Pari vuotta sitten kun erosin kirkosta, niin seurakunnasta tuli jonkin ajan päästä kirje, jossa kirkkoherra (?) antoi ymmärtää olevansa pettynyt ratkaisuuni. Pieni seurakunta siis kyseessä. Mutta olin yllättänyt, että tällaista kirjeilyä harrastetaan.
No, äskettäin vaimon pakottamana tuli liityttyä kirkkoon tilapäisesti, kun kummipesti kutsui. Tiedän, typerää.
Tällä kertaa kirkolta tuli oikein puhelinsoitto, missä kirkkoherra (?) kyseli paluuni syytä. Tulin sitten puoliksi luvanneeksi, etten ole kohtapuoliin taas eroamassa, kun puhelinsoittokin tuli niin puun takaa.
Nyt tekisi mieli perua koko kummius, tämä menee jo turhan henkilökohtaiseksi.