Kitaran soittaminen

Soittamiseen - etenkin kitaransoittoon - suhtaudutaan usein varsin merkillisesti. Jos harrastan sulkapalloa ja hankin hienon (ja taitoihini nähden ylihintaisen) mailan, ei kukaan ryhdy kaipaamaan videota sulkapallokentältä. Tai vastaavasti kuva uudesta autosta riittää useimmille autoaiheisessa ketjussa, eikä kukaan tapaa kaipailla videota, jossa Octavialla ajetaan kuuttakymppiä Perniön taajama-alueella. Soittaminen on todellakin monelle henkilökohtainen juttu ja tällöin riski siitä, että tulee netin kriitikkomonsterien tyrmäämäksi ei tunnu houkuttelevalle.

Ainakin itse pidän juurikin kitarakamakeskustelusta. Minulla on lojunut jo puoli elämää varastossa muun muassa Gibsonin Les Paul Custom ja epäortodoksisesti EMG 81/85 -setillä kustomoitu Firebird. Niillä on kiva pöristellä fuzz-säröä Orangen halfstackin kautta. Kohta pariin kymmeneen vuoteen en ole soittanut bändissä, saati esiintynyt missään. Kuitenkin soittimien hypistely, nysväys yms. puuhailu yhdessä laitepainotteisen nettikeskustelun kanssa on edelleen himputin kivaa. Tai no okei, jos vielä ennen viittäkymmentä ikävuotta löytäisin muitakin rumia setämiehiä soittelemaan Eyehategod-henkistä kurnutusta, niin sekin olisi kivaa...
Täällähän on vielä kohtuullisen asiallinen meininki verrattuna muusikoiden netin fabo-ryhmään esimerkiksi. Mutta samaa kummastelin videoista, että jos kiinnostaa keskustella kamoista, tekniikasta tai mitä lie, niin en kyllä vtun varmasti rupea postailemaan yhtään videota sen takia, että joku nettipalstojen asperger keksii niitä ruveta penäämään. Oli jo ajatuksena niin vammainen, ettei viittiny kommentoida mitään.

Taitoihin nähden täysin ylihintainen padel-maila löytyy, mutta soittopelit varmaan kohtuu linjassa harrastustason kanssa :D

Les Paulit, nimenomaan Gibsonit kiinnostais saada verrokiksi tuollaisen pykälän laadukkaamman Tokain viereen. Kiinnostais kuulla vierekkäin, miltä soundaavat.
 
Voi vittu sentään, kun edes tajuttais mitä luetaan, ennen kuin aletaan länkyttään.. kuulemaan kitaroiden sointia vs. kuulemaan soittajan soittoa.. noilla kamakeskusteluilla ollu mitään tekemistä sen kanssa, millainen @BongisKhan on soittamaan ja on muutenkin todella väsynyttä ruveta itkemään joidenkin videoiden perään ikään kuin niiden kautta ois joku oikeus keskustella keskustelupalstalla.
 
@Markqq jos se soolosoittelu polttelee ja vähän kevyempikin matsku putoaa, niin tsekkaa joutessas tämä (tai tämän soolo):



Testasin ite, että vieläkö saa edes jotain plokattua korvakuulolta ja tän tason lurituksia näköjään joo. Yhtä kohtaa piti vähän hidastaa ja vieläkään ei oo varmaan täysin oikein, mutta alkaa olemaan riittävän lähellä.

Tuossa tosiaan minusta hyviä melodioita ja vähän tommosta leikkisää rytmiä. Tuommonen hyvän tuulinen soittettava. Eikä tosiaan teknisesti mikään ihmeellinen, mutta rytmin ja fiiliksen tarvii toki olla kohdillaan, että soundaa hyvältä.
 
Minä taas en ole niin kiinnostunut ajattelemaan, että mitä kukakin on varsinaisesti mieltä minun soittoteknisyydestä.

Tähän vielä, kun näköjään ymmärrettiin väärin, niin kyse ei ollut mistään soittotaitojen esittelystä ja niiden kritisoinnista vaan ihan siitä soundipuolesta. Jokainenhan on joskus ollut soiton alkutaipaleella, niin niitä on ihan turha ruveta haukkumaan ja ilkeilemään. Eikä siihenkään kaivata mitään videointia.

Esim. jos pistän jollain plugarilla pätkän (audio + vaikka screenshot asetuksista), mistä itse pidän ja vastaus on että "huonosti säädetty, minun on parempi", niin jos ei toinen osapuoli saa aikaan sitä 5sek nauhoitetta miltä kuulostaa niin vertailu jää vähän torsoksi.
 
Kuinkahan paljon soundi-sodista johtuu ihan ikä+kuulovaurioiden aiheuttamista eroista havaitussa äänessä? Toisen heleät maalailut voivatkin olla kunnon piikikästä vinkunaa terveissä korvissa….
 
Kuinkahan paljon soundi-sodista johtuu ihan ikä+kuulovaurioiden aiheuttamista eroista havaitussa äänessä? Toisen heleät maalailut voivatkin olla kunnon piikikästä vinkunaa terveissä korvissa….
Niin, vaikea sanoa. Jos nyt on oikeasti pahaa tinnitystä ja kuulonalenemaa, niin varmasti vaikuttaa, mutta perus iän myötä tippuvan kuulon ei luulisi ihan hirveästi vaikuttavan. Minä kuulin muistaakseni jonnekin 16-17 kilohertsin väliin viimeksi semiluotettavin kotikonstein mitaten ja tuolla alueellahan on lähinnä enää jotain rumpupeltien ylintä kihinää / airia soundeissa.

Kitaran "perussoundi" lienee paljon matalammilla taajuuksilla, mutta testasin aika hiljattain vetää 9-portaisella EQ:lla 8khz ja 16khz ihan nolliin. Tuollai saa tietyllä tavalla semmoista mukavan tummaa kautta kasassa olevaa soundia, joka toimii tietyssä kontekstissa varmaan ihan hyvin. Ed. tapauksessa kyseessä kyllä puhtaan soundin kanssa testailut, eikä särön rakennus.

Hifikontekstissa se on vähän ehkä näkynytkin tuollai, että hifipapparaisille mikään ei oo liian kirkasta soundia, kun ite joutuis vetään useamman desibelin hyllyä korkeille :D
 
Viimeksi muokattu:
Mä oon siitä jännä tapaus, että nautin soittamisesta ja siitä että voin tuoda itseäni esille, vaikka soittaminen onkin iloa tuottava ja sillee henkilökohtainen asia.

Ja suorastaan haluan palautetta. Se vie eteenpäin nöyränä ja niistä sitten ottaa opiksi :)

Jossai vaiheessaan tulevaisuudessa siivota noi huonot coverit pois, kun alan myös muunlaista matskua väsäilee kanavalle, toisaalta näkee hyvin timelinee kuinka kehittyy.
Toisaalta voi olla ihan kiva, jos pidät osan tallessa ja ihan esillä, jotta voi tosiaan nähdä, miten on kehittynyt. Oma pääni oli aina valitettavan altis vertailuun muita vasten ja YouTube oli ainakin pitkään täynnä näitä 10-vuotiaita ihmelapsia, joilta lähti Laihon soolot paremmin kuin Laiholta. Koko paikka on jo ihan tarpeeksi täynnä täydellisiä soittovideoita, ja vaikka omista taidoista kuuluukin olla ihan ansaitusti ylpeä, on silti kiinnostavaa nähdä sellaisia videoita, joissa soittaja on vielä alkutaipaleella. Kaikista samastuttavinta olisi varmaan törmätä enemmän videoihin, joissa on kuvattu ihan aitoja treenisessioita mitään kaunistelematta. Omalla kohdalla niin iso osa harjoittelusta on ollut kiroilua, turhautumista ja tunnetta siitä, ettei mikään kehity mihinkään. Epäilemättä näin on varmaan kaikkien kohdalla, mutta täydellisiä soittovideoita selatessa voi upota siihen harhaan, että oma äitikin soittaa paremmin.

Taas on itse asiassa pakko tuoda Ola Englund esille, kun kaverilla on näitä videoita, joissa opetellaan joku biisi korvakuulolta. Vaikka hän onkin kokenut soittaja ja genressään oikein pätevä, oli jotenkin helpottavaa huomata, että niissä vähän helpoimmissakin riffeissä hänellä saattoi kestää tovi saada se kuntoon. Ja sekin vaati sen muutaman kirosanan.
 
Taas on itse asiassa pakko tuoda Ola Englund esille, kun kaverilla on näitä videoita, joissa opetellaan joku biisi korvakuulolta. Vaikka hän onkin kokenut soittaja ja genressään oikein pätevä, oli jotenkin helpottavaa huomata, että niissä vähän helpoimmissakin riffeissä hänellä saattoi kestää tovi saada se kuntoon. Ja sekin vaati sen muutaman kirosanan.
Vois luulla, että tuo koskee melkein kaikkia.. välillä tulee vaan jotain semmoisia otteita, patterneita tmv., että käsi ei yksinkertaisesti tottele heti niin kuin pitää. Muutaman minuutin toiston jälkeen voi lähteä rullaan jo ihan toisella tavalla.

Ja sit on semmoisiakin mekaniikoita, joita ei meinaa tajuta millään ja saattaa joutua paljonkin miettimään, että onko sormitukset, pikkauspatternit jne. oikein..
 
Niin, vaikea sanoa. Jos nyt on oikeasti pahaa tinnitystä ja kuulonalenemaa, niin varmasti vaikuttaa, mutta perus iän myötä tippuvan kuulon ei luulisi ihan hirveästi vaikuttavan.

Hifikontekstissa se on vähän ehkä näkynytkin tuollai, että hifipapparaisille mikään ei oo liian kirkasta soundia, kun ite joutuis vetään useamman desibelin hyllyä korkeille :D
Kotikonstein ei kuuloni kovin hyvältä vaikuta, yli 13kHz on vain muistoissani mun ;) Ja kun melkein aina soundi on kovin särökäs, niin epäilen siihen helposti jäävän yläpäähän (kuulemattomia) kihinöitä. Enkä koskaan muista ajaa sitä minkään yläpää-filtterin lävitse.
 
Ja kun melkein aina soundi on kovin särökäs, niin epäilen siihen helposti jäävän yläpäähän (kuulemattomia) kihinöitä. Enkä koskaan muista ajaa sitä minkään yläpää-filtterin lävitse.
Voisin luulla, että ne ongelmataajuudet, jos siis yläkerta tulee silmille, on särökitarankin kanssa jossain 4-6 kilohertsin nurkilla.. eli preesens-alueella. Pitää kokeilla, jos muistaa vielä hetken päästä, tehdä joku oikein räkäinen särösoundi ja vähän equtella sitä suuntaan ja toiseen.

Sehän vaikuttaa kanssa, paljonko soundissa on bassoa. Tukevalla alakerralla preesens-alueellakin saa olla enemmän energiaa, mutta jos soundi on kovin bassoköyhä, niin sitten tulee yläkertakin paljon helpommin silmille. Tuli ihan testattuakin käytännössä päivä pari sitten, kun siirtelin tota vahvaria nurkasta enemmän seinustalle (nurkasta saa tässäkin huoneessa aika reippaan bassobuustin).
 
Sehän vaikuttaa kanssa, paljonko soundissa on bassoa. Tukevalla alakerralla preesens-alueellakin saa olla enemmän energiaa, mutta jos soundi on kovin bassoköyhä, niin sitten tulee yläkertakin paljon helpommin silmille. Tuli ihan testattuakin käytännössä päivä pari sitten, kun siirtelin tota vahvaria nurkasta enemmän seinustalle (nurkasta saa tässäkin huoneessa aika reippaan bassobuustin).

Herneet nenään taas lainauksesta.

Dynaaminen EQ hoitaa homman kotiin. Hivenen samaa ajatusta kuin multiband kompurassa. Käytännössä siis vaikka tiettyjen alataajuuksien leikkaus/korostus riippuen syötettävästä signaalista.
 
Särösoundin saa muutenkin leikata noilta hujakoilta ylöspäin kokonaan veks jos miksaa koko bändin sekaan. Jotta muutkin talentit saa kuuluvuutta.
 
Vois luulla, että tuo koskee melkein kaikkia.. välillä tulee vaan jotain semmoisia otteita, patterneita tmv., että käsi ei yksinkertaisesti tottele heti niin kuin pitää. Muutaman minuutin toiston jälkeen voi lähteä rullaan jo ihan toisella tavalla.

Ja sit on semmoisiakin mekaniikoita, joita ei meinaa tajuta millään ja saattaa joutua paljonkin miettimään, että onko sormitukset, pikkauspatternit jne. oikein..
Noiden eri kuvioiden ja rytmien suhteen on kyllä hauska joskus huomata, miten eri tavalla eri ihmisille jotkut jutut sopii. Omalla kohdalla on käynyt usein niin, että joku ns. monimutkainen rytmi on taittunut suhteellisen helposti jotenkin mystisesti hoksaamalla, mutta sitten joku yksinkertainen rytmi on vaatinut ihan älyttömästi aikaa. Eikä tietty aina kyse ole mistään simppeli vs. monimutkainen -väännöstä, vaan ihan joku yksittäinen pidempi nuotti tiettyyn rytmiin jossain kuviossa saattaa riittää hämäämään ihan totaalisesti ja sitten sitä ihmetellään, miksei se kohta mene.
 
Noiden eri kuvioiden ja rytmien suhteen on kyllä hauska joskus huomata, miten eri tavalla eri ihmisille jotkut jutut sopii. Omalla kohdalla on käynyt usein niin, että joku ns. monimutkainen rytmi on taittunut suhteellisen helposti jotenkin mystisesti hoksaamalla, mutta sitten joku yksinkertainen rytmi on vaatinut ihan älyttömästi aikaa. Eikä tietty aina kyse ole mistään simppeli vs. monimutkainen -väännöstä, vaan ihan joku yksittäinen pidempi nuotti tiettyyn rytmiin jossain kuviossa saattaa riittää hämäämään ihan totaalisesti ja sitten sitä ihmetellään, miksei se kohta mene.
Jepulis, samoja havaintoja on.

Vähän tätä samaa teemaa sivuten: sain tuon setuppini viimein kunnolla kasaan monitoreineen, suht valmiine akustointeineen yms. ja nyt on varsin mukava soitella musan mukana, niin plokkasin nyt illalla (viimein, ollu listalla kauan) Ghostin Dance Macabren soolon. Tuossa on yks pirun kielen vaihto, joka osoittautui itelle kaikkein vaikeimmaksi saada meneen siististi. Kakkoslick heti sen alun terssi, kvartti, kvinttijutun perään, jos nyt jotakuta kiinnostaa. Kuunneltuna kuulostanu kuin kasalta hammereita ja pull offeja, ts. semmoiselta läpihuudolta, mutta yks kielen vaihto tulee niin vammaiseen kohtaan, että tota varmaan tarvii vähän sahata, jos haluaa vetää oikeasti puhtaasti.
 
D-vireisellä kitaralla taitaa olla joo avoin E-kieli vaan pohjasävelenä. Standardivireisellä joutui kikkaileen.

Quad cortexin pitch shifterillä ois muuten näppärä ratkaista nää virejutut, mutta käy tosi paljon korvaan, kun tulee kajarista ja akustisesti eri vireellä. Itellä kun ei muuten oo alavireiselle kitaralle ihan hirveästi käyttöä.
 
D-vireisellä kitaralla taitaa olla joo avoin E-kieli vaan pohjasävelenä. Standardivireisellä joutui kikkaileen.

Quad cortexin pitch shifterillä ois muuten näppärä ratkaista nää virejutut, mutta käy tosi paljon korvaan, kun tulee kajarista ja akustisesti eri vireellä. Itellä kun ei muuten oo alavireiselle kitaralle ihan hirveästi käyttöä.
siis helpointahan on hommata baritoni alavireitä varten... Ja tietysti monta baritonia että saa joka alavireelle oman kitaransa :D Itekkin rakentelin baritoni Lespaulin ihan vaan että saapi rytkyttää menemään... :)
 
siis helpointahan on hommata baritoni alavireitä varten... Ja tietysti monta baritonia että saa joka alavireelle oman kitaransa :D Itekkin rakentelin baritoni Lespaulin ihan vaan että saapi rytkyttää menemään... :)
Onhan tuo ollu mielessä, että ois joku kiinteätallainen, vähän pidempiskaalainen peli, jota vois pitää alavireessä ja viritellä edes nyt D-C#-C välillä, jolla vois satunnaiset Panterat ja Ghostit soitella. Odottelee vaan yli puolitoista kiloa vielä laskua tilatusta customista, mikä pitää alkuvuodesta hoitaa, että ei viiti ny uusia kitaroita ostella.

Ja seiskakin varmaan vois olla, kun kerran kuukauteen keksii tarvita :D

Saatan ite asiassa tarjota tota omaa les pauliani vaihtoon.. ei ehkä jaksa enää säätää ton kanssa, kun ei tuolla osaa soittaa samalla tavalla kuin stratoilla ja vaikea saada semmosta soundia tosta, mitä haluan. Katotaan, jos tuo etenee, että millasta peliä vaihdokiksi.
 
Onhan tuo ollu mielessä, että ois joku kiinteätallainen, vähän pidempiskaalainen peli, jota vois pitää alavireessä ja viritellä edes nyt D-C#-C välillä, jolla vois satunnaiset Panterat ja Ghostit soitella. Odottelee vaan yli puolitoista kiloa vielä laskua tilatusta customista, mikä pitää alkuvuodesta hoitaa, että ei viiti ny uusia kitaroita ostella.

Ja seiskakin varmaan vois olla, kun kerran kuukauteen keksii tarvita :D

Saatan ite asiassa tarjota tota omaa les pauliani vaihtoon.. ei ehkä jaksa enää säätää ton kanssa, kun ei tuolla osaa soittaa samalla tavalla kuin stratoilla ja vaikea saada semmosta soundia tosta, mitä haluan. Katotaan, jos tuo etenee, että millasta peliä vaihdokiksi.

25.5" -skaala riittää hyvin A-vireeseenkin asti :) Itsellä on yksi kuusikielinen ns. kiinteässä vireessä, ja seiskalla voi sitten näppärästi soittaa kaiken E-vireestä, droppi-D:stä, ja lisätä siihen vielä B-kielen tai droppi-A:n. Tuohon tarkoitukseen kyllä kätevä peli.
 
25.5" -skaala riittää hyvin A-vireeseenkin asti :) Itsellä on yksi kuusikielinen ns. kiinteässä vireessä, ja seiskalla voi sitten näppärästi soittaa kaiken E-vireestä, droppi-D:stä, ja lisätä siihen vielä B-kielen tai droppi-A:n. Tuohon tarkoitukseen kyllä kätevä peli.
Oolrait. Tuossa varmaan tulee kylkiäisenä ainakin se, että pitää olla melkoisen paksua kieltä ja satulan urat sit säädettynä vastaavasti.

Pysyykö kielten tensio järkevänä A-vireessäkin, kun on vaan riittävän paksu setti? Ja pysyykö noi ylipäätään vireessä miten hyvin, jos ei oo lukollisia pelejä?
 
Oolrait. Tuossa varmaan tulee kylkiäisenä ainakin se, että pitää olla melkoisen paksua kieltä ja satulan urat sit säädettynä vastaavasti.

Pysyykö kielten tensio järkevänä A-vireessäkin, kun on vaan riittävän paksu setti? Ja pysyykö noi ylipäätään vireessä miten hyvin, jos ei oo lukollisia pelejä?

Ensimmäinen seiska on 10-46+64 -setillä, ja toinen 9-42+60, eli ei siihen välttämättä hirveän paksuja vaijereita tarvi. Toki tuolla millä on hieman paksumpi setti voi vaihdella vireitä paremmin. Esim. 42 on jo melko spagettia D:ssä. Jokin hyvä kompromissi voisi olla esim. 9-46+62. Pysyy vireessä aivan hyvin, vähän satulasta riippuen toki. Harvoin on tarvinnut edes satulan uria viilata. Mutta jos siihen lähtee, niin sekin on tehtävä varoen ainoastaan sivusuunnassa ettei syvennä uria.

Kuusikielinen on drop-B -vireessä 10-56 -setillä, joka riittää mainiosti.
 
Kuusikielinen on drop-B -vireessä 10-56 -setillä, joka riittää mainiosti.
Noi seiskat varmaan pelaa ihan hyvin noin, mutta tää mua vähän arveluttaa. Jos siis kitara on kympin setillä C-vireessä ja matala E vielä B:ssä tuolla vahvuudella. Mut jos ton tatsi pelaa sulle, niin ei sitä mulle tarvii todistella :) koitan joskus päästä ite testaan jotain vastaavaa.

Mulla tuli toi les pauli säädetyksi nyt viimeksi sepällä 10-46 setille, niin ei tuota voi roimaista E- tai A-kielille yhtään kovempaa, tai niistä tulee F ja Bb kielet. Ts. paksumpaa kieltä pitäs laittaa.. Ja siis alkanu vähän vituttaan tuo kitara, kun koko ajan sais olla säätämässä jotain, niin siksi tuo aiempi, että ehkä menee kiertoon.
 
Noi seiskat varmaan pelaa ihan hyvin noin, mutta tää mua vähän arveluttaa. Jos siis kitara on kympin setillä C-vireessä ja matala E vielä B:ssä tuolla vahvuudella. Mut jos ton tatsi pelaa sulle, niin ei sitä mulle tarvii todistella :) koitan joskus päästä ite testaan jotain vastaavaa.

Mulla tuli toi les pauli säädetyksi nyt viimeksi sepällä 10-46 setille, niin ei tuota voi roimaista E- tai A-kielille yhtään kovempaa, tai niistä tulee F ja Bb kielet. Ts. paksumpaa kieltä pitäs laittaa.. Ja siis alkanu vähän vituttaan tuo kitara, kun koko ajan sais olla säätämässä jotain, niin siksi tuo aiempi, että ehkä menee kiertoon.

Lespan skaala on tuossa mielessä vähän nihkeä, että se ei moneen taivu ellei oikeasti laita paksumpaa vaijeria :) Kyllä hyvä kitara on sellainen ettei sitä tarvi olla jatkuvasti säätämässä, ihan sama mikä kielisetti siinä on. Mutta jos vire noin paljo heittelee soidessa, niin taidat louhia vähän raskaammalla tatsilla?

Tatsi on kokenu suuria muutoksia viime vuonna, ja plekukin on vaihtunut ohuempaan. Ohuet kielet vähän sen vaatiikin. Mutta ikuista hakemistahan tämä on.
 
Mutta jos vire noin paljo heittelee soidessa, niin taidat louhia vähän raskaammalla tatsilla?
Suht isokokoinen kaverihan minä olen ja isot on kädet, mutta ei mulla kyllä mikään kovin raskas tatsi ole. Minusta tuo on vaan summa skaalasta, vireestä ja kielten paksuudesta. Liian löysällä tensiolla se kieli heiluu niin paljon, että kuuluu jo vireessäkin. Tuon todnäk kuulee ihan jokainen, kellä yhtään korvaa on, kun nappaa tuon kitaran tuosta käteen ja vetäisee vaikka jonkun vitosen vähän reippaammin bassokieliltä :) muoks. äh, minähän nostin tuota tänään Eb -> E-vireeseen. Auttoi jonkin verran tuohon edelliseen.

LP ois kiva pitää kokoelmassa, mutta tarvii varmaan käydä tsekkaileen vähän erilaisella kaulaprofiililla ja ei tommoisella tosi kevyellä, vintage-mallin alumiinitallalla, joka soi hemmetisti.

muoks. itellä ei varmaan tatsi itessään oo hirveästi eläny.. tekniikka toki hieman elää, kun hakee uusia juttuja ja nyt on tullu soitettua niin paljon, tuntia paria per päivä suht säännön mukaisesti, että varovasti voinee jotain kehitystäkin toivoa..
 
Viimeksi muokattu:
Ja lissää coveria. Viikonloppuna yksi kuvaus ja sit on varmaan taukoa et saa biisei treenailtua.

 
Suht isokokoinen kaverihan minä olen ja isot on kädet, mutta ei mulla kyllä mikään kovin raskas tatsi ole. Minusta tuo on vaan summa skaalasta, vireestä ja kielten paksuudesta. Liian löysällä tensiolla se kieli heiluu niin paljon, että kuuluu jo vireessäkin. Tuon todnäk kuulee ihan jokainen, kellä yhtään korvaa on, kun nappaa tuon kitaran tuosta käteen ja vetäisee vaikka jonkun vitosen vähän reippaammin bassokieliltä :) muoks. äh, minähän nostin tuota tänään Eb -> E-vireeseen. Auttoi jonkin verran tuohon edelliseen.

LP ois kiva pitää kokoelmassa, mutta tarvii varmaan käydä tsekkaileen vähän erilaisella kaulaprofiililla ja ei tommoisella tosi kevyellä, vintage-mallin alumiinitallalla, joka soi hemmetisti.

muoks. itellä ei varmaan tatsi itessään oo hirveästi eläny.. tekniikka toki hieman elää, kun hakee uusia juttuja ja nyt on tullu soitettua niin paljon, tuntia paria per päivä suht säännön mukaisesti, että varovasti voinee jotain kehitystäkin toivoa..

Melkein tekisi mieli testata Evertune-tallaa LP:ssä, että miten se auttaisi tuon lyhyen skaalan kanssa. Mutta omat vinkeensä siinäkin.. :) TOM on varsin hyvä lopulta.
 
Melkein tekisi mieli testata Evertune-tallaa LP:ssä, että miten se auttaisi tuon lyhyen skaalan kanssa. Mutta omat vinkeensä siinäkin.. :) TOM on varsin hyvä lopulta.
Tommoisessa loimukantisessa vintage-henkisessä lespassa evertune ois melkoinen pyhäinhäväistys :D mutta noin muuten kiinnostais itteenikin, ihan missä tahansa kitarassa.

Asiat etenikin jo sen verran sitten viime viestin, että viikonloppuna tulee eräs kaveri katsomaan tuota meikäläisen lespaa, että vaihdettaisko päikseen erään Fanon (alt de facto JM6) kanssa. Fanossa ois tuo TOM-tyylinen talla. Testata tarvii toki vielä itekin, että sopiiko tommoinen yhtään sen paremmin käteen.
 
Tuo edellinen tais mennä vihkoon.. harmi.

Mutta Neuralin plugarit taas -50% 30.11 saakka ja Fortinin plugarit oli tänään -60%, niin tilasin nyt ex tempore Fortinin Calin. En kerennyt kuin pintapuolisesti testaamaan, kun sai taas säätää sen perkeleen lisenssimanagerin kanssa ja opetella vähän lisää Abletonia, mutta vaikutti todella positiiviselta.

Hain myös kaapelia, että saa sekä dacin että motun äänikortin kii kajareihin, että voi nyt ihan oikeasti nauhoitellakin ilman säätöä johtojen kanssa. Vielä tarttee midikontrolleri / -kiippari tilata ja voi laittaa taas ostohousut kaappiin.
 
Tuli tuossa taannoin mitta vihdoin täyteen Bossin Katanalla kikkailusta, ja investoitua parempaan äänikorttiin ja kuulokkeisiin, kun ei tuota vahvaria pysty juuri kerrostalossa edes availemaan. Onhan noita plugareita tullut vuosien varrella kokeiltua, mutta jotenkin ne aina jäivät piippuun. Nyt tuli vihdoin sitten annettua kunnon mahdollisuus Neuralin Gojira plugarille, jota sitten uusilla korvilla lähdettiin testaamaan.

Äänikortiksi valikoitui Audientin ID14Mk2, hyvien arvostelujen ja erityisesti kehutun DAC/AMP osaston takia. Kuulokevalinta olikin sitten hieman hyppy tyhjyyteen, sillä tutustuin IEM maailmaan hiljattain ja päädyin tilaamaan Moondropin Kato kuulokkeet.

Kyllä hieman galaksit räjähti kun ensimmäiset äänet minimaalisen säädön jälkeen sai ulos kuulokkeisiin. Kitara tuntuu soivan oikeasti todella herkästi, pystyin keventämään soittotatsia ja se myös pakotti putsaamaan soittoa, koska myös virheet ja huonot nuotit korostuvat aivan eri tavalla sieltä murinan keskeltä. Myös soundien etsiminen ja säätäminen on tämmöiselle noviisille helpompaa kun vaihtoehtoja on rajattu määrä ja ne tuntuvat reagoivan loogisemmin kuin esim Katanassa. Edellinen äänikortti oli Scarlet 2i2 Gen2, joka ei sekään ole varsinaisesti huono, mutta ero tähän nykyiseen on kuin yöllä ja päivällä..

Sitten se nurjempi puoli, huono soittoergonomia kuormittavien päivien päälle pitkälle yön pimeille tunneille ajoi kehon täysjumiin ja soittaminen tauolle heti kun inspiraatio soittoon ja äänittämiseen täysillä päällä..

Vanhuus ei tule yksin..
 
Tuli tuossa taannoin mitta vihdoin täyteen Bossin Katanalla kikkailusta, ja investoitua parempaan äänikorttiin ja kuulokkeisiin, kun ei tuota vahvaria pysty juuri kerrostalossa edes availemaan. Onhan noita plugareita tullut vuosien varrella kokeiltua, mutta jotenkin ne aina jäivät piippuun. Nyt tuli vihdoin sitten annettua kunnon mahdollisuus Neuralin Gojira plugarille, jota sitten uusilla korvilla lähdettiin testaamaan.

Äänikortiksi valikoitui Audientin ID14Mk2, hyvien arvostelujen ja erityisesti kehutun DAC/AMP osaston takia. Kuulokevalinta olikin sitten hieman hyppy tyhjyyteen, sillä tutustuin IEM maailmaan hiljattain ja päädyin tilaamaan Moondropin Kato kuulokkeet.

Kyllä hieman galaksit räjähti kun ensimmäiset äänet minimaalisen säädön jälkeen sai ulos kuulokkeisiin. Kitara tuntuu soivan oikeasti todella herkästi, pystyin keventämään soittotatsia ja se myös pakotti putsaamaan soittoa, koska myös virheet ja huonot nuotit korostuvat aivan eri tavalla sieltä murinan keskeltä. Myös soundien etsiminen ja säätäminen on tämmöiselle noviisille helpompaa kun vaihtoehtoja on rajattu määrä ja ne tuntuvat reagoivan loogisemmin kuin esim Katanassa. Edellinen äänikortti oli Scarlet 2i2 Gen2, joka ei sekään ole varsinaisesti huono, mutta ero tähän nykyiseen on kuin yöllä ja päivällä..

Sitten se nurjempi puoli, huono soittoergonomia kuormittavien päivien päälle pitkälle yön pimeille tunneille ajoi kehon täysjumiin ja soittaminen, mu tauolle heti kun inspiraatio soittoon ja äänittämiseen täysillä päällä..

Vanhuus ei tule yksin..
Paljon osuu samoja kokemuksia.

Itelläkin oli vanhassa kämpässä Katana. Sillä millä lie puolen watin teholla / keinokuormalla pystyi pikkaisen avaamaan volaa, mutta ei sillä jotenkin koskaan sit tehnyt mieli soittaa. Möin kaverille, joka kai soittelee sillä ihan tyytyväisenä vähän isommassa tilassa.

Itellä ensikosketus kanssa Neuralin plugareihin eilen, mutta tilasin vaan Fortin Cali suiten. Yks tosi makea leadisoundi löytyi preseteistä, mutta muuten vähän vielä hakee asetukset. Kaikki noi soundit ei reagoi soittoon niin kuin kuuluisi ja saattaa olla vähän jotain latenssin / ääniasetusten kanssa säätämistäkin windowsissa. Kai tuon saa toimimaan niin kuin haluaa, niin sais tavallaan kakkossysteemin, eikä tarvis siirrellä tuota Quad Cortexia johdoista paikasta toiseen, jos haluaa nauhoittaa. Jos ei tietokoneella lähde toimiin, niin noista plugareistakin saa tehtyä capturen Quad Cortexiin, joten täytyy koittaa poimia parhaat palat käyttöön sit niin.

Äänikortiksi Motu2, koska etupaneelin led-näyttö, mukavat liitännät ja erillinen virtanappi. Dokkarinsa vaikuttavat olevan kanssa varsin fiksut.

IEM:iä en ite uskaltais kitaran soittoon, koska ne on a) itelle pidemmässä käytössä epämukavat ja b) niiden pitäs istua tosi hyvin korvakäytävään, ettei kaikki bassot karkaa taivaan tuuliin. DT 900 Pro X:t on olleet harkinnassa soitteluun / musahommiin, kun taloudesta löytyvät Audezen järkäleet ovat siihen turhan epäergonomiset.

Ja kyllä, kun istuu samalla tuolilla 40h viikossa tekemässä duunia, niin selkä saattaa olla monasti sitä mieltä, ettei siinä enää soitella päälle kitaraa montaa tuntia huonossa asennossa :D En tiiä pitäskö jotain satulatuolia miettiä..
 
Viimeksi muokattu:
En tiedä mikä siinä Katanassa oli, mutta aina siitä jotain puuttui, vaikka miten sääti jä näpräsi. Neuralit kyllä vaikuttavat mielenkiintoisilta muutkin, pitäisi ehkä raaskia tuo Rabean setti hommata, pääsisi perseilemään synasoundeilla mistä en ymmärrä mitään :D

IEM onneksi toimivat mukavasti itsellä soitossa ja en kyllä huomaa epämukavuutta vaikka tuntitolkulla olisivat päässä. Yksi syy vaihtaa oli over earien aiheuttama ihottuma ja hikoaminen korvien alueella.

Mitä tuohon ergonomiaan tulee, pitäisi vaan rehellisesti lopettaa soittaminen istueltaan täysin ja hyväksyä se fakta että lämmittely ja jäsenien rentouttelu alkaa olla elinehto ettei paikkoja kolota. Harmi että se tuntuu täysin luonnottomalle tälläiselle "bedroom" kitaristille joka koneen ääressä kyhjöttäen on soittanut aina.. Myös multiscale kiinnostaa elementtinä ja pitäisi päästä tutkimaan kunnolla Strandbergia tai Abasin tuotoksia.

Jonain päivänä myös olisi kiva päästä hypistelemään tuota Quad Cortexia ajan kanssa.
 
Mitä tuohon ergonomiaan tulee, pitäisi vaan rehellisesti lopettaa soittaminen istueltaan täysin ja hyväksyä se fakta että lämmittely ja jäsenien rentouttelu alkaa olla elinehto ettei paikkoja kolota. Harmi että se tuntuu täysin luonnottomalle tälläiselle "bedroom" kitaristille joka koneen ääressä kyhjöttäen on soittanut aina.. Myös multiscale kiinnostaa elementtinä ja pitäisi päästä tutkimaan kunnolla Strandbergia tai Abasin tuotoksia.

Jonain päivänä myös olisi kiva päästä hypistelemään tuota Quad Cortexia ajan kanssa.
Mullon hihna nykyään sylistä soittaessakin. Pysyy sillai kunnolla ja oikealla korkeudella ja voi soittaa selkä suorassa kunnon asennossa, eikä tarvii olla vähän kumarassa tai säätää jonkun jalkakorokkeen kanssa, että kitara pysyis kunnolla sylissä.

Noista plugareista saa varmaan aika moni kotisoittaja 95% jos ei suunnilleen kaikkea tarvitsemaansa. Cortexin kanssa joutuu säätään enemmän, ts. sen tehdas presetit ei oo kauhean kummoisia esim. noihin plugareihin ja revikoiden mukaan esim. Line 6:n tai Fractalin laitteiden tehdaspresetteihin verrattuna.

Cortexin suurin etu kai monelle sit siinä Capture-ominaisuudessa. En oo tullu vielä kokeilleeksi, kun ei oo enää fyysisiä vahvareita tai pedaaleita, mutta tarvii noista plugareista ainakin napata testiksi joku, että miten pelaa. Ja hieno laitehan se, ei siinä mitään.
 
Kitaran soitto alkoi toissa kesänä akustisella. Aika pian tuli huomattua että oma mielenlaatu on enemmän rock ja punk henkistä, niin vajaa vuosi sitten tuli ostettua paikallisesta kivijalasta valmis sähkökitarasetti, Squier Affinity Stratocaster HSS-mikityksellä ja siihen oheisvälineet. Vahvistin tuli päivitettyä Boss Katana mk2:n tuossa pari kuukautta sitten, mutta muuten oikein tyytyväinen on tullut oltua kyseiseen settiin. Siis sillä tasolla, että ainakaan välineet ei rajoita harrastusta ja kehitystä. Oikein mukava harrastus, melkein päivittäin tulee seinältä napattua kitara kouraan ja soiteltua 15-30min. :)

Tekisi mieli vaihtaa alkuperäiset 9-42 kielet vähän jämäkämpiin, esim. 10-52 kieliin. Nyt vibrassa on "koneistossa" kaksi jousta, niin tarviiko sinne lisätä kolmas kun laittaa jämäkämmät kielet? Kitaran mukana tuli yksi ylimääräinen jousi ja mulla meni varmaan puoli vuotta edes tajuta minne sen voisi laittaa :D
Lisäksi tekisi mieli tehdä kitaraan samanlainen modi kuin esim. Anssi Kelalla, eli poistaa tone-potikat ja siirtää volume potikka alemmaksi ettei ole tiellä. Mitenköhän tämä on toteutettu? Kolvaaminen onnistuu, mutta pitäisi löytää kaavio tähän.
 
Kitaran soitto alkoi toissa kesänä akustisella. Aika pian tuli huomattua että oma mielenlaatu on enemmän rock ja punk henkistä, niin vajaa vuosi sitten tuli ostettua paikallisesta kivijalasta valmis sähkökitarasetti, Squier Affinity Stratocaster HSS-mikityksellä ja siihen oheisvälineet. Vahvistin tuli päivitettyä Boss Katana mk2:n tuossa pari kuukautta sitten, mutta muuten oikein tyytyväinen on tullut oltua kyseiseen settiin. Siis sillä tasolla, että ainakaan välineet ei rajoita harrastusta ja kehitystä. Oikein mukava harrastus, melkein päivittäin tulee seinältä napattua kitara kouraan ja soiteltua 15-30min. :)

Tekisi mieli vaihtaa alkuperäiset 9-42 kielet vähän jämäkämpiin, esim. 10-52 kieliin. Nyt vibrassa on "koneistossa" kaksi jousta, niin tarviiko sinne lisätä kolmas kun laittaa jämäkämmät kielet? Kitaran mukana tuli yksi ylimääräinen jousi ja mulla meni varmaan puoli vuotta edes tajuta minne sen voisi laittaa :D
Lisäksi tekisi mieli tehdä kitaraan samanlainen modi kuin esim. Anssi Kelalla, eli poistaa tone-potikat ja siirtää volume potikka alemmaksi ettei ole tiellä. Mitenköhän tämä on toteutettu? Kolvaaminen onnistuu, mutta pitäisi löytää kaavio tähän.

Seymour duncanin sivuilta löytyy kaaviot vaikka mille setupeille:


Luultavasti pitää joko laittaa yksi jousi lisää lisääntyneet jännityksen tasapainottamiseksi tai sitten pitää kaksi jousta laittaa näin vinoon. Testaamalla selviää. Sanon kyllä että jos sulla on kitara E-standard vireessä niin tulee aika jäykkä soitettava ainakin omaan makuun 10-52 setillä fender skaalalla. Ite tykkään telellä käyttää E-standardissa 9-46 kieliä ja gibsonin lyhemmällä skaalalla 10-46 kieliä. Toki jos sulla tosi raskas soittotatsi niin mikäs siinä. Mäkin junnuna käytin jotain 11-54 settiä kun netin sedät kerto että ei millään perus paksusilla voi soittaa hevii :D

1669575231671.png
 
Joo, meinasin kommentoida samaa, että ysi-neljäkakkosista kun hyppää suoraan johonkin kymppi-viiskakkosiin, niin voi olla tatsissa jo aika iso ero. Kymppi-nelikutonen on semmonen jokapaikan setti, että jos ei tarvii kovin kovaa roimia tai virittää alavireiseksi, niin lähtisin sillä setillä liikkeelle, jos haluaa vähän paksumpaa kieltä. Aina voi sitten vaihtaa vielä paksumpaa E:tä, jos tarvii esim. virittää droppiin.

Täytyy kattoa tohon omaan customiin tuo kanssa, että volapotikka ei saa olla tossa tallamikin alla plekukäden tiellä. Mulla se ei välttämättä kompatessa niin haittaa, mutta liidisoitossa on tietyissä tilanteissa tiellä.
 
Wonderwall menee aikalailla nappiin perussointukierroilla. Sormet ei taas kestä painaa noita alimpia kieliä putkeen koko biisi verran niin on pakko soveltaa.
Edellee kaivaa toi teorian puute täs tekemisessä. Oisko antaa tälläselle metallikitaristille ja hempeälle akustikitaristille jotain osvittaa mitä kannattaisi ehdottomasti käydä eka läpi?
 
Wonderwall menee aikalailla nappiin perussointukierroilla. Sormet ei taas kestä painaa noita alimpia kieliä putkeen koko biisi verran niin on pakko soveltaa.
En osaa tohon jälkimmäiseen oikein kommentoida tähän hätään, mutta tähän, niin koita vaan jatkaa noiden otteiden soittamista, kun sormet yhtään kestää. Toi vaihe menee kyllä ohi.

Tuo biisi kuulostaa valitettavan väärältä, jos ne alimmat kielet ei oo kiinni. Ne antaa niin oman sävynsä biisin sointuihin.
 
Wonderwall menee aikalailla nappiin perussointukierroilla. Sormet ei taas kestä painaa noita alimpia kieliä putkeen koko biisi verran niin on pakko soveltaa.
Edellee kaivaa toi teorian puute täs tekemisessä. Oisko antaa tälläselle metallikitaristille ja hempeälle akustikitaristille jotain osvittaa mitä kannattaisi ehdottomasti käydä eka läpi?
Missä tilanteissa ja millä tavoin tarkemmin se teorian puute kaivelee? Ihan siis mielenkiinnosta kysyn, kun oman soittoharrastukseni alkutaipaleilla ei hetkeen tullut tilanteita, joissa se olisi pahasti häirinnyt. Tai no salaa häiritsi sitten jossain vaiheessa se, että koin sen niin vaikeaksi ja hämmentäväksi, mutta biisejä ja tekniikkaa pystyi silti opetella.

Tosi hyvä kyllä jos se kiinnostaa, ehdottomasti antaa tukea etenemiselle.

edit. Alla ehdotetut duuriskaalat sekä eri musalajit kuulostaa fiksulta. Tykkäsin itse jo teini-iässä mm. kitaraopettajan innoittamana kaikenlaisesta Al Di Meolasta, Paco de Lucíasta, Claptonista, Knopflerista sun muusta. Melodioiden, soittotyylin ja teorian suhteen fuusio/flamenco/jazz ja jopa pelätty AOR aukaisee hyvin silmiä. En väitä että olisin mitenkään näitä kaikkia esikuvia onnistunut runsaasti ulosmitata omassa soitossani, mutta on niistä väkisin jotain hyötyä ollut.
 
Viimeksi muokattu:
Teoriaa varten voisi olla hyvä jokin (netti)kurssi. Toki ilmaisia videoita ym. on vaikka kuinka, mutta maksullisissa on perusteista etenevä selkeä paketti. Itse ainakin olen sellainen luonne, että tarvitsen johdonmukaisesti etenevän paketin eikä niin että valitsen itse aiheita sieltä sun täältä.

Minulla on kurssi thinkspace educationilta, mutta se on enemmänkin syntikkapainotteinen.

Kitaraan liittyen Bernthillä on jotain ja musiciswin youtube kanavalla. Hyvä on sekin.
 
Edellee kaivaa toi teorian puute täs tekemisessä. Oisko antaa tälläselle metallikitaristille ja hempeälle akustikitaristille jotain osvittaa mitä kannattaisi ehdottomasti käydä eka läpi?
Vähän tämmönen out of the box -ehdotus, mutta jos lähtee soittamaan laajemmin eri tyylejä, niin siinäkin altistuu tavallaan jo ihan huomaamattaan musiikin teorialle. Klasaria soittelemalla tulee duurit ja luonnollinen, melodinen sekä harmoninen molli vähän niin kuin väkisin tutuiksi samoin kuin se, millaisia melodioita noilla voi rakentaa. Jazzissa taas käytetyt skaalat, soinnut ja tavallaan se koko biisien melodinen rakenne ihan erilainen. Sieltä tarttuu väkisin moodeja, vähän erikoisempia sointuja ja niin edelleen, jos sitä maailmaa lähtee kahlaamaan. Eri maiden kansanmusassa voi olla kaikenlaisia, aivan omia tyylejään esittää melodioita ja niin edelleen.

Stereotyyppinen testometalli on minusta musiikillisesti varsin köyhää, joten sieltä on vaikea ammentaa määräänsä enempää, miksi ois minusta hyvä soitella vähän laajemmin erilaista matskua, niin on helpompi sit tajutakin, mitä se kaikki teoria käytännössä tarkoittaa ja miten ne jutut musiikissa ilmenee.

Ja joo, joku systemaattisesti etenevä kurssi tai kurssikokonaisuus on varmaan se, miten teoriaa kannattais lähteä opiskelemaan. Vaikea heitellä mitään yksittäisiä juttuja, kun asiat rakentuu toistensa päälle.
 
Teoriasta lähtisin liikkeelle ihan perus(länsimaisen 7-säveleisen) skaalan muodostamisesta.

Tämä. Opettelee duuriskaalan koko kaulan alueelta selkärankaan niin samalla on myös klassiset moodit hallussa, kunhan tajuaa ensin mistä on kyse. Kaikki perusmusiikki lähtee duuriskaalasta(myös valtaosa metalliriffeistä, joissa käytetään synkempia moodeja yleensä). Mieluiten vielä C:stä, koska se on kvinttiympyrän perusta.
 
Noista Katanoista kun useampikin maininnut, niin nakkaan vähän omia mielipiteitä ko. rasiasta kun sellaisella 50W mk2:lla olen nyt satunnaisesti soitellut lähinnä treenioloissa:
1. Soundit on ihan jees kun jaksaa säätää ja saa soittaa isoilla volumeilla. Puolen vatin asetus lienee ihan ok kotioloissa, mutta koko vahvistin aukeaa kunnolla vasta puoliteholla kun naapurit alkaa valitella korvakipuja. Mietin salaa itsekseni että herkempi kaiutin voisi olla tuossa kyllä enempi kuin rok.
2. käyttöliittymä on idioottimaisesta pari pykälää vielä pahempaan suuntaan, käynnistäessä oletuksena tuossa on jotain schaissea päällä riippumatta namiskoista. Hämää enempi kuin vähän, kun delay pomppii ja kaiut kaikuu vaikka namiskat on nollissa. Sitä pystyy jollain tasolla ohjelmoimaan että mimmosen soundin se oletuksena antaa, mutta tuo ei kai toimi ihan juuri niin kun soittajapoika haluaa. Ainakaan kyseisessä yksilössä tuo ei tuntuisi pysyvän muistissa niin ettei olisi oletuksena joku vingutin päällä.
3. pedaleita (muitakin kuin hämärä kanavaswitch) tuo syö kuin leipää, ainuttakaan ei jää lattialle riesaksi :D vitsi vitsi, mutta pedaalilauta toimii ihan kohtuullisesti pois lukien mun kompura ja säröbuusteri jotka tuolla sitten taas ei toimi jostain syystä kovin hyvin vaan aiheuttaa melkoisen mutinan mennessään... Lienee kuitenkin enempi kiinni noista pedaaleista mitä ton rasian syömähaluista, kun kaiut ja tremolot sekä wahitkin toimii ihan jees.
4. kuulokeliitäntä on jees, mutta line out puuttuu tuosta 50 wattisesta, joka ei olisi edes hankala tuohon toteuttaa. Suunnittelun kukkanen ehdottomasti tai säästöä täysin väärässä kohden koska tuon kokoista mielellään käyttäisi keikoilla niin että saisi signaalin PA:lle mutta monitorointi toimisi vahvistimen kautta.
5. Tuo on mukavan kevyt, tosin ei kai ihan keveintä mahdollista laatua, mutta ei heti sydän pysähdy jos pitää kantaa treenikseltä autoon tai huoneen reunalta toiselle.
6. sekä miinus että plus on kyllä hinta, laatutuntumaan verrattuna tommonen vajaa 300 euroa ei ole paha, mutta tänäpäivänä noita vähän vastaavia pömpeleitä alkaa saamaan jo 150 euron luokkaan ja parilla sataa jo merkkikamppeitakin, jolloin tuon ooveehoo alkaa olemaan vähän korkeahko ollakseen "vain" Bossin mallintava "halpis".

Paljon noita kuulemma käytetään eri kouluissa ja vastaavissa sekä isosti kai myyty yksityisillekin, eli ei tuo täysin kuraa voi olla laadultaan tai toiminnaltaan. Itse kyllä arastelen edelleen kaikkea tuollaista hienoa mallinnusta ja yliaktiivista efektipuuroa, mutta ihan kelpo rasia tuo on. Se että ostaisinko itselle, niin riippuu ihan siitä että mihin käyttöön tuon katsoisin tulevan? Kotisoitossa turhankin tehokas, mutta jos olisi rokkitreenejä tai pieniä klubikeikkoja niin joo-o, ehkä. Soittaisinko tuolla mieluummin kun Bluetonen fried eyellä joka tällä hetkellä markkeeraa kotivahvistimen paikkaa? Juu tuskin... Ottaisinko tuon mieluummin kulmakuppilaan punkbändin keikalle mitä Bluetonen? no ihan varmasti. Eli ei lainkaan huono vaihtoehto jos tuo laatutaso ja multikikkaremakkara kelpaa.
 
Teoriasta lähtisin liikkeelle ihan perus(länsimaisen 7-säveleisen) skaalan muodostamisesta.

Kiitos, otan nämä työn alle nii pysyy roti tässä tekemisessä. Sitten kun nuo on hallussa, niin katsotaan seuraavaa kuviota :)



Tässä taas uutta virheellistä veiviä!
 
Viimeksi muokattu:
Kertoisitko esimerkkejä?
Thomann auki ja valitsemaan, tuossa kuitenkin esimerkkejä pari:

toki eivät ole "kuin" 25 wattisia, mutta koti ja treenioloissa enemmän tuossakin on kun tarpeeksi

Harley benttonia, mooeria ja rolandia näyttäisi saavan 150 euron kahta puolen yli 25 wattisina.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 336
Viestejä
4 504 828
Jäsenet
74 383
Uusin jäsen
pskrn

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom