Kitaran soittaminen

... en ikinä oppinut kunnolla hahmottamaan miten nämä eri komponentit vaikuttavat saundiin, joten homma meni aikalailla arvalla ja preseteillä....

...Less is more, sanovat, ja ainakin itsellä tämä piti 100% kutinsa ja soittaminen koki täydellisen renessanssin...

Kaikki presetit kaikissa masiinoissa on aina täyttä paskaa. Oli sitten softa tai pedaali, niin niitä pitää käyttää kuin oikeitakin masiinoita, eikä tunkea kaikkea signaaliketjuun vain koska voi.

Silloin kun vielä multiefektejä mulla oli, tai oikea vahvari niin aikalailla samalla mentiin aina. Boosteri ja vahvari. Harvoin yhtään mitään mutta. Kompurat ja EQ:t hiiteen kuin myös kaikki muukin. Wah ainoana lisänä. Nytkin kun nauhoittelen, niin mahdollisimman steriilillä soundilla ja jälkikäteen sitten efektiä lisää. Voi keskittyä siihen olennaiseen.
 
Minkähänlaista pedaalia kannattaa nyt metsästää?
Esim Thomannilta löytyy Bossilta tälläinen halvin: Boss GE-7 Equalizer – Thomann Suomi ja MXR: MXR 6 Band Equalizer Silver – Thomann Suomi
Boss oli itsellä joskus aikoinaan, ihan toimiva peli. Näissä muuten sama homma kuin kitaroissakin, Mnetin tori. Pedaalit kestävät käyttöä hyvin, käytettynä kannattaa ostaa. Mutta edelleen, jos olet aikeissa ostaa vahvaria tai kitaraa, ne ensin. Moni pedaali voi jäädä täysin turhaksi, kun löytyy mieluisa vahvari ja kitara.
 
Boss oli itsellä joskus aikoinaan, ihan toimiva peli. Näissä muuten sama homma kuin kitaroissakin, Mnetin tori. Pedaalit kestävät käyttöä hyvin, käytettynä kannattaa ostaa. Mutta edelleen, jos olet aikeissa ostaa vahvaria tai kitaraa, ne ensin. Moni pedaali voi jäädä täysin turhaksi, kun löytyy mieluisa vahvari ja kitara.

Noh, toinen neuvoo EQ-pedaalia ja toinen kertoo uusi kitara ja vahvari eka ;) Mä ajattelin nyt pedaalia kokeilla tähän kylkeen että muuttuuko se soundi. Pieni investointi. Kuitenkin tuo kitara ja vahvari ovat pidemmän harkinnan hankintoja aina. Nykyisillä kuitenkin pärjää ja kun saan kitaran säädettyä, ei se mutaisempi soundi vaikuta merkittävästi soittointoon tällä hetkellä.
 
Mikit liian korkealla ei välttämättä hyvä sekään ole, mutta...

Kuinka pitkä johto? Onko laadukas? Mitä pidempi ja paskempi, sitä enemmän se syö diskanttia. Fenderin johto esim. itsellä tuotti puuroa verrattuna Neutrikeilla varustettuun Cordialiin. 2-3m johtoa kannattaa kokeilla, jos on joku 5+m käytössä.

Onko bufferia? Ensimmäinen pedaali, jos ei ole fuzz tms., kannattaa olla pedaali, jossa on bufferi. Eli kitara > fuzz > bufferipedaali > muut. Esim. kaikissa Bossin pedaaleissa, ml. virityspedaalissa, taitaa olla Bufferi. Tone Tips: A Crash Course on Buffers

Kitaran potikat ja konkat voi olla väärän arvoiset tai paskaa. Kitaraan voi askarrella myös esim. treble bleedin, joka päästää enemmän diskanttia läpi myös alhaisemmalla volumella. Mikitkin voi olla susipaskat, mutta en niitä ekana epäilisi.

En usko, että puu- ja metallitavarasta tämä on kiinni, ellei satula ole kumia, talla muovia ja kielet kuparia. Jos siitä kuuluu akustisena korkeita taajuuksia, kyse on varmasti elektroniikkaongelmasta.
Johdoissa on tosiaan eroja ja Fenderin johto (joka minulla on) on susi (uudet voivat olla parempia?), koska siinä on se pistoke (joka työnnetään kitaraan) surkean laatuinen maadoituksen osalta ja se vaikutttaa ääneen paljon ollessaan huonokosketuksinen. Muuten em. Fender-johto on/olisi kyllä ihan hyvä johto. Käytän modattuna niin, että maadoitus on varmistettu puolikkaita (jotka irtoavat toisistaan/ovat vain puskemalla kiinni) yhdistävällä kiinni juotetulla johdolla.
Samaa mieltä tosta johdon pituudenkin vaikutuksesta ääneen (vastus kasvaa pitemmässä johdossa).

Kitarasta olen samaa mieltä "lauta kun lauta" kunhan otelauta on kohdillaan ja soittotuntuma itselle hyvä.
Ulkonäkö voi sitten olla hyvinkin tärkeä asia ja parantaa soittajan omaa fiilistä.
Mikkien ääntä muokataan nykyään monilla vahvistimilla elektronisesti, joten niiden äänen saa muutettua "haluamakseen". Jos joku ei usko, hommaa Rocksmith peli/soiton opettelu ohjelma. Kyllä lähtee kitarastasi hienot äänet biisistä riippuen.

Kemperin vahvistimia monet kehuvat ja keikoilla käyttävät, on vaan niin suolaisen hintainen.
 
Noh, toinen neuvoo EQ-pedaalia ja toinen kertoo uusi kitara ja vahvari eka ;) Mä ajattelin nyt pedaalia kokeilla tähän kylkeen että muuttuuko se soundi. Pieni investointi. Kuitenkin tuo kitara ja vahvari ovat pidemmän harkinnan hankintoja aina. Nykyisillä kuitenkin pärjää ja kun saan kitaran säädettyä, ei se mutaisempi soundi vaikuta merkittävästi soittointoon tällä hetkellä.
Ymmärrän kyllä että tässä tulee nyt neuvoja koko laidan täydeltä ja aloittelija menee herkästi sekaisin. Puhun kuitenkin kokemuksesta ja uskon, että moni pitkän linjan soittaja komppaa näkemystäni hyvästä lähtösoundista. Tärkeintä kuitenkin, ettei soittointo latistu ja sulla taitaa sen suhteen olla vielä asia kunnossa.
 
Ymmärrän kyllä että tässä tulee nyt neuvoja koko laidan täydeltä ja aloittelija menee herkästi sekaisin. Puhun kuitenkin kokemuksesta ja uskon, että moni pitkän linjan soittaja komppaa näkemystäni hyvästä lähtösoundista. Tärkeintä kuitenkin, ettei soittointo latistu ja sulla taitaa sen suhteen olla vielä asia kunnossa.
Tossa on vaan se, että mikä on hyvä lähtösoundi on niin siitä kuulijan korvasta kiinni, elleivät laitteet muuten ole viallisia/ pieleen säädettyjä sekä soitatko vanhalla putkivahvistimella + pedaadeilla vaiko näillä uusilla mallintavilla joissa ne "pedaalit" ovat myös mallinnettuja.
 
Tossa on vaan se, että mikä on hyvä lähtösoundi on niin siitä kuulijan korvasta kiinni, elleivät laitteet muuten ole viallisia/ pieleen säädettyjä sekä soitatko vanhalla putkivahvistimella + pedaadeilla vaiko näillä uusilla mallintavilla joissa ne "pedaalit" ovat myös mallinnettuja.
Kyllä toki jokaisen oma asiahan se hyvä soundi onkin. Tässä tapauksessa vaan olen koko ajan ollut aistivinani, että kitara ja vahvari eivät oikein meinaa soittajaa miellyttää riittävästi. Halusin tuoda vain esiin, että pedaalit ei vastaavissa tilanteissa ole välttämättä oikotie onneen.
 
Kyllä toki jokaisen oma asiahan se hyvä soundi onkin. Tässä tapauksessa vaan olen koko ajan ollut aistivinani, että kitara ja vahvari eivät oikein meinaa soittajaa miellyttää riittävästi. Halusin tuoda vain esiin, että pedaalit ei vastaavissa tilanteissa ole välttämättä oikotie onneen.

Noh jos keppi on RGA42-BK ja vahvistimena toimii Roland Cube 40XL. Tekeekö pedaali tuohon väliin mitää taikatemppuja, itse en osaa tähä vastata :)
Sen mitä huomannut tuolla kitarakurssilla on Cube 80XL malleja ollut niin tässä vahvarissa kyllä ääni paranee hieman, etenkin kun olen myös toisella kitaralla soitellut, joka on nyt omalta osalta historiaa. Jäi edelliseen elämään. Ei alunperin ollut edes oma.

Piti siis kaivaa tuo vanha RGA42-BK pölyttymästä ja rueta rakentaa sen ympärille motivaatiota.
 
Mikkien ääntä muokataan nykyään monilla vahvistimilla elektronisesti, joten niiden äänen saa muutettua "haluamakseen".
Ihan rehellisesti sanottuna jos kitaran mikit on paskat eli koko signaalin lähde on jo valmiiksi pilalla niin siinä vaiheessa ihan sama vaikka laittaisi kymppitonnilla vahvistimia ja pedaleita niin ääni on kaikesta huolimatta aivan hirveä. Ehkä tulevaisuudessa jollain neuroverkolla/tekoälyllä voidaan ääntä parantaa tuollaisessa tilanteessa, mutta ei nekään mahdottomiin pysty kun kaapelista tulee rätisevää mono ääntä ja inputti on pääsääntöisesti huonoa.

Mikkien ääntä muokataan nykyään monilla vahvistimilla elektronisesti, joten niiden äänen saa muutettua "haluamakseen". Jos joku ei usko, hommaa Rocksmith peli/soiton opettelu ohjelma. Kyllä lähtee kitarastasi hienot äänet biisistä riippuen.
Itsellä on Rocksmith ja jos pitäisi nimetä ehkä kaikista heikkolaatuisin soittosofta (jos sitä sellaiseksi voi kutsua) niin se olisi Rocksmith. Ääni on juurikin sellainen digitaalinen alkeellisen/synteettisen ampsimin ja neuvostoliittolaisen rätinäradion yhdistelmä. Siis joo kyllä Rocksmith osaa säätää "asetukset" vastaamaan biisiä. Toinen samanlainen on esim Ultimate Guitarin Tonebridge:

Tuolta voi valita biisiä vastaavan pedalin jolloin esim. Van Halenin Aint Talkin' Bout Loven leadi kuulostaa lähes täydelliseltä EQ, gainin jne. suhteen mutta ääni fundamentaalisesti on aivan kammottavan synteettinen eikä vahingossakaan kuulosta oikealta kitaravahvistimelta.

Neural DSP on nyt ainoa joka oikeasti kuulostaa aidolta ja itse en ainakaan useimmissa tapauksissa osaisi erottaa oikeasta vahvistimesta jos selän takana soitettasiin. Sekin kaikesta huolimatta muuttuu puuroksi jos mikit on ripulia.
 
Noh jos keppi on RGA42-BK ja vahvistimena toimii Roland Cube 40XL. Tekeekö pedaali tuohon väliin mitää taikatemppuja, itse en osaa tähä vastata :)
Sen mitä huomannut tuolla kitarakurssilla on Cube 80XL malleja ollut niin tässä vahvarissa kyllä ääni paranee hieman, etenkin kun olen myös toisella kitaralla soitellut, joka on nyt omalta osalta historiaa. Jäi edelliseen elämään. Ei alunperin ollut edes oma.

Piti siis kaivaa tuo vanha RGA42-BK pölyttymästä ja rueta rakentaa sen ympärille motivaatiota.
Kaikki pedaalit vaikuttaa soundiin, se on aivan varma. Ehkäpä tässä vaiheessa tosiaan ei kannata liian syviin vesiin lähteä, yritetään nyt vain saada into säilymään.
 
Ihan rehellisesti sanottuna jos kitaran mikit on paskat eli koko signaalin lähde on jo valmiiksi pilalla niin siinä vaiheessa ihan sama vaikka laittaisi kymppitonnilla vahvistimia ja pedaleita niin ääni on kaikesta huolimatta aivan hirveä. Ehkä tulevaisuudessa jollain neuroverkolla/tekoälyllä voidaan ääntä parantaa tuollaisessa tilanteessa, mutta ei nekään mahdottomiin pysty kun kaapelista tulee rätisevää mono ääntä ja inputti on pääsääntöisesti huonoa.
Se on aivan sama mikä mikki sulla on kunhan se vaan pystyy eroittamaan sen sähköisen singnaalin eli "nuotit" toisistaan. Jos sinulla on käytössäsi nykyaikainen hyvä mallintava vahvistin. Tietenkin, jos ne mikit eivät toimi OK sähköisesti niin sitten eri asia, koska se haittaa sitä sähköistä signaalia.

Itsellä on Rocksmith ja jos pitäisi nimetä ehkä kaikista heikkolaatuisin soittosofta (jos sitä sellaiseksi voi kutsua) niin se olisi Rocksmith. Ääni on juurikin sellainen digitaalinen alkeellisen/synteettisen ampsimin ja neuvostoliittolaisen rätinäradion yhdistelmä. Siis joo kyllä Rocksmith osaa säätää "asetukset" vastaamaan biisiä. Toinen samanlainen on esim Ultimate Guitarin Tonebridge:
Tuolta voi valita biisiä vastaavan pedalin jolloin esim. Van Halenin Aint Talkin' Bout Loven leadi kuulostaa lähes täydelliseltä EQ, gainin jne. suhteen mutta ääni fundamentaalisesti on aivan kammottavan synteettinen eikä vahingossakaan kuulosta oikealta kitaravahvistimelta.
Myönnät siis, että se ääni tehdään/voidaan tehdä ohjelmalla halutun kaltaiseksi eli homma on siitä vahvistimesta ja sen kaiuttimestista/sta riippuvainen, eikä niinkään siitä mikistä. Makuasia on sitten mikä kenenkin mielestä kuullostaa hyvältä ja kyllä se mikki vaikuttaa vähän siihen lähtöääneen (se vaan häviää siinä niitä "bedaaleja" mallinnettaessa).
Niitä mallintavia vahvistimiakin on ääniltään erilaisia. Jos euroista ei ole pulaa hommaa Kemper.

Hommaan vaikuttaa myös paljon se tila missä soitetaan ns. tilakaiku, sen eron huomaa hyvin kun videon livebiisejä editoi ja vertaa mikserin ääniin.
 
Kaikki pedaalit vaikuttaa soundiin, se on aivan varma. Ehkäpä tässä vaiheessa tosiaan ei kannata liian syviin vesiin lähteä, yritetään nyt vain saada into säilymään.
Samaa mieltä, pääasia on että se soittohalu säilyy ja itsestä tuntuu kivalta. Muuten minäkin laittaisin eurot hyvään vahvistimeen. Monet keikoilla käyvät ovat huomanneet hyvät mallintavat kevyiksi kannella :)
 
Suoraan vaan QC jos raha ei ole ongelma. Ei tuu soundin kanssa ongelmaa ja liverigin kopiointi onnistuu varsin hyvin.
 
Raha on pieni ongelma nyt, tai ei muuten mutta kun tuli tää muutto ja hankintoja yllättävän paljon.
Kun ei viitsisi pedaalia ostaa vaan huomatakseen, että vahvistinkin olisi hyvä päivittää ja no sitten kitarakin. Eli jos ylläolevalla setillä lähtisi ääntä parantaa, olisiko sitten se vahvari iha ekana vaihtoon?
Aina voi ottaa sijoituksista pois tai luottoa pankilta. Lähtisin nyt kuitenkin "järkevästi" päivittää tätä settiä.
 
Juu, olen sitä mieltä myös, että olisi hyvä saada kitarasaundi kuntoon ilman pedaaleja, mutta eq-pedaali, esim. toi Bossin GE-7, on kätevä peli ja tod. näk. aika halpa kokeilu verrattuna isompiin investointeihin, varsinkin käytettynä. Se on sekä buffer, boosti, äänen sävyttäjä että korjaaja, käy moneen tarkoitukseen.

Se, mikä tietty pedaalien kanssa on, että ne tarttee powerit, jotka maksaa lisää. Bossissa ei tule mukana. MXR:n 6-kanavainen tarjoaa vähemmän mahdollisuuksia kuin Boss, eikä siinäkään tule poweria. Siellä on se 10-kanavainen, jonka mukana taitaa tulla powerikin, mutta on kalliimpi. Voi kai noita toki paristoillakin räveltää. Myös Joyolla on halvempi 10-kanavainen, liekö poweria siinä.

Kannattaa perehtyä ja Googlettaa ennen mitään ostoksia. Siinä ei häviä mitään.

Mitään taikakalua ei ole, jolla soundi muuttuu SRV:ksi tai EvH:ksi kerralla ei oikein ole. Se on taitoa, jossa pitää ymmärtää signaaliketjusta monta asiaa.
 
Mä nyt ääninauhurilla vedin pätkän: easyupload.io

Siis ihan sekasi soitin kaikkea huonolla menestyksellä.. Voimasoinnut nyt jäi pois melkeenpä.
Clean soundi ja extreme ovat oikeestaa ainoat jotka kuulostaa ihan hyvältä.

Must tuntuu et tuolla ääninauhotteella kuulostaa hieman paremmalta mitä se tulee ulos vahvistimesta.
 
Mä nyt ääninauhurilla vedin pätkän: easyupload.io

Siis ihan sekasi soitin kaikkea huonolla menestyksellä.. Voimasoinnut nyt jäi pois melkeenpä.
Clean soundi ja extreme ovat oikeestaa ainoat jotka kuulostaa ihan hyvältä.

Must tuntuu et tuolla ääninauhotteella kuulostaa hieman paremmalta mitä se tulee ulos vahvistimesta.

Mikrofonit kuulostaa ainakin tuon pätkän perusteella ihan normaalilta. Ennemmin lähtisin ruuvaamaan saundia vahvistimesta paremmaksi. Koita löytää hyvä balanssi gainin ja volumen välillä, ja vältä liikaa trebleä ettei saundi meni ihan näkkäriksi.
 
Mikrofonit kuulostaa ainakin tuon pätkän perusteella ihan normaalilta. Ennemmin lähtisin ruuvaamaan saundia vahvistimesta paremmaksi. Koita löytää hyvä balanssi gainin ja volumen välillä, ja vältä liikaa trebleä ettei saundi meni ihan näkkäriksi.

Mä yllätyin kanssa miten hyvältä tää kuulosti. En tiedä onko vaikut tippunu korvista vai mikä saattaa vaikuttaa tuon soundin mutaisuuteen ihan kitaran arkipäiväisellä käsittelyllä?
Joku mainitsi, että mikit ovat hyvä pitää alhaalla. Musta tuntuu että tuo kuulostaa paremmalta jos mikit ovat korkealla, vai onko se sitten vahvistimen säädöistä kiinni enemmänkin? Kielet laitan varmaa suht matalalle, hienosäätöä vielä, tykkään soittaa matalemmilla.
 
Jos voit käydä kepin kanssa asiallisessa kitara- tai musiikkiliikkeessä, voit testata siellä vahvarit, pedaalit, vertailla kitaraa ja kysyä neuvoa - mahdollisesti huoltoakin.

Ja tosiaan, jos tilaat verkosta uuden pedaalin, voit palauttaa sen myyntikuntoisena, jos ei ole hyvä.
 
Raha on pieni ongelma nyt, tai ei muuten mutta kun tuli tää muutto ja hankintoja yllättävän paljon.
Kun ei viitsisi pedaalia ostaa vaan huomatakseen, että vahvistinkin olisi hyvä päivittää ja no sitten kitarakin. Eli jos ylläolevalla setillä lähtisi ääntä parantaa, olisiko sitten se vahvari iha ekana vaihtoon?
Aina voi ottaa sijoituksista pois tai luottoa pankilta. Lähtisin nyt kuitenkin "järkevästi" päivittää tätä settiä.
Ei toi sun Cube niitä huonompia ole. Oletko yrittänyt säätää sitä mieleisekseni? Jos on mahdollista siirrä sitä eri paikkoihin huoneessasi tai toiseen huoneeseen. Tuossa ei tainut olla mahdollista laittaa toisten tekemiä vahvistin-bedaali yhdistelmiä? Se auttaisi ehkä sen sulle sopivan soundin löytämiseen. Kaiuttimen laadusta ei ole mitään tietoa.
Jos sulla on laadukkaat stereokaiuttimet niiden kauttakin saattaisi saada ääntä paremmaksi?

Kuten yllä todettiin
Ota toi keppisi mukaan ja mene eurotukun kanssa asiantuntevaan musiikkikauppaan antavat usein kokeilla heidän myymiään vahvistimia? Niissä on monesti ihan hyviä muusikoita myyjinäkin.
 
Ota toi keppisi mukaan ja mene eurotukun kanssa asiantuntevaan musiikkikauppaan antavat usein kokeilla heidän myymiään vahvistimia? Niissä on monesti ihan hyviä muusikoita myyjinäkin.

Löytyy jotkut vanhat genelecit. Voisin kokeilla liittää niihinkin tuon. Joskus kokeilin noihi pelikuulokkeihin ja ääni oli niin surkea, että enemmänkin masensi kuunnella sitä :D

Mut tää ei edes käyny mielessä! Kitara kainaloon ja kauppaa kokeilee vahvareita. Teenpäs tämän viikonloppuna!
 
Mä nyt ääninauhurilla vedin pätkän: easyupload.io

Siis ihan sekasi soitin kaikkea huonolla menestyksellä.. Voimasoinnut nyt jäi pois melkeenpä.
Clean soundi ja extreme ovat oikeestaa ainoat jotka kuulostaa ihan hyvältä.

Must tuntuu et tuolla ääninauhotteella kuulostaa hieman paremmalta mitä se tulee ulos vahvistimesta.
Tämän näytteen perusteella kokeilisin jotain säröpedaalia clean-kanavan kanssa. Ei tuossa nyt kuitenkaan mitään järkyttävää suttua kuulunut, satavarmasti jo soittotaitosi karttuessa osaat käsitellä särön määrää paremmin ja tätä kautta myös soundisi kehittyy "ilmaiseksi". Tartu tuohon SD-1 pedaaliin, pääset halvalla alkuun.
 
Löytyy jotkut vanhat genelecit. Voisin kokeilla liittää niihinkin tuon. Joskus kokeilin noihi pelikuulokkeihin ja ääni oli niin surkea, että enemmänkin masensi kuunnella sitä :D

Mut tää ei edes käyny mielessä! Kitara kainaloon ja kauppaa kokeilee vahvareita. Teenpäs tämän viikonloppuna!
Ota se piuhasikin mukaan, niin päässenet vertaamaan senkin vaikutusta. Kaiutin on hyvin tärkeä lenkki siinä äänessä, tossa sun Cubessa on 10" ja isommissa kiraravahvistimissa on usein 12-15", vaikkakin koko sinänsä ei ole se laadun tae.
Sitten jos soittelet vain kotonasi älä osta liian tehokasta vahvistinta. Niiden ääni paranee usein jos niihin voi syöttää sitä tehoa. Tai ainakin testaa se hiljaisemmalla voluumilla.

Tosiaa kokeile noita Genelec kajareitasi ääni saattaa jo siinä parantua. Sitten sitä huoneen akustiikkaakin voi ehkä parannella. Pehmeillä esim. verhot pinnoilla. Huomioi se testitilan kaiku siellä liikkeessäkin, jotkut toki laittavat testaustilan akustiikan kuntoon noissa musaliikkeissä
 
Itse olen tullut tässä vuosien varrella siihen tulokseen, että eniten saundiin vaikuttaa sormet. Paska soittaja ei kuulosta hyvältä vaikka upottais kuinkan paljon tahansa rahaa musakamoihin. Kun taas taitava soittaja saa hinnat alkaen kamatkin kuulostamaan hyvältä.
Jos olisin yhtä paljon käyttänyt aikaa itse soittotekniikan treenaamiseen kuin uusista kitarakamoista haaveiluun ja youtubepätkien katsomiseen eri vermeistä, niin ehkä sitä olis jo tässä vaiheessa oppinut soittamaankin.

Terveisin:
15+ vuotta "soittelua" takana ja monen monituista värmettä omistaneena ja vielä paskalta kuulostava wannabe-soittaja.

Toki uusi lelu aina innostaa jonkin aikaa, mutta ennenkuin huomaatkaan niin GAS iskee ja taas mennään.
 
Mä nyt ääninauhurilla vedin pätkän: easyupload.io

Siis ihan sekasi soitin kaikkea huonolla menestyksellä.. Voimasoinnut nyt jäi pois melkeenpä.
Clean soundi ja extreme ovat oikeestaa ainoat jotka kuulostaa ihan hyvältä.

Must tuntuu et tuolla ääninauhotteella kuulostaa hieman paremmalta mitä se tulee ulos vahvistimesta.

Kuuntelinpa tämän ja omat mielijohteet asiasta, eli nyt hiukan takapakkia potikoiden vastusten, akustiikan, piuhojen yms. korkinhaistelun kanssa.

A) Soundi on paska =) Liikaa säröä ja perinteinen scooppi. Semmoinen särömössö. Rytmiä soitellessa tämän huomaa. Clean ihan ok, eli kaikki toimii kuin pitääkin.
B) Soittotatsi, mikä tulee vuosien saatossa tekee ihmeitä. Siinä samassa kun alkaa tajuamaan sen äänen muodostuksen periaatteita ja kädet alkaa toimimaan synkassa,
kieltein demppaus ja tiukka attack plektralla,.. Säilytä ihmeessä masiinasi ja muutaman vuoden päästä otat Rolandin esiin ja luikautat jotain juurikin tuolla soundilla,
niin huomaat ison eron.

Tästä edelleen tämä klassikko kun Satriani soittelee jonkun hepun walmart kitaralla ja jollain sysipaskalla peavey vahvarilla ja joku halpis multsari. Ei se huonosti vedä
ja kuulostaa jopa ihan itseltään

 
Kuuntelinpa tämän ja omat mielijohteet asiasta, eli nyt hiukan takapakkia potikoiden vastusten, akustiikan, piuhojen yms. korkinhaistelun kanssa.

A) Soundi on paska =) Liikaa säröä ja perinteinen scooppi. Semmoinen särömössö. Rytmiä soitellessa tämän huomaa. Clean ihan ok, eli kaikki toimii kuin pitääkin.
B) Soittotatsi, mikä tulee vuosien saatossa tekee ihmeitä. Siinä samassa kun alkaa tajuamaan sen äänen muodostuksen periaatteita ja kädet alkaa toimimaan synkassa,
kieltein demppaus ja tiukka attack plektralla,.. Säilytä ihmeessä masiinasi ja muutaman vuoden päästä otat Rolandin esiin ja luikautat jotain juurikin tuolla soundilla,
niin huomaat ison eron.

Tästä edelleen tämä klassikko kun Satriani soittelee jonkun hepun walmart kitaralla ja jollain sysipaskalla peavey vahvarilla ja joku halpis multsari. Ei se huonosti vedä
ja kuulostaa jopa ihan itseltään


Kyllähän ton kuunteli, mutta ei tehnyt mieli heti uudestaan kuunnella. Joten on niillä laitteilla ja varsinkin niiden säädöillä iso merkitys. Mitä tohon soittoon tulee, niin harvassa on ne hemmot jotka jaksavat tuohon tasoon asti treenata ja sitä siinä ylläpitää, enkä tällä halua ketään masentaa.

Onneksi ei kaikkien tarvitse olla noin hyviä se riittänee, että soittaa niin hyvin ettei puoliso vähän ajan päästä sano. "Kiitos tää riittää mulle" :) sekä itse siitä pitää. Varsinkin kun huomaa oman soittotaidon kehittymisen, vaikkakin tuskallisen hitaasti tapahtuvaksi.
 
Kyllähän ton kuunteli, mutta ei tehnyt mieli heti uudestaan kuunnella. Joten on niillä laitteilla ja varsinkin niiden säädöillä iso merkitys. Mitä tohon soittoon tulee, niin harvassa on ne hemmot jotka jaksavat tuohon tasoon asti treenata ja sitä siinä ylläpitää, enkä tällä halua ketään masentaa.

Onneksi ei kaikkien tarvitse olla noin hyviä se riittänee, että soittaa niin hyvin ettei puoliso vähän ajan päästä sano. "Kiitos tää riittää mulle" :) sekä itse siitä pitää. Varsinkin kun huomaa oman soittotaidon kehittymisen, vaikkakin tuskallisen hitaasti tapahtuvaksi.

Säädöillä on merkitystä soitettavuuteen. Soundeihin ei nyt sinänsä. Laitteiden merkitys on tosiasiassa aika pieni. Kuten tuossa aiemminkin on mainittu. Se on sitä yleistä soittotatsia ja instrumentin kontrollia. Jos taitotaso on aloittelija, niin samalta se kuulostaa, oli sitten yhteensä 250e kamppeet tai vetelet jonkun tunnetun kitaristin kamoilla. Paljolti sitä hokee kukin itselleen mantraa että jos hankin tuon ja tuon, niiin hommat paranee. Ei näin. Ei ole oikotietä onneen. Laadukkaammilla vehkeillä on kivempaa, muttei poista sitä tosiasiaa, että pitää treenata perkeleesti.

Mitä Satrianiin tulee, niin ekat pari levyä mm. tuo Surfing With The Alien veteli jollain Kramer Pacer romulla, mikä ei edes virettä pitänyt. Paljolti Boss DS-1 ja Tom Scholtz Rockman oli käytössä. Väliin jotain Gorilla -vahvaria ym.

"This ability to recall is testament to a true labour of love, particularly with regard to gear. Long before he secured his JS signature models with Ibanez, Satriani armed himself with whatever guitars he could afford - even if that meant sacrificing tuning stability for the sake of functionality.

“For that particular record, I had two Kramer guitars. They were both Pacers and one was the white one that I had purchased in '84 or '82, and it was put together from parts at the Guitar Center,” he recalls. I'm just grateful that companies make guitars and they sell them for cheap for people don't have a lot of money. That's who I was at the time, and, so, it helped me out at a time when I needed it

“I bought it only because it had a first-generation Floyd Rose with no fine-tuners, and I was shunning that whole idea during the early '80s: I was a no wah-wah, no-vibrato bar kind of thing. But I picked it up anyway and eventually I realised that the thing was really great if you wanted to play out of tune all the time. [laughs] The guitar itself was always falling apart and [guitar tech] Gary Brawer was continually trying to fix it.

“But I had a connection with it, and that became the guitar that I used for my first EP and Not Of This Earth, and then Surfing. And by then I had purchased a second version of that Pacer that had just three single-coil pickups; it was even worse than the two-humbucker version that I had.

“It got limited use in the studio, and after the record was finished, the guitar was never used again. I still have it, but I don't know what to do with it. It's such a poorly constructed guitar, but it was inexpensive and I'm just grateful that companies do that. They make guitars and they sell them for cheap for people don't have a lot of money. That's who I was at the time, and, so, it helped me out at a time when I needed it."
 
Nykyään saa ihan älyttömän hyviä kitaroita jo reilulla parilla sadalla eurolla, kunhan menee isojen brändien ulkopuolelle, joissa maksat lähinnä siitä tarrasta lavassa. Noin muutenkin (sähkö)kitaramarkkinat on ihan puhdasta käärmeöljypuljausta, täynnä mitä villimpiä väitteitä viljeleviä veijareita, jotka häikäilemättä käyttävät hyväkseen ihmisiä, jotka kuvittelevat voivansa rahalla korvata harjoittelun.
 
Nykyään saa ihan älyttömän hyviä kitaroita jo reilulla parilla sadalla eurolla, kunhan menee isojen brändien ulkopuolelle, joissa maksat lähinnä siitä tarrasta lavassa. Noin muutenkin (sähkö)kitaramarkkinat on ihan puhdasta käärmeöljypuljausta, täynnä mitä villimpiä väitteitä viljeleviä veijareita, jotka häikäilemättä käyttävät hyväkseen ihmisiä, jotka kuvittelevat voivansa rahalla korvata harjoittelun.

Juu. Liikaa katsellaan valmistusmaata ja merkkiä jne vain koska nää on puristien hyväksymiä standardeja.

1) Mulla oli Jaappanin Ibanez RG7620. Tämä meni myyntiin ja tilalle tulil Indonesian RG927, joka monin tavoin parempi
2) Indonesian RGR421 mikä mulla oli joskus, oli helvetin hyvä ja myynti harmittaa vieläkin
3) Stratocasteria kun etsin, niin Vantaan F-musiikissa kävin monia läpi 300-2500e hintaluokassa. Lopulta mukaan tarttui meksikolainen Player, joka edelleenkin todella hyvä. 500e about maksoin ja oli paljon miellyttävämpi kuin kalliin pään jenkit. Ihan hyvin olisi voinut enemmänkin rahaa laittaa mutta ei ollut tarvetta.
4) Joskus mulla oli Indonesian Squier strato ja se oli paska. Viimeistely oli ihan eri luokkaa kuin saman hintaisilla Indo-Ibanezeilla. Onneksi joku osti tuon pois.
 
Mikä on QC? Ei liene mikään vanhan aikainen laadukas kohiseva putkivahvistin.

Quad Cortex. Saman asian kyllä sitten ajaa esim. Fractalin kamat, Helixi tai Kemper. Tai hyvät plugaritkin, ilmaisversioinakin saatavina ihan pätevää kamaa. Jos siis digirigiä haluaa.

Ja kamojen kanssa on tosiaan tuo että ellei tän harrastuksen suola oo just se kamarunkkailu, niin sitten kannattanee hankkia sellaiset laitteet kun inspiroi just sua soittamaan. Ja harjoittelemaan. Siinä se oma soundi kehittyy, ja ajan mittaan sitten voi alkaa harkita kaikennäköisiä laiteostoksia halutessaan. Nykyaikana varsinkin kun ihan hinnat alkaen -kamat on ihan eri kertaluokkaa kuin joku 15-20v sitten, niin ihan peruskamoilla saa aikaan ihan pätevää soundia vaikka äänittelyyn jne. Aloittelijoilla varmaan on nykyään sellainen valintaähky, kun vaihtoehtoja on niin loputtomiin. Sanoisin tosin että ei kannata käyttää aikaa siihen "parhaan" etsimiseen, mieluummin sen ajan käyttää soittoharjoitteluun.

Aloittelija kuulostaa edelleen aloittelijalta, oli se signaaliketju ihan mikä vaan, kuten ylempänäkin todettiin. Jos esim. kielten sammutus kunnolla ei onnistu niin se soitto on mössöä eikä soitetut äänet poksu niin kuin osaavilla soittajilla, ihan sama mikä se rigi, mikit, pedaalit, piuha tai mikä vaan siinä on. Oma soittotaito kun paranee, niin ei niin kovin yllättäen niistä ennen niin paskoista laitteista alkaa tuutata parempaa soundia ulos.

Sitä en kiellä, että paremmat kamat voi motivoida harjoittelemaan ja soittamaan enemmän, jolloin kyllä skillit ja soundit paranee. Mutta silloinkin se ilmoille lähtevä kama on parantunut oman harjoittelun ja soittajana parantumisen takia.
 
Viimeksi muokattu:
Löytyy jotkut vanhat genelecit. Voisin kokeilla liittää niihinkin tuon. Joskus kokeilin noihi pelikuulokkeihin ja ääni oli niin surkea, että enemmänkin masensi kuunnella sitä :D

Mut tää ei edes käyny mielessä! Kitara kainaloon ja kauppaa kokeilee vahvareita. Teenpäs tämän viikonloppuna!
Hyvä ratkaisu! Enpä ole hyvää metallisoundia kuullut noista Cubeista, varsinkin hevimpi riffittelysoundi on kamala. Tilutus ei ole niin soundikriittinen jos taidot on kunnossa kuten tuosta Satriani videosta kävi ilmi (soundihan siinä oli hirveä).
Minustakin sun kitarassa on ihan ok soundi kun se clean oli ihan terveen oloinen. Kuuntele niitä styrkkareita siellä kaupassa sitten vähän korvillakin eikä pelkällä lahkeella. Eli kallistele joko päätä tai styrkkaria niin että ääni tulee naaman suuntaan. Ja muista pitää kitarassa kaikki potikat kaakossa ja tallamikki valittuna (jos ei kukaan ole muistanut tätä mainita). Muuten ei hevit irtoa.

Itse lähtenyt soittelemaan junnuna ihan nollavehkeillä kun rahaa ei ollut. Todnäk. kivemmilla vehkeillä ja paremmilla soundeilla treenaaminen ja edistys olisi sujunut huomattavasti paremmin. Eli en vähättelisi soundin vaikutusta aloittelevalla soittajalla.

Yritä löytää styrkkari josta irtoaa tyydyttävä soundi ilman mitään pedaalimietteitä. Itse maksoin 100w Boss Katanasta 130e jonka saa helposti maksaa yhdestä pedaalista posteineen. Tai kahdesta jos ostaa käytettynä.

Ehdotettu plugarireitti on myös pohdinnan arvoinen. Saa 'kallista' soundia pikkurahalla ja hyötynä myös helppo äänittely joka helpottaa oman edistyksen seuraamista jne. Vaatii tietysti enemmän viitseliäisyyttä ja veivausta verrattuna styrkkariin. Mutta eihän ne poissulje toisiaankaan.
 
Tuli törmättyä tunnin pituiseen videoon Dweezil Zappan ja osin sen isäpapan kitaroista. On kyllä kytkentää ja mikkiä joka tarpeeseen.
 
Kyllä kotona soitteluun halvimmalla saa mielestäni hyvät soundit plugareiden kautta etenkin jos on joku ok tietokone tai ipadi olemassa ja kohtuulliset luurit. Toki nykyään myös noi halvemman pään mallintavat styrkkarit on ihan kelpo pelejä. Putkivehkeet on toki kivoja mutta kuten todettua niitä pienimpiäkin pitää vääntää aika lujalle että ainakin paremmalla puoliskolla menee hermot äkkiä.

Softista suosittelen tutustumaan ainakin:
Amplitube 5 (ilmaiseksi jonkun verran kamaa)
S-gear (ilmainen kokeilu ainakin löytyy)
mercuriallin softat (ilmainen versio löytyy joillain rajoitteilla)

Ipadille BIAS AMP 2 ja mercuriall amp one on myös kokeilemisen arvoisia mutta toki jonku irigin tarvii väliin että saa kitaran kytkettyä.
 
Säädöillä on merkitystä soitettavuuteen. Soundeihin ei nyt sinänsä. Laitteiden merkitys on tosiasiassa aika pieni. Kuten tuossa aiemminkin on mainittu.
Joo kitaran säädöt jos on pahasti pilessä, soittohalut loppuu aika nopeasti. Tässä lähinnä tarkoitin sen "mallintavan" vahvistimen säätämistä, hyvänkin saa säätämällä kuullostamaan aivan karmealta. On se aloittelijallekin kivempi soitella, kun se vahvistimen perussoundi kuullostaa itselle hyvältä ja kirkasta ääntä soittaessa kuulee ne virheensäkin selvemmin. Eikä silti tappane niitä soittohaluja.

Toi sun esimekki oli hyvä, jos vahvistimestani ei parempaa ääntä saisi, se kyllä mulle riittäisi (tai puolisolleni hoitaisi asian) tappamaan ne väheiset soittotuokiot.

Quad Cortex. Saman asian kyllä sitten ajaa esim. Fractalin kamat, Helixi tai Kemper. Tai hyvät plugaritkin, ilmaisversioinakin saatavina ihan pätevää kamaa. Jos siis digirigiä haluaa.
Täytyypä tutustua laitteeseen.
Ja kamojen kanssa on tosiaan tuo että ellei tän harrastuksen suola oo just se kamarunkkailu, niin sitten kannattanee hankkia sellaiset laitteet kun inspiroi just sua soittamaan. Ja harjoittelemaan. Siinä se oma soundi kehittyy, ja ajan mittaan sitten voi alkaa harkita kaikennäköisiä laiteostoksia halutessaan. Nykyaikana varsinkin kun ihan hinnat alkaen -kamat on ihan eri kertaluokkaa kuin joku 15-20v sitten, niin ihan peruskamoilla saa aikaan ihan pätevää soundia vaikka äänittelyyn jne.
Tästä olen saamaa mieltä tärkeintä on, että tekee mieli tarttua siihen kitaraan ja alkaa soittamaan ja suo itselleen mahdollisuuden nauttia ja kehittyä soittajana.
 
Toi sun esimekki oli hyvä, jos vahvistimestani ei parempaa ääntä saisi, se kyllä mulle riittäisi (tai puolisolleni hoitaisi asian) tappamaan ne väheiset soittotuokiot

No jaa. Valitse kuka vain kitarasankari, niin todennäköisesti aloittanut paskoilla kamoilla mitkä äiti ostanut ja mieti uudelleen tarkemmin.

It's not the size of the dog in the fight, it's the size of the fight in the dog
 
No jaa. Valitse kuka vain kitarasankari, niin todennäköisesti aloittanut paskoilla kamoilla mitkä äiti ostanut ja mieti uudelleen tarkemmin.

It's not the size of the dog in the fight, it's the size of the fight in the dog
Ymmärrän pointtisi, itsekin (vaikka en kummonen soittaja olekaan) aloitin ullakolta löytyneellä akustisella kitaralla, jossa kielet n.4-5mm korkealla. Mutta ei todellakaan kauan mennyt kun kitara vaihtui. Nyt ei enää löydy sellaista paloa, että paskoilla vehkeillä viitsisi soittaa ja realistisena tiedän etten tasollesi edes jaksaisi harjoitella. Soittamisessa on kuitenkin tärkeintä, että itse kokee siitä saavansa hyvää fiiistä ja kamojen äänenlaatu on yksi osa sen saavuttamisessa.
 
Periaatteessa riittäisi kyllä ihan hyvin yksi hyvin säädetty ja suurinpiirtein laadukas kitara ja joku ok vahvari.

Toisaalta itse olen ainakin huomannut, että erilaiset ja erityyliset kitarat inspiroivat soittamaan eri tavalla, samaten erilaiset efektit ja saundit ylipäätään inspiroivat varsinkin biisinteossa ainakin itseäni tosi paljon. Sanoisin melkein, että jokaisessa ostamassani kitarassa ja pedaalissa on tullut kaupanpäällisinä ainakin yksi biisi.

Lähti tuossa just kitara nro 11 tilaukseen...
 
Viimeksi muokattu:
Se on aivan sama mikä mikki sulla on kunhan se vaan pystyy eroittamaan sen sähköisen singnaalin eli "nuotit" toisistaan. Jos sinulla on käytössäsi nykyaikainen hyvä mallintava vahvistin. Tietenkin, jos ne mikit eivät toimi OK sähköisesti niin sitten eri asia, koska se haittaa sitä sähköistä signaalia.
Tottakai siis teknisesti olisi mahdollista vain tunnistaa kitaranviritin-tyylisesti mikä nuotti soitetaan ja sen jälkeen kokonaan pudottaa lähdesignaali pois ja uudelleengeneroida ääni digitaalisella/virtuaalisella kitaralla. Kukaan vaan ei tee eikä ole tehnyt tuollaista, koska tuosta ei ikinä saisi toimivaa ratkaisua. Ääni ei koskaan kuulostaisi aidolta, viivettä olisi hyvin todennäköisesti liikaa, nuotit tunnistettaisiin väärin huonoilla ja todennäköisesti jopa hyvilläkin mikeillä algoritmista riippumatta, bendaamiset jne. eivät toimisi. Ehkä tulevaisuudessa jos jokaiseen kieleen liitetään oman kaapeli ja saadaan 6 kanavaisella väylällä dataa kitarasta, voidaan (perinteiset) mikit jättää pois ja siirtyä kokonaan johonkin tuon tyyliseen ratkaisuun.

Myönnät siis, että se ääni tehdään/voidaan tehdä ohjelmalla halutun kaltaiseksi eli homma on siitä vahvistimesta ja sen kaiuttimestista/sta riippuvainen, eikä niinkään siitä mikistä.
En nyt tiedä mitä tarkoitat. Ääntä voi aina muokata oli se sitten mitä tahansa tai tuli se sitten mistä tahansa. Kuitenkin se muokattava ääni joka menee noiden virtuaalisten plugnien läpi on edelleen se lähdesignaali ja sille signaalille tehdään vain erilaisia muunto-operaatioita (delay, distorsion jne.) ja tällöin se lähdesignaalin laatu vaikuttaa aina kaikkeen ja on jokaisessa FX-ketjun vaiheessa mukana ja tulee lopulta ulos kajareista. Samoiten esim. jos laulat kunnollisella mikillä tai käytät jotain rätisevää logitechin OEM headsettiä on äänen muuntelusta ja käsittelystä huolimatta lopputulos kuraa jälkimmäisessä tapauksessa. Sitä ei mikään plugari tai vahvistin pelasta eikä voi pelastaa.

Kitarassa ääni lähtee vasemman (tai oikean) käden sormista ja plektrasta ja tulee ulos kajuttimista. Kaikki muunto mikä tapahtuu tuossa välillä vaikuttaa ääneen ja heikoin lenkki (oli se sitten missä tahansa vaiheessa ketjua) tulee myös ulos kajuttimista oli se sitten kielet, mikit, kaapeli, audio-interface, plugarit, kajarien kaapelit tai kajarit itse. Mitä aikaisemmassa vaiheessa ketjua heikoin lenkki on niin todennäköisesti myös sitä suurempi lopullinen vahinko.
 
Viimeksi muokattu:
Ymmärrän pointtisi, itsekin (vaikka en kummonen soittaja olekaan) aloitin ullakolta löytyneellä akustisella kitaralla, jossa kielet n.4-5mm korkealla. Mutta ei todellakaan kauan mennyt kun kitara vaihtui. Nyt ei enää löydy sellaista paloa, että paskoilla vehkeillä viitsisi soittaa ja realistisena tiedän etten tasollesi edes jaksaisi harjoitella. Soittamisessa on kuitenkin tärkeintä, että itse kokee siitä saavansa hyvää fiiistä ja kamojen äänenlaatu on yksi osa sen saavuttamisessa.

Mä kun aloittelin, niin kitarana oli Landolan nylonkielinen akustinen. Juurikin mallia kielet-korkealla yms. Pari vuotta sellaisella mentiin. Ja eipä sillä kielten korkeudella sinänsä väliä siinä vaiheessa ole kun ihan perusteista lähdetään. Silloin yleensä liikutaan siellä ihan alimmilla nauhoilla, opetellaan sointuja, käsien toimintaa, synkkaa yms. Persaus edellä puuhun mennään muutenkin jos eka kitara on täysin huippu tiluhirmukitara jolloin lähdetään ihan vääristä asioista liikkeelle. Vähän sama kuin tuossa heikoin lenkki signaaliketjun alkuvaiheessa, niin jos se tekniikka ei ole alunalkaen kunnossa, niin ei se miksikään muutu, on millainen luuttu tahansa.

Jonain kesänä sain jonkun sysipaskan Epiphonen ja vahvarin lainaan jostain koululta faijan kautta. Hyvin kului sekin kesä soitellessa. Varmaan kolme-neljä vuotta tosiaan soitin sillä Landolalla kunnes Espoosta tuli faijan kanssa haettua Ibanez Roadstar II RG440 käytettynä. Taisi 1800mk maksaa. Tajunnut siitä mitään. Hyvä kitara kyllä oli. Vahvariksi hain kesätyörahoilla Levytukusta Ibanezin IBZ10 vahvistimen. Semmoinen ampiaispesältä kuulostava laite. Joululahjaksi sain kummisedältä Boss SD-1 pedaalin enkä tajunnut miten niitä pitäisi käyttää yhdessä. Hirveää suhinaa/särinää, mutta tuli vain soiteltua.

Sittemmin lehtien jaolla teininä hankituilla rahoilla tuli haettua Zoom 7010 efektimasiinaa ja jotain pedaaleja ja tutustuttua näihin. Huonojahan nekin oli, mutta soittotaito oli parantunut koko ajan niin hommassa alkoi olla järkeäkin kun samaan aikaan alkoi tajuamaan asioita ja siinä vaiheessa on 5-6 vuoden päivittäisen soittelun tuloksena taidotkin oli karttuneet.

Lukioikäisenä tuli sitten tehtyä löytö, eli Keltaisen Pörssin kautta löysin lähikunnasta että myytiin "Ibanez Jem kukkamalli". Hinta 4200mk. Lainasin vanhemmilta pikkaisen rahaa ja hain tuon bussilla. Sillä mennään vieläkin ja tänä päivänä sen hinta varmaan olisi siellä 2000e paikkeilla. Zoom 7010/Ibanez vahvarit tässä vaiheessa vielä. Sittemmin tuli kaikenlaista vahvaria ja masiinaa hankittua ja myytyä ja hankittua ja myytyä...

No ei tässä nyt koko historiaa käydä läpi mutta itse vähän konservatiivinen siinä mielessä, että ns. paremmat kamat on hyvä ikäänkuin ansaita soittotaidon parantuessa. Perusjutut onnistuu millä vain ja perusteiden oppiminen. Niitä, ns. musikaalisuutta ja fraseerausta ja tekniikkaa ei saa rahalla eikä ne tule mukana laitteissa. Kappaleen soittamiseen sisältyy paljon muutakin kuin ne numerot viivojen päällä (tabulatuurit). Kaikki pienen pienet nyanssit ja tekniikkojen vaihtelut ja muut mitkä ei näy nuoteissa/tabulatuureissa, vaan tulee sieltä selkärangasta ja sormista tuhansien soittotuntien tuoman varmuuden myötä.

Jokaisella on se oma kivinen polkunsa näissä jutuissa. En itse kuvittelisi olevan mitään muuta jos tausta olisi jotain muuta. Yhtä takkuavaa kiroamista se ekat 8v olisi ollut, oli mitkä kamat tahansa. Se on soittoon käytetty aika, mikä ratkaisee. Kaikki muu on toissijaista.
 
Mä kun aloittelin, niin kitarana oli Landolan nylonkielinen akustinen. Juurikin mallia kielet-korkealla yms. Pari vuotta sellaisella mentiin. Ja eipä sillä kielten korkeudella sinänsä väliä siinä vaiheessa ole kun ihan perusteista lähdetään. Silloin yleensä liikutaan siellä ihan alimmilla nauhoilla, opetellaan sointuja, käsien toimintaa, synkkaa yms. Persaus edellä puuhun mennään muutenkin jos eka kitara on täysin huippu tiluhirmukitara jolloin lähdetään ihan vääristä asioista liikkeelle. Vähän sama kuin tuossa heikoin lenkki signaaliketjun alkuvaiheessa, niin jos se tekniikka ei ole alunalkaen kunnossa, niin ei se miksikään muutu, on millainen luuttu tahansa.

Jonain kesänä sain jonkun sysipaskan Epiphonen ja vahvarin lainaan jostain koululta faijan kautta. Hyvin kului sekin kesä soitellessa. Varmaan kolme-neljä vuotta tosiaan soitin sillä Landolalla kunnes Espoosta tuli faijan kanssa haettua Ibanez Roadstar II RG440 käytettynä. Taisi 1800mk maksaa. Tajunnut siitä mitään. Hyvä kitara kyllä oli. Vahvariksi hain kesätyörahoilla Levytukusta Ibanezin IBZ10 vahvistimen. Semmoinen ampiaispesältä kuulostava laite. Joululahjaksi sain kummisedältä Boss SD-1 pedaalin enkä tajunnut miten niitä pitäisi käyttää yhdessä. Hirveää suhinaa/särinää, mutta tuli vain soiteltua.

Sittemmin lehtien jaolla teininä hankituilla rahoilla tuli haettua Zoom 7010 efektimasiinaa ja jotain pedaaleja ja tutustuttua näihin. Huonojahan nekin oli, mutta soittotaito oli parantunut koko ajan niin hommassa alkoi olla järkeäkin kun samaan aikaan alkoi tajuamaan asioita ja siinä vaiheessa on 5-6 vuoden päivittäisen soittelun tuloksena taidotkin oli karttuneet.

Lukioikäisenä tuli sitten tehtyä löytö, eli Keltaisen Pörssin kautta löysin lähikunnasta että myytiin "Ibanez Jem kukkamalli". Hinta 4200mk. Lainasin vanhemmilta pikkaisen rahaa ja hain tuon bussilla. Sillä mennään vieläkin ja tänä päivänä sen hinta varmaan olisi siellä 2000e paikkeilla. Zoom 7010/Ibanez vahvarit tässä vaiheessa vielä. Sittemmin tuli kaikenlaista vahvaria ja masiinaa hankittua ja myytyä ja hankittua ja myytyä...

No ei tässä nyt koko historiaa käydä läpi mutta itse vähän konservatiivinen siinä mielessä, että ns. paremmat kamat on hyvä ikäänkuin ansaita soittotaidon parantuessa. Perusjutut onnistuu millä vain ja perusteiden oppiminen. Niitä, ns. musikaalisuutta ja fraseerausta ja tekniikkaa ei saa rahalla eikä ne tule mukana laitteissa. Kappaleen soittamiseen sisältyy paljon muutakin kuin ne numerot viivojen päällä (tabulatuurit). Kaikki pienen pienet nyanssit ja tekniikkojen vaihtelut ja muut mitkä ei näy nuoteissa/tabulatuureissa, vaan tulee sieltä selkärangasta ja sormista tuhansien soittotuntien tuoman varmuuden myötä.

Jokaisella on se oma kivinen polkunsa näissä jutuissa. En itse kuvittelisi olevan mitään muuta jos tausta olisi jotain muuta. Yhtä takkuavaa kiroamista se ekat 8v olisi ollut, oli mitkä kamat tahansa. Se on soittoon käytetty aika, mikä ratkaisee. Kaikki muu on toissijaista.
Niinpä, se mun "parempi" eka akustinen Landola kitara (lehtien jakamisella tienattu :) ) on edelleen tallessa (tunnearvoa?) eikä se nyt enää niin hyvältä kuullosta, oiskohan vuosikymmenet vieneet siitä terän, soittettavuus kylläkin Ok.
Soittamaan oppii vain soittamalla siihen ei hyvätkään kamat auta, oikotietä ei ole. Tilanne on kylläkin siinä suhteessa parantunut (mun aloitusajoista), että jo muutamalla satasella saa sellaiset laitteet, ettei niistä tule este harhoittelumotivaation ylläpidolle. Muutenhan se on sitten "rakastaako vai ei" soitintaan ja sen tuomaa rikkautta elämäänsä.
 
Tottakai siis teknisesti olisi mahdollista vain tunnistaa kitaranviritin-tyylisesti mikä nuotti soitetaan ja sen jälkeen kokonaan pudottaa lähdesignaali pois ja uudelleengeneroida ääni digitaalisella/virtuaalisella kitaralla. Kukaan vaan ei tee eikä ole tehnyt tuollaista, koska tuosta ei ikinä saisi toimivaa ratkaisua. Ääni ei koskaan kuulostaisi aidolta, viivettä olisi hyvin todennäköisesti liikaa, nuotit tunnistettaisiin väärin huonoilla ja todennäköisesti jopa hyvilläkin mikeillä algoritmista riippumatta, bendaamiset jne. eivät toimisi. Ehkä tulevaisuudessa jos jokaiseen kieleen liitetään oman kaapeli ja saadaan 6 kanavaisella väylällä dataa kitarasta, voidaan (perinteiset) mikit jättää pois ja siirtyä kokonaan johonkin tuon tyyliseen ratkaisuun.


En nyt tiedä mitä tarkoitat. Ääntä voi aina muokata oli se sitten mitä tahansa tai tuli se sitten mistä tahansa. Kuitenkin se muokattava ääni joka menee noiden virtuaalisten plugnien läpi on edelleen se lähdesignaali ja sille signaalille tehdään vain erilaisia muunto-operaatioita (delay, distorsion jne.) ja tällöin se lähdesignaalin laatu vaikuttaa aina kaikkeen ja on jokaisessa FX-ketjun vaiheessa mukana ja tulee lopulta ulos kajareista. Samoiten esim. jos laulat kunnollisella mikillä tai käytät jotain rätisevää logitechin OEM headsettiä on äänen muuntelusta ja käsittelystä huolimatta lopputulos kuraa jälkimmäisessä tapauksessa. Sitä ei mikään plugari tai vahvistin pelasta eikä voi pelastaa.

Kitarassa ääni lähtee vasemman (tai oikean) käden sormista ja plektrasta ja tulee ulos kajuttimista. Kaikki muunto mikä tapahtuu tuossa välillä vaikuttaa ääneen ja heikoin lenkki (oli se sitten missä tahansa vaiheessa ketjua) tulee myös ulos kajuttimista oli se sitten kielet, mikit, kaapeli, audio-interface, plugarit, kajarien kaapelit tai kajarit itse. Mitä aikaisemmassa vaiheessa ketjua heikoin lenkki on niin todennäköisesti myös sitä suurempi lopullinen vahinko.
Tarkoitin, että se mikkien "ääni" (sähkömagneettisen värähtelyn pieni ero) ei ole niin ratkaiseva sen lopputuloksen kannalta, kunhan se mikki (se sähköinen singnaalitie vahvistimelle ja kaiuttimille) on kunnossa. Sitä sitten voidaan ohjelmallisesti (perinteisen elektroriinkan sijasta) käsitellä koodarien taidoista riippuen.

Sekin on sitte koodarista/ hänen taidoistaan kiinni haluaako vai ei, että soittajan virheet kuuluu.
Rocksmith:ssä niitä "virheitä" on selvästi vähän tietoisesti? karsittu, mikä siihen "peliin" hyvin sopii. Minusta sen ainut vika on, että biisit ovat aloittelijalla turhan vaikeita, toki siinä niitä voi helpottaa, joka osaltaan antaa oppia siihen miten biisejä voi muokata mieleisekseen sekä korva tottuu soittamaan bändin tahtiin.
 
Onkos täällä kokemuksia noista virtuaalivahvistinohjelmista?

AmpliTube 5 ja Amp Room kerää ainakin netissä kehuja. Kumpi parempi vai kenties joku ihan muu?

Lähinnä kuulokkeilla soittelu ajatuksena, mutta ihan kiva, jos sama softa löytyy myös pluginina, jos innostaa jotain tallennella.
 
Onkos täällä kokemuksia noista virtuaalivahvistinohjelmista?

AmpliTube 5 ja Amp Room kerää ainakin netissä kehuja. Kumpi parempi vai kenties joku ihan muu?

Lähinnä kuulokkeilla soittelu ajatuksena, mutta ihan kiva, jos sama softa löytyy myös pluginina, jos innostaa jotain tallennella.

Tjaa. Mulla on Amplitube 5 kaikilla lisäreillä, Softubea aika paljon sekä Overloud TH-U.

1) Amplitube 5 käytän aina välillä. Fender ja Mesa collectionit (varsinkin kakkoset) oikein muikeita. Marshalleista Silver Jubi sekä Red Pig hyviä. Amplitube 5 on semmoinen hyvä kaikkeen. Raskas vain, kun sehän lataa kerralla koko roskan esim DAWissa. Miinuksena että voi tulla kalliiksi, mutta itse hyödyntänyt pari group buy -promoa niin että sai Amplituben ja T-RackSin täyteen sekä iso liuta SampleTankin sisältöä, MixBoxin ja ties mitä.

2) Softube Amp Room. Kallis, mutta niillä hyviä tarjouksia. Täyttä hintaa en maksaisi, mutta ne myös on ihan perkeleen hyviä. Parhaat Marshallit mitä tullut vastaan. Amp Roomin oma JCM800 on ala-asrvoinen verraten JMP2203:een, joka on aivan tolkuttoman kova. Noi vahvarit on sen vajaa satasen kipale, mutta just oli taas myyjäiset, joista nappailin noita 19e/kpl. Super Lead ja Silver Jubilee todella hyviä myös. Näitä voi käyttää Amp Roomissa itsessään ja saa ladattua yksittäisinäkin. Erikseen ostettavat siis, mitkä eivät sisälly perus settiin. Amp Roomin efektit on hiukan meh, mutta sen väliä kun DAWissa tulee lisättyä mitä tarttee. Ainoina miinuksina korkea lähtöhinta sekä myös standalone softan puuttuminen. Olisi kiva lisä.

3) Overloud TH-U. Pääsääntöisesti mulla nauhoituskäytössä. Monipuolinen ja hyvät äänet ja efektit itsessään. On myös stand-alone. RigPlayer ja Super Cabinet todella hyviä. Tällä hetkellä pääsee halvalla, jos ostaa uuden RockGuy paketin. Ei vaadi mitään emo TH-U:ta alle. 29e taisi olla. Uusi Rockman paketti (uu jea), muutamia efektejä ja Rig Player mukana ja jos sen ostaa niin sama paketti iOSiin 1€. RigPlayer on niinkuin Kemper softana, mutta itse ei voi tehdä profiileja. TH-U:lle en oikein miinuksia keksi. Hyvä käyttöliittymä, kevyt, hyvät soundit, ei kaada budjettia..
 
Itse on nyt tullut soitettua klassista kitaraa viimeiset viisi vuotta. Jotenkin jaksaa innostaa aivan eri tavalla ja saan valtavasti mielihyvää siitä moniäänisestä soittotyylistä (karkeasti ottaen peukalolla bassot ja etu-/keski-/nimetön melodiat jos ei ole kaikille aivan tuttua). Sähkökitaralla piti aina laittaa biisi taustalle pyörimään ja soittaa päälle, kun muuten kuulosti tylsältä. Viime vuonna tuli kaivettua sähkökitara kaapista pitkän tauon jälkeen, mutta meni lopulta parin päivän jälkeen takaisin sinne. Ei vaan enää nappaa. Kitaran lukuisat eri soittotyylit ja äänimaailmat on mahtava rikkaus. Itsellä ei kuitenkaan enää ikävä miettimään mikkejä, efektejä tai vahvareita. Suosittelen jos alkaa "räminä" kyllästyttää.
 
Itse on nyt tullut soitettua klassista kitaraa viimeiset viisi vuotta. Jotenkin jaksaa innostaa aivan eri tavalla ja saan valtavasti mielihyvää siitä moniäänisestä soittotyylistä (karkeasti ottaen peukalolla bassot ja etu-/keski-/nimetön melodiat jos ei ole kaikille aivan tuttua). Sähkökitaralla piti aina laittaa biisi taustalle pyörimään ja soittaa päälle, kun muuten kuulosti tylsältä. Viime vuonna tuli kaivettua sähkökitara kaapista pitkän tauon jälkeen, mutta meni lopulta parin päivän jälkeen takaisin sinne. Ei vaan enää nappaa. Kitaran lukuisat eri soittotyylit ja äänimaailmat on mahtava rikkaus. Itsellä ei kuitenkaan enää ikävä miettimään mikkejä, efektejä tai vahvareita. Suosittelen jos alkaa "räminä" kyllästyttää.

Miksi näin binääristä?

Eipä nämä erilaiset soittotyylit ja soittimet ole toisensa poissulkevia. Sähkökitarallakin voi soittaa monella tavalla ja ilman räminöitä. Esimerkiksi luupperilla saat sähkökitaran soittoonkin kerroksia ja monipuolisuutta. Itseasiassa suosittelen kaikkia kitaristeja hankkimaan luupperin, koska se kehittää soittoa ihan älyttömästi. Noin muutenkin, aika monet legendaariset kitaristit soittavat/soittivat sähkökitaraa ilman plektraa "klassiseen" tyyliin.

Itselle ainakin vaihtelu tuo nimenomaan hommaan mielekkyyttä. Sen lisäksi, että soitan sähkökitaraa plektralla sekä sormilla, mulla on myös akkareita soiteltavana. Näiden lisäksi soitan bassoa, rumpuja, pianoa ja laulaa lurittelenkin. Kaikkia näitä myös monessa eri genressä ja välillä ihan niiden ulkopuolellakin. Tylsistyisin varmaan hengiltä, jos pitäisi rajoittaa itsensä vain yhteen soittimeen ja soittotyyliin, mutta kukin tekee asiat parhaaksi näkemällään tavalla.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 674
Viestejä
4 561 871
Jäsenet
75 006
Uusin jäsen
Nahkapip0

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom