Kitaran soittaminen

[pappatech]

Soittaako nykyjunnut sähkökitaraa ollenkaan?

Jaa, vaikee sanoa absoluuttisesta määrästä. Luulisin kyllä, että kitaransoitto elää ja voi hyvin. Meinasin lähinnä niitä, jotka soittaa

 

[Myocyte]

Tuo oli tuommonen standard custom. Koa-runko, wenge-kaula, 22 nauhaa, kelluva talla, HSS-mikitys. Hieno ku mikä, mut vähän tuommonen sekasikiö

Vois jotain Suhrin modernia katella sopivassa kohtaa.

Ite vähän kutkutellut joku 22-nauhainen superstrato, esim. just suhruttimelta tai Tom Andersonilta. Mutta sitä ennen pitäisi harventaa kyllä omaa rivistöä kotona.

 

[pappatech]

Ite vähän kutkutellut joku 22-nauhainen superstrato, esim. just suhruttimelta tai Tom Andersonilta. Mutta sitä ennen pitäisi harventaa kyllä omaa rivistöä kotona.

Hyvälaatuisia pelejä ovat. Aavistuksen jäykkä oli soittaa tuo oma kympin setillä, mutta nauhatyö ja kaula aivan tiptop.

Tosi maukas soundi Suhrin ML standard keski- ja kaulamikissä ja niiden yhdistelmissä.

Että peukkua ainakin minulta, jos löytyy omalle lompuukille sopivaan hintaan.

 

[Kakapo]

Tuon Ibanez Prestige RGR 652:n mikitys on skitan ainut "heikko lenkki". Passiivit surisevat, ja oon miettinyt korvaavaa mikitystä. DiMarzion Fusion Edget on kaulassa ja tallassa.

Onko jotakin järkevää vaihtoehtoa heittää?

Seymour Duncanin Blackoutit on parissa kitarassa. Hieno soundi.

 

[Markqq]

Tuli väsättyä tällänen. Videon kuvanlaatu surkea, äänenlaatu sitäkin surkeampi (eikä perseellee säädetty vahvistin ja särö paranna asiaa), ja editointitaidot Adobe Premiere Prolla luokkaa käytin softaa ekaa kertaa,

MUTTA oon ihan mielettömän ylpeä itsestäni! Näitä tulee lisää eri biiseistä kun jaksan vääntää. Muutaman kerran sain vääntää.. Meinas jo turhauta omiin virheisiin.. Ilo ja halu tehdä on kuin lapsella

Tosiaan puhelimen etukameralla vedetty. Kävin jo ostaa jonku ison selfie tikun, että saan takakameran käyttöön. Kaikki vinkit videoon, ääneen, vahvistimeen, editointiin tai mihin vain ovat tervetulleita!

Spoileri: Kitaracoveria

 

[Mehtikkö]

No ni! Siitä se lähtee.

 

[tietokonerikki]

Jaa, vaikee sanoa absoluuttisesta määrästä. Luulisin kyllä, että kitaransoitto elää ja voi hyvin. Meinasin lähinnä niitä, jotka soittaa

Onhan se aika vaikeetta olla soittamatta, kun isukilla (tai äidillä) on useita kitaroita, kyllä ne melkein väkisin nuorison käteen tarttuu.
Kaikki eivät vaan kehtaa koulukaverille myöntää, kun luulevat kaikkien soittavan yhtä hyvin kuin vanhempansa
Ja jossain vaiheessa ehkä vähän haetaan niitä omia linjoja. Sähkökitaroilla soitetaan niin kauan kuin sähköä löytyy.

 

[tietokonerikki]

Tuli väsättyä tällänen. Videon kuvanlaatu surkea, äänenlaatu sitäkin surkeampi (eikä perseellee säädetty vahvistin ja särö paranna asiaa), ja editointitaidot Adobe Premiere Prolla luokkaa käytin softaa ekaa kertaa,

MUTTA oon ihan mielettömän ylpeä itsestäni! Näitä tulee lisää eri biiseistä kun jaksan vääntää. Muutaman kerran sain vääntää.. Meinas jo turhauta omiin virheisiin.. Ilo ja halu tehdä on kuin lapsella

Tosiaan puhelimen etukameralla vedetty. Kävin jo ostaa jonku ison selfie tikun, että saan takakameran käyttöön. Kaikki vinkit videoon, ääneen, vahvistimeen, editointiin tai mihin vain ovat tervetulleita!

Spoileri: Kitaracoveria

Hyvää meininkiä ja ennenkaikkea asenne oli tossa kohdallaan. Rutiini tulee sitten soiton lisääntyessä, olet hyvällä tiellä. Videosta sen verran, että välillä voi laittaakuvaan vain kitaran tai sen osan, mutta tollasenaankin ton jaksoi katsoa.
Erityisesti pidin tosta lopun tuuletuksesta.

 

[Ad_Astra]

Tosiaan puhelimen etukameralla vedetty. Kävin jo ostaa jonku ison selfie tikun, että saan takakameran käyttöön. Kaikki vinkit videoon, ääneen, vahvistimeen, editointiin tai mihin vain ovat tervetulleita!

Siitä se lähtee, sanon minäkin!

Mä käytän semmoista tripodia missä jonkun selfietikun kiinnike. Samaan aikaan kuvaus käytössä ja tallennus DAWissa, niin voi klikkiä käyttää ilman että tulee videoon mukaan. Toki, jos tässä vaiheessa haluaa, niin jälkikäteen nauhoittelee pieleen menneet jutut, mutta se on fuskaamista mun mielestä. Itse en editoi yhtään jotta antaa sen hetkisestä soittokunnosta realistisen kuvan. Samaa mieltä myös pätkissä vetelemisestä

Sitten kun video on koneella ja DAWista exportattu, niin laitan WAVin ja videon Sony Vegasiin (15 Pro tai vastaava, minkä nappasin humble bundlesta parilla kympillä) ja laitan synkkaan. Jos jaksaa niin tekee aloitusruutuja ja muuta skeidaa mutta useimmiten vain alku- ja loppufeidaukset.

Sitten kun mulla on noita biisejä omalla kanavalla, missä biisien nuotit pyörii niin sama prosedyyri mutta videona on OBS:llä nauhoitettu video Guitar pro fileestä.

 

[Markqq]

Joo voihan noita vetoja laittaa osissa virheiden takia, mutta mun mielestä toi on ihan jo pelkästää treenin kannalta hyvä saada kerralla se liki täydellinen veto. Tottakai sitte vaikeemmissa ralleissa voi olla ihan fiksua esim vetää soolo erikseen. Mutta nämä sitten ajallaan

Lähtökohtana editoin alusta ja lopusta turhat pois ja sitten jos tulee eri videoita otettua kuten yllä, niin tulee siinä jonku verran hienosäätöä.

 

[Markqq]

Tuli muute mieleen kun editoin tuota biisiä niin toi äänenlaatu on todella paljon parempi Adobe Premiere Prossa kun noita pätkiä katsoo, mutta exportin jälkeen se huononee aika paljonkin.
Onkohan jotain tiettyjä renderöintiasetuksia jolla saisi tuota äänenlaatua paremmaksi?

 

[Ingn]

Olen nauhoitellut basson soittoa siten, että kamera jalustalle ja sit se kameran mikki tallentaa äänet. Pitäs soittaa niin kovaa, että kuuluis videolla hyvin (ei oikein kerrostalossa onnistu tuo kovallaan soittaminen). Aikoinaan ostin Steinberg UR22c äänikortin STEINBERG UR22C sähkökitaraa varten (sähkökitaran soittaminen lopahti).

Mietin, että saisiko tuolla jotenkin bassoa nauhoiteltua jonkun biisin päälle? En yhtään ymmärrä miten tuolla onnistuu, esim jos Spotifystä joku biisi soisi vaikka taustalla ja nauhottaisi kuulokkeet päässä? En ymmärrä miten tuonne Steinbergin softaan saa jonkun biisin Spotifystä, vai pitäskö olla olla joku mp3 tiedosto yms ja se sitten sinne softaan?

 

[Kakapo]

Tuli väsättyä tällänen. Videon kuvanlaatu surkea, äänenlaatu sitäkin surkeampi (eikä perseellee säädetty vahvistin ja särö paranna asiaa), ja editointitaidot Adobe Premiere Prolla luokkaa käytin softaa ekaa kertaa,

MUTTA oon ihan mielettömän ylpeä itsestäni! Näitä tulee lisää eri biiseistä kun jaksan vääntää. Muutaman kerran sain vääntää.. Meinas jo turhauta omiin virheisiin.. Ilo ja halu tehdä on kuin lapsella

Tosiaan puhelimen etukameralla vedetty. Kävin jo ostaa jonku ison selfie tikun, että saan takakameran käyttöön. Kaikki vinkit videoon, ääneen, vahvistimeen, editointiin tai mihin vain ovat tervetulleita!

Spoileri: Kitaracoveria

Hyvä veto ja biisivalinta.

Kitaran kanssa se "oman käsialan" löytäminen on tärkeää. Jokainen ei ole tilulilu, ja moni tilulilu sekoaa kompissa. Tärkeää on löytää se oma kitarasuhde.

Oliko mikä Ibanez käsissä? Mitkä mikit?

Itselläni on haave melodeath/bläky-EP:n tekemisestä. Sen toteutan.

 

[Markqq]

Hyvä veto ja biisivalinta.

Kitaran kanssa se "oman käsialan" löytäminen on tärkeää. Jokainen ei ole tilulilu, ja moni tilulilu sekoaa kompissa. Tärkeää on löytää se oma kitarasuhde.

Oliko mikä Ibanez käsissä? Mitkä mikit?

Itselläni on haave melodeath/bläky-EP:n tekemisestä. Sen toteutan.

Ibanez RGA42. Mikeistä en muista. Mut alkuperäiset mukana tulleet.

Tuli mieleen ku tässä seuraavaa videota väsään niin pieniä muutoksia tein sijaintiin ja kameraan. Mut toi ääni on vähä "kaikuva" ja "mutainen". Onko tähä mitää ratkaisua?
Toki kamera on lähempänä vahvistinta nyt, mikä on ehkä huono asia.

 

[Markqq]

Seuraavaa.. Yksi pätkistä tuli näköjää 4k@60FPS sijaan 1080P@30FPS, koska puhelimeni halusi näköjään nollata asetukset kesken kuvaussession. No ajattelin että anti mennä ja onhan tuossa virheitä, mutta mua ei haittaa! No nyt muuten keskityin jo laatuun enemmän. Tosin jollain pitäisi saada tuota kaikua vähennettyä asunnossa (tekstiilejä lisää?). Seinälippuja ajattelin tuohon taakse niin tulis vähä rock-henkeä. Backup trackit ovat tulleet nyt kajareilla taustalla, mutta miksen kuulokkeilla kuuntelisi sitä erikseen kun soitan. Voin sitten lisätä sen videoon mukaan tai olla lisäämättä. Kameraa kauemmaksi vahvarista jotta ääni olisi parempi? En tiedä, pitäis varmaa palkata joku media-alan ammattilainen miettii noita säätöjä. Mutta nyt pääasia on se, että treenaan ja kuvaan!

Spoileri: Kitaraa!

 

[Kakapo]

Seuraavaa.. Yksi pätkistä tuli näköjää 4k@60FPS sijaan 1080P@30FPS, koska puhelimeni halusi näköjään nollata asetukset kesken kuvaussession. No ajattelin että anti mennä ja onhan tuossa virheitä, mutta mua ei haittaa! No nyt muuten keskityin jo laatuun enemmän. Tosin jollain pitäisi saada tuota kaikua vähennettyä asunnossa (tekstiilejä lisää?). Seinälippuja ajattelin tuohon taakse niin tulis vähä rock-henkeä. Backup trackit ovat tulleet nyt kajareilla taustalla, mutta miksen kuulokkeilla kuuntelisi sitä erikseen kun soitan. Voin sitten lisätä sen videoon mukaan tai olla lisäämättä. Kameraa kauemmaksi vahvarista jotta ääni olisi parempi? En tiedä, pitäis varmaa palkata joku media-alan ammattilainen miettii noita säätöjä. Mutta nyt pääasia on se, että treenaan ja kuvaan!

Spoileri: Kitaraa!

Ehkä tuo audio kannattaisi äänittää linjan/piuhan kautta.

Kunnon mikitys maksaa rahaa, vaikka siinä tulee akustista eloa samalla.

Treenaa ja kuvaa ad libitum. Pääasia että kynnys on matala ja hauskuus pysyy tekemisessä.

 

[tietokonerikki]

Seuraavaa.. Yksi pätkistä tuli näköjää 4k@60FPS sijaan 1080P@30FPS, koska puhelimeni halusi näköjään nollata asetukset kesken kuvaussession. No ajattelin että anti mennä ja onhan tuossa virheitä, mutta mua ei haittaa! No nyt muuten keskityin jo laatuun enemmän. Tosin jollain pitäisi saada tuota kaikua vähennettyä asunnossa (tekstiilejä lisää?). Seinälippuja ajattelin tuohon taakse niin tulis vähä rock-henkeä. Backup trackit ovat tulleet nyt kajareilla taustalla, mutta miksen kuulokkeilla kuuntelisi sitä erikseen kun soitan. Voin sitten lisätä sen videoon mukaan tai olla lisäämättä. Kameraa kauemmaksi vahvarista jotta ääni olisi parempi? En tiedä, pitäis varmaa palkata joku media-alan ammattilainen miettii noita säätöjä. Mutta nyt pääasia on se, että treenaan ja kuvaan!

Spoileri: Kitaraa!

Kaikua saat pois kun laitat toiselle vastakkaisista seinistä jotain pehnyttä isot ikkunaverhotkin usein auttavat .sekä ristiin toiselle seinäparille. Huonekalujen siirtelykin voi auttaa. Kaittimen suuntaus jne...
Tohon äänityksen vientiin YouTubeen, videoasetuksiin Adobea en tunne, mutta siellä jossain on renderöintiasetukset, katso, että ACC (vai oliko se aac) asetus on valittu vähintään 192kbit/s -tai 256 tai 320
mitä isompi sitä parempana se menee YouTubeen se sen sitten uudelleen käsittelee mieleiseksensä.

