Näinhän minä olen ainakin yrittänyt kertoa. Eli kitaralla (Rocksmith:ssä) ei ole muuta merkitystä kuin, että se toimii ohjaimena= kertoo mitä nuottia soitetaan ja venytetäänkö sitä yms., mutta sen mikit eivät vaikuta siihen kuultavaan ääneen.
Tai ainakin olen siinä uskossa
en siis ole sitä testannut erikseen kitaroilla. Käytän sen kanssa vain Stratoani.
Itse on ole koskaan Rocksmithiä edes nähnytkään, enkä tiedä sen toimintaperiaatteista. Eli se on siis ns kehittynyt versio Guitar Herosta? Mutta kuten tuossa edeltä mainittiin, niin kyllä nyt pakostikin kitaran elektroniikka vaikuttaa, milläs muuten
ne soittamasi taajuudet sieltä bongataan? Ja mitä luin niin siinä joku 6,3mm - USB piuha, niin kyllä siellä pakostikin mikeistä se signaali menee peliin. Jos ne soundit ovat mallia "kököt", niin sitten ne on. Ihan sama mistä lähtö ääni tulee.
Kun puhutaan muokkaamattomasta äänestä ja molemmille hyväksi erikseen muokatuilla äänillä olen samaa mieltä.
Jos se mikki muuten on mieleinen se taas on niin kuulijan korvissa.
Edelleen olen eri mieltä. Ja ihan oikealla kokemuksella. Jos sinulla on todella hyvä soundi tehtynä humpparikitaralle, niin se ei muutu huonoksi jos soitat samalla soundilla single-coil stratolla. Soundi on erilainen, stratocastermainen (yllätys),
mutta ei huono. Singlecoilit on yleensä hiukan ohkasempi/heikompi soundisia ja yläpäätä enemmän, mutta mitään semmoista ei ole mitä et voisi kitaran omilla säätimillä parantaa. Se vain kuulostaa stratocasterilta. Ja jos siitä ei pidä, niin
joko hommaa humppari-straton tai heittää kitaran mäkeen. Perus stratocasterilta ei pidä odottaa mitään aktiivi-humppari EMG jyrinää sellaisenaan.
Ihan samoin toiste päin. Jos lähden säätämään hevijyräsoundia stratocasterille nimenomaan, ja sitten vaihdan humpparikitaraaan, niin ihan yhtä hyvältä kuulostaa. Mikäli gainia on liikaa, juurikin singlecoilien heikommasta outputista johtuen,
niin sitten kitarasta volumea alas ja taas ollaan oikeiden säätöjen tontilla.
Ja muutenkin siitä, että mikä on hyvä soundi. Monesti semmoinen soundi millä itse tykkää soitella, voi olla aika käyttökelvoton kun nauhoittelee ja miksailee. Useimmiten liikaa gainia ja bassoa, liian vähän middleä ja korostetaan yläpäätä ja hukutetaan
kaikuun. Yllättyisit varmaan miten monen sinunkin suosikki hevibiisin alkuperäinen soittoraita on middlekäs ja kirskuva ja raaka. Itsekin tykkään kun on ns. munaa soundissa kun soittelee ihan yksikseen.
Nauhoittaessa sitten taas (tai viimeistään miksailuvaiheessa), on kitaralta esim. Boosteri ja sitten joku Marshall -johdannainen (huom. riippuen vähän vahvarista), gain siellä 3-5, basso 3-4, middle jossain 7-8 maastossa, treble max.5 , ja presence siellä nollan paikkeilla. Sitten
kuitenkin alapääfiltteri sinne 100-120hz maastoon ja sopivaa middlekorostusta ja yläpääleikkuri myös 5-6khz kohdalla. Sitten joku multiband kompura hieman tasaamaan ettei dempatut osiot hypi silmille jne. Ja varsinkin kun kaikki rytmikitarat tuplaan,
niin gainia voi tiputtaa ihan huolella. Itse vedän vain rytmit kaksi raitaa (100%L/R) ja pieni huonekaiki kehiin. Soolokitaroita harvemmin tuplailen, vaan mieluummin käytän esim. Eventide MicroPitchiä.