Keskustelua ydinvoimasta

Tämä on hieman askarruttanut itseäni nimittäin siinä vaiheessa kun meillä kaikilla on ne sähköautot ja lähes kaikki tullaan about samaan aikaan kotiin niin eikös lähes kaikki Teslat ja muut nimenomaan ole latauksessa samaan aikaan, eli 17-18 kaikki tökkäsevät sen metronsa laturiin? Toki joillakin latausta kestää vain hetken ja toisilla koko yön mutta pitäähän tuohon aikaan joku helkkarinmoinen piikki näkyä?

ninim. konemies

Jos ajatellaan että on kymmenen hengen taloyhtiö, jossa jokaisella on Tesla.

Kuinka moni lopulta tulee töistä kotiin klo 17-18?

Jollain loppuu jo klo 16, jollain oli etäpäivä. Pari menee harrastukseen, muutama kaupan kautta ja onkin kotona vasta klo 18-19. Pari on iltavuorossa ja auto latautuu töissä.

Näistä monenko tarvitsee ladata se auton akku tyhjästä täyteen seuraavaksi aamuksi? Ehkä yhden... Lopuille riittää, että akussa on 50% latausta seuraavana aamuna.
 
Tottakai liittyy, tämä liittyy säätövoiman tarpeeseen, jossa ydinvoimalla on oma osansa tasatehoisena perusvoimana.
Säätövoiman nyt voi vaikka tehdä pierukäyttöisillä perseensuristimilla. Ydinvoima(tekniikka)an tällä ei ole pakollisia yhtymäkohtia. Sähköauton latureista muutenkin jauhetaan sähköautoketjussa.
 
Offtopic loppuu ja keskitytään ketjun otsikon aiheeseen, eli ydinvoimaan. Sähköautoista tai sähkönjakelusta voi jatkaa omissa ketjuissaan.
 
YLE Jopa kymmeniä uusia ydinvoimaloita Suomeen? Suuri lakiremontti tasoittaa tietä hiilettömyyteen pienoisvoimaloiden avulla

"VTT:n tutkimusryhmäpäällikkö Ville Tulkki arvioi, että jos Suomessa kaukolämpöä haluttaisiin alkaa tehdä pienillä, niin sanotuilla SMR (Small Modular Reactor) -voimaloilla, niitä voisi olla reaktorin käytöstä ja koosta riippuen "jopa kymmenen tai kymmeniä"."

Lainaus YLE:n uutisjutusta.

Helsingin lisäksi kaukolämmön tuotantoon SMR reaktoreita tarvisi ainakin nuo nykyisellään hiileen nojaavat kaupungit... Turku, Oulu ja noista pienemmistä Vaasa ainakin.
 
Rolls-Royce kaavailee minireaktoreita Iso-Britanniaan jo 2029.

Rolls-Royce plans mini nuclear reactors by 2029
By Roger Harrabin & Katie Prescott BBC environment analyst and business reporter
Share this with Email Share this with Facebook Share this with Twitter Share this with Whatsapp
Image copyright Rolls-Royce


Mini nuclear reactors could be generating power in the UK by the end of the decade.

Manufacturer Rolls-Royce has told the BBC's Today programme that it plans to install and operate factory-built power stations by 2029.

Mini nuclear stations can be mass manufactured and delivered in chunks on the back of a lorry, which makes costs more predictable.

But opponents say the UK should quit nuclear power altogether.

They say the country should concentrate on cheaper renewable energy instead.

Environmentalists are divided over nuclear power, with some maintaining it is dangerous and expensive, while others say that to achieve net zero emissions by 2050 all technologies are needed.

However, the industry is confident that mini reactors can compete on price with low-cost renewables such as offshore wind.

Rolls-Royce is leading a consortium to build small modular reactors (SMRs) and install them in former nuclear sites in Cumbria or in Wales. Ultimately, the company thinks it will build between 10 and 15 of the stations in the UK.

They are about 1.5 acres in size - sitting in a 10-acre space. That is a 16th of the size of a major power station such as Hinkley Point.
Rolls-Royce plans mini nuclear reactors by 2029
 
YLE Jopa kymmeniä uusia ydinvoimaloita Suomeen? Suuri lakiremontti tasoittaa tietä hiilettömyyteen pienoisvoimaloiden avulla

"VTT:n tutkimusryhmäpäällikkö Ville Tulkki arvioi, että jos Suomessa kaukolämpöä haluttaisiin alkaa tehdä pienillä, niin sanotuilla SMR (Small Modular Reactor) -voimaloilla, niitä voisi olla reaktorin käytöstä ja koosta riippuen "jopa kymmenen tai kymmeniä"."

Lainaus YLE:n uutisjutusta.

Annetaanko tuossa jutussa muiden mielestä vähän turhan ruusuinen kuva SMR-hankkeiden kehitysasteesta?

Totta on, että USA:ssa esim. nuScalen lisensiointi on meneillään, mutta kanadalainen "SMR-Roadmap"on kääntynyt muotoon "Kanadassa (siirryt toiseen palveluun) SMR-voimaloita hyödynnetään syrjäisillä alueilla..."
Ei, ei todellakaan hyödynnetä. Yhtään SMR:ää ei ole edes rakenteilla ja onko yhtään konkreettista SMR-laitoshanketta vireilläkään? Kiinassa ja Venäjällä on toki konkreettisempaa aktiviteettia mutta muuten pyöritellään lähinä kiiltokuvaesitteitä.

Jos OL3:n osalta ollaan huolissaan siitä, että se on "proto", niin SMR:en protoluonne on siihen verrattuna omissa sfääreissään ainakin lähitulevaisuudessa.
 
Annetaanko tuossa jutussa muiden mielestä vähän turhan ruusuinen kuva SMR-hankkeiden kehitysasteesta?

Totta on, että USA:ssa esim. nuScalen lisensiointi on meneillään, mutta kanadalainen "SMR-Roadmap"on kääntynyt muotoon "Kanadassa (siirryt toiseen palveluun) SMR-voimaloita hyödynnetään syrjäisillä alueilla..."
Ei, ei todellakaan hyödynnetä. Yhtään SMR:ää ei ole edes rakenteilla ja onko yhtään konkreettista SMR-laitoshanketta vireilläkään? Kiinassa ja Venäjällä on toki konkreettisempaa aktiviteettia mutta muuten pyöritellään lähinä kiiltokuvaesitteitä.

Jos OL3:n osalta ollaan huolissaan siitä, että se on "proto", niin SMR:en protoluonne on siihen verrattuna omissa sfääreissään ainakin lähitulevaisuudessa.

Jos Kiinassa ja Venäjällä osataan ja saadaan aikaan ja Euroopassa ym ei, niin se kertoo melkoisen synkän tarinan Euroopan jne tulevaisuudesta..
 
Kertoo paremminkin turvallisuusmääräyksien ja työn laadun valvonnan tiukkuudesta. Kyllä varmasti Euroopassakin saataisiin joku minireaktori vuodessa-kahdessa kyhättyä jos vaan jätetään huomiotta kaikki riskitekijät.
 
Annetaanko tuossa jutussa muiden mielestä vähän turhan ruusuinen kuva SMR-hankkeiden kehitysasteesta?

Totta on, että USA:ssa esim. nuScalen lisensiointi on meneillään, mutta kanadalainen "SMR-Roadmap"on kääntynyt muotoon "Kanadassa (siirryt toiseen palveluun) SMR-voimaloita hyödynnetään syrjäisillä alueilla..."
Ei, ei todellakaan hyödynnetä. Yhtään SMR:ää ei ole edes rakenteilla ja onko yhtään konkreettista SMR-laitoshanketta vireilläkään? Kiinassa ja Venäjällä on toki konkreettisempaa aktiviteettia mutta muuten pyöritellään lähinä kiiltokuvaesitteitä.

Jos OL3:n osalta ollaan huolissaan siitä, että se on "proto", niin SMR:en protoluonne on siihen verrattuna omissa sfääreissään ainakin lähitulevaisuudessa.
Tuossa puhutaan vain lämmön tuottamisesta reaktorilla, joka on paljon yksinkertaisempaa kuin sähkön tekeminen. Turbiini jää pois ja paineet on alemmat.
 
Jos Kiinassa ja Venäjällä osataan ja saadaan aikaan ja Euroopassa ym ei, niin se kertoo melkoisen synkän tarinan Euroopan jne tulevaisuudesta..
Erityisen huolestunut kannattaa olla siitä, että Euroopassa ei saada aikaan. Ei se osaamisesta varmasti jää kiinni vaan kaikesta kitkasta, mikä käytännön hankkeilla on edessään.
Sama nähtiin esim. Kuopion selluhankkeessa, joka kilpistyi nykykitkaan.

Tai sitten euroopassa annetaan käyttää turvallisuustekijötä jarruttamiseen.
Tämä on vähän kaksiteräinen miekka. Toisaalta turvallisuusvaatimusten pitääkin olla sen verran tiukat, että kaikki riskit tulevat huomioiduiksi mutta ei niistä toisaalta pitäisi tehdä perusteettomia jarruja.

Mitä venäläisiin laitoksiin tulee, niin jääkö ne nykyään edes missään olennaisessa pahasti länsilaitoksista jälkeen?

Tuossa puhutaan vain lämmön tuottamisesta reaktorilla, joka on paljon yksinkertaisempaa kuin sähkön tekeminen. Turbiini jää pois ja paineet on alemmat.

SMR:ia on kyllä hyvin moneen lähtöön. Ei voi väittää, että kyse olisi vain lämmöntuotannosta. Alemmat paineet merkitsee ohuempaa kuorta reaktorin ympärillä. Onkohan se välttämättä etu varsinkaan turvallisuuden kannalta?
 
SMR:ia on kyllä hyvin moneen lähtöön. Ei voi väittää, että kyse olisi vain lämmöntuotannosta. Alemmat paineet merkitsee ohuempaa kuorta reaktorin ympärillä. Onkohan se välttämättä etu varsinkaan turvallisuuden kannalta?
Jos luet tuon artikkelin, niin Suomessa on kyse juurikin lämmön tuotannosta.

Akademik Lomonosov ja Kanadan syrjäkulmille voi olla hyvinkin paikallaan yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto. Paineastiaan voi tehdä niin paksun kuoren kuin haluaa (maksaa), turvallisuutta se ei kyllä paranna.
 
Tuossa hyvä kirjoitus Suomen atomiteknillisen seuran lehdestä, jossa käydään läpi SECURE reaktorin toimintaa... Varsin veikeä kapistus.

https://www.google.com/url?sa=t&sou...FjAFegQIBBAB&usg=AOvVaw3Pr3qklRBPxHqXveYQ3ftR

Veikeä kapistus, joka sekin jäi aikanaan paperi- ja laboratorioharjoitukseksi, ts. yhtään tuollaista reaktoria ei koskaan rakennettu. Siitä, miten hyvin tuo käytännössä toimisi ja mitä muutoksia konkreettisesti tarvittaisiin nykymääräysten täyttämiseksi on vähän vaikeaa arvioida. ASEA/ABB kehitteli tuota edelleen... mutta paperi- ja labraharjoitukseksi sekin jäi.

On valitettava tosiasia, että hyvin harvasta laitoskonseptista on mitään konkreettista kokemusta ja mitä etäämmällä teknisesti ollaan valtavirrasta (ts. kevytvesireaktoreista) sitä suurempi on potentiaalisten yllättävien ongelmien joukko. Ei tämä välttämättä mikään este ole mutta erikoisempien konseptien kehittely kuluttaa rahaa ja aikaa helposti huomattavan paljon.
 
Saksasta kuuluu kummia, Merkelin puolue on lähtenyt puhumaan ydinvoimasta vaihtoehtona jota pitäisi selvittää. Saksassa alkaa ilmeisesti sähkön kova hinta ahdistamaan poliitikkoja.
Positionspapier: CDU zeigt sich offen für Rückkehr zur Atomkraft - WELT

Siinä on aika vakuuttaminen, että kannattaa lähteä jatkamaan vanhojen laitosten käyttöä (vaatinee nyt lykättyjä investointeja) puhumattakaan uusiin laitoksiin investoimisesta nyt, kun luottamus politiikan jatkuvuuteen on pilattu hyvin tehokkaasti. Ennen investointeja tarvittaneen vähintäänkin jonkinlaisia uhkasakkoja valtiolle, mikäli se menee muuttamaan sääntöjä.
 
Tähän tilastoja Saksan kivihiilen polton lisääntymisestä ydinvoiman kieltämisen jälkeen. Hyvä, että sieläkin tajutaan vihdoin myöntää kyseisen liikkeen olevan virhe.
 
Tuossa vielä sisäpiiriläisen blogia aiheesta:
 
Miten on mahdollista, että ventiilin kara on poikki tässä vaiheessa, varsinkin, kun venttiili on tärkeässä kohdassa ja sen EI PITÄISI olla halvinta mahdollista paskaa. Onko siellä mitotus päin helvettiä vai onko joku toimittaja kusettanut ja toimittanut ongelmajäte laatua olevia venttiilejä.

Miten ne oikein tuota rakentaa, kun tuolla tuntuu tulevan vähän kaikenlaiset mahdolliset ja mahdottomat virheet ja ongelmat.
 
Miten on mahdollista, että ventiilin kara on poikki tässä vaiheessa, varsinkin, kun venttiili on tärkeässä kohdassa ja sen EI PITÄISI olla halvinta mahdollista paskaa. Onko siellä mitotus päin helvettiä vai onko joku toimittaja kusettanut ja toimittanut ongelmajäte laatua olevia venttiilejä.

Miten ne oikein tuota rakentaa, kun tuolla tuntuu tulevan vähän kaikenlaiset mahdolliset ja mahdottomat virheet ja ongelmat.
Nämä ongelmathan ei liity tosiaan kovinkaan suoraan ydinvoimaan, vaan aivan uskomattoman surkeaan projektin johtamiseen.
 
Nämä ongelmathan ei liity tosiaan kovinkaan suoraan ydinvoimaan, vaan aivan uskomattoman surkeaan projektin johtamiseen.

Sen verta hyvä (helppo) ala ollut, että johtoon on päässyt epäpäteviä lähinnä kaverisuhteilla ja hommat ovat sujuneet jotenkuten. Uuden laitoksen osto-osaamista ei kuitenkaan ole alkuunkaan riittävästi.
 
Joku oli vertaillu voimaloiden valmistumisaikoja ja ainakaan vielä tuossa vaiheessa (neljä vuotta sitten) Olkiluoto ja Flamanville ei näyttäneet niin pahalta. Olkiluoto oli tietysti ensimmäinen laatuaan, mutta kyllä tässä nyt syyttävä sormi osoittaa laitostoimittajaan kun Kiinassakin meni tuplat arvioitua enemmän aikaa saada voimalat verkkoon, vaikka siis olivat harjoitelleet Suomessa ja Ranskassa.

Mitkä on sitten hyviä laitostoimittajia? Areva ja Westinghouse ei ainakaan. Rosatom ei ole saannut vieläkään Hanhikivelle rakennuslupaa. Korealaiset?
 
Viimeksi muokattu:
Nämä ongelmathan ei liity tosiaan kovinkaan suoraan ydinvoimaan, vaan aivan uskomattoman surkeaan projektin johtamiseen.
Voi se vika olla myöskin suunnittelussa tai materiaaleissa, mutta kyllä se on huomattavan vakava ongelma, jos VENTTIILIN KARAT hajoavat yhdessä testiajossa. Jos on tuollainenkin ongelma, niin mitä muuta siellä sitten onkaan?
 
Joku oli vertaillu voimaloiden valmistumisaikoja ja ainakaan vielä tuossa vaiheessa (neljä vuotta sitten) Olkiluoto ja Flamanville ei näyttäneet niin pahalta. Olkiluoto oli tietysti ensimmäinen laatuaan, mutta kyllä tässä nyt syyttävä sormi osoittaa laitostoimittajaan kun Kiinassakin meni tuplat arvioitua enemmän aikaa saada voimalat verkkoon, vaikka siis olivat harjoitelleet Suomessa ja Ranskassa.

Mitkä on sitten hyviä laitostoimittajia? Areva ja Westinghouse ei ainakaan. Rosatom ei ole saannut vieläkään Hanhikivelle rakennuslupaa. Korealaiset?
Kiinalaiset firmat todennäköisesti saisivat toimivaa aikaiseksi pikkaisen nopeammin kuin nämä eurooppalaiset.
 
Kiinalaiset firmat todennäköisesti saisivat toimivaa aikaiseksi pikkaisen nopeammin kuin nämä eurooppalaiset.
Taishanin EPR:n piti olla valmis kolmessa vuodessa, toteunut aika oli seitsemän vuotta. Onkohan niillä edes mitään järkevää kotimaista voimalatyyppiä.
 
Fennovoimasta puheenollen olivat näköjään valinneet automaation toimittajaksi Framatome-Siemensin, jolla on hyvät referenssit Olkiluodosta eikun mitä.
Tässä täytyy nyt muistaa, että luvitus on se mikä maksaa aikaa ja rahaa. Se, että sovelletaan jo kertaalleen luvitettuja periaatteita ja laitteita uuteen laitokseen on ihan eri luokan tehtävä kuin mihin OL3:n osalta jouduttiin. Toki aina voi tehdä päin persettä ja ottaa ihan uudet palikat käyttöön, mutta onkohan toimittaja näin hölmö :beye: YVL-ohjeetkin ovat tainneet kyllä muuttua hieman sitten OL3:lle noudatettavien paperien. Ja laitesarjojen elinkaari voi olla ongelma. Mutta joka tapauksessa ovat lopulta onnistuneesti luvittaneet täyden laitoksen Suomeen ja se on kuitenkin referenssi, jolla on myös huomattava painoarvo. (Mahtoiko Fennnolla varsinaisesti olla tarjolla muutakaan realistista toimittajaa.)

Kiinalaiset firmat todennäköisesti saisivat toimivaa aikaiseksi pikkaisen nopeammin kuin nämä eurooppalaiset.
Toimivan rakentaa kuka tahansa nopeasti, luvitettu ja toimiva onkin sitten ihan uusi pallopeli. Ei ole EPR ihan helppo rakentaa, jos Kiinassakin meni 7 vuotta hyvin helposta viranomaiskentästä huolimatta.

Kiinalaisilla on oma ranskalaisten N4-kopio (CPR-1000 ja myöhemmin ACPR-1000). Käytännössä sama tonninen laitos, mutta kiinalaisin komponentein. Jotain välimuotojakin on, ovat aina pikku hiljaa lisänneet omaa valmistusosuutta.
 
Toimivan rakentaa kuka tahansa nopeasti, luvitettu ja toimiva onkin sitten ihan uusi pallopeli. Ei ole EPR ihan helppo rakentaa, jos Kiinassakin meni 7 vuotta hyvin helposta viranomaiskentästä huolimatta.

Kiinalaisilla on oma ranskalaisten N4-kopio (CPR-1000 ja myöhemmin ACPR-1000). Käytännössä sama tonninen laitos, mutta kiinalaisin komponentein. Jotain välimuotojakin on, ovat aina pikku hiljaa lisänneet omaa valmistusosuutta.
Kiinassa myös EPR on monelta osin kiinalaisten omaa käsialaa. Ainoastaan primääripiiriin liittyvät komponentit ja suojausautomaatio tuli Arevalta/Framatomelta, mutta prosessiautomaatiokin taitaa olla kiinalainen. Ja samojen, meillä uutisissa olleiden ongelmien kanssa Kiinassakin on tahittu, mutta meillä viranomainen on paljon tarkempi. Kiinassa mennään vähän sillä mentaliteetilla, että korjataan vauhdissa puutteet.

Fennovoimasta puheenollen olivat näköjään valinneet automaation toimittajaksi Framatome-Siemensin, jolla on hyvät referenssit Olkiluodosta eikun mitä.
Framatomella on ihan kelpo referenssit esimerkiksi reaktorin suojaus- ja säätöautomaation toteuttamisesta. Ihmiset vain yhdistävät kyseisen firman aina vain tuohon epäonnen projektiin. EPR-reaktorilaitos oli Framatomelle käytännössä ensimmäinen voimalaitoskokonaisuus (rakennustekniikka, prosessijärjestelmät, automaatio yms), jota he lähtivät ehkä liian kunniahimoisesti toteuttamaan. Kokonaisen reaktorilaitoksen suunnittelu, luvittaminen ja toteuttaminen onkin vähän isompi pala nieltäväksi, jos referenssinä on vain primääripiirin komponenttien ja reaktori-automaation suunnittelua ja toteutusta.
 
Fennovoimasta puheenollen olivat näköjään valinneet automaation toimittajaksi Framatome-Siemensin, jolla on hyvät referenssit Olkiluodosta eikun mitä.
Montakohan ydinvoima-automaatiotoimittajaa mahtaa olla jäljellä markkinoilla?
 
Annetaanko tuossa jutussa muiden mielestä vähän turhan ruusuinen kuva SMR-hankkeiden kehitysasteesta?

Totta on, että USA:ssa esim. nuScalen lisensiointi on meneillään, mutta kanadalainen "SMR-Roadmap"on kääntynyt muotoon "Kanadassa (siirryt toiseen palveluun) SMR-voimaloita hyödynnetään syrjäisillä alueilla..."
Ei, ei todellakaan hyödynnetä. Yhtään SMR:ää ei ole edes rakenteilla ja onko yhtään konkreettista SMR-laitoshanketta vireilläkään? Kiinassa ja Venäjällä on toki konkreettisempaa aktiviteettia mutta muuten pyöritellään lähinä kiiltokuvaesitteitä.

Jos OL3:n osalta ollaan huolissaan siitä, että se on "proto", niin SMR:en protoluonne on siihen verrattuna omissa sfääreissään ainakin lähitulevaisuudessa.

Kaupallistaminen lähenee (toivottavasti). Tälle teknologialle on mielestäni kyllä näillä leveysasteilla tarvetta.

Tuossa vielä sisäpiiriläisen blogia aiheesta:

Täällä taustaa ja lisätietoa SMR:stä ja Kaukolämpöreaktorista FinNuclear
 
Tuollainen pikku-uutinen ydinvoima-alalta:

Ei näytä ylittäneen kynnystä Ylellä tai HS:llä...

Niin no, eipä tässä muuta erikoista ole kuin se, että jos oikein lykästää niin tällä vauhdilla/ongelmilla ensi vuonna kaupalliseen tuotantoon...
 
Tuollainen pikku-uutinen ydinvoima-alalta:

Ei näytä ylittäneen kynnystä Ylellä tai HS:llä...
26.3.2021 HS:


26.3.2021 YLE:


MTV Uutiset oli myöhässä.
 
MTV Uutiset oli myöhässä.
Niin no, latauslupa tarkoittaa hallinnollista lupaa aloittaa polttoaineen lataaminen reaktoriin. Pelkkä lupa ei aiheuta mitään konkreettista.

Latauksen aloittaminen taas on konkreettista toimintaa, jossa polttoainetta todella fyysisesti siirretään reaktoriin.
Vrt. hallinnollinen rakennuslupa ja rakentamisen konkreettinen aloittaminen. Nyt siis on "lyöty lapio maahan".
 
Niin no, latauslupa tarkoittaa hallinnollista lupaa aloittaa polttoaineen lataaminen reaktoriin. Pelkkä lupa ei aiheuta mitään konkreettista.

Latauksen aloittaminen taas on konkreettista toimintaa, jossa polttoainetta todella fyysisesti siirretään reaktoriin.
Vrt. hallinnollinen rakennuslupa ja rakentamisen konkreettinen aloittaminen. Nyt siis on "lyöty lapio maahan".

Niin ja lataaminen ei tarkoita mitään muuta kuin polttoaineen siirron altaasta toiseen.
 
Niin ja lataaminen ei tarkoita mitään muuta kuin polttoaineen siirron altaasta toiseen.
Tämä ei pidä paikkaansa termistön osalta. Kyllä lataus on aina reaktoriin laittoa. Jos menee altaasta toiseen, niin on valmistelevia töitä. Toki OL3:lla homma voi hieman hämärtyä, kun siirroissa on paskaputki polttoainerakennuksesta reaktorirakennukseen mukana. En nyt enää muista paljonko reaktorihalliin mahtui nippuja. Sitäkään en tiedä tarkoittiko TVO:n aloitus työkokonaisuuden aloitusta (siirrot) vai oikeasti nippuakin samantien reaktoriin. Hieman hassua lapata niitä ylitöinä viikonloppuna sisään.
 
OL3 tekee 1600 MWe sähköä täydellä teholla. Latauksen viivästyttäminen viikonlopun yli maksaa siis (olet. alhaisen 30 e/MWh sähkönhinnan) muutaman miljoona euroa. Ei taida työn hinta olla ihan noin kova, että kannattaisi viivästyttää latausta edes viikonlopun yli (pääsiäisestä puhumattakaan).
 
Lataamisessa kait polttoaineniput tosiaan siirretään alataasta toiseen, jos joku reaktorin haluaa "altaana" käsittää. Mutta tällä luvalla itse reaktoria ei kait saa vielä käynnistää, vaan siihen tarvitaan vielä erillinen lupa, joka tosin on kaiketi vähemmän raskas prosessi kuin tuo "latauslupaan" johtava, missä siis on jo todettu että laitos on valmis ja täyttää turvallisuusvaatimukset jne...
 
Kyllä nyt on kyse nimenomaan polttoaineen lataamisesta reaktoriin, jonka johdosta OL3:sta tulee ydinvoimalaitos. Todella merkittävä virstapylväs laitoksen käyttöönotossa.
 
Latauslupa myönnettiin perjantaina ja lataaminen alkoi eilen. Ja lataamisen aloittaminen tarkoittaa myös sitä, että laitoksen hallinnollinen käyttötila vaihdetaan, jolloin laitoksen käyttöön liittyvät säännöt ja määräykset, ns. turvallisuustekniset käyttöehdot tiukentuvat entisestään ja laitos on nyt virallisesti ydinvoimalaitos. Käyttötilan vaihtaminen ja lataus katsotaan alkaneeksi siitä, kun ensimmäinen polttoainenippu siirretään reaktorirakennuksen puolelle, mutta käytännössä ainoa sijoituspaikka polttoaineelle on reaktorirakennuksen puolella paineastia. Reaktorirakennuksen altaassa on muutama evakuointipaikka polttoainenipuille, mutta näitä käytetään vain ongelmatilanteissa, jos siirto pitää keskeyttää. Polttoaine ladataan reaktoriin, instrumentointi ja kansi asennetaan paikalleen, jonka jälkeen alkaa ylösajo kohti kuumavalmiutta. Kuumavalmiudessa suoritetaan kuumakokeiden toinen osa ja tämän jälkeen joskus kesällä tehdään ensimmäinen kriittisyys ja alkaa käyttöönottotestit tehoajolla.
 
Tämä ei pidä paikkaansa termistön osalta. Kyllä lataus on aina reaktoriin laittoa. Jos menee altaasta toiseen, niin on valmistelevia töitä. Toki OL3:lla homma voi hieman hämärtyä, kun siirroissa on paskaputki polttoainerakennuksesta reaktorirakennukseen mukana. En nyt enää muista paljonko reaktorihalliin mahtui nippuja. Sitäkään en tiedä tarkoittiko TVO:n aloitus työkokonaisuuden aloitusta (siirrot) vai oikeasti nippuakin samantien reaktoriin. Hieman hassua lapata niitä ylitöinä viikonloppuna sisään.
Ei tuo "paskaputki" hämärrä asiaa millään lailla. Reaktorin suojarakennuksen puolella polttoainetta ei pidetä muualla kuin paineastiassa. Ongelmatilanteita varten suojarakennuksen puolella on muutama evakuointipaikka, mikäli siirto pitää keskeyttää. Polttoaine kulkee siis ainoastaan polttoainealtaista paineastiaan ja toisin päin. Erillinen polttainerakennus on tyypillinen painevesireaktoreille, sillä se on onnettomuusanalyysien kannalta turvallisempi ratkaisu kuin säilyttää käytettyä polttoainetta suojarakennuksessa. Esimerkiksi primääripiirin LOCA:ssa tai sekundääripuolen putkimurtumassa suojarakennuksen sisällä olisi huomattavasti hankalampi taata suojarakennuksen sisäisissä avoaltaissa käytetyn polttoaineen jälkilämmönpoisto tai alikriittisyys. Lisäksi altaan porttien mahdolliset vuodot voisivat aiheuttaa ongelmia tehoajon aikana säätösauvatoimilaitteille ja sydäninstrumentoinnille kastuessaan.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 396
Viestejä
4 489 757
Jäsenet
74 154
Uusin jäsen
Almedin

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom