Ei käytännössä olekkaan, kyse on vain siitä byrokratiasta ja päätöksistä kiinni. Paineet sekä lämmöt matalia, ja paskan osuessa tuulettimeen jälkilämpötehot helposti hallittavissa. Päättäjien vihreää valoa odotellaan, nyt vieläkin vain puheiden tasolla nämä asiat. Satunnaiset poliitikot antavat omia mielipiteitään, mutta konkretiaa tarvitaan.
Reaktoria ei ihan vähällä suunnitella toimimaan eri oloissa, mutta turbiinipuolen räätälöinti tuottamaan myös kaukolämpöä ei pitäisi olla mikään tekemätön paikka. Ei varmaan tarvitsisi muuttaa kuin matalapaineturbiineja. Jo rakennetun turbiinin tapauksessa haaste on toki suurempi kuin suunnitteluvaiheessa.
Koko SMR-skenen ongelma on valtava hyvinkin erilaisten konseptien määrä. Niitähän on jostain megawatin tehoisista ydinpattereista Loviisan reaktorin kokoluokkaan saakka. Konseptien valmiusastekin vaihtelee ... jokseenkin paljon. Ei siis voi yleispätevästi väittää, että SMR:t sitä tai SMR:t tätä. Onko muita oikeasti toteutettu kuin venäläisten kelluva voimala? Tässäpä 350 sivua luettavaa IAEA:lta:
Mitkäköhän ne samat haasteet hänen mielestä mahtaa olla?
ekomodernismi.fi
Turbiinipuolen ottaminen kaukolämpökäyttöön ei tosiaan mikään tekemätön paikka ole. Sen voisi toteuttaa hyvin väliotolla tai suoraan tuorehöyrystä, mutta sähköntuotantolaitoksen konversio yhteistuotantolaitokseen tulee vain kannattamattoman kalliiksi. Ja vaikka yhtäkkiä kuvittelisi, että turbiinipuoli toimii erillään reaktorin automatiikasta, niin käytännössä turbiinipuoli hallitsee koko reaktorin tehon säätöä painevesilaitoksissa. Kaukolämpötehonsäätö vielä lisättynä tuohon palettiin monimutkaistaisi automaatiota ja reaktoritehon säädön halutaan usein olevan todella yksinkertainen ja varma. Tässäkin suhteessa se olisi hyvä olla jo laitoksen suunnitteluvaiheissa otettu huomioon.
Selailepa tuo IAEA SMR book läpi niin yllätyt.
| Тепловая мощность | 1375 МВт |
|---|---|
| Электрическая мощность | 440 МВт |
ru.wikipedia.org
Siis toki, muttei tuo ole se mihin voidaan enempää laittaa paukkuja, kuten Lund ehdotti.Ymmärsin, että turvallisuushaasteet ovat ne isoimmat haasteet niillä pienillä reaktoreilla eikä niitä voi oikein tuoda keskelle suurkaupunkeja sen vuoksi.
Suomessa bioenergia on erittäin merkittävä energianlähde. Ja on toivottavasti jatkossakin.
www.hs.fi
Pasteamastasi jutusta: "PÄÄTÖKSESTÄ huolimatta Belgia jatkaa ydinvoiman tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Maa aikoo investoida 100 miljoonaa euroa tutkimukseen, joka selvittää ensisijaisesti niin sanottujen pienreaktorien mahdollista käyttöönottoa. "
Monesti vihreä ajattelu on varsin tunnepohjaista. Saksassa ydinvoiman nopea alasajo alkoi Fukushiman onnettomuudesta. Vakava onnettomuus ja useamman reaktorin tuhoutuminen, mutta globaalit ympäristövaikutukset ovat todellisuudessa aivan mitättömät. Aivan kuten myös Tsernobylissä. Vaikutukset rajautuivat moelmmissa vain lähiympäristöön. Sitten vielä tietämättömyys lisää tunnepäätöksiä, kun esimerkiksi uutisoidaan radioaktiivisen jäteveden pumppaamisesta mereen Fukushimassa, vaikka silläkään ei todellisuudessa mitään merkittävää vaikutusta ole ympäristölle kun rauhallisesti laimennetaan sitä valtavaan Tyyneen valtamereen.Selittäkää täysin maalikolle, että miksi Suomessa jopa vihreät (ainakin osittain) ovat vaihtaneet kantaansa ydinvoiman ilmastokuormituksen suhteen, mutta Belgiassa taas on päätetty luopua kokonaan ydinvoimasta vuoteen 2025 mennessä? Sama homma ilmeisesti myös Saksassa.
Energia | Belgia aikoo luopua ydinvoimasta vuoteen 2025 mennessä
Luopumispäätöstä ajoi etenkin maan vihreä puolue.
Vai satsataanko nyt neljännen sukupolven pienreaktoreihin ja tämän vuoksi "luovutaan" näistä vanhoista(?) ydinvoimaloista ja rakennetaan sitten uusia voimaloita kun teknologian kehitys sen sallii?
energy-charts.info
Tai Puolan, Tsekin, Sveitsin ja alankomaiden rajoille ihan reilusti atomimyllyjä ja sitten nauraa matkalla pankkiin kun Saksa kiroilee tuulettomana päivänä myllyjensä kanssa.
Sähkö on maksanut Saksassa luokkaa 25c/kWh jo 10v putkeen tjsp. Miten siellä nyt yhtäkkiä asiaan havahduttaisiin?
No eikö tuo nyt ole neljä viisi kertaa kalliimpaa kuin täällä normi oloissa?
Sisältäen siirrot + verot, eli about tuplat tai vähän yli. En ole nyt enää 8 vuoteen sähköä saksassa ostanut, mutta käsittääkseni tuona 25-30c se maksaa edelleen kotiin toimitettuna.
Itävaltahan rakensi ydinvoimalan 70-luvulla, maksoi ja päätti, että ei oteta käyttöön ja koko maa julistettiin ”ikuisesti” ydinvoimavastaiseksi.
en.m.wikipedia.org
SMR:stä on paljon puhetta ja enemmän hypeä mutta miksi ne olisivat oleellisesti helpompia kuin perinteiset laitokset? Samat turvallisuuskriteerit niiden on kuitenkin täytettävä, eikä tästä voi ainakaan tinkiä, jos laitokset halutaan tuoda asutuksen lähelle.Ne on kyettävä toteuttamaan murto-osalla ison laitoksen kustannuksista, jotta pienitehoinen hanke olisi kannattava.
www.enec.gov.ae
Tässäpä esimerkkitaulukko jälkilämmöstä
Kaukolämpöä siirrellään pk-seudulla useampia kymmeniä kilometrejä. Ei kaukolämpöä tuottavan laitoksen ole välttämätöntä sijaita aivan keskustassa eikä edes sen laidalla. Eikö lämpöputki Loviisastakin olisi ollut aivan mahdollinen?
Höyrystyminen on 2257 kJ/kg. Päälle tietty lämmitys xC->100C @ 4.19kJ/kg/aste, että tosiaan onhan siinä enemmän kun jäähdytysvesi ei ole valmiiksi 100 asteista.
Se, mikä on ongelmallista riippuu perin suuresti siitä, mitä laitoksella oletetaan tapahtuneeksi. Ei voi olettaa, että ongelmat alkaisivat vasta vuorokauden kuluttua. Täydeltä teholta kun jäähdytteet karkaavat ulos, niin ensimmäinen tunti on sangen keskeinen. Pitkä häntä on toki myös ongelmallinen, koska sen vuoksi lämpöä ei voida varastoida loputtomasti mihinkään vaan lämpö on aina saatava poistettua laitokselta.
Kovin pienen reaktorin ongelma on siinä että se on ...pieni. Niitä tarvitaan todella monta, jos kokonaistarve on kuitenkin suuri. Sama lämpöteho saadaan yhdestä 4500 MW EPR:sta kuin 90 kpl 50 MW kaukolämpöreaktorista.
No ei tietenkään. Mutta lopullinen lämpönielu kuitenkin on palikoiden mitoituksen kannalta hyvin ongelmallinen, jos reaktori pukkaa päiväkausia yli 10 MW sammutuksen jälkeen. Pieni pytty ja lämpö on helpompi hoitaa passiivisesti heti alusta, siinä se sun kysymäs ero miksi pienet ei niin paljoa tule vaatimaan/maksamaan.
Se mikä pienessä on hyvää, on soveltuvuus juurikin kaukolämmöntuotantoon Suomessa. Turha mitään tuhansien megawattien kaukolämpölaitosta on rakentaa, kun maksimissaan muutaman sadan megawatin lämpöteho on suurimmassa osassa kaupungeista ihan riittävä. Ja vaikka noita pitäisi olla useampia isoissa kaupungeissa, niin kylä on helpompi pitää lämpimänä yhden laitoksen häiriössä.
Muutaman pikkukaupungin kaukolämpölaitoksilla on toisaalta aika pieni vaikutus koko energiakentässä ja kyse on globaalisti varsin rajallisesta markkinasta. Pieni kaukolämpövoimala on sitten vain lämpölaitos eikä siitä saa sähköä - mutta voihan niillekin olla markkina.
Vähän aiemminkin viitattu, mites jos tehdaan niin kuin PK seudulla, eli lämpöpumpuilla + lämpövarastoja. Ei väliä missä se reaktori on ja olisi vähän sitä pelivaraa mihin tuupata ylituotantoa, tosin ennuste kai sellainen että halvalle sähkölle tulevaisuudessa kysyntää, joten voi olla ettei tosi halpaa tulevaisuudessa olekkaan.
Lämpöpumppuratkaisut ovat sinänsä monimutkaisia ja kuluttavat myös isossa mittakaavassa paljon sähköä. Hyötysuhteet ovat edelleen siinä suhteessa, että 3MW lämpöä tuottava lämpöpumppu kuluttaa 1MW sähköä. Lämpöreaktorilla voisi tuottaa kaukolämpöä vaikka sen 200MW laitoksen omakäytön ollessa korkeintaan muutaman megawatin luokkaa. Ylituotantoa voi hyvin ajaa vaikka läheiseen vesistöön (tai vaikka lämpöakkuun), jos halutaan reaktoriteho pitää vakiona vaikka talvikautena. Ydinpolttoaineella se kaasu pohjassa ajaminen on ihan ok taloudellisesta ja myös turvallisuusnäkökulmasta, toisin kuin perinteiset lauhdevoimalat ajettaisiin pienemmälle teholle lämmönkulutuksen laskiessa polttoainekustannuksien takia.
Merkittävästi pienempi tehotiheys ja polttoaineen lämpötila tekevät takaisinkytkennöistä selvästi pienempiä. Kyllä sä nyt olet maalaamassa näissä pohdinnoissasi vähän turhan raskaalla pensselillä, kun katsoo noita suunniteltuja konsepteja.
