Sekä ääni muuttuu paljon, mulla on yksi todella kulunut ja pehmyt muovin palasta leikattu ja sen ääni on lähes vastaava kuin, että sormilla soittaisi. Harmi, kun en ole vastaavaa muovia löytänyt, sain sen kauan sittenystävältäni.
Janicek D-grip 0,38 mm. On sopivan pehmeä ja tolla katoaa se plektran ääni soitosta. Ja pysyy sormissa.
Torstaina viikoksi ulkomaille ja niin monta rautaa tulessa, etten ole keskittynyt yhteen kunnolla.Eipä ole tullut tutustuttua Wintersuniin oikein. Tai olen kyllä kuullut, muttei sinänsä kiinnosta niiden touhut.
Mikäs noissa plussissa on erona tavis player sarjaan? Mulla on semmoinen karvalakkimalli ja oikein tyytyväinen siihen. Vaikkakin en ole sillä soittanut pariin kuukauteen
'
Mikäs noissa plussissa on erona tavis player sarjaan? Mulla on semmoinen karvalakkimalli ja oikein tyytyväinen siihen. Vaikkakin en ole sillä soittanut pariin kuukauteen
Mexicon playeriä vähän kokeilin liikkeessä, mistä tuon player plussan hommasin. Playerissä nauhojen päät oli kohtalaisen törröttävät kyseisessä yksilössä. Ja plussa tosiaan otelaudan reunat pyöristetty. Vähemmän hurinaa tulee noista noiseless mikeistä, mutta ne on mielestäni huonon kuuloiset. Ei kyllä vastaa straton normisinkku mikkejä. Tulee noistakin sitä strato soundiakin, mutta ei se ole samaa kuin edes halvimmissa squjuissa. Itse menin katsomaan/hankkimaan squier 40th anniversary stratoa LPB värityksellä, mutta se oli todellisuudessa todella tumma nettikauppojen kuviin verrattuna. Mutta kaulat mitä kahta tuollaista kokeilin olivat niissä kyllä aika hyvät.
Toi Reaper saa kyllä helposti masentumaan..On olemassa myös semmoinen termi kuin "punaisen lampun kammo". Kun äänittäminen alkaa, ihmisen päässä alkaa tapahtua vaikka ja mitä. Soitto ei ole välttämättä alkuunkaan niin rentoa ja tunteikasta kuin ennen äänitystä. Kokemuksen kautta sitten studiotyöskentelystä tulee yhtä tasokasta kuin itse reenaaminen. En sano, että sulla nyt johtuu just tästä, otin asian vaan esiin. Varmasti moni muukin soittaja on saman joskus huomannut. Ehkäpä jotain vinkkejä voi konkarit heitellä, millä punainen lamppu saadaan pois mielestä.
Itseasiassa nyt nuo alle 0.8 olen jättänyt nyt pois. Ikävästi tuntuu taipuvan omassa soittotatsissa. 1mm on aika allarounder ainaki nykytaidoil.
Mä päädyin tuohon Playeriin kun kävin parina viikonloppuna Ikea reissujen yhteydessä Vantaan Fazerilla ihmettelemässä Stratoja. Pari tuntia yhteensä veivaisin erilaisilla eri hintaluokissa. Halvimmat Squierit ja sitten niitä 3000e paikkeilla olevia. Kuitenkin päädyin tuohon Playeriin vaikka olin varautunut että voisi tuplaten pistää rahaa. HIrveän ronkeli en ole radiusten taikka otelaudan leveyksien suhteen. Kunhan kourassa pysyy. Ja mielestäni ihan ok stratosoundit lähtee.
Niin kuin itekin tuossa takasivuilla todennut, niin kyllä melkein joka kitaralla jotenkin soittaa ja asioihin tottuu, mutta kyllä flätimpi radius vaan kevyempi on soittaa. Mulla tuo musari jonkinlainen ääriesimerkki, kun Eben-otelauta, 20" radius ja rosterinauhat. On todella kepoinen venyttää kieliä ja soittaa.
Kyllä, tuohan se on alkuvaiheessa yksi isoimpia haasteita, kun pitäs osata siirtyä otteesta toiseen nopeasti, jos nyt hiffasin oikein, mistä puhutaan.Tuli muute tässä illalla älynväläys tuosta töksähtelyäänestä, kiitos Reaper. Siirrän sormet kielten välillä liialti ennakkoon. Eli pitäis mahdollisimma pitkään pystyä pitämään siinä edellisessä se soundi ja sitte hyppää kuin raketti seuraavaan. Tällä saa tuon töksähtelyn minimiin
Onhan niissä eroja joo. Eri asia luoko niistä ylitsepääsemättömän ongelman vai antaako vain mennä rokkenroll =)
Niin, olenkohan tälläkin sivulla jo pari kertaa kirjoittanut, että kyllä suurimmalla osalla fiksuissa säädöissä olevista kitaroista soittaa
Ei kai siellä ole muuta kuin mikserissä se alin volume? Jos on jo täysillä, niin muuta äänilähdettä hiljemmalle kunnes on tasapainossa. Itse jos soittelen GP:n päälle jollain standalone plugarilla, niin siitä saa tiputtaa master volumea kunnes sopiva (esim. TH-U)
Oon plugarien output-volumesta säätäny kohdilleen, mutta välillä meinaa lähteä löysät housuun, kun sattuu unohtamaan ja heittää vaikka spotifystä biisin taustaksi tai youtube-videon päälle. ps. hyvät äänenpainevarat Behringer B2031A:ssa.
Onko näissä plussissa aina tuommonen talla? Selvä plussa verrattuna perusmalliin missä kämmen nyrhäytyy ruvelle niiden kielen nostimien takiaPistetääs nyt oman loppuelämän kepin kuva. Maksoin 450 euroa ylimääräistä vain kun rungon väri oli se mitä halusin (suht hyvän stratocasterin lisäksi)
Näistä uudemmista en hirveästi tiedä, mutta Air Norton on toiminut kyllä mukavasti kaulamikin paikalla.
) sigujen aikainen Steve's Special on parissa RG:ssä tallamikkinä, ja siitä olen kyllä digannut näissä high-gain hommissa. Mut ehkä en vaan osaa rakentaa sopivaa soundia.. Oishan tossa Neuralissa mahiksia ja en oo ihan varma noista kahdesta kitaran lähdöstä, että saisko vielä kahteen eri signaaliketjuunkin halutessaan.
En ole QC:n käyttäjä, mutta villi veikkaus on että eiköhän tuohon vehkeeseen pitäisi pystyä rinnakkaiset ketjut rakentamaan normisignaalille ja piezolle. Käsittääkseni on olemassa myös akkari-impulsseja, jotka sitten tuovat tuohon piezosoundiin sitä oikean akustisen resonointia, niin sellaista vaan sitten piezoketjuun mukaan.Lähinnä siis mietin, että noita uusia musarin aikaisia on varmaan tuunattu vähän sitäkin silmällä pitäen, että toimivat tuon piezon kanssa, mutta minusta tuo nykysetti kuulostaa ainakin lähinnä paskalta, jos blendaa piezoa mukaan
drive.google.com
Joo, googlasin pikaiseen ennen illan urheiluja, niin noista JP-mallien kahdesta lähdöstä alempi on ilm. stereolähtö, josta sais sekä piezon että perusmikit kahteen eri paikkaan. Tarvii vaan stereokaapelin. Ylempi on sit monolähtö, jolla saa yhteen mestaan molemmat signaalit ja tolla kitaran toisella mikkivalitsimella voi valita soiko piezo, perusmikit vai molemmat. Tuossahan on volatkin erikseen piezolle ja perusmikeille, että pitäs varmaan aika laajalla kirjolla löytyä soundia, jos osaa rakentaa.
Hyvällä mallillahan tää onTästä eka testiveto Kissing The Shadows. Jotkut välileadit vielä uupuu, mutta kaikkiahan kiinnostaa vain lopun soolot. Aika räpellystä, mutta eiköhän joskus mene
KTS nat(2).mp3
skills to pay the bills vai mites se menikään.Joo, itse tehty tausta ihan normivireelle. Helpommalla pääsee kuin vaihdella kieliä ja säätää. Olenhan laiska =)Hyvällä mallillahan tää on
Oletan että on oma tausta, niin virekin kaiketi voi olla standardi, mutta kai sitä kehtaa kysellä että oletko nauhoitellut yhtään DAW:n/plugarien pitch shifterien läpi kamaa? Paras vaihtoehto tietty olla ruoskat eri vireissä niin ei tarvitse riskeerata shifterien latenssien/träkkäyksen kanssa, mutta kinostelee se tuleeko noilla käyttiskamaa jo nykyään.
Eipä Imagesilta oikeastaan helppoja soitettavia kovin montaa löydy, Surrounded varmaan siitä iiseimmästä päästä ja muut vaikeita enemmän tai vähemmän. Tuossa kappaleessa on kyllä se välisoitto-unisono aika haastava, ja perusrytmitkin kinkkisiä. Outrosoolosta puhumattakaan, jossa sitten niitä petrucci-manerismeja sitten viliseekin. Tuohon albumiin on muuten saatavilla todella tarkat - korjatut! - nuotinnokset ja tabit, jotka perustuvat JP:n livesoittoon ja muuhun referenssimateriaaliin, jos sellainen kinostelee. Tubesta joku how it's played -soittolista tjsp ja siltä äijältä saa sähköpostitse pdf-filut.
Se on just se kitara + syna välisoolo kun tuossa on varmaan hankalin. Rauhallisempaan tempoon ei mitään niin ihmeellistä, mutta orkkistempoon noi kieleltä toiselle pomppimiset vaatii jo aikas hyvää plekutekniikkaa. Tuossa biisissähän on pari muutakin hienoa instrumentaalipätkää, jossa tulee hyvää plekutreeniä juuri tuon kielten välillä pomppimisen suhteen.
Nunon tausta taitaa olla rumpalina, ja sen rytmiikka on aina ollut kiinnostavaa ja yksi niitä signaturejuttuja minkä takia Extreme oli niin siisti pumppu.
Joo, kyllähän tabien kanssa pitää aina jonkin verran kriittinen olla, että näyttääkö ja tuntuuko millään muotoa järkevältä ja tulee noita sormituksia kautta asemia muutettua itekin, jos on tarvetta, mut tosiaan nyt taas pitkästä aikaa tätä Imagesin vihkoa selatessa ei oo juuri tullu vastaan mitään, mitä ois pitäny korjata.
Tuo on tosiaan treenillä, treenillä ja treenillä korjaantuva asia.
Lainasin nyt vaan tän pätkän. Tuohon edelliseen vois vastata todella monesta kulmasta, mutta Princehän tais olla oikein viimeisen päälle luonnon lapsi ja hillittömän lahjakas multi-instrumentalisti. Ei kai semmoiselle tarvii kenenkään mennäkään sanomaan mitään
Normipulliaiset joutuu miettiin tekemisiään vähän ehkä toisesta kulmasta.Sepä se. Toisilla on enemmän taitoa nakeissa, toisilla jossakin muualla.Lainasin nyt vaan tän pätkän. Tuohon edelliseen vois vastata todella monesta kulmasta, mutta Princehän tais olla oikein viimeisen päälle luonnon lapsi ja hillittömän lahjakas multi-instrumentalisti. Ei kai semmoiselle tarvii kenenkään mennäkään sanomaan mitään
Mut ehdottomasti jokaisella on lupa soittaa miten haluaa ja nauttia siitä. Minä oon vähän enemmän tällainen teknisorientoitunut soittaja, jolla on kaiken lisäksi klassinen tausta, joten minä lähestyn soittoa enemmän tekniikan ja oikeellisuuden kautta, kun taas joku enemmän fiilistyyppi saattaa viis veisata tekniikoista ja teorioista ja saada kiksinsä parin hassun nuotin kanssa pallottelusta ja niin edelleen.
Sulla on varmaan joku tietty konteksti tuohon kritiikkiin, olettaisin. Yleisestihän (rakentavaa) kritiikkiä on pakko osata ottaa vastaan, koska siltä ei soittohommissa voi välttyä ja vielä vähemmän silloin, jos alkaa esiintymään tai laittamaan omaa matskuaan eetteriin. Somealustoilla pitää tietty kestää vielä kaiken maailman apinatkin rakentavan kritiikin lisäksi.
Soittajana ei oo koskaan valmis ja toisilta soittajilta voi aina tarttua hyviä juttuja matkaan. Nää on tietty vähän tämmöstä filosofista höpinää ilman tarkempaa kontekstia
Tässä on tosiaan menty todella hyvällä kantilla ja positiivisella kommentoinnilla.Sulla on varmaan joku tietty konteksti tuohon kritiikkiin, olettaisin. Yleisestihän (rakentavaa) kritiikkiä on pakko osata ottaa vastaan, koska siltä ei soittohommissa voi välttyä ja vielä vähemmän silloin, jos alkaa esiintymään tai laittamaan omaa matskuaan eetteriin. Somealustoilla pitää tietty kestää vielä kaiken maailman apinatkin rakentavan kritiikin lisäksi.
Mitä tuohon kehittymiseen tulee, niin varmasti taito kasvaa itseluottamuksesta ja tekemisestä, mutta minusta myös nöyryydestä ja toisten kuuntelemisesta
Tosta vikasta kappaleesta, niin ite kannustan kaikkia, kenellä perse vaan kestää, ostamaan niin laadukkaan soittopelin kuin vaan mahdollista. Tai käyttää sitä omaa soitinta ammattilaisella säädettävänä. Toi on minusta just haitarista, että soitin rupeaa rajoittamaan liikaa sitä, mitä pystyy fiksusti soittamaan.