 

[Markqq]

Kaikua saat pois kun laitat toiselle vastakkaisista seinistä jotain pehnyttä isot ikkunaverhotkin usein auttavat .sekä ristiin toiselle seinäparille. Huonekalujen siirtelykin voi auttaa. Kaittimen suuntaus jne...
Tohon äänityksen vientiin YouTubeen, videoasetuksiin Adobea en tunne, mutta siellä jossain on renderöintiasetukset, katso, että ACC (vai oliko se aac) asetus on valittu vähintään 192kbit/s -tai 256 tai 320
mitä isompi sitä parempana se menee YouTubeen se sen sitten uudelleen käsittelee mieleiseksensä.

Kiitos vinkeistä. Tekstiilejä aion hankkia niin saa kaikua pois. Helppo ja halpa tapa. Tuo Renderöinti on AAC ja 320kbit/s.
Muuten mietn myös tuota suoraa äänen nauhottamista piuhan kautta.
Mutta kokeilen nyt ihan alkuun pehmustaa huoneen
Mut tässähän tätä oppii kun kuvaa ja tekee videoita. Aina jostain parantaa ja lopulta homma tulee täydellisesti nippuun.

 

[Kakapo]

Kiitos vinkeistä. Tekstiilejä aion hankkia niin saa kaikua pois. Helppo ja halpa tapa. Tuo Renderöinti on AAC ja 320kbit/s.
Muuten mietn myös tuota suoraa äänen nauhottamista piuhan kautta.
Mutta kokeilen nyt ihan alkuun pehmustaa huoneen
Mut tässähän tätä oppii kun kuvaa ja tekee videoita. Aina jostain parantaa ja lopulta homma tulee täydellisesti nippuun.

Kyllä helpommalla pääsee, kun nauhoittaa piuhasta suoraan. Muuten joudut rakentamaan DIY-studion, mikä ei ole sinällään yhtään huono asia.

Oman innon mukaan kannattaa mennä. Eli jos akustiikkalevyt mielessä, niin niitä sitten. Helpottaa lähellä olevien ihmisten elämää myös.

Itselläni on välivaihe kepakon kanssa, koska on tuollainen vaahtosammuttimen kokoinen kitaravaras jaloissa. Akkari, koskettimet ja sähkörummut on jo hänellä, mutta ehkä pikkusähkis pitäis hankkia myös.

 

[Markqq]

Mietin nyt tässä, että kokeilenko liittää tuon vahvistimen tietokoneeseen, jossa olisi softa esim Audacity nauhoittamassa vai tarkoitatko erikseen hankittavaa laitetta(?) jollla nauhoittaisin vahvistimelta. Mä en oikein tiedä näistä tsydeemeistä. Vahvarina tuoimii Roland Cube 40 XL. Googlettelen, mutta vinkit tervetulleita.

Tarpeen mukaan vois myös maksaakin ohjelmasta. Onhan tässä jo vuoden ultimate guitar pro jäsenyys ja jossai vaiheessa keppi ja vahvari vaihtuu, niin miksei sitte investoisi muuhunkin.

 

[pappatech]

@Markqq lyhyt kommentti plekukäden tekniikasta: en opettelisi soittamaan tuollai plekukäden sormet puristettuna suppuun. Niitä muita sormia tarvii, jos tarvii soitella jotain hybrid picking tai chicken picking juttuja, tarvii soittaa sointuja plekulla ja sormilla, tarvii soitella vaan jotain kahden kielen / nuotin intervalleja (maustaa mukavasti muuta soittoa) yms yms. Niitä muita sormia voi olla ikävä valjastaa käyttöön, jos ne on opettanu olemaan supussa.

Aika monesti noi muut sormet vaan roikkuu tuossa rentoina mukana. Joillain saattaa olla vähän koukussa, joillain suorempana, mutta pääasia, että ne saa siitä nopeasti käyttöön, jos tarvii.

Tuo pikkauskäden liikekin pisti vähän silmään (lähinnä siinä kertsin riffissä siis).. Näytti että kaikki liike tapahtuu ranteesta eteenpäin, kun mukana saa kyllä olla rannettakin. Jos ranne on rennosti mukana, niin siitä tulee voimaa pikkausliikkeeseen ja voima taas tuo kontrollia. Vähän sama kuin vasemmassakin kädessä. Joku osaava soitonopettaja kattelee näitä kyllä kondikseen, jos riittää mielenkiintoa vaan ottaa tunteja. Ja varmaan nykypäivänä kyllä Youtubestakin löytää ihan asiallisia vinkkejä.

 

[Markqq]

@Markqq lyhyt kommentti plekukäden tekniikasta: en opettelisi soittamaan tuollai plekukäden sormet puristettuna suppuun. Niitä muita sormia tarvii, jos tarvii soitella jotain hybrid picking tai chicken picking juttuja, tarvii soittaa sointuja plekulla ja sormilla, tarvii soitella vaan jotain kahden kielen / nuotin intervalleja (maustaa mukavasti muuta soittoa) yms yms. Niitä muita sormia voi olla ikävä valjastaa käyttöön, jos ne on opettanu olemaan supussa.

Aika monesti noi muut sormet vaan roikkuu tuossa rentoina mukana. Joillain saattaa olla vähän koukussa, joillain suorempana, mutta pääasia, että ne saa siitä nopeasti käyttöön, jos tarvii.

Tuo pikkauskäden liikekin pisti vähän silmään (lähinnä siinä kertsin riffissä siis).. Näytti että kaikki liike tapahtuu ranteesta eteenpäin, kun mukana saa kyllä olla rannettakin. Jos ranne on rennosti mukana, niin siitä tulee voimaa pikkausliikkeeseen ja voima taas tuo kontrollia. Vähän sama kuin vasemmassakin kädessä. Joku osaava soitonopettaja kattelee näitä kyllä kondikseen, jos riittää mielenkiintoa vaan ottaa tunteja. Ja varmaan nykypäivänä kyllä Youtubestakin löytää ihan asiallisia vinkkejä.

Kiitos vinkeistä! Mä itseasiassa käyn yksityisellä tunnilla, nyt ollut vain taukoa. Maanantaina olisi tarkoitus jatkaa niin otan ehdottomasti nämä asiat puheeksi siellä!

 

[pappatech]

Toinen, minkä tuo sormien supussa pitäminen estää, on pikkurillin ankkuroimisen kitaran bodyyn. Se ei oo välttämättä tapa, joka ihan kaikkien pitäs omaksua, mutta se voi auttaa hahmottamaan, millä kielellä on menossa, kun soitellaan jotain nopeampaa / monimutkaisempaa ja useampien kielten kesken pomppivaa kamaa ja voi auttaa tekemään soitosta puhtaampaa. Mää rupesin käyttämään tota verrattain myöhään ja väittäisin, että kyllä se on saanu tietyistä jutuista varmempia / puhtaampia.

Vähän hakee vielä akkarilla, kun opettelin travis picking jutut alkuun niin, että käsi oli ilmassa (muoks. tai siis toki lepää tallan päällä, kun travis picking jutuissa useimmiten dempataan bassokielet). Ongelma oikeastaan lähinnä se, että nimetön ei tottele vielä ihan niin kuin pitäs, kun pikkurilli on kiinni kannessa, mutta fingerstylessäkin etuna se, että soitto on vaan tarkempaa.

 

[tietokonerikki]

Kiitos vinkeistä. Tekstiilejä aion hankkia niin saa kaikua pois. Helppo ja halpa tapa. Tuo Renderöinti on AAC ja 320kbit/s.
Muuten mietn myös tuota suoraa äänen nauhottamista piuhan kautta.
Mutta kokeilen nyt ihan alkuun pehmustaa huoneen
Mut tässähän tätä oppii kun kuvaa ja tekee videoita. Aina jostain parantaa ja lopulta homma tulee täydellisesti nippuun.

Jos pelkästään äänitysääntä tarvitset (etkä halua vaikutttaa siihen mitä itse kuulet korvilla) tota piuhalla vahvistemesta tietokoneelle voi myös kokeilla. Voi toimia, tai ei ,riippuen myös siitä vahmistimen ulostulon laadukkuudesta. Keikoilla (usein ennen) otetitin ääni mikillä n. 30-50cm vahvistimesta. Sen paikkaa vaihtamallakin voidaan vaikuttaa ääneen. Kondensaattorilla varustetulla laulumikillä (ei ota siitä ympäristöstä mitään sivuääniä toi ainakin toimii.

 

[Ad_Astra]

@Markqq lyhyt kommentti plekukäden tekniikasta: en opettelisi soittamaan tuollai plekukäden sormet puristettuna suppuun. Niitä muita sormia tarvii, jos tarvii soitella jotain hybrid picking tai chicken picking juttuja, tarvii soittaa sointuja plekulla ja sormilla, tarvii soitella vaan jotain kahden kielen / nuotin intervalleja (maustaa mukavasti muuta soittoa) yms yms. Niitä muita sormia voi olla ikävä valjastaa käyttöön, jos ne on opettanu olemaan supussa.

Aika monesti noi muut sormet vaan roikkuu tuossa rentoina mukana. Joillain saattaa olla vähän koukussa, joillain suorempana, mutta pääasia, että ne saa siitä nopeasti käyttöön, jos tarvii.

Tuo pikkauskäden liikekin pisti vähän silmään (lähinnä siinä kertsin riffissä siis).. Näytti että kaikki liike tapahtuu ranteesta eteenpäin, kun mukana saa kyllä olla rannettakin. Jos ranne on rennosti mukana, niin siitä tulee voimaa pikkausliikkeeseen ja voima taas tuo kontrollia. Vähän sama kuin vasemmassakin kädessä. Joku osaava soitonopettaja kattelee näitä kyllä kondikseen, jos riittää mielenkiintoa vaan ottaa tunteja. Ja varmaan nykypäivänä kyllä Youtubestakin löytää ihan asiallisia vinkkejä.

Pickausliikkeestä samaa mieltä. Näyttää jopa mun silmiin että puristaisi plektraa liikaa. Itsellä aina niin kevyt ote/tatsi, että välillä plektra epähuomiossa tippuu.

Semmoinen ote kädellä kuin tuntuu luonnolliselta. Ei ole oikeaa eikä väärää. Itsellä käsi välillä sumpussa, välillä miten sattuu ja vaihtelee aina tarpeen tullen, kuten myös plektrasta kiinni pitävät sormetkin. Alusta asti menty omalla tyylillä ja se näkyy ja kuuluu

Kaikenlaisia outoja koukeroita, mutta wanhana ei opi enää mitään uutta ja turha vaihtaa enää näin monen vuoden jälkeen

 

[pappatech]

Semmoinen ote kädellä kuin tuntuu luonnolliselta. Ei ole oikeaa eikä väärää. Itsellä käsi välillä sumpussa, välillä miten sattuu ja vaihtelee aina tarpeen tullen, kuten myös plektrasta kiinni pitävät sormetkin. Alusta asti menty omalla tyylillä ja se näkyy ja kuuluu

Kaikenlaisia outoja koukeroita, mutta wanhana ei opi enää mitään uutta ja turha vaihtaa enää näin monen vuoden jälkeen

No joo, jokaiselle muodostuu vähän se oma tyyli soittaa, mutta paljon helpommalla kyllä pääsee, kun opettelee perustekniikan mieluummin oppikirjamaisesti oikein kuin väärin. Vuosien päästä on hirveä vaiva ruveta remontoimaan ja sit voi jäädä jotain tekniikkavirheitä, jotka oikeasti jää rajoittamaan sitä, mitä pystyy soittamaan ja mitä ei.

Ei ne ylimääräiset sormet sullakaan ole kämmeneen puristettuja, mitä tuossa aikaisemmin tarkoitin, vaan aikalailla niin, miten suurimmalla osalla enemmän soittaneista.

Ranne sulla on enemmän kulmassa kuin itellä. Itellä kyynervarsi tulee kitaran päälle loivemmassa kulmassa ja ranne samalla suorempana kieliin nähden. En liene koskaan tietoisesti opetellut noin, muotoutunut vaan tuollai. Ostin kyllä itekin hiljattain videokameran, mutta en tiedä jaksaako ruveta mitään soittovideoita kuvaamaan

 

[Ad_Astra]

No joo, jokaiselle muodostuu vähän se oma tyyli soittaa, mutta paljon helpommalla kyllä pääsee, kun opettelee perustekniikan mieluummin oppikirjamaisesti oikein kuin väärin. Vuosien päästä on hirveä vaiva ruveta remontoimaan ja sit voi jäädä jotain tekniikkavirheitä, jotka oikeasti jää rajoittamaan sitä, mitä pystyy soittamaan ja mitä ei.

En oikein usko että on väärää tapaa soittaa kitaraa olemassa. Paitsi, jos tuottaa kipua, niin silloin on jotain pahasti vikana. Klasaripiireissä on tietyt juttunsa, mutta muuten tyyli vapaa kuten parhaaksi katsoo. Omat tyylit ja oikomiset tekniikoissa luo uusia juttuja. Niinhän kaikki tähänkin mennessä kehittynyt, kun joka kertoo miten tää pitää tehdä ja joku keksii jonkun mukavan oikotien ja oman juttunsa. Toki jos kaikki vain tuijottaa Petruccin opetusvideota ja soittelee Petrucci plugarilla Petrucci preseteillä, niin sitten on yhtäkkiä miljardi Petruccilta kuulostavaa vara-Petruccia.

 

[Tenebrae Aeternae]

En oikein usko että on väärää tapaa soittaa kitaraa olemassa. Paitsi, jos tuottaa kipua, niin silloin on jotain pahasti vikana. Klasaripiireissä on tietyt juttunsa, mutta muuten tyyli vapaa kuten parhaaksi katsoo. Omat tyylit ja oikomiset tekniikoissa luo uusia juttuja. Niinhän kaikki tähänkin mennessä kehittynyt, kun joka kertoo miten tää pitää tehdä ja joku keksii jonkun mukavan oikotien ja oman juttunsa. Toki jos kaikki vain tuijottaa Petruccin opetusvideota ja soittelee Petrucci plugarilla Petrucci preseteillä, niin sitten on yhtäkkiä miljardi Petruccilta kuulostavaa vara-Petruccia.

Ongelmaksi tuossa muodostuu se kun kerää itselleen pahoja tapoja sillä ettei ole vielä ihan kunnolla perillä siitä millä tavalla tekniikka vaikuttaa pitkällä tähtäimellä soittoon. nimim. lähes 30v soitelleena edelleen hieman kärsin aikaisessa vaiheessa selkärankaan iskostetuista tekniikkamokista. Kyllä siinä on tullut tehtyä moni asia vain itselleen vaikeammaksi. Ehkä paras tosiaan opetella ensin hyvä tekniikka ja sitten hioa siitä omanlaisekseen.

 

[pappatech]

Jeps, ei sähkökitara siinä mielessä eroa klasarista tai muista soittimista mitenkään, etteikö soitossa olis oma mekaniikkansa ja oikealla tekniikalla tekee soittamisesta itelleen vaan helpompaa. Ja kääntäen huonolla tekniikalla vaikeampaa. Aloittelijahan tuota ei vielä hahmota, kun kaikki on stanan vaikeaa

Kaikenmaailman vänkyräkäsiähän näkee, ketkä saattaa soittaa vielä ihan asiallisesti (tai kuten Marty Friedman hemmetin hyvin), mutta ei se sitä tarkoita, että kenenkään aloittelijan pitäs semmosta tekniikkaa opetella

Toki jos kaikki vain tuijottaa Petruccin opetusvideota ja soittelee Petrucci plugarilla Petrucci preseteillä, niin sitten on yhtäkkiä miljardi Petruccilta kuulostavaa vara-Petruccia.

Nääh. Latasin hiljattain Quad Cortexiin capturen Petruccin liidisoundista ja oon soitellu teatteria suunnilleen siitä lähtien, mitä kitaran oon saanu käteeni, mutta en kyllä kuulosta tippaakaan Petruccilta Ts. ei ole kyllä tuollaisista pelkoa, vaikka perustekniikkaa opetteliskin Petruccin soiton perusteella.

Oon myös katellut viime aikoina aika paljon Guthrie Govanin juttuja Youtuubista ja meinasin jossain vaiheessa tilata sen signature-mallin. Voin luvata, etten kuulosta tippaakaan myöskään Govanilta, vaikka sen tekniikkatipsejä koitankin omaksua

 

[Mehtikkö]

Yksi ääni lisää pikkurillin pitämiselle kannessa kiinni, kun vielä kämmensyrjä lepää kevyesti tallan päällä, niin hahmottaa helpommin mitä kieltä näppäilee. Myös vaimentaminen kämmenellä sujuu kuin luonnostaan, mutta kukin tyylillään ja tilanteen mukaan!

 

[Kurpitza]

En oikein usko että on väärää tapaa soittaa kitaraa olemassa. Paitsi, jos tuottaa kipua, niin silloin on jotain pahasti vikana. Klasaripiireissä on tietyt juttunsa, mutta muuten tyyli vapaa kuten parhaaksi katsoo. Omat tyylit ja oikomiset tekniikoissa luo uusia juttuja. Niinhän kaikki tähänkin mennessä kehittynyt, kun joka kertoo miten tää pitää tehdä ja joku keksii jonkun mukavan oikotien ja oman juttunsa. Toki jos kaikki vain tuijottaa Petruccin opetusvideota ja soittelee Petrucci plugarilla Petrucci preseteillä, niin sitten on yhtäkkiä miljardi Petruccilta kuulostavaa vara-Petruccia.

On olemassa. Eikä siihen tarvita kipuja. Puhun siis omakohtaista kokemuksesta ja siitä kuinka vaikeeta on muuttaa tekniikka toiseen kun on jo oppinut jotain muuta. Mullahan siis pikkaus käden asento oli niin vammainen, että nykyään ihmettelen miten pystyin edes niin soittamaan ja se rajoitti soittoa siis aivan helvetisti. Siitä pois opetelusta voisi kirjoittaa kirjan.

 

[Kurpitza]

Yksi ääni lisää pikkurillin pitämiselle kannessa kiinni, kun vielä kämmensyrjä lepää kevyesti tallan päällä, niin hahmottaa helpommin mitä kieltä näppäilee. Myös vaimentaminen kämmenellä sujuu kuin luonnostaan, mutta kukin tyylillään ja tilanteen mukaan!

Ei mitään merkitystä pidemmässä juoksussa. Itse soittelen nykyään ilman mitään "tukea" ja hyvin menee. Ei siitä mitään haittaakaan ole jos hakee "nollapistettä" pikkurillillä.. Soitto on rennompaa jos raajat on irti työkalusta.

 

[Randomizer]

Yksi ääni lisää pikkurillin pitämiselle kannessa kiinni, kun vielä kämmensyrjä lepää kevyesti tallan päällä, niin hahmottaa helpommin mitä kieltä näppäilee. Myös vaimentaminen kämmenellä sujuu kuin luonnostaan, mutta kukin tyylillään ja tilanteen mukaan!

Puristithan on sitä mieltä että pikkurilliä ei pidä ankkuroida otelautaan. Meikäläinen tottunut nimenomaan tuohon ankkurointiin. Tosin vaihdan myös dynaamisesti otetta jos soitto sitä vaatii. 10 setillä soittanut pitkään, voisi melkeen kokeilla jotakin muutakin joskus, ehkä kevyempää settiä. Tosin vibra ja bendit pitäs opetella sitten uusiksi taas.

 

[pappatech]

En tiedä, mitkä puristit on sitä mieltä, ettei pikkurilliä pitäs tukea kanteen, mutta enemmistö tosi teknisistä soittajista sen kuitenkin tekee (vaikka nyt mainitut Petrucci ja Govan). Koitin aikanaan vähän tsekkailla tätä, kun kipuilin ite tän kanssa, että pitäskö totutella vai ei, ja kyllä se enemmistöllä vaan paikallaan on, vaikka toisin ois aikanaan halunnut uskoa

Thumb and fingerstyle puolella esim. Tommy Emmanuel opettaa, että pikkurilli tuetaan kanteen ja piste. Tuo kontrollia.

Ja siis joka tekniikkaanhan se ei tietystikään sovi, enhän minäkään nyt herranen aika mitään akkariharjausta soita pikkurilli kannessa kiinni, mutta sooloissa, skaaloissa ja sen sellaisissa se useimmiten paikallaan on.

muoks. jossain klasaripuolella ne varmaan kammoksuu tota pikkurilliä, mutta en oo kyllä rokin soitossa törmännyt.

 

[BongisKhan]

Joku tämmönen jäbä kanssa tykkää tykkää ankkuroida pikkurillin. Itseasiassa yleensä vielä nimettömänkin. Kuulemma joidenkin mielestä osaa jotain soittaa silti.

 

[Randomizer]

Joku tämmönen jäbä kanssa tykkää tykkää ankkuroida pikkurillin. Itseasiassa yleensä vielä nimettömänkin. Kuulemma joidenkin mielestä osaa jotain soittaa silti.

Juu ehkäpä tolla Knopflerin tekniikalla vähän pakko.

 

[pappatech]

Se ankkurointi kuuluu tosiaan asiaan tuollaisessa Thumb and fingerstylessä, mitä lähimpänä tuo Knopflerinkin tyyli on. Ei siitä vaan pääse mihinkään, että varsinkin tuossa tyylissä soitto on vaan paljon tukevampaa ankkuroimalla pikkurilli.

Tommy Emmanuelin pätkiä on Youtube täynnä. On liveä, musavideota, opetusvideota jne., jos Knopflerin tyyli on liian omintakeinen.

muoks. ja siis saa kokeilla itekin. Sillähän sen huomaa, jos on huomatakseen. Pitkän linjan plekuveijarilta voi ottaa vaan aikaa opetella tuo Thumb and fingerstyle -tyyli osapuilleen siedettävällä tasolla. Minulta ainakin otti, enkä tiedä, miten siedettävällä tasolla on vieläkään

 

[Randomizer]

Juu en mäkään ymmärrä miksi jotkut sanoo ettei tuo ankkurointi oo hyvä tapa. Mulle ainakin toimii.

 

[pappatech]

Huomenna 10h automatka kyytiläisenä Lapista etelämmäksi. Jos nettiä vaan piisaa, niin vois huvikseen koittaa taas vähän tutkia tätä. Joscho Stephanin livepätkää kattelin lyhyesti äsken. Siitä on vähän vaikea sanoa, mitä se tekee.. Gypsy Jazz tyylissäkin on tiettyjä omia koukeroitaan, mutta siis Stephanilla yleisesti aivan mielettömän tarkka tatsi, kun katsoo sen sooloilua.

 

[Mehtikkö]

Ei mitään merkitystä pidemmässä juoksussa. Itse soittelen nykyään ilman mitään "tukea" ja hyvin menee. Ei siitä mitään haittaakaan ole jos hakee "nollapistettä" pikkurillillä.. Soitto on rennompaa jos raajat on irti työkalusta.

Mun koordinaatio tai asentotuntoni ei taida olla samalla tasolla, kuin sinulla - apukonsteja tarvitaan. Olen kolme kertaa opetellut näppäilyn uusiksi, ja minulle tämä tukeminen toi tarkimman soiton. Pehmennetään sen verran, ettei tietenkään pikkurilli kannessa sovellu kaikkialle - sointuja raivoisasti harjatessa liikkuu kyllä koko uloke…

 

[Markqq]

Mul on sen verran lyhyet sormet että tuo ankkurointi tuottaa vähä onkelmaa. Mut yritän nyt alkuun treenata niin että käsi ei olis niin nyrkissä et sormet ois vähä vapaammin. Opettajalta sit pyydän lisävinkkeleitä.

 

[pappatech]

Mul on sen verran lyhyet sormet että tuo ankkurointi tuottaa vähä onkelmaa. Mut yritän nyt alkuun treenata niin että käsi ei olis niin nyrkissä et sormet ois vähä vapaammin. Opettajalta sit pyydän lisävinkkeleitä.

Jos ei luonnistu, niin ei kannata pakottaa. Kai tuo on vähän semmoinen juttu sähkökitaralla, että jos se jossain jeesaa, niin hyvä, mutta ei kannata joka paikkaan pakottaa. Ja jos tuntuu, että kangistaa soittoa tai oikeat kielet ja nuotit löytyy ilmankin, niin ei tuolle oo varmaan ylipäätään tarvetta.

Pikkurilli ja nimetön on ilmeisesti kytköksissä jonkun jänteen kautta toisiinsa, mikä selittää sitä, miks itelläkin on ongelmia käyttää fingerstylessä nimetöntä pikkurilli kannessa. Pitäs varmaan tutkia jotain hybridityyliä, koska pelkällä peukulla, etu- ja keskisormella ankkurointi jeesaa itteä(kin) aika huomattavasti kontrollissa.

 

[Myocyte]

En tiedä, mitkä puristit on sitä mieltä, ettei pikkurilliä pitäs tukea kanteen, mutta enemmistö tosi teknisistä soittajista sen kuitenkin tekee (vaikka nyt mainitut Petrucci ja Govan). Koitin aikanaan vähän tsekkailla tätä, kun kipuilin ite tän kanssa, että pitäskö totutella vai ei, ja kyllä se enemmistöllä vaan paikallaan on, vaikka toisin ois aikanaan halunnut uskoa

Thumb and fingerstyle puolella esim. Tommy Emmanuel opettaa, että pikkurilli tuetaan kanteen ja piste. Tuo kontrollia.

Ja siis joka tekniikkaanhan se ei tietystikään sovi, enhän minäkään nyt herranen aika mitään akkariharjausta soita pikkurilli kannessa kiinni, mutta sooloissa, skaaloissa ja sen sellaisissa se useimmiten paikallaan on.

muoks. jossain klasaripuolella ne varmaan kammoksuu tota pikkurilliä, mutta en oo kyllä rokin soitossa törmännyt.

Soittotekniikassa ja varsinkin plektrakäden tekniikassa muodostuu kaikille soittajille omat maneerisminsa. Esimerkkejä tukemisesta/ei tukemisesta on aika loputtomiin ja se tuntuu olevan varsin puhuttu aihe kaikennäköisillä foorumeillakin. Esim. Gilbert tai Lane ei tue tai ankkuroi plekukättä sormilla kanteen, eikä Mäntysaari. Miller tai taas taitaa joskus tukea. Nimisoittajien ja niiden soittotekniikan pienten idiosynkratioiden listaaminen vaan ei ihan hirveästi kuitenkaan auta siinä, kun pitäisi opetella hyvää ja itselleen optimaalista soittotekniikkaa.

Niinpä siis paljon tärkeämpää kuin se, että onko joku asia oikein vai väärin jonkun mielestä on kyllä se, että kummankaan käden (plektra/ote-) soittotekniikan ei pitäisi lisätä jännitystä siinä kädessä. Soiton tulisi olla helppoa ja sellaista, että rentous pysyy koko ajan mukana. Niinkuin sillä tasolla että pystyis veivaamaan sen kolme-neljä tuntia illassa jos tarpeen on joka ilta. Joitain ankkurointi auttaa eikä tuo mitään lisäjännitteitä plekukäteen, joitain taasen ei. Ongelmallista aloittelevalle soittajalle on luultavasti se, että koko touhu on siinä määrin outoa ettei pysty tekemään informoitua valintaa esim. näiden välillä, kun taas kokeneempi soittaja tuntee heti kumpi tyyli on optimaalisempi. Eikä kukaan kiellä hyödyntämästä kumpaakin.

Hyvä soitonopettaja on ihan kullanarvoinen tuossa vaiheessa, kun ei oikein vielä pysty analysoimaan omaa tekniikkaansa siinä mielessä että näkisi mitä siinä pitäisi korjata tai mikä siinä tekee sen että jotkut linjat ovat vaan mahdottomia soitella. Tai, hyvä soitonopettaja on kyllä kullanarvoinen ihan minkä tason soittajalle tahansa.

 

[tietokonerikki]

Jos ei luonnistu, niin ei kannata pakottaa. Kai tuo on vähän semmoinen juttu sähkökitaralla, että jos se jossain jeesaa, niin hyvä, mutta ei kannata joka paikkaan pakottaa. Ja jos tuntuu, että kangistaa soittoa tai oikeat kielet ja nuotit löytyy ilmankin, niin ei tuolle oo varmaan ylipäätään tarvetta.

Pikkurilli ja nimetön on ilmeisesti kytköksissä jonkun jänteen kautta toisiinsa, mikä selittää sitä, miks itelläkin on ongelmia käyttää fingerstylessä nimetöntä pikkurilli kannessa. Pitäs varmaan tutkia jotain hybridityyliä, koska pelkällä peukulla, etu- ja keskisormella ankkurointi jeesaa itteä(kin) aika huomattavasti kontrollissa.

Sormiaan voi myös venyttää ja sitä voi tehdä soittamattakin, kannattaa kuitenkin ensin niitä "lämmitellä" kevyemmällä liikkeellä. Jostain jotain tollasta muista lukeneeni.

 

[pappatech]

Soittotekniikassa ja varsinkin plektrakäden tekniikassa muodostuu kaikille soittajille omat maneerisminsa. Esimerkkejä tukemisesta/ei tukemisesta on aika loputtomiin ja se tuntuu olevan varsin puhuttu aihe kaikennäköisillä foorumeillakin. Esim. Gilbert tai Lane ei tue tai ankkuroi plekukättä sormilla kanteen, eikä Mäntysaari. Miller tai taas taitaa joskus tukea. Nimisoittajien ja niiden soittotekniikan pienten idiosynkratioiden listaaminen vaan ei ihan hirveästi kuitenkaan auta siinä, kun pitäisi opetella hyvää ja itselleen optimaalista soittotekniikkaa.

Niinpä siis paljon tärkeämpää kuin se, että onko joku asia oikein vai väärin jonkun mielestä on kyllä se, että kummankaan käden (plektra/ote-) soittotekniikan ei pitäisi lisätä jännitystä siinä kädessä. Soiton tulisi olla helppoa ja sellaista, että rentous pysyy koko ajan mukana. Niinkuin sillä tasolla että pystyis veivaamaan sen kolme-neljä tuntia illassa jos tarpeen on joka ilta. Joitain ankkurointi auttaa eikä tuo mitään lisäjännitteitä plekukäteen, joitain taasen ei. Ongelmallista aloittelevalle soittajalle on luultavasti se, että koko touhu on siinä määrin outoa ettei pysty tekemään informoitua valintaa esim. näiden välillä, kun taas kokeneempi soittaja tuntee heti kumpi tyyli on optimaalisempi. Eikä kukaan kiellä hyödyntämästä kumpaakin.

Joo, tää on tosi monitahoinen juttu, kun itekin rupesin tätä pari iltaa sitten selaamaan laajemmin. Tuo ankkurointi tosiaan jakaa mielipiteitä ja varmaan löytyy esimerkkejä molempiin suuntiin. Lähtisin ehkä ite siitä, että jos pääasiallinen soittotyyli on akustista thumb and fingerstyleä, niin aloittaisin kokeilemaan ankkuroimalla. Jos ei toimi, niin sitten ei. Tuossa tyylissä tuntuu olevan enemmän konsensusta sen suhteen, että nimekkäät huippusoittajat niin tekevät ja siis kyllähän se minusta sitä kuitenkin indikoi, että tekniikassa on jotain toimivaa.

Sähkökitaramaailma on paljon sekalaisempaa ja tuo ankkurointikin on monella soittajalla juttu, jota käytetään joissain jutuissa, silloin kun se hyödyttää, mutta ei tosiaan kaikkialla. Tosi vaikea sanoa mitään muuta ohjetta kuin tuo jo mainittu, että jos tuntuu olevan hyötyä, niin käyttää ja jos ei, niin sitten ei käytä. Itse "ankkurointikin" voi olla sähkökitaran kanssa vähän eri asia kuin akkarilla, ts. monella soittajalla pikkurilli vaan lähinnä laahaa kevyesti kannessa ja voi antaa jotain referenssipistettä tai tukea, mutta pikkurilliä ei paineta samalla tavalla kanteen kuin akkarilla ja fingerstylessä.

Vielä tuohon ekaan kappaleeseen liittyen, niin ite kyllä kannustan apinoimaan teknisesti hyviä ja itteään inspiroivia kitaristeja. Jos niillä on matskua, joka inspiroi soittamaan, niin siinä on jo yksi hyvä juttu ja yleensä teknisesti hyvät soittajat tekee paljon asioita oikein, joten niistä on senkin puolesta hyvä ottaa mallia.

Mutta siitä tietystikin ihan samaa mieltä, että aina paras tilanne on, jos on asiantunteva opettaja ja liveopetusta. Sillai on kaikkein vähiten mahiksia omaksua mitään typeryyksiä. Kuten myös tuosta rentoudesta, mikä ois kokonaan oma keskustelunsakin, jos siihen lähtis pureutumaan.

Vaikea kirjoitella foorumilla tästä. Hirvittävän laaja aihe.

Sormiaan voi myös venyttää ja sitä voi tehdä soittamattakin, kannattaa kuitenkin ensin niitä "lämmitellä" kevyemmällä liikkeellä. Jostain jotain tollasta muista lukeneeni.

On kai noita kaikenlaisia härveleitäkin nykyään, joilla vois venyttää sormia, mutta minusta kaikkein luonnollisin tapa "venyttää" sormia on soittaa matskua, jossa sormet joutuu työskentelemään uusissa asennoissa. Siinä ne venyy samalla. Lähinnä kai tuossa pitää tajuta kuunnella kroppaansa (käsiään), koska voi tulla ihan kunnon jomotuksiakin aluksi.

 

[Myocyte]

Joo, tää on tosi monitahoinen juttu, kun itekin rupesin tätä pari iltaa sitten selaamaan laajemmin. Tuo ankkurointi tosiaan jakaa mielipiteitä ja varmaan löytyy esimerkkejä molempiin suuntiin. Lähtisin ehkä ite siitä, että jos pääasiallinen soittotyyli on akustista thumb and fingerstyleä, niin aloittaisin kokeilemaan ankkuroimalla. Jos ei toimi, niin sitten ei. Tuossa tyylissä tuntuu olevan enemmän konsensusta sen suhteen, että nimekkäät huippusoittajat niin tekevät ja siis kyllähän se minusta sitä kuitenkin indikoi, että tekniikassa on jotain toimivaa.

Sähkökitaramaailma on paljon sekalaisempaa ja tuo ankkurointikin on monella soittajalla juttu, jota käytetään joissain jutuissa, silloin kun se hyödyttää, mutta ei tosiaan kaikkialla. Tosi vaikea sanoa mitään muuta ohjetta kuin tuo jo mainittu, että jos tuntuu olevan hyötyä, niin käyttää ja jos ei, niin sitten ei käytä. Itse "ankkurointikin" voi olla sähkökitaran kanssa vähän eri asia kuin akkarilla, ts. monella soittajalla pikkurilli vaan lähinnä laahaa kevyesti kannessa ja voi antaa jotain referenssipistettä tai tukea, mutta pikkurilliä ei paineta samalla tavalla kanteen kuin akkarilla ja fingerstylessä.

Vielä tuohon ekaan kappaleeseen liittyen, niin ite kyllä kannustan apinoimaan teknisesti hyviä ja itteään inspiroivia kitaristeja. Jos niillä on matskua, joka inspiroi soittamaan, niin siinä on jo yksi hyvä juttu ja yleensä teknisesti hyvät soittajat tekee paljon asioita oikein, joten niistä on senkin puolesta hyvä ottaa mallia.

Mutta siitä tietystikin ihan samaa mieltä, että aina paras tilanne on, jos on asiantunteva opettaja ja liveopetusta. Sillai on kaikkein vähiten mahiksia omaksua mitään typeryyksiä. Kuten myös tuosta rentoudesta, mikä ois kokonaan oma keskustelunsakin, jos siihen lähtis pureutumaan.

Vaikea kirjoitella foorumilla tästä. Hirvittävän laaja aihe.

Juu, siis omat kirjoitukset lähinnä sähkökitaraan ja nimenomaan plekusoittoon liittyen, mulla ei soittajana ole juuri ammattitaitoa akkarilla vetelystä tyyliin Tommy Emmanuel.

Mainitsin nuo soittajat tuossa vain siinä mielessä, että huippusoittajista löytyy yleensä esimerkkejä melkein kaikenlaisista idiosynkratioista nimenomaan plekutukseen liittyen. Onneksi kuitenkin hyvän (lue: tehokkaan, rennon, jännitteettömän ja vammariskit minimoivan) soittotekniikan perusteet on kuitenkin pääosin samat kaikilla, koska kaikki kitaristit joutuu sillä plekukädellä ratkomaan pitkälti samoja ongelmia kun kaikki muutkin. Kielten sammutus ja niitten vaihdot, eri kielipareilla soitto jne. Ongelmana keskustelussa on ehkä se, että sähkökitaramaailmassa ei ihan samaan malliin ole se oikean käden tekniikka naulattu opetussuunnitelmaan ja standardoitu kuin esim. klasaripuolella on.

 

[Ad_Astra]

Edelleen jatkan sitä samaa mantraa, että niin kauan kuin kitarasta saa ääntä aikaan, ei ole ns. väärää soittotapaa olemassa. Tietty jos optimointia haluaa niin tietyt lainalaisuudet vaikuttaa. Fysiikkaa vastaan on vaikea taistella. Kuitenkin, kuten kaikessa muussakin, "väärät valinnat" ovat vieneet siihen mikä kunkin tyyli ja taso on. On se tulos sitten ollut että hampaat irvessä treenaa uutta ja harjoittelu ei koskaan ole pahasta. Tai sitten sieltä "väärästä tekniikasta" on jäänyt joku juttu mikä vaikuttaa siihen miten soitat ja tuottaa tietyjä omintakeisia nyansseja juuri sinun omaan soittoon. Elämässä on paljon muitakin asioita, mitkä todennäköisesti menee ekalla yrittämällä päin vittua, mutta niistä otetaan opikseen ja toistolla paranee.

Jos haluaa finger-/hybridpickingiä optimoida, niin normiplektra helvettiin ja peukaloplektra käyttöön. Eipä kauheasti väliä mitä soittaa silloin jos osaa. Esim. Glenn DeLaune on hyvä esimerkki siitä.

Ja hittoako jollain pickaustekniikalla on väliä jos lähtee rakentamaan syystä tai toisesta legatoa. Kyllä olisi kitaralehden kanteen päässyt aikoinaan jos oikeaa kättä ei olisi ollenkaan ja vasen käsi samanlainen kuin Allan Holdsworthilla =)
Loppupeleissä kokonaisuus mikä ratkaisee. Mieluummin katselen/kuuntelen (tai olisin itse) huonolla tekniikalla olevaa tyylitajuista musiikkia kokonaisvaltaisesti hahmottavaa ihmistä kuin millilleen optimoitua tekniikkahirmua, jolle kitaransoitto on vain lottokuponkia.

 

[pappatech]

Edelleen jatkan sitä samaa mantraa, että niin kauan kuin kitarasta saa ääntä aikaan, ei ole ns. väärää soittotapaa olemassa.

Ja sää oot kyllä edelleen väärässä tässä asiassa, mutta turha tästä on enempää jankuttaa Suurin osa pointeista on tullu jo edellä sanotuksi. Tietenkään tekniikkavirheiden pelkäämisen ei pitäisi estää ketään harjoittelemasta ja kokeilemasta uusia juttuja, mutta on vaan pitkässä juoksussa paljon järkevämpää ja tehokkaampaa opetella soittamaan alusta asti oikein kuin koittaa myöhemmin pois oppia pahoja tottumuksia.

Jos haluaa finger-/hybridpickingiä optimoida, niin normiplektra helvettiin ja peukaloplektra käyttöön. Eipä kauheasti väliä mitä soittaa silloin jos osaa. Esim. Glenn DeLaune on hyvä esimerkki siitä.

Peukkupleku on enemmän erikoistyökalu tiettyihin juttuihin / musatyyleihin. Jos sillä lähtee tavan plekua korvaamaan, niin tekee vaan asiat itelleen tosi vaikeaksi.

Meikäläisellä sen verran isot sormet, etten ole tähän päivään mennessä löytänyt mallia, joka pysyis paikallaan, mutta ei samalla blokkais verenkiertoa peukusta niin, että pystyy soittamaan ehkä 30min kerrallaan.. mistä syystä jossain kohtaa luovutin ja soittelen nuo Tommy Emmanuel -räpellykset sun muut vaan sormin. Ei pelkin sormin samaa voimaa ja artikulaatiota saa, mitä peukkuplekulla saatika voi soitella sekaan sit mitään skaaloja niin kuin TE tekee, mutta minkäs teet.

 

[Ad_Astra]

Ja sää oot kyllä edelleen väärässä tässä asiassa, mutta turha tästä on enempää jankuttaa

No mutta on se hyvä että joku luo raamit sille mikä on oikealla tavalla luotua ja mikä väärällä tavalla.

Peukkupleku on enemmän erikoistyökalu tiettyihin juttuihin / musatyyleihin. Jos sillä lähtee tavan plekua korvaamaan, niin tekee vaan asiat itelleen tosi vaikeaksi.

Taas sitä ahdasmielistä ajattelua. Jos alusta asti vetää peukkuplekulla jostain syystä niin sitten näkökulma on täysin vastainen.

EVH:lla oli väärä tekniikka. Hyi, huono. Eikä tainnut nähdä vaivaa alkaa muuttamaan oikeaoppiseksi.

Valenzuela: Mr. Van Halen, how do you personally hold your pick and what are some tips to help people with pick holding? I hold it with my thumb, index finger and middle finger (like a pen). I know that it’s traditionally incorrect, but it’s what’s comfortable for me, and now I’ve had two years of guitar experience and holding the pick like this. So I just wanted to hear your thoughts.

Van Halen: Hi Jonathon, thank you for your question. I remember when I first started playing guitar, my mom bought me a beginner’s How To Play Guitar book by Mel Bay. Of course like any good mother, she wanted me to learn how to play guitar “properly,” and of course that did not work for me from page one of that book.

On that page there was an illustration of how to hold the pick. It was to be held with your thumb and index finger. Well, I couldn’t, for the life of me, hold it like that. It was very uncomfortable, and I felt like I had absolutely no control of the pick. I immediately threw the book in the trash, to my mom’s disappointment, and proceeded to hold the pick very similar to the way you do, Jonathon. I tend to hold it more with my thumb and middle finger with a little bit of my index finger, but mostly just my thumb and middle finger. The only time I hold the pick with my thumb and index finger is when I am using the vibrato bar. Bottom line is, and I say this a lot, do whatever works best for you!! There are no rules when it comes to being creative, and playing guitar certainly falls into that category. I hope that answers your question.

All the best,
Eddie

 

[Myocyte]

Mieluummin katselen/kuuntelen (tai olisin itse) huonolla tekniikalla olevaa tyylitajuista musiikkia kokonaisvaltaisesti hahmottavaa ihmistä kuin millilleen optimoitua tekniikkahirmua, jolle kitaransoitto on vain lottokuponkia.

Kiva, ei edes etäisesti ummehtunut vastakkainasettelu, vanha tuttu jokaikiseltä kitarafoorumilta