisi jää soittamatta muuten soolon takia. Onko noihi sooloihin jotai tehokkaita treenivinkkejä? Olis kiva alkaa oppimaan soolottelua ehkä vähä nopeammallakin tahdilla

 

[pappatech]

Onko noihi sooloihin jotai tehokkaita treenivinkkejä?

Ei niihin mitään taikatemppuja ole, niin kuin muuhunkaan soitonopetteluun. Jotkut jutut saattaa tarvita jonkun mekaniikan tajuamisen, mutta noin yleisesti kannattaa vaan purkaa ne soolot pienempiin osiin, reenata jokainen osa hitaasti erikseen ja sit ruveta yhdistelemään osia ja kasvattamaan tempoa.

Metronomin kanssa ja tyyliin

-> eka pätkä hitaasti
-> eka pätkä nopeammin
-> toka pätkä hitaasti
-> toka pätkä nopeammin
-> eka ja toka pätkä yhteen hitaasti
-> eka ja toka pätkä yhteen nopeammin
-> jne.

Jos käy pelkän metronomin kanssa kuivaksi, niin DAW-softalla (hidastettu) luuppi reenattavasta kohdasta ja soittelee päälle.

 

[pappatech]

Apropoo, mitähän ne on Thomannilla meinannut. Tilasin sieltä Suhrin mikit siihen customiini, pari humpparia ja sinkku keskelle ja maksoin kortilla ihan normaalisti, niin nyt näyttäis, että on tullu rahat takas tilille.. Niillä ei ollu yhtä mikkiä noista oikealla napavälillä ja eivät silloin lähetä tilausta, ennen kuin se viimeinenkin malli on tullu varastoon, mutta mitäs hemmettiä ne rahoja palauttelee? Ja meinaako ne pyytää kuittaan sen maksun vielä uusiksi, vai velottaa vaan korttia uusiksi..

 

[pappatech]

Jaa siellä on Thomannilla ilm. venynyt ton yhden mikin toimitusaika. Piti olla 2-3 viikkoa ens alkuun, sit näkyi hetken aikaa 2-5 päivää ja nyt on taas 2-3 viikkoa. Kahtoo tarviiko keksiä customiin ens alkuun joku muu tallamikki.. Pitäs kuitenkin järkiajassa ruveta saamaan niitä mikkejä Manniselle..

Kokeilin muuten ekaa kertaa semmosta hiuspompulaviritelmää omissa kitaroissani tohon Les Pauliin. Toi soi meinaan ihan hemmetisti sekä satulan jälkeen kielistä että sieltä jälkimmäisen tallapalan jälkeen, johtuu kuulemma tosta tosi kevyestä, alumiinisesta tallakappaleesta, mitä noissa vintagepeleissä käytetään. Tuo pompula rauhoitti sointia omaan makuun vähän miellyttävämmäksi.

Voi olla, että pitää modailla tota vielä vaihtamalla joku raskaampi talla tohon, koska tuo, että tuo soi vähän niin kuin joka paikasta ei oikein toimi missään tiukemmassa ja raskaammassa riffittelyssä.

 

[Stephen Elop]

Akustinen kiinnostaa taas vähä enemmän, mut moni biisi jää soittamatta muuten soolon takia. Onko noihi sooloihin jotai tehokkaita treenivinkkejä? Olis kiva alkaa oppimaan soolottelua ehkä vähä nopeammallakin tahdilla

Multa nyt ei mitään taatusti varmaa ole, mutta yksi asia mielestäni on otelautakäden sormikontrolli ja lentävien sormien estäminen. Lentävät sormet on siis automaatioreaktio, jossa sormet nousee kauaksi otelaudalta, kun tempo nopeutuu. Kannattaa tutkia tätä hankalilla sointujen vaihdoilla. VAikka niin että liikutat vaan sormet sointuvaihdoissa, ja vaikka laitat soimaankin, mutta sen sijaan että yrittäisit saada soinnun soimaan puhtaasti, koitatkin sammuttaa nuotit otelautakädellä. Tästä aukeaa sitten päähän se juttu miksi jotkut asiat on helppoja ja jotkut muka helpot kuitenkin yllättävän vaikeita.

 

[pappatech]

Mun mielestä ne hämähäkkityyliset reenit, joita siinä Bernthin videossakin oli, on ihan hyvää reeniä siihen, ettei sormet nousis liiaksi otelaudalta. Ja varmaan suurimmalla osalla, niin kuin itelläkin, isoimmat ongelmat on nimettömän ja pikkurillin kanssa, että omiin ongelmakohtiin kannattanee keskittyä.

Sointuvaihdot (ja vaikeat soinnut) on minusta vähän niinku oma konseptinsa ja ehkä pienellä varauksella suosittelisin ite reenaan sointuvaihtoja, jos tähtäimessä on sujuva leadisoittaminen, mutta eiköhän sointuvaihtojen reenauskin heijastu muuhunkin soittamiseen, ainakin jollain tasolla, ja tarvishan niitä noin niinku ylipäätään reenata niitäkin.

 

[tietokonerikki]

Jaa siellä on Thomannilla ilm. venynyt ton yhden mikin toimitusaika. Piti olla 2-3 viikkoa ens alkuun, sit näkyi hetken aikaa 2-5 päivää ja nyt on taas 2-3 viikkoa. Kahtoo tarviiko keksiä customiin ens alkuun joku muu tallamikki.. Pitäs kuitenkin järkiajassa ruveta saamaan niitä mikkejä Manniselle..

Kokeilin muuten ekaa kertaa semmosta hiuspompulaviritelmää omissa kitaroissani tohon Les Pauliin. Toi soi meinaan ihan hemmetisti sekä satulan jälkeen kielistä että sieltä jälkimmäisen tallapalan jälkeen, johtuu kuulemma tosta tosi kevyestä, alumiinisesta tallakappaleesta, mitä noissa vintagepeleissä käytetään. Tuo pompula rauhoitti sointia omaan makuun vähän miellyttävämmäksi.

Voi olla, että pitää modailla tota vielä vaihtamalla joku raskaampi talla tohon, koska tuo, että tuo soi vähän niin kuin joka paikasta ei oikein toimi missään tiukemmassa ja raskaammassa riffittelyssä.

Mikä on hiuspompulaviritelmä? Miksi se ei saisi soida tallapalojen jälkeen? Siitä muuten väännetään pitäisikö kielet taipua ja paljonko kulmaan (antaa erilaisen kielenpaineen tallapalaa vasten) siinä tallapalojen kohdalla kunne menee siitä siihen kielien "kiinnityspalikkaan" muistelen että sillä oli joku hieno nimikin, mutta siihen se muistamiseni sitten tyssää

 

[Randomizer]

Akustinen kiinnostaa taas vähä enemmän, mut moni biisi jää soittamatta muuten soolon takia. Onko noihi sooloihin jotai tehokkaita treenivinkkejä? Olis kiva alkaa oppimaan soolottelua ehkä vähä nopeammallakin tahdilla

Sooloihin paras vinkki on että improvisoi. Älä edes koita kopioida yks yhteen. Skaalat ja sävellaji biisistä haltuun ja go for it.

 

[pappatech]

Mikä on hiuspompulaviritelmä? Miksi se ei saisi soida tallapalojen jälkeen? Siitä muuten väännetään pitäisikö kielet taipua ja paljonko kulmaan (antaa erilaisen kielenpaineen tallapalaa vasten) siinä tallapalojen kohdalla kunne menee siitä siihen kielien "kiinnityspalikkaan" muistelen että sillä oli joku hieno nimikin, mutta siihen se muistamiseni sitten tyssää

Etkö oo nähny kellään tai missään videossa? Sulla on vaan hiuspompula satulan jälkeen kietaistuna kielten ympärille niin, että demppaa vähän (ylimääräistä) kielten sointia satulan jälkeen. Jotkut vetää sen sitten satulan ylikin vähän pidemmälle kielillä joissain täppihommissa kautta liidilurituksissa.

Ja miksi ei saisi soida, niin helpoiten tuo olis näytettävissä suoraan tuon kitaran kanssa, mutta siis jos sää haluat soittaa jotain nopeampitempoista ja tiukkaa kamaa, niin soundi sais olla riittävän kasassa ja nuotit syttyä ja sammua nopsaan. Tuo kitara kun soi vähän niinku joka paikasta, niin nuo edelliset menee jotenkin kakofonisen kuuloiseksi.

Puhtaissa sointumaalailuissa ja varmaan joissain muissakin jutuissa voi toimia taas vähän niin kuin edukseen, että kitara on hemmetin eloisa, mutta kun soittelen kuitenkin 90 pinnaa jotain metallia, hard rockia tai sen sellaista, enkä siis oikein vaan pidä tuosta em. ominaisuudesta, niin tarvii tosiaan miettiä tuo modailu, kun sillä kuulemma pääsee tuosta.

 

[pappatech]

Noista sooloista ja jos coveroidaan toisten biisejä, niin melkein ite sanoisin niin, että pitäs olla myös kyky soittaa ne soolot (niin kuin muukin biisi) oikein. Ainakin sillä tasolla, että soolon tunnistaa samaksi. Sen jälkeen voi varioida ja improta omiaan, jos tuntuu, että biisistä tarvii saada vieläkin enemmän oman näköinen, vaikka kaikkihan soittaa jo muutenkin vähän oman kuuloisesti. En tiedä edistääkö se aloittelijan soittamista, jos ohittelee kaikki vaikeat soolot ja soittelee vaan jotain omia pentatonisiaan (tai opeteltua skaalaa X) sen sijaan, että reenais sooloissa tarvittavat mekaniikat ja melodiat ja kehittyis sitä kautta soittajana.

Mulle ainakin on melkoinen antikliimaksi joillain coverbändikeikoilla, että jos on joku hyvä biisi, jossa on joku hieno klassinen soolo, ja kitaristi vetää soolon päälle vaan jotain pentatonista sontaa ja pari venytystä.

Sit taas cover-kuplan ulkopuolella tuo improaminenhan on äärimmäisen hyvä taito (että osaat soittaa lennosta sointukierron X päälle jotain sopivaa liidikamaa), mutta näille on ehkä vähän niin kuin molemmille paikkansa, että missä improtaan ja missä reenataan matskut niin kuin ne menee.

 

[Rokkijani]

Minäkin olen samaa mieltä, että molemmille on paikkansa. Jos jokin bluesbändi on heittämässä covereita ja oikein eloisa kitaristi on niin improt on paikallaan, kun välttämättä alkuperäinen soittajakaan ei soita yksiyhteen ikinä niitä. Sitten taas, jos jokin bändi soittaisi Metallican Onen ja soolot ei olisi juuri niin kuin pitää hyvällä tunteella niin ei toimisi.

Biisi ja tyyli kertoo kyllä mielestäni. Hyvä oppia milloin improtaan ja milloin ei. Improkyky tietty hyvä olla aina ja sitä ei liikaa voi treenata. Pirun hauskaakin vielä useimmiten. Muiden sooloja opetellessa oppii samalla myös kivoja kuvioita, joita voi eri tavoin soveltaen käyttää sitten improissa ym.

 

[Disfear]

Tilannetaju tosiaan on varmaan aika tärkeää siinä. Jos on joku oma biisi, niin totta kai voi vetää miten haluaa, mutta coveria soittaessa on varmasti paikallaan, ettei ainakaan laiskuuttaan vedä sieltä mistä aita on matalin ja sohi sinne päin. Toisaalta jos joku Steve Vai soittaisi esimerkiksi Onen livenä, en pistäisi pahakseni, jos soitossa olisi iso osa Vain omaa lisää. Ehkä raameja ja tunnistettavimpia likkejä noudattaen, mutta ei nuotilleen orjallisesti.

Mitä tulee meihin amatööreihin, niin ainakin se soolo on hyvä opetella teknisten oppien takia, kuten aiemmin todettiin. Itse tosin mm. Slayerin biisejä soittaneena en aina ole ollut yhtä kuuliainen, vaan olen jotain vaan pistänyt menemään eikä kukaan bändissä ole varmaan edes huomannut, ettei soolon vetäjällä ollut juuri mitään tietoa oikeista nuoteista.

 

[Rokkijani]

Hyvä huomio tuo, jos esim. Steve Vai soittaisi Onea. Samoin tuo ettei jotain Slayeria välttämättä toinna soolota tasan nuotilleen. Tilannetajua siis ja monipuolista ajattelu näissä.

 

[Eman Resu]

Henk.koht. jos täytyisi soittaa covereita (onneks ei enää tarvitse), soittaisin Ramonesia: Olisi helppo valita kymmeniä biisejä, joissa ei ole mitään sooloihin viitaavaakaan.

 

[pappatech]

...jos esim. Steve Vai soittaisi Onea

Sitten kun on muovannut modernia kitaran soittoa sillä tasolla kuin Steve Vai, niin saa soittaa soolot ihan miten haluaa

Metallicasta, niin on siellä kyllä osa Hammetin kamasta semmoista, että melkein sama, mitä niihin soittaa, kunhan on jotain pentatonista ja muistaa polkea wahia. Esim. ny vaikka se Sanitarium, jota oon tainnu manatakin. Hieno, melodinen biisi, jossa tosi hienot melodiavälisoolot ja se soolon jälkeinen outrokin, mutta se varsinainen kitarasoolo on kyllä minusta ihan paskaa Siis oikeasti sillä tasolla paskaa, että vaikea motivoitua reenaan edes sinne päin.

Sanitariumin soolo ei oo välttämättä edes pahin Hammetin tusinasooloista, mutta jotenkin hyppää vaan minusta eniten silmille muuten tosi hienon biisin seasta.

 

[Carmake]

Kirk Hammett on yksi hyvä esimerkki, miksi itse olen aina tykännyt musiikin antamista mahdollisuuksista: Sinun ei tarvitse olla millään tasolla hyvä, silti sinusta voi tulla upporikas.

Hyvin erikoinen soittaja, minkäänlaista luovuutta ei tunnu löytyvän ja harvoin kuulee noin yksitoikkoista ulosantia vuodesta toiseen. Ja aktiivisesta urasta huolimatta soitto tuntuu taantuvan päivä päivältä. Kaikesta tästä hänelle kuitenkin maksetaan hyvä korvaus. Metallican biiseillä olen itsekin aloitellut soittouraani ja edelleen pidän bändin alkupään tuotannosta kovasti. Mutta jos Metallicassa olisi ollut parempi soolokitaristi, olisinko minäkin jotain aivan toista...

 

[Randomizer]

Kirk Hammett on yksi hyvä esimerkki, miksi itse olen aina tykännyt musiikin antamista mahdollisuuksista: Sinun ei tarvitse olla millään tasolla hyvä, silti sinusta voi tulla upporikas.

Hyvin erikoinen soittaja, minkäänlaista luovuutta ei tunnu löytyvän ja harvoin kuulee noin yksitoikkoista ulosantia vuodesta toiseen. Ja aktiivisesta urasta huolimatta soitto tuntuu taantuvan päivä päivältä. Kaikesta tästä hänelle kuitenkin maksetaan hyvä korvaus. Metallican biiseillä olen itsekin aloitellut soittouraani ja edelleen pidän bändin alkupään tuotannosta kovasti. Mutta jos Metallicassa olisi ollut parempi soolokitaristi, olisinko minäkin jotain aivan toista...

Slash aika sama. Kauhea arvostus kaverilla mutta aika peruskaavaahan ne soolot tuntuu olevan. Toki siellä on se tunnistettava soundi että tiedät heti kuka soittaa pelkästään kuuntelemalla muutamat likit.

 

[pappatech]

Aika vahva lausunto Hammetista, että se ei oo "millään tasolla hyvä" En rupea kenenkään julkkiksen puolesta loukkaantumaan, mutta ei se minusta nyt ihan noinkaan ole. Jos unohdetaan Hammetin pahin wah-kura, niin asiallinen metallikitaristihan se on (tai ainakin oli siellä Metallican kulta-aikana), kun kattoo yhtään laajemmin skeneä ja aika monessa Metallican klassikkobiisissä senkin kynän jälki näkyy.

Slashiakin tosiaan monesti dumataan ja eihän se mikään tarkin soolokitaristi tai teknisin kaveri ole, mutta kun rupeaa kattomaan montako hittibiisiä / -riffiä tai tunnettua sooloa senkin kynästä on 40 vuoden aikajanalla tullut ja miten tasaisesti se on puskenut ulos hyvää rokkia, niin ite tekee mieli ottaa lähinnä lakki päästä. Tosiasia on minusta sekin, että teknisesti taitavia soittajia löytyy aina, mutta hyviä biisinkirjoittajia paljon vähemmän. (Ts. ei kitaristeja voi arvioida pelkästään teknisen osaamisen perusteella.)

 

[Carmake]

Myönnetään, että pikkusen kärkkäästi ilmaisin mielipiteeni Hammettista. Jotain hyvää on mies toki matkalla tehnyt.

Aivot räjähti varmaankin, kun Hammettin soolobiisejä kuuntelin huhtikuussa julkaistulta EP:ltä. Siinä jotenkin jäin telineisiin täysin, kun mietin, että tässäkö tosiaan on maailman suosituimman bändin soolokitaristin ulosanti, kun tehdään musaa ilman rajoituksia.

 

[Mehtikkö]

Oli Hammetin tuotannon taiteellisuudesta mitä mieltä hyvänsä, niin on hänellä kovin vikkelät sormet

Teininä tuli eräässä vaiheessa Metallicaa kuunneltua päivittäin tunteja, ihan puhki asti. Mikä ensimmäisenä alkoi häiritsemään, oli “jokaisen“ kappaleen pakollinen soolo. Pakollisella paikallaan, pakollisella tilulla soitettuna. Mahdollisesti tämän(kin) johdosta ei soolojen soittelu ole kiinnostanut juuri koskaan, eikä myöskään ole intoa ollut kehittää niissä tarvittavia tekniikoita ja nopeutta juuri lainkaan.

Onneksi sentään myös rytmiä soittaville löytyy tilaa

 

[Markqq]

Henk.koht. jos täytyisi soittaa covereita (onneks ei enää tarvitse), soittaisin Ramonesia: Olisi helppo valita kymmeniä biisejä, joissa ei ole mitään sooloihin viitaavaakaan.

Haha, joo. Nää ois helppoja. Mut itse pyrin haastaa itseäni ja se ei helpota asiaa kun ne mitä tykkään kuunnella usein ovat myös aika vaikeita. Semmone suoraviivanen punkkiralli ei nyt vaan herätä itsessäni oikein mitään. Toki jos haluaa "näkyvyyttä" Youtubessa niin parashan se olis massatuotantoa coveeraa.

Tässä nyt taas seuraavaa coveria. Eipä tuo täydellinen veto ole, mutta omiin taitoihin iha tyytyväinen.

Spoileri: Gojira - Amazonia

 

[pappatech]

Siinä jotenkin jäin telineisiin täysin, kun mietin, että tässäkö tosiaan on maailman suosituimman bändin soolokitaristin ulosanti, kun tehdään musaa ilman rajoituksia.

Kuuntelin pienen pätkän aamulla ja osapuilleen siltä kuulosti kuin odotinkin. Ts. Hammett kuulosti ihan itseltään ja materiaali on mitä on Pakko vielä kysyä, että mitä nää niinku odotit? Tai kuka metallikitaristi on sun mielestä tehnyt jonkun tosi päräyttävän sooloinstrumentaalilevyn viime vuosina?

Kun toi koko tyylilajihan on minusta ihan hemmetin vaikea. Arvostan esim. ihan hemmetisti sitä, mitä Marty Friedman teki Megadethissä aikanaan, mutta kun kaivoin jonkun sen sooloinstrumentaalin ja pistin soimaan, niin kesken jäi. On tosi vaikea kirjoitella semmoisia (metalli)kitarainstrumentaaleja, jotka kantais ihan oikeasti biisinä ja kiinnostais muitakin kuin kitaristeja. Pitäs olla iso nippu hyviä ideoita ja varsinkin melodioita, jotka kantais niitä biisejä, ja harvasta kitaristista tuntuu olevan noita säveltämään.

Parhaimpia itelle mieleentulevia tuoreempia metallikitaristien soololevyjä on Michael Romeon soolot ja nekin on laulettuja.

muoks. tossa makupala Romeon soololta:

 

[Lare]

Bändihommissa pitäisi siirtyä hiljalleen bassosta kitaraan.

Pedaalia tarvitsisi lavalle sähkökitaran kanssa. Ainakin kaikua, säröä ja jotain 70-80-luvun funk-efektiä. Kannattaako hankkia suoraan joku multiefektipedaali useamman erillisen sijaan? Saako tuollaiseen esimerkiksi ohjelmoitua eri nappeihin eri soundeja, jotka voi iskeä vain jalalla painamalla päälle lavalle? Pedaaleista ei mitään kokemusta aiemmin.

Line 6 POD HD-300 multiefekti, Jyväskylä

Vähän ehkä soitinpuolta pitäisi myös katsoa. Muuten hyvästä Yamahan teräskielisestä akustisesta puuttuu mikit, eli jos tulee akustisia biisejä, niin hyvä syy päivittää. Epiphone Casino Coupe ei myöskään välttämättä ole se kaikista sopivin, jos tulee raskaampia biisejä (biisit tosiaan voivat olla ihan mitä sattuu ihan mistä tahansa genrestä). Meneekö vibrakammella varustettu kitara helposti vireestä? Muistan, kun kauan sitten kitaramyyjä näin varoitteli. Esimerkiksi Bon Jovin Runawayta nyt katsellut ja siinä olisi tarvetta muuttaa jopa huiluäänissä vibralla sävelkorkeutta ylös alas. Voisi olla ihan hauska lisä muutenkin sooloiluun.

 

[pappatech]

Bändihommissa pitäisi siirtyä hiljalleen bassosta kitaraan.

Pedaalia tarvitsisi lavalle sähkökitaran kanssa. Ainakin kaikua, säröä ja jotain 70-80-luvun funk-efektiä. Kannattaako hankkia suoraan joku multiefektipedaali useamman erillisen sijaan? Saako tuollaiseen esimerkiksi ohjelmoitua eri nappeihin eri soundeja, jotka voi iskeä vain jalalla painamalla päälle lavalle? Pedaaleista ei mitään kokemusta aiemmin.

Line 6 POD HD-300 multiefekti, Jyväskylä

Vähän ehkä soitinpuolta pitäisi myös katsoa. Muuten hyvästä Yamahan teräskielisestä akustisesta puuttuu mikit, eli jos tulee akustisia biisejä, niin hyvä syy päivittää. Epiphone Casino Coupe ei myöskään välttämättä ole se kaikista sopivin, jos tulee raskaampia biisejä (biisit tosiaan voivat olla ihan mitä sattuu ihan mistä tahansa genrestä). Meneekö vibrakammella varustettu kitara helposti vireestä? Muistan, kun kauan sitten kitaramyyjä näin varoitteli. Esimerkiksi Bon Jovin Runawayta nyt katsellut ja siinä olisi tarvetta muuttaa jopa huiluäänissä vibralla sävelkorkeutta ylös alas. Voisi olla ihan hauska lisä muutenkin sooloiluun.

En tiiä voiko tuohon efektihommaan sanoa oikein muuta kuin että todennäköisesti helpommalla pääsee jollain asiallisella multiefektillä, mutta ite tuon joutunee miettimään ja kokeilemaan. Molemmilla tavoilla saa varmasti toimivaa, mutta eroja tulee vaan siinä, miten haluaa systeeminsä rakentaa ja paljon haluaa käyttää aikaa ja rahaa (esim. noiden yksittäisten pedaalien kanssa puljaamiseen).

Joku Line 6 POD mulla oli aikanaan, mutta en muista oikein mitään siitä. Ei kai tuolla satkun hinnalla korkealta putoa, mutta ei oo kyllä minkäänlaista käsitystä tuon laitteen soundien laadusta. Tämän päivän laitteista Line 6:n Helix-sarjalla ei varmaan menis pahasti vikaan millään, ovat jo aika lailla ammattilaistason soundeillakin, mutta lähtevät viiden kuuden sadan nurkilta ylöspäin, että joutuu vähän jo laittamaan rahaa.

Tuosta vireisyydestä, niin riippuu hirveästi kitarasta, sen säädöistä ja osista. Joku halpis huonoissa säädöissä ja huonoilla osilla, niin ei taatusti pidä virettä kammen kanssa, mutta kunnon viritinkoneistolla ja satulalla voi päästä jo aika pitkälle ja vire pysyä maltillisella kammen käytöllä jo varsin mainiostikin. Ja jos floyd rose on mahdollinen, niin laadukkaampi sellainen ja pysyy vire aika varmasti tekee kammen kanssa mitä hyvänsä.

 

[Markqq]

Itsenäisyyspäivälle haaste:



Soittaa tää rytmikitara edes jotenkin. Toi riffi on iha jäätävä. Saa nähdä kuinka se biisi lähtee sitte parin viikon päästä 45-50% tahdilla tuossa meni jotenkuten ensikertalaiseks.

 

[Carmake]

Kuuntelin pienen pätkän aamulla ja osapuilleen siltä kuulosti kuin odotinkin. Ts. Hammett kuulosti ihan itseltään ja materiaali on mitä on Pakko vielä kysyä, että mitä nää niinku odotit? Tai kuka metallikitaristi on sun mielestä tehnyt jonkun tosi päräyttävän sooloinstrumentaalilevyn viime vuosina?

Kun toi koko tyylilajihan on minusta ihan hemmetin vaikea. Arvostan esim. ihan hemmetisti sitä, mitä Marty Friedman teki Megadethissä aikanaan, mutta kun kaivoin jonkun sen sooloinstrumentaalin ja pistin soimaan, niin kesken jäi. On tosi vaikea kirjoitella semmoisia (metalli)kitarainstrumentaaleja, jotka kantais ihan oikeasti biisinä ja kiinnostais muitakin kuin kitaristeja. Pitäs olla iso nippu hyviä ideoita ja varsinkin melodioita, jotka kantais niitä biisejä, ja harvasta kitaristista tuntuu olevan noita säveltämään.

Parhaimpia itelle mieleentulevia tuoreempia metallikitaristien soololevyjä on Michael Romeon soolot ja nekin on laulettuja.

muoks. tossa makupala Romeon soololta:

Jos olis kuulematta pitäny vastata jotain, niin olisin sanonut että "paskoo". Mutta en siltikään olis osannut näin huonoja biisejä odottaa. En ymmärtänyt näistä mitään. Kertakaikkiaan kuulosti siltä, kuin 6-vuotias soittelis vain jotain oikeita ääniä peräkkäin. Yleensähän soololevyillä kun loppuu ajatus, soitetaan sentään jotain niin pirun nopeesti kuin pystytään, tässä ei nopeuskaan tuonut vaihtelua puudutukseen.

Metallin kuuntelu on vähentynyt aika paljon, soololevyjä varsinkaan en ole kuunnellut aikoihin. En ole niistä innostunut koskaan. Mutta jos joku aloitteleva metallikitaristi kysyis multa innoittavia levyjä, löisin käteen Rust in Peacen, Countdown to Extinctionin ja Cowboys from Hellin. Hyviä riffejä, hyviä sooloja ja täydentävänä tekijänä hyvät laulumelodiat.

 

[pappatech]

Itsenäisyyspäivälle haaste:



Soittaa tää rytmikitara edes jotenkin. Toi riffi on iha jäätävä. Saa nähdä kuinka se biisi lähtee sitte parin viikon päästä 45-50% tahdilla tuossa meni jotenkuten ensikertalaiseks.

Ootko kotimaista Wintersunia kuunnellut? Pyöräytäppä joskus vaikka niiden ekalta levyltä pari ekaa biisiä. Ressiä ei kannata ottaa Wintersunin soittelusta, matsku voi olla suurelta osin aloittelevan soittajan ulottumattomissa, mutta vähän tota samaa tyyliä. Pari pykälää teknisempää vaan.

 

[Markqq]

Ootko kotimaista Wintersunia kuunnellut? Pyöräytäppä joskus vaikka niiden ekalta levyltä pari ekaa biisiä. Ressiä ei kannata ottaa Wintersunin soittelusta, matsku voi olla suurelta osin aloittelevan soittajan ulottumattomissa, mutta vähän tota samaa tyyliä. Pari pykälää teknisempää vaan.

Wintersun on tuttua, paljon kuunnellut kyllä. Mut kiva tietää. Sitku alkaa Talvisota soimaan full speedil niin voikin siirtyä Wintersuniin päin
Joku Death And The Healing vois olla iha kiva rallatus. Oli niil joitain muitakin iha soitettavia.

E: Land of Snow and Sorrow

Näissä olis kyl kivoja kohtia. Ihan hyvää ottaa joka tapauksessakin treeniin.

 

[Lare]

Takamine GD11MCE-NS -elektroakustinen kitara – Verkkokauppa.com

Tekeekö tällä mitään? Olin ajatellut mennä noin 400€ budjetilla, minkä pitäisi riittää asialliseen akustiseen, mutta tuon tarjoushinta pisti silmään. Kaikkialla muuallakin Suomessa ja ulkomailla hinta on 349€. Tulee ihan fingerstyleen, komppaukseen ja vähän sooloiluunkin ja mikit pitää olla, jotta saa PA-laitteisiin kiinni. Nykyinen aikanaan 90€ maksanut Yamaha FG-800M on ajanut asiansa oikein hyvin tähän saakka, kunnes tuli tarvetta mikeille. En viitsi lähteä tuota mikittämään, kun saan myytyä varmaan voitolla pois.

Säätöä kyllä soittimien ja laitteiden kanssa, kun ei tiedä niistä mitään. Aikanaan vaan hommannut jonkun soittimen itselle, jota soittanut kuin viimeistä päivää ja välillä vaihdellut kieliä. Bändihommat vain pakottavat uusimaan kalustoa. Ostin tuon aiemmin linkkaamani Line 3 POD HD-300 multiefektin 100 eurolla, niin saa ainakin vähän erilaisia soundeja lavalle. Sähkökitaran mahdollinen päivitys on vielä oma urakkansa akustisen lisäksi

 

[BongisKhan]

Takamine GD11MCE-NS -elektroakustinen kitara – Verkkokauppa.com

Tekeekö tällä mitään? Olin ajatellut mennä noin 400€ budjetilla, minkä pitäisi riittää asialliseen akustiseen, mutta tuon tarjoushinta pisti silmään. Kaikkialla muuallakin Suomessa ja ulkomailla hinta on 349€. Tulee ihan fingerstyleen, komppaukseen ja vähän sooloiluunkin ja mikit pitää olla, jotta saa PA-laitteisiin kiinni. Nykyinen aikanaan 90€ maksanut Yamaha FG-800M on ajanut asiansa oikein hyvin tähän saakka, kunnes tuli tarvetta mikeille. En viitsi lähteä tuota mikittämään, kun saan myytyä varmaan voitolla pois.

Se mitä olen Takaminejä sormeillut, niin olen kyllä tykännyt todella paljon. Soittotuntuma on kevyt ja rakenne tuntuu jämäkältä. Tuota kyseistä mallia en ole soitellut, mutta ainakin saman hintaluokan GD51 tuntui paljon paremmalta vehkeeltä kuin pelkästä hinnasta voisi päätellä. Aivan varmasti merkittävä parannus tuohon Jammuun nähden.

 

[Lare]

Se mitä olen Takaminejä sormeillut, niin olen kyllä tykännyt todella paljon. Soittotuntuma on kevyt ja rakenne tuntuu jämäkältä. Tuota kyseistä mallia en ole soitellut, mutta ainakin saman hintaluokan GD51 tuntui paljon paremmalta vehkeeltä kuin pelkästä hinnasta voisi päätellä. Aivan varmasti merkittävä parannus tuohon Jammuun nähden.

Ihan hyviä arvosteluita noista on kyllä löytynyt. Aikanaan myös testasin Verkkokaupan myymälässä Takaminen GD93CE-NAT -kitaraa ja oli pirun hyvä soittaa. Maksaa vain yli tuplasti kuin tuo tarjouksessa oleva Takamine ja tuskin kuitenkaan tuplasti parempi soundiltaan ja tuntumaltaan. Voi olla, että isken tilaukseen tuon halvemman.

 

[pappatech]

Takamine GD11MCE-NS -elektroakustinen kitara – Verkkokauppa.com

Tekeekö tällä mitään? Olin ajatellut mennä noin 400€ budjetilla, minkä pitäisi riittää asialliseen akustiseen, mutta tuon tarjoushinta pisti silmään. Kaikkialla muuallakin Suomessa ja ulkomailla hinta on 349€. Tulee ihan fingerstyleen, komppaukseen ja vähän sooloiluunkin ja mikit pitää olla, jotta saa PA-laitteisiin kiinni. Nykyinen aikanaan 90€ maksanut Yamaha FG-800M on ajanut asiansa oikein hyvin tähän saakka, kunnes tuli tarvetta mikeille. En viitsi lähteä tuota mikittämään, kun saan myytyä varmaan voitolla pois.

Osaatko säätää ite akkarin? Jos et, niin veikkaisin, että saat budjetoida tuon hinnan päälle 50-100€, että joku säätää sen soittokondikseen. Voi olla ihan missä sattuu kunnossa Verkkiksen jäljiltä ja tää kotimaan kylmenevä ja kuivuva ilmastokin saa monen kitaran elämään.

Kattelisin ite muusikoiden netistä käytettyjä. 400€ budjetilla rupeaa saamaan käytettynä esim. noita vähän parempia Jammuja, jotka on jo oikeasti laatupelejä ja joiden uskoisin voittavan tuon kitaran laadultaan helposti.

 

[BongisKhan]

Eipä akkarissa juuri muuta säädettävää ole kuin kaularauta. Toki tallaa voi lähteä hiomaan jos tuntuu, että action on silti aivan liian korkea, mutta eipä sekään mikään ihmeellinen temppu ole ja jos menee pieleen (eli käytännössä hio liikaa) niin uusia talloja saa parilla rahalla kaupasta.

Itse kyllä rankkaan Takaminet, halvatkin, paljon korkeammalla kuin vähän kalliimmatkaan Yamahan akkarit, jotka ovat mielestäni jotenkin todella kolhoja vehkeitä vielä jossain tuolla 500-1000€ hintaluokassakin.

 

[Lare]

Osaatko säätää ite akkarin? Jos et, niin veikkaisin, että saat budjetoida tuon hinnan päälle 50-100€, että joku säätää sen soittokondikseen. Voi olla ihan missä sattuu kunnossa Verkkiksen jäljiltä ja tää kotimaan kylmenevä ja kuivuva ilmastokin saa monen kitaran elämään.

Kattelisin ite muusikoiden netistä käytettyjä. Tuolla rahalla rupeaa saamaan käytettynä esim. noita vähän parempia Jammuja, jotka on jo oikeasti laatupelejä ja joiden uskoisin voittavan tuon kitaran laadultaan helposti.

Basson ja sähkökitaran osaan säätää ja huoltaa itse. Uskoisin, että Youtuben avulla myös akustisen säätö onnistuu. Kaularaudankin säätäminen on tuttua. Käytettyjä olen kytännyt kovasti, mutta sopivaa peliä omalta paikkakunnalta ei ole osunut silmiin. Ja vaikka alkuperäinen budjetti on 400 euroa, niin se, että kitara maksaakin 239€, on hyvin positiivinen asia.

 

[pappatech]

Eipä akkarissa juuri muuta säädettävää ole kuin kaularauta. Toki tallaa voi lähteä hiomaan jos tuntuu, että action on silti aivan liian korkea, mutta eipä sekään mikään ihmeellinen temppu ole ja jos menee pieleen (eli käytännössä hio liikaa) niin uusia talloja saa parilla rahalla kaupasta.

Se ei paljoa pelkkä kaularauta lämmitä, jos intonaatio on ihan päin seiniä. Eikä semmoisella kitaralla kukaan soita mielellään.

Ja ihan kuten sähkökitarassakin, niin halpa muovisatula, jossa urat päin persusta ja heikko viritinkoneisto, niin koko ajan saa virittää ja voi olla vaikea saada kunnolla vireeseen. Nuo voi vaatia huomiota ihan yhtä lailla kuin sähkökitarassa, jos haluaa saada vireisesti ja hyvin soivan pelin.

Haluaisin kyllä kuulla noita sun kitaroita, kun kaikki säätäminen on aina helppoa ja mikään ei oikein vaikuta mihinkään..

muoks. tai pohjimmiltaan akustisen kitaran intonaatio lienee summa siitä, että relief on säädetty oikein ja mätsäämään kielisettiä, satulan urat on viilattu oikein ja mätsäämään kielten paksuutta ja että tallaluukin (tai halpiksissa varmaan joku muovi) on säädetty / asetettu oikein. Ei ole minusta todellakaan sanottua, että nuo on kondiksessa, kun vetäisee pakasta tai jonkun kotisoittajan säätämän akkarin..

 

[Ad_Astra]

Haluaisin kyllä kuulla noita sun kitaroita, kun kaikki säätäminen on aina helppoa ja mikään ei oikein vaikuta mihinkään..

Eipä täällä paljoakaan kenenkään soittoja ole esillä, vaikka kuinka olisi kitarat ja soundit tikissä. Taitaa olla kamerat rikki tai "ei jaksa säätää" yms. perinteistä louskutusta.

 

[Rokkijani]

Kitara on itselleni jotenkin herkkä paikka. Olen kohtuu pitkään soittanut. Tosin viime vuosina yyber laiskasti treenaten. Liekkö huonoa omaatuntoa tai muuta hassua sen suhteen, mutta en ole hirveästi kehdannut kitarajuttuja muille esitellä.

Minun synabiisejä taas on esillä, vaikka en ole sitä pitkään soittanut. Jotenkin siinä eri.

Kevyesti demotellut viime viikkoina kitaraa, kun testasin samalla, miten black metal karjumiset nykyään lähtee.

 

[pappatech]

Kitara on itselleni jotenkin herkkä paikka. Olen kohtuu pitkään soittanut. Tosin viime vuosina yyber laiskasti treenaten. Liekkö huonoa omaatuntoa tai muuta hassua sen suhteen, mutta en ole hirveästi kehdannut kitarajuttuja muille esitellä.

Ja saa ollakin. Musa on joillekin tosi henkilökohtainen juttu, kun taas joku toinen saattaa nauttia siitä, että saa työntää omia tuotoksiaan eetteriin.

Mutta on oma suhtautuminen mitä hyvänsä, niin se on varma, että yhdellekään rääpijälle ei tarvitse ruveta netissä soittoaan esittämään, jos ei siltä tunnu.

 

[BongisKhan]

Se ei paljoa pelkkä kaularauta lämmitä, jos intonaatio on ihan päin seiniä. Eikä semmoisella kitaralla kukaan soita mielellään.

Eipä soita ei. Tosin enpä kyllä muista, että kovin monen akustisen kanssa olisi oikeasti intonaatio ollut mikään isompi ongelma, varsinkin kun niillä harvemmin kovin ylärekkarissa soitellaan muutenkaan. Itse olen akkareissa lähinnä kaularautaa säätänyt ja vähän tallasta ottanut viilalla pois tarvittaessa. Toki jos akkarin intonaatiota pitää lähteä säätämän, niin se kyllä on astetta vittumaisempi homma kuin sähkiksissä.

Ja ihan kuten sähkökitarassakin, niin halpa muovisatula, jossa urat päin persusta ja heikko viritinkoneisto, niin koko ajan saa virittää ja voi olla vaikea saada kunnolla vireeseen. Nuo voi vaatia huomiota ihan yhtä lailla kuin sähkökitarassa, jos haluaa saada vireisesti ja hyvin soivan pelin.

Nämä on kaikki vaan vähän sellaisia juttuja, joiden kanssa pitää "halpiskitaroiden" kanssa diilata. Ihan samat muovi/synthbone satulat ja tallat niissä noissa kaikissa on varmaan tonne parin tonnin hintaluokkaan asti. Toisaalta eipä se luu mitenkään objektiivisesti parempi materiaali ole, lähinnä se perinteisempi ja kitaristit palvoo perinteitä. Noin kymmenellä rahalla saa Graph Techiltä helvetin hyvät Tusq tallat ja satulat, jotka kuulostaa hyvältä ja yleensä toimii ihan suoraan drop in ilman mitään tarvetta säätää.

Mitä taas viritinkoneistoon tulee, niin en kyllä ikinä muista että olisi tullut vastaan "heikkoa" viritinkoneistoa joka jotenkin alkaisi jotenkin itsekseen pyörimään tai muuta sellaista. Sen sijaan halpiskitaroissa on kyllä tullut vastaan viritinkoneistoja joiden ruuvit ovat lähtenee löystymään ja virittimet irtoamaan kaulan puun pehmeyden tms. takia.

Haluaisin kyllä kuulla noita sun kitaroita, kun kaikki säätäminen on aina helppoa ja mikään ei oikein vaikuta mihinkään..

Enpä usko, että siitä hirveästi iloa olisi koska harvoinpa ne säädöt muille kuuluu, ellei ne oikeasti ole niin päin persettä että tulee kielet särisee nauhoihin ja/tai intonaatio on ihan tolkuttoman pielessä.

muoks. tai pohjimmiltaan akustisen kitaran intonaatio lienee summa siitä, että relief on säädetty oikein ja mätsäämään kielisettiä, satulan urat on viilattu oikein ja mätsäämään kielten paksuutta ja että tallaluukin (tai halpiksissa varmaan joku muovi) on säädetty / asetettu oikein. Ei ole minusta todellakaan sanottua, että nuo on kondiksessa, kun vetäisee pakasta tai jonkun kotisoittajan säätämän akkarin..

Niinno, eipä se käytettynä ostettu akkari yhtään sen varmemmin ole hyvin säädetty. Päin vastoin, jos se on aivan päin vittua säädetty, et voi edes palauttaa sitä. Tietysti parasta olisi aina päästä ensin itse testaamaan, mutta eipä sitä lyhyellä testauksella kaikkia kitarayksilöiden oikkuja välttämättä tule bongattua. Varsinkin kun akkarit on vielä niin herkkiä kosteudelle ja lämpötilalle, joten muutos olosuhteissa voi saada aluksi hyvin soivan kitaran kuulostamaan ihan paskalta toisissa olosuhteissa.

Toisaalta itse koen, että akkarit on säätöjen puolesta paljon "staattisempia" monella tapaa sähkäreihin verrattuna, tarkoittaen että niissä on kiinteät tallat ja yleensä kielisetitkin pyörii jossain samoissa about .012-0.13 välissä (vs. sähkökitarat, joissa oikeasti vaihteluväli on mallia .007-.014), jolloin tallan ja satulan viilaukset on suhteellisen helppo standardoida "close enough" - periaatteella jo tehtaalla, jolloin loppukäyttäjälle jää juurikin lähinnä tuo kaularaudan säätäminen vallitseviin olosuhteisiin.

 

[Disfear]

Omalla kohdalla on varmaan ollut joko tuuria tai osaamattomuutta tai molempia, mutta en ole kokenut sähkökitaroita kovin säätöalttiiksi. Välillä oon vienyt niitä hoitoon liikkeeseen, jos tarvitsee muutakin tehdä kuin kaulaa putsata ja kieliä vaihtaa, mutta yleisesti ottaen soinnut ja äänet kuulostaa hyvältä. Samaan hengenvetoon en ihmettelisi, jos en jokaista pientä poikkeamaa intonaatiossa huomaisi. Eipä ole kyllä kukaan soittokaverikaan huomauttanut, että pitäisikö soitin säätää paremmin.

Akkariin en ole juuri koskaan intonaation suhteen joutunut koskea.

 

[Ad_Astra]

Kitara on itselleni jotenkin herkkä paikka. Olen kohtuu pitkään soittanut. Tosin viime vuosina yyber laiskasti treenaten. Liekkö huonoa omaatuntoa tai muuta hassua sen suhteen, mutta en ole hirveästi kehdannut kitarajuttuja muille esitellä.

Sama juttu laiskuuden kanssa. Ei vaan oikein nappaa. Aamuisin kitara kourassa 10min ja se on siinä.

Itse touhuilen enempi Doricon kanssa ihmetellen ja tehden ihan muuta kaikenlaista.

 

[pappatech]

Niinno, eipä se käytettynä ostettu akkari yhtään sen varmemmin ole hyvin säädetty. Päin vastoin, jos se on aivan päin vittua säädetty, et voi edes palauttaa sitä. Tietysti parasta olisi aina päästä ensin itse testaamaan, toisaalta eipä sitä lyhyellä testauksella kaikkia kitarayksilöiden oikkuja välttämättä tule bongattua. Varsinkin kun akkarit on vielä niin herkkiä kosteudelle ja lämpötilalle, joten muutos olosuhteissa voi saada aluksi hyvin soivan kitaran kuulostamaan ihan paskalta toisissa olosuhteissa.

Ois ollu kymmenen muutakin kohtaa, jota kommentoida, mutta tarvii tehdä töitäkin, niin tähän vaan nopsaan, että muusikoiden netissä onneksi lukee aika monesti tyyliin "käytetty säädettävänä siellä ja siellä silloin ja silloin". Ite katselen lähinnä noita, jos en testaamaan pääse.

En minäkään siinä vartin, puolen tunnin slotissa, mitä noi kitaratestit kai yleensä tuppaa luonnostaan olemaan, kerkeä tsekkaan kuin päällisin puolin soittimen. Pari päivää pitäs saada ihan omassa rauhassa soitella, minkä takia oon kyllä itekin suosinut tota postimyyntimeininkiä, kun saa kotiovelle, tutkia rauhassa ja puntaroida maksaako vaivaa tehdä tai teetättää fiksit, joita tarvii vai eikö maksa. Ja takas voi laittaa, jos ei oo pitopeli.

Ja joo, nythän aika hiljattain alko lämpötila putoaan kunnolla ja varmaan samalla ilma kuivumaan. Se on myrkkyä akkareille, ja laukku ja kostutinhan tuota sais Suomessa olla, jos yhtään arvokkaampi peli. Toi omakin nykyinen vaan tommoinen laminaattipeli, joka kestää nää ilmaston vaihtelut yllättävänkin hyvin.

 

[Ad_Astra]

Ja saa ollakin. Musa on joillekin tosi henkilökohtainen juttu, kun taas joku toinen saattaa nauttia siitä, että saa työntää omia tuotoksiaan eetteriin.

Mutta on oma suhtautuminen mitä hyvänsä, niin se on varma, että yhdellekään rääpijälle ei tarvitse ruveta netissä soittoaan esittämään, jos ei siltä tunnu.

Soittamisesta ja soittokamoista/soundeista keskustelu on vain vähän tylsää jos se on pelkkää keskustelua. Itsekin halusit kuulla juuri tuossa toisen kitaroita kun ei kirjoitetun kautta oikein viesti välity.
Ennen tosiaan oli kamerat rikki ja nyt ollaan herkkiä sieluja (näin niinkun yleensä) :-D

 

[pappatech]

Soittamisesta ja soittokamoista/soundeista keskustelu on vain vähän tylsää jos se on pelkkää keskustelua.

Silloin voi olla keskustelematta, jos ei kiinnosta.

Ja jos ei oo aikaisemmista vielä viesti välittynyt, niin ihan turhaan lainailet mun viestejäni. Ei mua tän jatkuvan typerän länkytyksen takia kiinnosta yhtään vaihtaa mitään ajatuksia sun kanssasi, niin säästät vaan aikaa, kun lainailet muiden viestejä. Olkoon tää nyt viimeinen kerta, kun vastaan näihin lainauksiin.

Käyttäisin ignorea, jos ei palstan ominaisuuksien takia menis koko ketju piiloon.

 

[Ad_Astra]

Silloin voi olla keskustelematta, jos ei kiinnosta.

Ja jos ei oo aikaisemmista vielä viesti välittynyt, niin ihan turhaan lainailet mun viestejäni. Ei mua tän jatkuvan typerän länkytyksen takia kiinnosta yhtään vaihtaa mitään ajatuksia sun kanssasi, niin säästät vaan aikaa, kun lainailet muiden viestejä. Olkoon tää nyt viimeinen kerta, kun vastaan näihin lainauksiin.

Käyttäisin ignorea, jos ei palstan ominaisuuksien takia menis koko ketju piiloon.

Taisi Mesa keskustelu aikoinaan jättää arvet herkkään sieluun.

Kävikö mielessä, että jos sanot jotain ja minä vastaan siihen jotain, niin vaikka itse koet sen typeränä länkytyksenä kun on eri mieltä kanssasi, niin joku ulkopuolinen voi saada siitä jotain irti? Kuten kun kysyit hidastus softasta, niin vastasin siihen, jos joku muu miettii samaa.

 

[Nimimerkki Erkki]

Soittamiseen - etenkin kitaransoittoon - suhtaudutaan usein varsin merkillisesti. Jos harrastan sulkapalloa ja hankin hienon (ja taitoihini nähden ylihintaisen) mailan, ei kukaan ryhdy kaipaamaan videota sulkapallokentältä. Tai vastaavasti kuva uudesta autosta riittää useimmille autoaiheisessa ketjussa, eikä kukaan tapaa kaipailla videota, jossa Octavialla ajetaan kuuttakymppiä Perniön taajama-alueella. Soittaminen on todellakin monelle henkilökohtainen juttu ja tällöin riski siitä, että tulee netin kriitikkomonsterien tyrmäämäksi ei tunnu houkuttelevalle.

Ainakin itse pidän juurikin kitarakamakeskustelusta. Minulla on lojunut jo puoli elämää varastossa muun muassa Gibsonin Les Paul Custom ja epäortodoksisesti EMG 81/85 -setillä kustomoitu Firebird. Niillä on kiva pöristellä fuzz-säröä Orangen halfstackin kautta. Kohta pariin kymmeneen vuoteen en ole soittanut bändissä, saati esiintynyt missään. Kuitenkin soittimien hypistely, nysväys yms. puuhailu yhdessä laitepainotteisen nettikeskustelun kanssa on edelleen himputin kivaa. Tai no okei, jos vielä ennen viittäkymmentä ikävuotta löytäisin muitakin rumia setämiehiä soittelemaan Eyehategod-henkistä kurnutusta, niin sekin olisi kivaa...

 

[Ad_Astra]

Soittamiseen - etenkin kitaransoittoon - suhtaudutaan usein varsin merkillisesti.

On joo. Monilla keskustelijoilla on kuitenkin joku oma agenda, eli joko soundin parantaminen tai soittotaidon/tekniikan parantaminen. Monesta se audio/video pätkä kertoo paljon enemmän kuin höpinä "mulla on plektra 39,5 asteen kulmassa tallan toiseksi ylimpään ruuviin nähden ja plektra nousee 1,63mm kielistä hiukan pickslantingilla samalla kun ankkuroin kevyesti volumepotikan päälle. Mitä teen väärin?".

Jos jollain on sitten näytillä soittoa ja soundia mistä pidän ja mitä arvostan, niin totta hitossa otan tälläiseltä vinkkejä vastaan mieluummin kuin joltain, jolla on täydelliset kitaristi X:n soundit levyltä Z, mutta ei halua niitä esitellä ettei herkkyys kärsi. Kritiikkiä voi tulla (ja tuleekin). Toisaalta jos saa paljon kritiikkiä (paremminkin parannusehdotuksia) jostain tietystä asiasta niin voi se oma kupla puhjeta, että onkos se oma täydellinen soundi sitten täyttä kakkaa toisten korville.

Pahoittelut taas omista mielipiteistä =)

 

[Markqq]

Mä oon siitä jännä tapaus, että nautin soittamisesta ja siitä että voin tuoda itseäni esille, vaikka soittaminen onkin iloa tuottava ja sillee henkilökohtainen asia.

Ja suorastaan haluan palautetta. Se vie eteenpäin nöyränä ja niistä sitten ottaa opiksi

Jossai vaiheessaan tulevaisuudessa siivota noi huonot coverit pois, kun alan myös muunlaista matskua väsäilee kanavalle, toisaalta näkee hyvin timelinee kuinka kehittyy.