Keskustelua ydinvoimasta

[valurauta]

70-80-luvulla ASEA Atomin kiehutusvesireaktorimallia rakennettiin useampia kappaleita, joista kaksi Olkiluotoon. Siinä nähtiin massatuotannon edut, kun muutamassa vuodessa nousi yli kymmenen laitosta. Vaatimukset ovat tiukentuneet niistä ajoista lähtien, joten jos nykyisin haluaisi standardisoida laitoksen, niin pitäisi olla aika pitkälti 2000-luvun vaatimusten mukaista suunnittelua alusta lähtien.

EPR:ää on jo nyt tekeillä 6 kpl, joten ihan pienestä sarjasta ei siinäkään enää ole kyse. Laitoksesta on vain tullut niin massiivinen ja monimutkainen, että sarjatuotantokaan ei taida saada hintaa kovin alas. Hinkley Point C:ssä kai puhutaan yli 20 mrd £ hankkeesta, jolla rakennetaan kaksi yksikköä.

 

[Kvarkki]

Kattaako korvaukset mitenhyvin sen hinnan, joka olisi jäänyt plussaa, jos laitos olisi ollut käynnissä alun perin luvatusta valmistushetkestä?

Täytyy muistaa, että ei ne käyttövuoden mihinkään katoa, ne vain siirtyvät. Ts. menetyksiä tulee vain rahoista, jotka on projektiin sidottu ja maanneet joutilaana. Näistäkään ei ihan hirveästi voi tulla miinusta, koska maksupostit olivat kuitenkin sidottu tiettyihin vaiheisiin. Ei TVO koko summaa alussa lätkäissyt Arevan tilille. Voittoakin tuosta viivästymisestä toisaalta tulee, koska saivat voimalan lopulta halvalla hinnalla. Myös tuotannon siirtyminen voi olla vielä ihan hyväkin asia, viimeiset 10 vuotta kuitenkin sähkö on ollut halpaa.

 

[Lämpöpumppu]

EPR:ää on jo nyt tekeillä 6 kpl, joten ihan pienestä sarjasta ei siinäkään enää ole kyse. Laitoksesta on vain tullut niin massiivinen ja monimutkainen, että sarjatuotantokaan ei taida saada hintaa kovin alas. Hinkley Point C:ssä kai puhutaan yli 20 mrd £ hankkeesta, jolla rakennetaan kaksi yksikköä.

EPR ei ihan täysin sarjatuotantolaitos ole. Kuten edellisessä viestissä mainitsin, Framatome toimittaa pääasiassa vain reaktorin ja primäärijärjestelmät EPR-laitoksiin, joten kaikki laitokset ovat muilta osin hieman erilaisia. Esimerkiksi Taishanin laitokset poikkeavat oikeastaan todella paljon Olkiluodon laitoksesta. Framatome kuitenkin päätti toimittaa TVO:n tilauksesta avaimet käteen periaatteella kokonaisen laitoksen (yhdessä Siemensin kanssa).

 

[valurauta]

Täytyy muistaa, että ei ne käyttövuoden mihinkään katoa, ne vain siirtyvät. Ts. menetyksiä tulee vain rahoista, jotka on projektiin sidottu ja maanneet joutilaana. Näistäkään ei ihan hirveästi voi tulla miinusta, koska maksupostit olivat kuitenkin sidottu tiettyihin vaiheisiin. Ei TVO koko summaa alussa lätkäissyt Arevan tilille. Voittoakin tuosta viivästymisestä toisaalta tulee, koska saivat voimalan lopulta halvalla hinnalla. Myös tuotannon siirtyminen voi olla vielä ihan hyväkin asia, viimeiset 10 vuotta kuitenkin sähkö on ollut halpaa.

Toisaalta periaatepäätöksen edellytyksenä on, että ydinvoimalan rakentaminen on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Nyt on jäänyt saamatta n. 100 TWh päästötöntä ydinsähköä, kun juristit ja ekonomit ovat kinastelleet hernepusseista, puolin jos toisin.

 

[Chaos]

Toisaalta periaatepäätöksen edellytyksenä on, että ydinvoimalan rakentaminen on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Nyt on jäänyt saamatta n. 100 TWh päästötöntä ydinsähköä, kun juristit ja ekonomit ovat kinastelleet hernepusseista, puolin jos toisin.

Tavallaan jäänyt tuottamatta, mutta kyseinen energiamäärä nykyisellä kokoonpanolla tuotetaan sitten myöhemmin, käyttöikähän ei tuossa ole vielä muuttunut suuntaan tai toiseen. Ja tekniikan kehittyessä ja laitteita uusittaessa, tuo "vaje" ajetaan tulevaisuudessa kiinni huomattavasti nopeammin, kuin mitä tuon tuottamiseen olisi mennyt nykyisellä kokoonpanolla.

 

[Kvarkki]

Toisaalta periaatepäätöksen edellytyksenä on, että ydinvoimalan rakentaminen on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Nyt on jäänyt saamatta n. 100 TWh päästötöntä ydinsähköä, kun juristit ja ekonomit ovat kinastelleet hernepusseista, puolin jos toisin.

Peanuts. Moniko muistelee vielä, että nykytuotannossakin olevat laitokset olivat myöhässä, tais niistä joku/jotkut vähän palaakin. Tuohon sarjatuotantoaikaan ja vaatimustasoon kun peilaa, niin vuosi-pari myöhässä oli jo iso juttu.

 

[Resetor]

Tällä sivulla on paljon tietoa SMR laitoksista, kannattaa tutustua.
Suomalainen pienydinvoima / pienreaktori / SMR kehitys | FinNuclear ry

 

[mRkukov]

Olkiluoto 3 tulee sittenkin osuvaan aikaan

Spoileri

Valtakunnan sähköenergiahuollon ja Satakunnan maakunnan talouden kannalta olennaisen tärkeän voimalainvestoinnin on määrä tuottaa tänä vuonna Olkiluodossa ensimmäiset megawattituntinsa verkkoon.



Olkiluoto 3 -ydinvoimala on koetellut enemmän kuin tarpeeksi Teollisuuden Voima Oyj:n omistajia ja epäilemättä myös laitostoimittajaa. Joulukuussa 2019 laitostoimittaja ilmoitti kaupallisen tuotannon käynnistyksen siirtyvän edelleen, tällä kertaa maaliskuulle 2021.



Myöhästyminen keväästä 2009 on kestoltaan dramaattinen, mutta myönteisen kautta katsoen Olkiluoto 3 onkin valmistumassa tuotantoon oivalliseen aikaan.



Asenteet ovat sulaneet ydinvoimalle aiempaa myönteisemmiksi, sillä tuoreen mielipidemittauksen mukaan 47 prosenttia suomalaisista puoltaa ydinvoiman lisäämistä sähköntuotannossa ja vain 23 prosenttia vähentäisi sen osuutta. Jopa vihreistäkin ainakin osa on ydinvoiman puolella. (Lähde: Energiateollisuus).



Ilmastonmuutoksen seuraukset ilmenevät energia-asenteiden kyselytuloksissa niin, että suurimman lisäyskannatuksen saavat aurinko- ja tuulivoima. Kannatusprosentit ovat 89 ja 79 prosenttia. Päästöjen leikkaaminen näyttää saavan kansalaisilta vahvan tuen, sillä yhtä selkeä enemmistö puoltaa hiilen ja turpeen polton vähennystä sähköenergian tuotannossa. Sähköntuontiakin haluttaisiin pienentää.



Ilman ydinvoimaa toiveisiin ja tavoitteisiin vastaaminen on vaikeaa. Esimerkkinä on tuulivoima, jota on rakennettu voimallisella julkisella tuella ja ymmärtämyksellä.




Tuulivoimayhdistyksen tilastoinnin mukaan voimaloita on nyt tuotannossa runsaat 2 000 megawattia eli nimellisesti yli Olkiluoto 3:n noin 1 600 megawatin tuotantotehon. Vuonna 2018 tuulisähkön osuus kulutuksesta oli edelleen vaatimattomat 7 prosenttia. Aurinkosähkön tuotanto-osuus oli 0,2 prosenttia.



Näillä osuuksilla ja tuotannolla ei kansantaloutta ja suomalaisten hyvinvointia ei pidetä käynnissä.



Olkiluodon pitkä voimalaitosprojekti on merkinnyt Satakunnalle onnekasta lisää aluetalouteen. Voimalatyömaa on edelleen suuri työllistäjä, sillä laitostoimittaja Areva-Siemens -konsortion töissä on runsaat 1 700 työntekijää ja TVO:n projektiorganisaatiossa on noin 400 henkilöä.

Asenteet ovat sulaneet ydinvoimalle aiempaa myönteisemmiksi, sillä tuoreen mielipidemittauksen mukaan 47 prosenttia suomalaisista puoltaa ydinvoiman lisäämistä sähköntuotannossa ja vain 23 prosenttia vähentäisi sen osuutta. Jopa vihreistäkin ainakin osa on ydinvoiman puolella. (Lähde: Energiateollisuus).

Hyvä jos tilastoissakin alkaa näkyä asennemuutos. Lisää vähäpäästöisintä ydinvoimaa vain niin saadaan ehkä tämä pallo vielä pelastettua.

 

[xana]

Fennovoiman ydinvoimalan piti käynnistyä viime kuussa – taustalla muhii erikoinen kiista: "Ajatuksena mahdotonta", että suomalaiset opettavat venäläisiä

"Myöskään Rosatomin Laaksonen ei hakkaisi kiveen Hanhikiven lopullisen valmistumisen päivämäärää.

– Jää nähtäväksi, miten yhteispeli sujuu Fennovoiman kanssa sekä Fennovoiman ja STUK:n välillä. Tässä tuntuu olevan resurssipulaa sekä Fennovoimassa että todennäköisesti myös STUK:ssa."

Alun perin Fennovoima valitsi Toshiban rakentamaan ydinvoimalan. Olisiko se ollut jo valmis nyt tammikuussa 2020?

 

[Kvarkki]

Suurin yksittäinen osa on alustava turvaseloste. Jos se on 21 lukua pitkä, niin parista ensimmäisestä luvusta on saatu osia - alkutaipaleella siis ollaan.

Suurin piirtein siis johdanto ja käytetyt määritelmät/standardit saatu toimitettua.

 

[Chaos]

Laaksonen, no, EX-STUK, niin no, varmaan ymmärtää sen, että, mikä tökkii.


Joka tapauksessa, uskon, että kunhan tämä projekti starttaa, niin se on täysin aikataulussa.

 

[Kvarkki]

Laaksosella joskus suu käy ennen kuin aivot käynnistyy, mutta ei se tuossa väärässä ollut. Erilainen systeemi ei ole sama kuin kelvoton. Länkkärityyliin pakottaminen ei saa muuta aikaan kuin lisää virheitä. Länkkäri on helpompi kouluttaa tarkastamaan venäläiset paperit kuin venäläinen toimimaan länsimaisesti. Täytyy muistaa, että venäläinen toimija ei ole yksittäinen taho vaan ketju suunnittelu- ja tutkimuslaitoksia.

e: Projekti pysyy aivan varmasti aikataulussa. Aikataulusta julkaistaan vaan uusia versioita tarpeen mukaan

 

[valurauta]

Fennovoiman ydinvoimalan piti käynnistyä viime kuussa – taustalla muhii erikoinen kiista: "Ajatuksena mahdotonta", että suomalaiset opettavat venäläisiä

"Myöskään Rosatomin Laaksonen ei hakkaisi kiveen Hanhikiven lopullisen valmistumisen päivämäärää.

Aikatauluongelmien juurisyy taitaa olla tässä:

Rosatom toimittaa Fennovoimalle ydinvoimalaitoksen niin sanotusti avaimet käteen -periaatteella.

Ja juuri siinä onkin Laaksosen mukaan Fennovoiman hankkeen pitkittymisen perussyy. Laaksosen puhahtaa, että Fennovoima oli alun perin liiaksi "juristien ja hallintoihmisten" yhtiö.
– Yleensä insinöörit ovat rakentaneet ydinvoimalat, eivätkä juristit, hän sivaltaa.​

Juuri "avaimet käteen"-periaatteesta seuraa, että valtavan monimutkainen hanke kyetään abstraktoimaan niin yksinkertaiselta näyttäväksi paketiksi, että sellaisen ostaminen onnistuu juristilta ja ekonomiltakin. Hankinnan todellinen vaativuus jää piiloon.

Tämän seurauksena hankitaorganisaatiokaan ei oikein ole hankkeen vaativuuden edellyttämällä tasolla. Ei ydinvoimalaa voi ostaa kuin jotain valmiiksi koottua Ikea-kalustoa vaan myös ostajalla on oltava riittävä osaaminen tutkia ja tarkastaa jokainen osajärjestelmä ja kyky ottaa kantaa valittaviin teknisiin ratkaisuihin. Ei oikein riitä, että juristi tiedustelee avainten toimituksen ajankohtaa ja ekonomi, että milloin sähköä alkaa tulla.

 

[Resetor]

Tässä Hanhikiven sopassa on kyse siitä, että meidän virannomaiset haluaa dokumentit siitä miten voimalan dokumentit on tehty... Niitä Rosatomilla ei ole, joten ne pitää tehdä. Ongelma on se, että kun kyse on vanhan voimalakonseptin useita kertoja parannellusta systeemistä, niin mistä löydetään dokumentti sille miksi jossain dokumentissa, joka on 60 luvulta lukee näin.

 

[Resetor]

Ruotsissa Ruotsi demokraatit haluaa estää Ringhalsin voimalan sulkemisen... Viisas suunnitelma.

 

[Kvarkki]

Ainoa vaan, että ovat vuosikaudet jo myöhässä tuossa puuhassa. Polttoaineen kannalta sulkemisen optimointi lienee tehty jo pari-kolme vuotta sitten (tai silloin, kun asiasta päättivät jos siitä on vähemmän aikaa). Sulkemispäätöksen peruminen ydinvoimalan tapauksessa on varsin kallis temppu. Siltikin toki kannattava, niin Ruotsissa kuin Saksassa, jossa meni ainakin yksi voimala kiinni vuoden vaiheessa. Noh, onneksi uusi hiilivoimala sentään avataan tilalle

 

[Willema]

Hesarissa 19.1. -20 arvioidaan energian tuotantotapojen suuntautumista vuoteen 2050. Artikkelin ja kuvaajan mukaan käännekohta on juuri menossa. Suurin muuttuja on aurinko- ja tuulivoiman lisääntyminen tuotantopanostuksena. Koska uusia ydinvoimaloita ei tehdä aina entisten sulkemisen tahtiin, sen osuus vähenee väistämättä. Tosin tästä saattaa puuttua pienten modulaaristen ydinvoimaloiden eli SMR-reaktoreiden tuleva merkitys. Niiden pääasiallinen tuotanto voi kuitenkin olla kaukolämmön tuotanto sähkön sijasta. Ilmastomuutoksen merkitys on myös kysymysmerkki. Ilmaston lämpeneminen vähentää lämmitystarvetta ja yhä runsaammat sadejaksot voivat lisätä vesivoiman tuotantokapasiteettia, edellytyksellä ettei vesimassoja ohijuoksuteta voimaloista. Hesari muokkasi kaavion otsikon sähkön tuotantoa kuvaavaksi!

 

[Lämpöpumppu]

Hesarissa 19.1. -20 arvioidaan energian tuotantotapojen suuntautumista vuoteen 2050. Artikkelin ja kuvaajan mukaan käännekohta on juuri menossa. Suurin muuttuja on aurinko- ja tuulivoiman lisääntyminen tuotantopanostuksena. Koska uusia ydinvoimaloita ei tehdä aina entisten sulkemisen tahtiin, sen osuus vähenee väistämättä. Tosin tästä saattaa puuttua pienten modulaaristen ydinvoimaloiden eli SMR-reaktoreiden tuleva merkitys. Niiden pääasiallinen tuotanto voi kuitenkin olla kaukolämmön tuotanto sähkön sijasta. Ilmastomuutoksen merkitys on myös kysymysmerkki. Ilmaston lämpeneminen vähentää lämmitystarvetta ja yhä runsaammat sadejaksot voivat lisätä vesivoiman tuotantokapasiteettia, edellytyksellä ettei vesimassoja ohijuoksuteta voimaloista. Hesari muokkasi kaavion otsikon sähkön tuotantoa kuvaavaksi!

Eipä tuo ydinvoima kovin radikaalisti tuon mukaan ole vähenemässä, eikä näin ole todennäköisesti käymässäkään. Maailmalla on kuitenkin ainakin pari kymmentä ydinvoimalaa rakenteilla tälläkin hetkellä, jotka monet ovat tehokkaampia kuin nämä lähitulevaisuudessa alasajettavat laitokset.

Mielenkiinnolla odotan, miten tullaan handlaamaan tuuli- ja aurinkovoiman tuomat verkon heilahtelut. Annetaanko isoille voimalaitoksille tehorajoituksia vai saadaanko riittävästi luotua synteettistä inertiaa tarvittaessa.

 

[Griffin]

Jos ilmasto ei muutukaan todella huimasti ja meillä on esim viikko kylmää talvella, -25...-35 ja ei juuri tuule (Kun on korkeapaine), aurinkokennot on lumen ja jään peitossa, niin sitten tuon mukaan mentäessä pistetään sähköt pois ja annetaan kämppien jäähtyä ym.

Ihme haihattelua nyt taas!

Tietysti, jos hyvin käy ja talvella on tulevaisuudessa pahimmillaan n 10 astetta pakkasta, niin sitten tuo ei ole ihan niin paha katastrofi.. Tietysti tuo aurinko ei silti tuota mitään talvella, kun taivas on miltei poikkeuksetta pilvessä (Vaikka kennot saattavat olla sulat ja näkyvissä).

 

[valurauta]

Ainoa vaan, että ovat vuosikaudet jo myöhässä tuossa puuhassa. Polttoaineen kannalta sulkemisen optimointi lienee tehty jo pari-kolme vuotta sitten (tai silloin, kun asiasta päättivät jos siitä on vähemmän aikaa). Sulkemispäätöksen peruminen ydinvoimalan tapauksessa on varsin kallis temppu. Siltikin toki kannattava, niin Ruotsissa kuin Saksassa, jossa meni ainakin yksi voimala kiinni vuoden vaiheessa. Noh, onneksi uusi hiilivoimala sentään avataan tilalle

Eikö ydinvoimaa ole aina mainostettu sillä, että polttoaine on halpaa (ja kaikki muu kallista)?

Suunnitellun sulkemisen peruminen ei tietenkään ole mikään helppo eikä halpa asia mutta kustannuksiakin suurempi haaste voi tulla polttoaineen saatavuudesta lyhyellä varoitusajalla. Ydinpolttoaineen hankinta kun ei taida olla ihan yhtä yksinkertaista kuin tyhjän kaasupullon vaihto lähihuoltiksella.

 

[zepi]

Eipä tuo ydinvoima kovin radikaalisti tuon mukaan ole vähenemässä, eikä näin ole todennäköisesti käymässäkään. Maailmalla on kuitenkin ainakin pari kymmentä ydinvoimalaa rakenteilla tälläkin hetkellä, jotka monet ovat tehokkaampia kuin nämä lähitulevaisuudessa alasajettavat laitokset.

Mielenkiinnolla odotan, miten tullaan handlaamaan tuuli- ja aurinkovoiman tuomat verkon heilahtelut. Annetaanko isoille voimalaitoksille tehorajoituksia vai saadaanko riittävästi luotua synteettistä inertiaa tarvittaessa.

Sähköautot korjaavat ongelman kuin itsestään. Ne ovat melkein täydellisiä sähköverkon tasaajia.

Jokaisessa modernissa sähköautossa on nettiliittymä ja tarpeeksi älyä, että se voi moduloida lataustehoaan sähkön hinnan perusteella. Kuluttajalla on vielä intressi hyödyntää halpa sähkö ja sähköverkolla on intressi mahdollistaa se kuorman tasaus ja siitä hyötyminen.

 

[Griffin]

Sähköautot korjaavat ongelman kuin itsestään. Ne ovat melkein täydellisiä sähköverkon tasaajia.

Jokaisessa modernissa sähköautossa on nettiliittymä ja tarpeeksi älyä, että se voi moduloida lataustehoaan sähkön hinnan perusteella. Kuluttajalla on vielä intressi hyödyntää halpa sähkö ja sähköverkolla on intressi mahdollistaa se kuorman tasaus ja siitä hyötyminen.

Kapasiteetti on liian pieni (Akut ovat melko surkeita energiavarastoja, kuten autojen kantomatka kertoo) Lisäksi sitä lataamista ei voida viivästyttää päivätolkulla..

 

[Kvarkki]

Eikö ydinvoimaa ole aina mainostettu sillä, että polttoaine on halpaa (ja kaikki muu kallista)?

Suunnitellun sulkemisen peruminen ei tietenkään ole mikään helppo eikä halpa asia mutta kustannuksiakin suurempi haaste voi tulla polttoaineen saatavuudesta lyhyellä varoitusajalla. Ydinpolttoaineen hankinta kun ei taida olla ihan yhtä yksinkertaista kuin tyhjän kaasupullon vaihto lähihuoltiksella.

Onhan se polttoaine halpaa tuotettua energiayksikköä kohden, koska yhdestä nipusta saa huomattavan paljon energiaa ulos. Samasta syystä, jos jätät puolet nipusta käyttämättä, niin ei ole enää ollenkaan halpaa. Kaiken lisäksi vajaakäyttöisten nippujen loppusijoitus maksaa vähintään saman kuin loppuun käytettyjen. Käytännössä laitokset ajetaan yleensä näistä syistä alas siten, että viimeiset lataukset optimoidaan käyttämään kaikki polttoaineesta saatavissa oleva energia laitoksen tehon hiipuessa pikkuhiljaa. Ringalsilla taidettiin mennä lopussa alle 50 % nimellistehosta. Tuotannonmenetyksiä tulee, mutta silti halvempaa kuin ladata 1/4 tai 1/5 uusia nippuja reaktoriin viimeisiksi vuosiksi. Tämä johtaa taas sitten siihen, että uudelleenkäynnistys ei ole ollenkaan halpaa ja helppoa. Joutuvat pistämään paljon enemmän uusia nippuja ja nippuja ei voi käyttää loppuun optimaalisella tavalla.

Polttoaineen hankintaprosessi ottaa tyypillisesti noin vuoden, toki maakohtaisia eroja löytyy. Esim. jos valmistuksen saa aloittaa ennen kaikkien paperien hyväksymistä, niin tämä säästää pirusti aikaa. Alle puolen vuoden toimittaminen vaatii sitten jo äärimmäisen hyvää tahtoa sekä toimittajan että viranomaisen suunnasta, käytännössä sanoisin liki mahdottomaksi.

 

[moukula]

Kapasiteetti on liian pieni (Akut ovat melko surkeita energiavarastoja, kuten autojen kantomatka kertoo) Lisäksi sitä lataamista ei voida viivästyttää päivätolkulla..

Yksittäisellä autolla kapasiteetti on aika pieni, joku 100kWh ehkä. Mutta kun niitä autoja on 100000, joista yöaikaan 80% latauksessa, niin onhan siinä jo 8TWh.

 

[Heimolainen]

Sähköautot korjaavat ongelman kuin itsestään. Ne ovat melkein täydellisiä sähköverkon tasaajia.

Jokaisessa modernissa sähköautossa on nettiliittymä ja tarpeeksi älyä, että se voi moduloida lataustehoaan sähkön hinnan perusteella. Kuluttajalla on vielä intressi hyödyntää halpa sähkö ja sähköverkolla on intressi mahdollistaa se kuorman tasaus ja siitä hyötyminen.

Kiva lähtee aamulla töihin, kun sähköyhtiö on tasannut verkkoa vetämällä rangen alle työmatkaan. Jokainen varmistaa tuossa kohtaa omat liikkumisensa, ja kytkee auton pois verkosta. Milläs sitten tasaillaan?

 

[Resetor]

Kiva lähtee aamulla töihin, kun sähköyhtiö on tasannut verkkoa vetämällä rangen alle työmatkaan. Jokainen varmistaa tuossa kohtaa omat liikkumisensa, ja kytkee auton pois verkosta. Milläs sitten tasaillaan?

Niin eiköhän tuo toimisi sillä tavalla, että annat auton omistajana ehdot paljonko siitä kapasiteetista voi myydä ja millä hinnalla.

 

[Antti Alien]

Sähköautot korjaavat ongelman kuin itsestään. Ne ovat melkein täydellisiä sähköverkon tasaajia.

Jokaisessa modernissa sähköautossa on nettiliittymä ja tarpeeksi älyä, että se voi moduloida lataustehoaan sähkön hinnan perusteella. Kuluttajalla on vielä intressi hyödyntää halpa sähkö ja sähköverkolla on intressi mahdollistaa se kuorman tasaus ja siitä hyötyminen.

Mikä sähköauto osaa tällä hetkellä katsoa sähkön hintaan ja päättää latauksesta sen perusteella? Tai missä sähköautossa ylipäätään on valmiina nettiliittymä? Minun autooni pitää ainakin ihan itse hankkia sim-kortti, ja sen lisäksi n. 100 e/vuosi maksava autonvalmistajan yhteyspaketti, jolla ei kyllä silläkään saa mitään hinnanseurantaa, vaan lähinnä käsin tehtävät latauksen ajastamiset verkon yli.

Entä onko se todella hyödyksi kuluttajalle, jos sähköauton lataaminen kotona kestää 12 tuntia, josta puolet auto odottelee halvempaa sähköä, eikä sen vuoksi ehdi latautua?

 

[Resetor]

Mikä sähköauto osaa tällä hetkellä katsoa sähkön hintaan ja päättää latauksesta sen perusteella? Tai missä sähköautossa ylipäätään on valmiina nettiliittymä? Minun autooni pitää ainakin ihan itse hankkia sim-kortti, ja sen lisäksi n. 100 e/vuosi maksava autonvalmistajan yhteyspaketti, jolla ei kyllä silläkään saa mitään hinnanseurantaa, vaan lähinnä käsin tehtävät latauksen ajastamiset verkon yli.

Entä onko se todella hyödyksi kuluttajalle, jos sähköauton lataaminen kotona kestää 12 tuntia, josta puolet auto odottelee halvempaa sähköä, eikä sen vuoksi ehdi latautua?

Tässähän katsotaan tulevaisuuteen 5-10 vuoden päähän. Tuulivoiman lisääminen ja aurinkoenergia lisää sähkön pörssihinnan vaihtelua, joka ennustetusti tulevaisuudessa on merkittävämpää.

Näillä älykkäillä sähköverkoilla voidaan ensinnäkin ostaa sitä sähköä, kun sitä on verkossa liikaa, odotuttaa latausta kun sähkö on halvempaa ja myös myydä kun kysyntä on kova. Auton omistajan on asetettava siihen autoonsa ne ehdot joilla sitä käytetään akkuna. Jos tiedossa on, ettei päivittäin tule yllättäen yli 50km ajotarvetta tai sen auton voi tarvittaessa pikaladata ensin, niin eihän siinä... Jos on varattava sitä rangea, niin silloin tuota ei akkuna voi käyttää.

 

[Heimolainen]

Niin eiköhän tuo toimisi sillä tavalla, että annat auton omistajana ehdot paljonko siitä kapasiteetista voi myydä ja millä hinnalla.

Miksi antaisin? Itselle ainakin vapaa liikkuvuus ja sen mutkattomuus on tärkeämpää, kuin mitättömän pienen tilin tekeminen autolla. Itse käyn n. 1-2krt kk autolla sellaisen matkan aamulla, että sähköautosta ei viitsisi montaa kymmentä prosenttia antaa tasaukseen.

Kuinkakohan paljon tulee nousemaan sähkönsiirtomaksut, kun päivitetään jakeluverkko kestämään liikkumisesta johtuva energian tarve? Veikkaan, että nykyiset korotukset on aika pähkinöitä siihen verrattuna. Ja väki itkee jo nyt.

 

[Resetor]

Miksi antaisin? Itselle ainakin vapaa liikkuvuus ja sen mutkattomuus on tärkeämpää, kuin mitättömän pienen tilin tekeminen autolla. Itse käyn n. 1-2krt kk autolla sellaisen matkan aamulla, että sähköautosta ei viitsisi montaa kymmentä prosenttia antaa tasaukseen.

Kuinkakohan paljon tulee nousemaan sähkönsiirtomaksut, kun päivitetään jakeluverkko kestämään liikkumisesta johtuva energian tarve? Veikkaan, että nykyiset korotukset on aika pähkinöitä siihen verrattuna. Ja väki itkee jo nyt.

Jokainen voi toimia aivan kuten haluaa... Se minkälaista tiliä tuolla pystyy tekemään selviää aikanaan.

Keskimäärin autolla ajetaan se alle 30km vuorokaudessa, sillä tarpeella sähköauto latautuu vaikka 4A pistorasiasta... Meillä sähköverkko kestää sen että jouluaattona saunotaan ja puoli suomea käristää possua uunissa, siihen nähden sähköautoihin tarvittavat siirtomäärät kyllä menee nykyiselläkin verkolla.

Paikallisia investointitarpeita voi olla jossain tyyppisesti nelostien varren ABC:n pihaan, että sinne saadaan riittävästi pikaltaus mahdollisuuksia... mutta ei muuten.

 

[Meisseli]

Tai missä sähköautossa ylipäätään on valmiina nettiliittymä?

Uusissa autoissa on jo hetken ollut pakollinen ominaisuus automaattinen hätäpuhelu jossa lähtee puhelun lisäksi sijainti ja muutakin dataa. Niissä on siis e-sim ja tarvittavat palikat datan siirtoon.

Se on asia erikseen, että valmistajat eivät halua maksaa siitä datasiirrosta yhtään enempää kuin on pakko, joten muut palvelut vaativat kuluttajaa hankkimaan oman erillisen liittymän.

Raudan puolesta olisi siis kaikki mahdollisuudet seurata sähkön hintaa ja ohjata latausta sen perusteella. Käytännössä tämmöistä ei ehkä vielä yksikään valmistaja tarjoa, mutta helppo se on lisätä jos markkinoilla alkaa selvästi olla kysyntää.

 

[Griffin]

Miksi antaisin? Itselle ainakin vapaa liikkuvuus ja sen mutkattomuus on tärkeämpää, kuin mitättömän pienen tilin tekeminen autolla. Itse käyn n. 1-2krt kk autolla sellaisen matkan aamulla, että sähköautosta ei viitsisi montaa kymmentä prosenttia antaa tasaukseen.

Kuinkakohan paljon tulee nousemaan sähkönsiirtomaksut, kun päivitetään jakeluverkko kestämään liikkumisesta johtuva energian tarve? Veikkaan, että nykyiset korotukset on aika pähkinöitä siihen verrattuna. Ja väki itkee jo nyt.

Jos sähköautoilu yleistyy huomattavasti seuraavan 20 vuoden aikana, niin energian siirtomaksut todennäköisesti ainankin 3 kertaistuvat nykyisestä, sillä nuo vaativat sekä sen "älysähköverekon" rakentamisen, että ylläpidon ja miltei jokapaikkaan pitää myös vaihtaa paksumpia johtoja, sillä siinä, missä ennen pärjättiin taludessa 3X25A sulakkeilla, niin sähköautojen kanssa pitää saada 3X63A sulakkeet, jolloin tahtoo jo maakaapelit ja muuntoasemat jäädä pieniksi jokapuolella Suomea. Tulee siis olemaan TODELLA kallista, jos tuota käydään survomaan nopeasti läpi.

Lisäksi tarvitaan lisää voimalaitoksia.

 

[Heimolainen]

Jokainen voi toimia aivan kuten haluaa... Se minkälaista tiliä tuolla pystyy tekemään selviää aikanaan.

Keskimäärin autolla ajetaan se alle 30km vuorokaudessa, sillä tarpeella sähköauto latautuu vaikka 4A pistorasiasta... Meillä sähköverkko kestää sen että jouluaattona saunotaan ja puoli suomea käristää possua uunissa, siihen nähden sähköautoihin tarvittavat siirtomäärät kyllä menee nykyiselläkin verkolla.

Paikallisia investointitarpeita voi olla jossain tyyppisesti nelostien varren ABC:n pihaan, että sinne saadaan riittävästi pikaltaus mahdollisuuksia... mutta ei muuten.

Täyssähköön et taida saada kovinkaan paljoa rangea 4A linjasta. Teslan model 3:een saat 11kw linjasta n. 65km/h rangea, joten tuolla alle 1kw pitäisi ladata 8h, jotta saan katettua pääsyni töihin. Varmasti nuo pikalatausasemat yleistyvät, mutta tuo jakeluverkon ongelma oli ainakin mainittu parin viikon sisällä olleessa jutussa. Siinä ongelmaksi laitettiin samanaikainen lataus ja mitä pidempi se latausaika on, sitä enemmän tulee olemaan samanaikaisesti latauksessa. Hidas lataus luo myös kapasiteetti ongelmaa latausasemille.

Jos sähköautoilu yleistyy huomattavasti seuraavan 20 vuoden aikana, niin energian siirtomaksut todennäköisesti ainankin 3 kertaistuvat nykyisestä, sillä nuo vaativat sekä sen "älysähköverekon" rakentamisen, että ylläpidon ja miltei jokapaikkaan pitää myös vaihtaa paksumpia johtoja, sillä siinä, missä ennen pärjättiin taludessa 3X25A sulakkeilla, niin sähköautojen kanssa pitää saada 3X63A sulakkeet, jolloin tahtoo jo maakaapelit ja muuntoasemat jäädä pieniksi jokapuolella Suomea. Tulee siis olemaan TODELLA kallista, jos tuota käydään survomaan nopeasti läpi.

Lisäksi tarvitaan lisää voimalaitoksia.

Tätä meinasin juuri, ei pelkästään jakeluverkko, vaan myös taloihin ja taloyhtiöihin tarvitaan suuria investointeja, jotta kapasiteetti riittää.

 

[Resetor]

Jos sähköautoilu yleistyy huomattavasti seuraavan 20 vuoden aikana, niin energian siirtomaksut todennäköisesti ainankin 3 kertaistuvat nykyisestä, sillä nuo vaativat sekä sen "älysähköverekon" rakentamisen, että ylläpidon ja miltei jokapaikkaan pitää myös vaihtaa paksumpia johtoja, sillä siinä, missä ennen pärjättiin taludessa 3X25A sulakkeilla, niin sähköautojen kanssa pitää saada 3X63A sulakkeet, jolloin tahtoo jo maakaapelit ja muuntoasemat jäädä pieniksi jokapuolella Suomea. Tulee siis olemaan TODELLA kallista, jos tuota käydään survomaan nopeasti läpi.

Lisäksi tarvitaan lisää voimalaitoksia.

Mihin tämmöiset väitteet perustuvat?

 

[pulatunnus]

Jokainen voi toimia aivan kuten haluaa... Se minkälaista tiliä tuolla pystyy tekemään selviää aikanaan.

Keskimäärin autolla ajetaan se alle 30km vuorokaudessa, sillä tarpeella sähköauto latautuu vaikka 4A pistorasiasta... Meillä sähköverkko kestää sen että jouluaattona saunotaan ja puoli suomea käristää possua uunissa, siihen nähden sähköautoihin tarvittavat siirtomäärät kyllä menee nykyiselläkin verkolla.

4A rajoitus ei vauhdita sähköautoilua, ja monet on valmiita maksamaan siitä että tarvittaessa voi ladata nopeammin.

Sähköautot nähdään myös kääntäen, voivat olla säätökuormana, ja jotkin puhununeet jopa varastona.

Mutta jos sähköautojen kanta kasvaa suureksi, syntyy myös hetkiä jolloin niiden lataus ja muu kulutuspiikki voi osua päällekkäin, jolloin sitten jostain muualta pitää tiputella reippaammin kuormaa.
Sähköautot myös liikkuvakuorma, eli voivat siirtyä siinä kuin mobiilidata kulutus paikasta toiseen, samalla siirtyvät myös ne ihmiset jotka kuluttaa sähköä.

Jos jokin vääntö ketjuun, niin tilannetta ei helpota se että osa tuonosta muuttuu hyvin vaihtelevaksi ja nämä yhdessä korostavat haasteita jos menevät sopivasti ristiin/päälekkäin.

 

[zepi]

Miksi antaisin? Itselle ainakin vapaa liikkuvuus ja sen mutkattomuus on tärkeämpää, kuin mitättömän pienen tilin tekeminen autolla. Itse käyn n. 1-2krt kk autolla sellaisen matkan aamulla, että sähköautosta ei viitsisi montaa kymmentä prosenttia antaa tasaukseen.

Kuinkakohan paljon tulee nousemaan sähkönsiirtomaksut, kun päivitetään jakeluverkko kestämään liikkumisesta johtuva energian tarve? Veikkaan, että nykyiset korotukset on aika pähkinöitä siihen verrattuna. Ja väki itkee jo nyt.

Jos mulla olisi esim. autossa se 70kWh akusto (oikeasti 80kWh josta piilossa 10kWh kummassakin päässä). Niin voisin ihan hyvin sopia, että kun isken auton klo 18 illalla lataukseen 50kWh lataustasolla, niin haluan sen olevan vähintään 60kWh tasolla aamulla kello 07:00 ja siitä ylöspäin vain jos sähköä on saanut ilmaiseksi.

Paitsi jos on perjantai, niin silloin täyteen lataukseen.

Tuossa kohtaa sähköauto voi sitten keskeyttää latauksen illan tiukimmiksi tunneiksi, ladata nopeammin aamuyöllä ja jos verkossa on ylimääräistä, vielä on 10kWh varaa ottaa halpaa extraakin.

Ja en ainakaan omalla auton tarpeella näe, että normaalin työpäivän jälkeen olisin yleensä jossain muussa käyttötilanteessa, kuin juuri tuossa.

Jopa 5kWh on aika paljon käytettävissä verkon puskuriin jos auto voi moduloida lataustehoaan 0-7kWh välillä. Jos autoon pitää saada aamuun mennessä 20kWh energiaa ja aikaa on 8h, niin keskitehon muuttumatta voi helposti keskeyttää latauksen tunniksi sen tunnin ajaksi kun kaikki Suomen saunat ovat päällä.

 

[Resetor]

Täyssähköön et taida saada kovinkaan paljoa rangea 4A linjasta. Teslan model 3:een saat 11kw linjasta n. 65km/h rangea, joten tuolla alle 1kw pitäisi ladata 8h, jotta saan katettua pääsyni töihin. Varmasti nuo pikalatausasemat yleistyvät, mutta tuo jakeluverkon ongelma oli ainakin mainittu parin viikon sisällä olleessa jutussa. Siinä ongelmaksi laitettiin samanaikainen lataus ja mitä pidempi se latausaika on, sitä enemmän tulee olemaan samanaikaisesti latauksessa. Hidas lataus luo myös kapasiteetti ongelmaa latausasemille.

Tuossa lukee minulla sellainen asia kuin "KESKIMÄÄRIN", joten luehan tuo viesti uudestaan.

 

[Resetor]

4A rajoitus ei vauhdita sähköautoilua, ja monet on valmiita maksamaan siitä että tarvittaessa voi ladata nopeammin.

Sähköautot nähdään myös kääntäen, voivat olla säätökuormana, ja jotkin puhununeet jopa varastona.

Mutta jos sähköautojen kanta kasvaa suureksi, syntyy myös hetkiä jolloin niiden lataus ja muu kulutuspiikki voi osua päällekkäin, jolloin sitten jostain muualta pitää tiputella reippaammin kuormaa.
Sähköautot myös liikkuvakuorma, eli voivat siirtyä siinä kuin mobiilidata kulutus paikasta toiseen, samalla siirtyvät myös ne ihmiset jotka kuluttaa sähköä.

Jos jokin vääntö ketjuun, niin tilannetta ei helpota se että osa tuonosta muuttuu hyvin vaihtelevaksi ja nämä yhdessä korostavat haasteita jos menevät sopivasti ristiin/päälekkäin.

En minä ole puhunut mistään 4A rajoituksesta... Luehan tuo minun viesti uudestaan, siinä lukee keskimäärin.

 

[Heimolainen]

Tuossa lukee minulla sellainen asia kuin "KESKIMÄÄRIN", joten luehan tuo viesti uudestaan.

Niin sanoit, kuitenkin merkittävä määrä autoja myös menee yli tuon. Pärjäätkö itse keskimääräisillä kilometreillä työpäivinä?

 

[Resetor]

Niin sanoit, kuitenkin merkittävä määrä autoja myös menee yli tuon. Pärjäätkö itse keskimääräisillä kilometreillä työpäivinä?

On aivan sama meneekö moni auto tuon yli vai ei... Koska se iso massa ratkaisee.

Pärjään noin 20-30km päivä.

 

[Griffin]

Porukka ei oikein tunnu hahmottavan, miten suuri energiatiheys nykyisillä polttoaineilla on!
Joku kinkun paisto tai saunominen on melkoista itikan ininää VS se, kun sähköauto pistetään lataukseen.

Saunan kiukaastakin kannattaa huomioida, että se käy pätkimään sitä pois saunan koosta riippuen yleensä alle puolessa tunnissa. Samoin sähköuuni. Sähköuunin teho on tyypillisesti välillä 2000-2500W

Kiukaan teho on yleensä 6-8 kw, kun taas 8 tunnissa lataus vaatii esim tesla 3:sessa (80 kWh akku) sen 11 kW:n laturin (häviöt) 8:ksi tunniksi tai jos pitää saada 4:ssä tunnissa täyteen, niin 22 kW. Sitten jos meillä on niitä sähkökuormautoja, niin niiden toimintasäde on muistaakseni (volvoissa) n 300 km ja vaadittu latausteho (jos oikein muistan) 150kw (ei löydy monesta paikasta!). Jos noita on jonkun firman pihassa esim 10 kpl (vaaditaan enemmän, kuin perinteisiä, koska toimintasäde on pieni, niin 1500kw on sitten vaadittu teho!

Sähköverkon siirtokyvystä taas on tullut jonkinlainen käsitys, kun on niin, että festareille ym joutuu vetelemään sähköjä ties mistä (Käytännössä nähty ja syyt kyselty) ja vuokrailemaan voimakoneita ym, useammassa paikassa..

Sähköautojen lataus vaatii todella rajut investoinnit maan sähköverkkoon, jos on tarkoitus siirtyä sähköautoihin suuressa mittakaavassa..

 

[zepi]

Porukka ei oikein tunnu hahmottavan, miten suuri energiatiheys nykyisillä polttoaineilla on!
Joku kinkun paisto tai saunominen on melkoista itikan ininää VS se, kun sähköauto pistetään lataukseen.

Saunan kiukaastakin kannattaa huomioida, että se käy pätkimään sitä pois saunan koosta riippuen yleensä alle puolessa tunnissa.
Kiukaan teho on yleensä 6-8 kw, kun taas 8 tunnissa lataus vaatii esim tesla 3:sessa (80 kWh akku) sen 11 kW:n laturin (häviöt) 8:ksi tunniksi tai jos pitää saada 4:ssä tunnissa täyteen, niin 22 kW. Sitten jos meillä on niitä sähkökuormautoja, niin niiden toimintasäde on muistaakseni (volvoissa) n 300 km ja vaadittu latausteho (jos oikein muistan) 150kw (ei löydy monesta paikasta!). Jos noita on jonkun firman pihassa esim 10 kpl (vaaditaan enemmän, kuin perinteisiä, koska toimintasäde on pieni, niin 1500kw on sitten vaadittu teho!

Sähköverkon siirtokyvystä taas on tullut jonkinlainen käsitys, kun on niin, että festareille ym joutuu vetelemään sähköjä ties mistä (Käytännössä nähty ja syyt kyselty) ja vuokrailemaan voimakoneita ym, useammassa paikassa..

Sähköautojen lataus vaatii todella rajut investoinnit maan sähköverkkoon, jos on tarkoitus siirtyä sähköautoihin suuressa mittakaavassa..

Ei, vaan sinä et tunnu hahmottavan mitään sähköautojen käytännön toiminnasta.

Keskimääräinen autoilija ajaa n. 20tkm vuodessa. Energiaa vuoden aikana se siis tarvitsee n. 2000kWh.

Jos auto istuu laturissa keskimäärin 10h päivässä, niin keskimääräinen latausteho olisi 2000kWh/3650h = 550W.

Joo, joskus on öitä, jolloin sun auto on tyhjä ja tarvitsee 7kWh 2x 16A latausta koko yön ollakseen aamulla täynnä. Mutta vastaavasti jos autoja ajossa 200 000, niin on kymmenen ihmistä jotka ajoivat vain lähikauppaan ja takaisin, eivätkä tarvitse latausta yli 100W teholla.

Mitä suurempi määrä sähköautoja, sitä jatkuvammin tuo keskiarvoistusteho alle 1kW per auto toteutuu.

 

[Kvarkki]

Voisitteko molemmat hahmottaa sen verran, että keskustelua jatkaisitte sähköautot-ketjussa?

 

[Heimolainen]

Voisitteko molemmat hahmottaa sen verran, että keskustelua jatkaisitte sähköautot-ketjussa?

Keskustelu on ehkä enemmänkin sähköverkkoon liittyvää, vaikka siinä autot onkin mukana.

Ei, vaan sinä et tunnu hahmottavan mitään sähköautojen käytännön toiminnasta.

Keskimääräinen autoilija ajaa n. 20tkm vuodessa. Energiaa vuoden aikana se siis tarvitsee n. 2000kWh.

Jos auto istuu laturissa keskimäärin 10h päivässä, niin keskimääräinen latausteho olisi 2000kWh/3650h = 550W.

Joo, joskus on öitä, jolloin sun auto on tyhjä ja tarvitsee 7kWh 2x 16A latausta koko yön ollakseen aamulla täynnä. Mutta vastaavasti jos autoja ajossa 200 000, niin on kymmenen ihmistä jotka ajoivat vain lähikauppaan ja takaisin, eivätkä tarvitse latausta yli 100W teholla.

Mitä suurempi määrä sähköautoja, sitä jatkuvammin tuo keskiarvoistusteho alle 1kW per auto toteutuu.

Jakeluverkkoa ei voi rakentaa oikein keskiarvon mukaan, runkoverkkoa voi mitoittaa sen avulla. Se tuleekin riittämään. Jos jakeluverkko mitoitetaan keskiarvon mukaan, niin mitään ei tarvitse tehdä, koska kaikille riittää valovirta lataus. Näinhän se ei kuitenkaan ole suurella määrällä.

edit: Saattaisi tulla ongelmia monille, jos jakeluverkko mitoitettaisiin keskimääräisen asumiseen kuluvan sähkön mukaan.

 

[Resetor]

Keskustelu on ehkä enemmänkin sähköverkkoon liittyvää, vaikka siinä autot onkin mukana.


Jakeluverkkoa ei voi rakentaa oikein keskiarvon mukaan, runkoverkkoa voi mitoittaa sen avulla. Se tuleekin riittämään. Jos jakeluverkko mitoitetaan keskiarvon mukaan, niin mitään ei tarvitse tehdä, koska kaikille riittää valovirta lataus. Näinhän se ei kuitenkaan ole suurella määrällä.

Jakeluverkko kestää nyt jo sen saunomisen vierekkäisissä taloissa samaan aikaan ja sen kinkun paiston... Se kestää myös sen että vierekkäisissä taloissa ladataan sitä teslaa... Koska todennäköisesti kaikki sillä kadulla ei kuitenkaan lataa sitä teslaa samaan aikaan.

 

[Kvarkki]

Keskustelu on ehkä enemmänkin sähköverkkoon liittyvää, vaikka siinä autot onkin mukana.

No ydinvoimaan tämä ei kuitenkaan liity.

 

[Resetor]

No ydinvoimaan tämä ei kuitenkaan liity.

Tottakai liittyy, tämä liittyy säätövoiman tarpeeseen, jossa ydinvoimalla on oma osansa tasatehoisena perusvoimana.

 

[Heimolainen]

Jakeluverkko kestää nyt jo sen saunomisen vierekkäisissä taloissa samaan aikaan ja sen kinkun paiston... Se kestää myös sen että vierekkäisissä taloissa ladataan sitä teslaa... Koska todennäköisesti kaikki sillä kadulla ei kuitenkaan lataa sitä teslaa samaan aikaan.

Kyllä kestää, mutta jos halutaan lisää lataustehoa, saattaa tulla ongelmia. Jos haluat omakotitaloon 11kw laturin, sulla tuskin riittää nallit seinässä. 22kw ei toivoakaan, jos on se keskimääräinen sähköliittymä. Noita kun otetaan alueelle useampia, alkaa olemaan jo ongelmia jakamossa. Onkohan foorumilla ketään, joka tekee jakeluverkon kanssa töitä

 

[Resetor]

Kyllä kestää, mutta jos halutaan lisää lataustehoa, saattaa tulla ongelmia. Jos haluat omakotitaloon 11kw laturin, sulla tuskin riittää nallit seinässä. 22kw ei toivoakaan, jos on se keskimääräinen sähköliittymä. Noita kun otetaan alueelle useampia, alkaa olemaan jo ongelmia jakamossa. Onkohan foorumilla ketään, joka tekee jakeluverkon kanssa töitä

Jos sinulla on se 11kW laturi, niin silloin olet siinä piuhassa paljon lyhyemmän aikaa... Eli on epätodennäköisempää, että kolme muuta 11kW laturin omistajaa lataa samaan aikaan.

 

[Makemich]

Jakeluverkko kestää nyt jo sen saunomisen vierekkäisissä taloissa samaan aikaan ja sen kinkun paiston... Se kestää myös sen että vierekkäisissä taloissa ladataan sitä teslaa... Koska todennäköisesti kaikki sillä kadulla ei kuitenkaan lataa sitä teslaa samaan aikaan.

Tämä on hieman askarruttanut itseäni nimittäin siinä vaiheessa kun meillä kaikilla on ne sähköautot ja lähes kaikki tullaan about samaan aikaan kotiin niin eikös lähes kaikki Teslat ja muut nimenomaan ole latauksessa samaan aikaan, eli 17-18 kaikki tökkäsevät sen metronsa laturiin? Toki joillakin latausta kestää vain hetken ja toisilla koko yön mutta pitäähän tuohon aikaan joku helkkarinmoinen piikki näkyä?

ninim. konemies