Keskustelua ydinvoimasta

Ei tuo "paskaputki" hämärrä asiaa millään lailla. Reaktorin suojarakennuksen puolella polttoainetta ei pidetä muualla kuin paineastiassa. Ongelmatilanteita varten suojarakennuksen puolella on muutama evakuointipaikka, mikäli siirto pitää keskeyttää. Polttoaine kulkee siis ainoastaan polttoainealtaista paineastiaan ja toisin päin. Erillinen polttainerakennus on tyypillinen painevesireaktoreille, sillä se on onnettomuusanalyysien kannalta turvallisempi ratkaisu kuin säilyttää käytettyä polttoainetta suojarakennuksessa. Esimerkiksi primääripiirin LOCA:ssa tai sekundääripuolen putkimurtumassa suojarakennuksen sisällä olisi huomattavasti hankalampi taata suojarakennuksen sisäisissä avoaltaissa käytetyn polttoaineen jälkilämmönpoisto tai alikriittisyys. Lisäksi altaan porttien mahdolliset vuodot voisivat aiheuttaa ongelmia tehoajon aikana säätösauvatoimilaitteille ja sydäninstrumentoinnille kastuessaan.
Määrittelykysymyksiähän nämä ovat mikä on "lataussiirto", mutta aika pitkän kaavan kautta tuo operaatio OL3:lla tehdään muihin Suomen laitoksiin verrattuna. Oli sitten kiehari tai painevesivärkki. En ole tehnyt vertailua miten yleinen erillinen polttoainerakennus eri voimalatyypeissä on, mutta ihan riippumatta siitä tuo EPR:n ratkaisu on hyvinkin tuuhea. Oli turvallisuusnäkökohtia tai ei. Taitaa olla ranskalaista perua, kun konvoissa on ihan rehellinen polttoaineallas. Tulee EPR:llä halpoja revisiovuorokausia, *kun* tuo paskaputki tilttaa kesken siirron ja edes revision vaatimaa määrää nippuja ei ole tarjolla/vaihdettavissa. Oikein toimiessaankin aikamoinen päänsärky/hidastin purulle/lataukselle.
 
Tämä ei pidä paikkaansa termistön osalta. Kyllä lataus on aina reaktoriin laittoa. Jos menee altaasta toiseen, niin on valmistelevia töitä. Toki OL3:lla homma voi hieman hämärtyä, kun siirroissa on paskaputki polttoainerakennuksesta reaktorirakennukseen mukana. En nyt enää muista paljonko reaktorihalliin mahtui nippuja. Sitäkään en tiedä tarkoittiko TVO:n aloitus työkokonaisuuden aloitusta (siirrot) vai oikeasti nippuakin samantien reaktoriin. Hieman hassua lapata niitä ylitöinä viikonloppuna sisään.
Tuo on jo yli 10v myöhässä, miksi myöhästyttää lisää.
 
Määrittelykysymyksiähän nämä ovat mikä on "lataussiirto", mutta aika pitkän kaavan kautta tuo operaatio OL3:lla tehdään muihin Suomen laitoksiin verrattuna. Oli sitten kiehari tai painevesivärkki. En ole tehnyt vertailua miten yleinen erillinen polttoainerakennus eri voimalatyypeissä on, mutta ihan riippumatta siitä tuo EPR:n ratkaisu on hyvinkin tuuhea. Oli turvallisuusnäkökohtia tai ei. Taitaa olla ranskalaista perua, kun konvoissa on ihan rehellinen polttoaineallas. Tulee EPR:llä halpoja revisiovuorokausia, *kun* tuo paskaputki tilttaa kesken siirron ja edes revision vaatimaa määrää nippuja ei ole tarjolla/vaihdettavissa. Oikein toimiessaankin aikamoinen päänsärky/hidastin purulle/lataukselle.
Tuo tuubi ei toimiessaan hidasta polttoaineen siirtoa juuri lainkaan, vaikka teknisesti onkin hitain osuus siirrosta. Ja vaikuttaisi olevan ihan vertailukelpoinen aika sydämen purkuun/lataukseen Loviisan laitosten kanssa. Ajallisesti lähellä toisiaan ja tässä tulee ottaa huomioon, että EPR ladataan 18-24kk sykleihin, jolloin lataus on vain 1,5 - 2 vuoden välein. Konvoi-laitos olisi varmaan mahdoton luvittaa nykypäivänä. Suunnitteluperusteissa turvallisuus menee kuitenkin taloudellisuuden eteen. Se, että käyttää siirtoihin päivän enemmän aikaa vuosihuolloissa on mukavampi vaihtoehto kuin joutua häiriötilanteeseen vuotavan altaan portin kastellessa säätösauvatoimilaitteet tai onnettomuustilanteessa pitäisi reaktorin lisäksi hallita suojarakennuksessa polttoainealtaiden turvallisuus (tämä on paljon helpompi tehdä suojarakennuksen ulkopuolella).

Epäkunnossa ollessaan toki yksi iso murheenkryyni, kuten tuntuu aina välillä vähän joka laitoksella olevan. Kuitenkin jokaisessa polttoaineenvaihdossa puretaan koko sydän polttoainerakennukseen ja ladataan sieltä sitten takaisin, osittain tuoretta polttoainetta käyttäen.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo tuubi ei toimiessaan hidasta polttoaineen siirtoa juuri lainkaan, vaikka teknisesti onkin hitain osuus siirrosta. Ja vaikuttaisi olevan ihan vertailukelpoinen aika sydämen purkuun/lataukseen Loviisan laitosten kanssa. Ajallisesti lähellä toisiaan ja tässä tulee ottaa huomioon, että EPR ladataan 18-24kk sykleihin, jolloin lataus on vain 1,5 - 2 vuoden välein. Konvoi-laitos olisi varmaan mahdoton luvittaa nykypäivänä. Suunnitteluperusteissa turvallisuus menee kuitenkin taloudellisuuden eteen. Se, että käyttää siirtoihin päivän enemmän aikaa vuosihuolloissa on mukavampi vaihtoehto kuin joutua häiriötilanteeseen vuotavan altaan portin kastellessa säätösauvatoimilaitteet tai onnettomuustilanteessa pitäisi reaktorin lisäksi hallita suojarakennuksessa polttoainealtaiden turvallisuus (tämä on paljon helpompi tehdä suojarakennuksen ulkopuolella).

Epäkunnossa ollessaan toki yksi iso murheenkryyni, kuten tuntuu aina välillä vähän joka laitoksella olevan. Kuitenkin jokaisessa polttoaineenvaihdossa puretaan koko sydän polttoainerakennukseen ja ladataan sieltä sitten takaisin, osittain tuoretta polttoainetta käyttäen.
Perustavaa laatua oleva ongelmahan tuossa juuri on se, että talous edellä on myyntiesitteeseen väännetty kaikki maailman kootut selitykset perustelemaan tehty valinta. Loppujen lopuksi tuo on vain yksi toteutusratkaisu ja turvallisen lopputuloksen olisi saanut myös käytettävyydeltään paremmalla ratkaisulla aikaiseksi. Avaimet käteen kun ostaa, niin joskus ei saa ihan sellaisia avaimia, jotka toimisivat optimaalisesta... Pidän toki peukkuja, että teidän palikat kestää kasassa eikä tule seinät vastaan väärässä kohtaa.
 
Perustavaa laatua oleva ongelmahan tuossa juuri on se, että talous edellä on myyntiesitteeseen väännetty kaikki maailman kootut selitykset perustelemaan tehty valinta. Loppujen lopuksi tuo on vain yksi toteutusratkaisu ja turvallisen lopputuloksen olisi saanut myös käytettävyydeltään paremmalla ratkaisulla aikaiseksi. Avaimet käteen kun ostaa, niin joskus ei saa ihan sellaisia avaimia, jotka toimisivat optimaalisesta... Pidän toki peukkuja, että teidän palikat kestää kasassa eikä tule seinät vastaan väärässä kohtaa.
Sen verran turvallisuus edellä menty, että tuo siirtoputki ja suojarakennuksen ulkopuolinen polttoaineallas oli pakollinen ratkaisu suunnitteluperusteiden kannalta. En usko, että parempaa ratkaisua turvallisuusnäkökulmasta olisi saanut kovinkaan helposti. Myös taloudellisestakin näkökulmasta olisi ollut haasteellista sijoittaa polttoaineallas suojarakennukseen, sillä tuo on auttamatta liian ahdas rakennus. Suojarakennuksen kokoa olisi pitänyt kasvattaa ja se olisi ollut vielä epätaloudellisempaa ottaen huomioon kaikki suunnitteluperusteet rakenteiden osalta.
 
Sen verran turvallisuus edellä menty, että tuo siirtoputki ja suojarakennuksen ulkopuolinen polttoaineallas oli pakollinen ratkaisu suunnitteluperusteiden kannalta. En usko, että parempaa ratkaisua turvallisuusnäkökulmasta olisi saanut kovinkaan helposti. Myös taloudellisestakin näkökulmasta olisi ollut haasteellista sijoittaa polttoaineallas suojarakennukseen, sillä tuo on auttamatta liian ahdas rakennus. Suojarakennuksen kokoa olisi pitänyt kasvattaa ja se olisi ollut vielä epätaloudellisempaa ottaen huomioon kaikki suunnitteluperusteet rakenteiden osalta.
Niin, miksiköhän se suojarakennus oli liian ahdas siihen, että edes pikkuinen polttoaineallas latauksia varten ei mahtunut? Kukakohan siitä hyötyi ja missä vaiheessa, että rakennustilavuus on mikä on? Oliko turvallisuusanalyysit olemassa jo silloin kun layout tehtiin? Sulla on mielestäni hieman syyt ja seuraukset väärässä järjestyksessä. Eiköhän tämä riitä tästä aiheesta julkisella foorumilla, ei mun ollut tarkoitus kuin kommentoida tuota parhaimpia ranskalaisia suunnitteluperinteitä (eksoottisten toteutusten osalta) noudattavaa paskaputkea.
 
Niin, miksiköhän se suojarakennus oli liian ahdas siihen, että edes pikkuinen polttoaineallas latauksia varten ei mahtunut? Kukakohan siitä hyötyi ja missä vaiheessa, että rakennustilavuus on mikä on? Oliko turvallisuusanalyysit olemassa jo silloin kun layout tehtiin? Sulla on mielestäni hieman syyt ja seuraukset väärässä järjestyksessä. Eiköhän tämä riitä tästä aiheesta julkisella foorumilla, ei mun ollut tarkoitus kuin kommentoida tuota parhaimpia ranskalaisia suunnitteluperinteitä (eksoottisten toteutusten osalta) noudattavaa paskaputkea.
Lähtökohtaisesti painevesireaktoreissa on suurimmaksi osaksi suojarakennuksen ulkopuolinen polttoaineallas eikä se ole ainoastaan ranskalainen ratkaisu. Harvemmassa ovat ne painevesilaitokset, jossa polttoaineallas on suojarakennuksen sisällä. Tälle on ihan puhtaasti turvallisuusanalyysien kautta tulevat syynsä. Ja lähes vastaava siirtoputkiratkaisu on myös siinä Konvoi-laitoksessa, vaikka siellä onkin pieni säilytysallas polttoaineelle suojarakennuksessa. Toki taloudellisiakin vaikutuksia on varmasti arvioitu, mutta en ole laitosta ollut suunnittelemassa joten en ota kantaa. Tiedän vain turvallisuusanalyysien ja hätätilanteiden hallintastrategioiden kautta suojarakennuksen sisäisten polttoainealtaiden ongelmat. Mutta voisin kuvitella isomman suojarakennuksen aiheuttavan melkoisia lisäkustannuksia rakenteineen ja lisäjärjestelmineen verrattuna niihin niihin noin 30:een polttoaineenvaihtoseisokkiin, joita laitoksen käytön aikana tulee olemaan.
 
Kai tässä tarkoitettiin Konvoi-ratkaisua, eli pieni säilytysallas suojarakennukseen ja isompi polttoainerakennukseen.
 
Lähtökohtaisesti painevesireaktoreissa on suurimmaksi osaksi suojarakennuksen ulkopuolinen polttoaineallas eikä se ole ainoastaan ranskalainen ratkaisu. Harvemmassa ovat ne painevesilaitokset, jossa polttoaineallas on suojarakennuksen sisällä. Tälle on ihan puhtaasti turvallisuusanalyysien kautta tulevat syynsä. Ja lähes vastaava siirtoputkiratkaisu on myös siinä Konvoi-laitoksessa, vaikka siellä onkin pieni säilytysallas polttoaineelle suojarakennuksessa. Toki taloudellisiakin vaikutuksia on varmasti arvioitu, mutta en ole laitosta ollut suunnittelemassa joten en ota kantaa. Tiedän vain turvallisuusanalyysien ja hätätilanteiden hallintastrategioiden kautta suojarakennuksen sisäisten polttoainealtaiden ongelmat. Mutta voisin kuvitella isomman suojarakennuksen aiheuttavan melkoisia lisäkustannuksia rakenteineen ja lisäjärjestelmineen verrattuna niihin niihin noin 30:een polttoaineenvaihtoseisokkiin, joita laitoksen käytön aikana tulee olemaan.
Monessako voimalatyypissä ei ole ollenkaan pa-allaspaikkoja suojarakennuksessa? Sehän se kertomasi outous tässä on. Huomattavasti helpommin tulee mieleen kombo-ratkaisut, joissa pikkuallas suojarakennuksessa ja isompi erikseen. VVER ja konvoi-laitoksia esim. muutama on rakennettu... NRC:n sivuilla näköjään oli julkisia EPR järjestelmäkaavioita altaiden jäähdytyksestä joiden perusteella vaihtolatauksen verran lisätilaa suojarakennusaltaaseen ei ihan kummoisia muutoksia olisi aiheuttanut.

Mitä arviointeihin tulee, ajattelet edelleen laitosta yhtenä kokonaisuutena vaikka siinä on mukana sekä toimittaja että tilaaja omine (monesti päinvastaisine) intresseineen...
 
Monessako voimalatyypissä ei ole ollenkaan pa-allaspaikkoja suojarakennuksessa? Sehän se kertomasi outous tässä on. Huomattavasti helpommin tulee mieleen kombo-ratkaisut, joissa pikkuallas suojarakennuksessa ja isompi erikseen. VVER ja konvoi-laitoksia esim. muutama on rakennettu... NRC:n sivuilla näköjään oli julkisia EPR järjestelmäkaavioita altaiden jäähdytyksestä joiden perusteella vaihtolatauksen verran lisätilaa suojarakennusaltaaseen ei ihan kummoisia muutoksia olisi aiheuttanut.
Mikä EPR:n ratkaisussa niin huonoa on?
 
Mikä EPR:n ratkaisussa niin huonoa on?
Naurettavan monimutkainen tuubi, jonka käytössä ei ole ollenkaan pelivaraa ja jonka läpi joudutaan siirtämään reaktorin kaikki niput kahdesti/lataus. Siis jos lataus tehdään koko sydän purkamalla kuten joku viesti ylöspäin kuvattiin. Siinä kun on käytetty nippu tuubissa jumissa, niin voi hieman harmittaa. Monta ylimääräistä palikkaa, jotka voivat hajota kesken latauksen. Polttoainetyöt kun ovat monesti kriittisellä polulla, niin viivästys tuntuu suoraan operaattorin kukkarossa. Suojarakennuksen pieni allas poistaisi tuubin yhtälöstä, kun tuubioperaatiot voisi tehdä hyvällä ajalla ennen ja jälkeen revision.

e: Kuva tuubista sivulla 21 (pdf s. 23)
 
Monessako voimalatyypissä ei ole ollenkaan pa-allaspaikkoja suojarakennuksessa? Sehän se kertomasi outous tässä on. Huomattavasti helpommin tulee mieleen kombo-ratkaisut, joissa pikkuallas suojarakennuksessa ja isompi erikseen. VVER ja konvoi-laitoksia esim. muutama on rakennettu... NRC:n sivuilla näköjään oli julkisia EPR järjestelmäkaavioita altaiden jäähdytyksestä joiden perusteella vaihtolatauksen verran lisätilaa suojarakennusaltaaseen ei ihan kummoisia muutoksia olisi aiheuttanut.

Mitä arviointeihin tulee, ajattelet edelleen laitosta yhtenä kokonaisuutena vaikka siinä on mukana sekä toimittaja että tilaaja omine (monesti päinvastaisine) intresseineen...
Muutama paikka ei vaihtolataukseen olisi riittänyt, vaan paikkoja olisi pitänyt olla lähemmäs 300. Koko sydän pitää purkaa jokaisessa polttoaineenvaihdossa, kun nippujen sufflaus ei onnistu reaktorin sisällä kriittisyysturvallisuuden takia, osittain EPR designing takia. Eli 241 nippua + tuoreet polttoaineet. Pikkuallas nykyiseen suojarakennukseen ei olisi mahtunut (nykyisessä altaassa on 5 evakuointipaikkaa). Isompi suojarakennus olisi ollut huomattavasti kalliimpi ratkaisu ja voin kertoa ettei ihan pienellä (tai halvalla) muutostyöllä olisi onnistunut. Ja edelleenkään se "paskaputki" ei ole pullonkaula polttoaineenvaihdossa, ei ainakaan OL3:lla. En tiedä kuinka paljon olet nyt ollut viime perjantain jälkeen laitoksella, mutta itse seurannut hyvinkin läheltä tapahtumia.

Ja vanhoissa laitoksissa niitä altaita on ollut helpompi luvittaa aikoinaan sinne suojarakennukseen. Mutta saksalainen Konvoi on aika poikkeuksellinen kohtalaisen ison altaan takia. Se on yllättävän iso ongelma tietyissä suunnitteluperusteisissa hätätilanteissa ja polttoaineen evakuointi on käytännössä mahdotonta näissä tilanteissa suojarakennuksen luoksepääsemättömyyden takia.
 
Viimeksi muokattu:
Muutama paikka ei vaihtolataukseen olisi riittänyt, vaan paikkoja olisi pitänyt olla lähemmäs 300. Koko sydän pitää purkaa jokaisessa polttoaineenvaihdossa, kun nippujen sufflaus ei onnistu reaktorin sisällä kriittisyysturvallisuuden takia, osittain EPR designing takia. Eli 241 nippua + tuoreet polttoaineet. Pikkuallas nykyiseen suojarakennukseen ei olisi mahtunut (nykyisessä altaassa on 5 evakuointipaikkaa). Isompi suojarakennus olisi ollut huomattavasti kalliimpi ratkaisu ja voin kertoa ettei ihan pienellä (tai halvalla) muutostyöllä olisi onnistunut. Ja edelleenkään se "paskaputki" ei ole pullonkaula polttoaineenvaihdossa, ei ainakaan OL3:lla. En tiedä kuinka paljon olet nyt ollut viime perjantain jälkeen laitoksella, mutta itse seurannut hyvinkin läheltä tapahtumia.
Kyllä se paskaputki muodostuu pullonkaulaksi siinä kohtaa, kun alkaa osat laukeilla. Ja normaaleihin ratkaisuihin nähden tuossa on "ylimääräisenä" kaksi mekaanista nipun käännintä, siirrin ja polttoainevaraston siirtokone. Bonuksena paljon siirtoja. Hieman ainakin minua jännittäisi palikoiden pitkäaikaiskestävyys, kun huollettavuuden kannalta ovat vielä helvetin v-mäisissä paikoissa (veden allakin) ja ensimmäisten käytettyjen nippujen myötä osat myös reippaasti kontaminoituneita. Ensimmäisellä rakennuskerralla on outoa puhua muutostöistä ;)
 
Lähtökohtaisesti painevesireaktoreissa on suurimmaksi osaksi suojarakennuksen ulkopuolinen polttoaineallas eikä se ole ainoastaan ranskalainen ratkaisu. Harvemmassa ovat ne painevesilaitokset, jossa polttoaineallas on suojarakennuksen sisällä. Tälle on ihan puhtaasti turvallisuusanalyysien kautta tulevat syynsä. Ja lähes vastaava siirtoputkiratkaisu on myös siinä Konvoi-laitoksessa, vaikka siellä onkin pieni säilytysallas polttoaineelle suojarakennuksessa. Toki taloudellisiakin vaikutuksia on varmasti arvioitu, mutta en ole laitosta ollut suunnittelemassa joten en ota kantaa. Tiedän vain turvallisuusanalyysien ja hätätilanteiden hallintastrategioiden kautta suojarakennuksen sisäisten polttoainealtaiden ongelmat. Mutta voisin kuvitella isomman suojarakennuksen aiheuttavan melkoisia lisäkustannuksia rakenteineen ja lisäjärjestelmineen verrattuna niihin niihin noin 30:een polttoaineenvaihtoseisokkiin, joita laitoksen käytön aikana tulee olemaan.

AES2006:ssa taitaapi olla polttoaineallas suojarakennuksen sisäpuolella. On noita designeja missä se on suojarakennuksen sisäpuolella ja ulkopuolella. Kuten sanoit niin riippuu vähän mitä painottaa ja viime kädessä se on optimointia turvallisuus - käytettävyys - raha välillä. Kannattaa muistaa että laitostoimittajalla on eri intressit kuin operaattorilla. Ja toki hyvä muistaa että laitostoimittajalla/-suunnittelijalla voi olla tai olla olematta kokemusta miten sitä laitosta käytännössä ajetaan. Tosin sikäli olen palstaveli Kvarkin kanssa samoilla linjoilla että yksinkertaiset ratkaisut ovat yleensä parhaita - niin käytettävyys kuin turvallisuusmielessä.

Mutta ihan mielenkiinnosta, mitä tarkoitat ulkopuolisen polttoainealtan eduista suhteessa hätätilanneohjeiden halllintastrategiaan ja turvallisuusanalyyseihin? Autonomiavaatimukset? Laitteiden ympäristöolosuhdekelpoistukset? Vai jotain ihan muuta?
 
Mutta ihan mielenkiinnosta, mitä tarkoitat ulkopuolisen polttoainealtan eduista suhteessa hätätilanneohjeiden halllintastrategiaan ja turvallisuusanalyyseihin? Autonomiavaatimukset? Laitteiden ympäristöolosuhdekelpoistukset? Vai jotain ihan muuta?
Autonomisuus ja kelpoisuus suojarakennukseen lähinnä. Polttoainealtaan jäähdyteinventaarin ja kriittisyyden varmistaminen voisi vaarantua esimerkiksi primääripiirin LOCA:sta tai sekundääripiirin putkikatkosta. Altaan jäähdytys pitäisi toteuttaa todennäköisesti suojarakennuksen ulkopuolisilla pumpuilla ja lämmönvaihtimilla, jotka lisäisivät taas riskiä päästön rajoittamisen toimivuuteen. EPR:n tapauksessa polttoainealtaan jäähdyttäminen ja tarvittaessa koko evakuointi onnistuu huomattavasti turvallisemmin.

AES2006 on toki taas jatkoa VVER:lle, missä on myös ihan hyvät puolensa. Anyway, kyseessä on täysin siitä, mitä laitoksen designissa on painotettu. Se, että tuleeko tuo putki Olkiluoto 3:lla pullonkaulaksi ja taloudellisesti haastavaksi, jää nähtäväksi tulevaisuuden polttoaineseisokeissa. Täytyy myös muistaa, että yhden latausjakson pituus tulee todennäköisesti olemaan se 24kk. Toistaiseksi siirtoputki kuitenkin toimii hyvin ja ei ole osoittautunut siirtoketjun pullonkaulaksi.
 
Toistaiseksi siirtoputki kuitenkin toimii hyvin ja ei ole osoittautunut siirtoketjun pullonkaulaksi.
Eikö siirtoputki ole koeteltua tekniikkaa ranskalaisilta laitoksilta, eli sen osalta ei ole kyse sitikan insinöörien ensiajatuksesta, että tämmöinen olisi hyvä?

Suomessa ehkä vähän aliarvioidaan ranskalaista insinööriosaamista ja yliarvioidaan saksalaisten taitoja.
 
Eikö siirtoputki ole koeteltua tekniikkaa ranskalaisilta laitoksilta, eli sen osalta ei ole kyse sitikan insinöörien ensiajatuksesta, että tämmöinen olisi hyvä?

Suomessa ehkä vähän aliarvioidaan ranskalaista insinööriosaamista ja yliarvioidaan saksalaisten taitoja.
Se tuntuu olevan ehkä vain jokaisen laitoksen kirous maailmalla, että siirtokoneissa on laitoksesta riippumatta ongelmia hidastamassa siirtoja, joten sinänsä tämä tuubi tuo lisää kertoimia ongelmabingoon. Mutta, tämä ei todellakaan ole vain ranskalainen ratkaisu, vaan huomattavasti yleisempi painevesireaktoreissa kuin se suojarakennuksen sisäinen polttoaineallas. Saksalaisten Konvoi ja venäläisten VVER ovat vain Suomessa alan piireissä varsin tunnettuja laitosmalleja ja näissä on tehty asioita eri tavalla. Täytyy myös muistaa, että lataussykleissä tai polttoainenippujen määrässä reaktorissa on myös eroja. Tällä hetkellä esimerkiksi APR1400 on aika trendaava reaktori maailmalla ja siinäkin siirretään niput suoraan polttoainerakennuksen altaisiin.

Tällä siirtolaitteistolla on oikeasti hyvin pieni painoarvo kokonaiskuvassa, kun laitosta on valittu. Ja sitä se tulee olemaan myös polttoaineenvaihtoseisokeissa jatkossakin vaikka niitä ongelmiakin ilmenisi. On jo osoitettu, että tämä systeemi ei ole pullonkaula vaikka miten asiaa vääntelisi. Se, että tuleeko siitä joskus tulevaisuudessa pullonkaula, riippuu myös pitkälti ennakkohuolto-ohjelmasta.
 
Eikö siirtoputki ole koeteltua tekniikkaa ranskalaisilta laitoksilta, eli sen osalta ei ole kyse sitikan insinöörien ensiajatuksesta, että tämmöinen olisi hyvä?

Suomessa ehkä vähän aliarvioidaan ranskalaista insinööriosaamista ja yliarvioidaan saksalaisten taitoja.
Ranskassa ne revisioiden kestot ovat vähän toista kuin pohjolassa. Ei oo niin justiinsa vaikka vähän korjaillaan kesken kaiken.
 
Autonomisuus ja kelpoisuus suojarakennukseen lähinnä. Polttoainealtaan jäähdyteinventaarin ja kriittisyyden varmistaminen voisi vaarantua esimerkiksi primääripiirin LOCA:sta tai sekundääripiirin putkikatkosta. Altaan jäähdytys pitäisi toteuttaa todennäköisesti suojarakennuksen ulkopuolisilla pumpuilla ja lämmönvaihtimilla, jotka lisäisivät taas riskiä päästön rajoittamisen toimivuuteen. EPR:n tapauksessa polttoainealtaan jäähdyttäminen ja tarvittaessa koko evakuointi onnistuu huomattavasti turvallisemmin.

Jees, mutta joitain samoja ja joitain omia selvittelyn kohteita tulee erillisen ulkopuolen pa-altaan tapauksessakin. Etenkin autonomian kannalta ja nämä ovat korostuneet Fukushiman jälkeen. Toki puhutaan jo eri tilanteista kuin LOCA tai sekundääripiirinkatko... Käytetyn polttoaineen välivarastossahan on myös samoja juttuja. Toki jälkilämpöteho on silloin eri luokkaa.
 
Jees, mutta joitain samoja ja joitain omia selvittelyn kohteita tulee erillisen ulkopuolen pa-altaan tapauksessakin. Etenkin autonomian kannalta ja nämä ovat korostuneet Fukushiman jälkeen. Toki puhutaan jo eri tilanteista kuin LOCA tai sekundääripiirinkatko... Käytetyn polttoaineen välivarastossahan on myös samoja juttuja. Toki jälkilämpöteho on silloin eri luokkaa.
Tietenkin nämä asiat huomioidaan ja polttoainealtaiden ongelmille on omat hätätilanneohjeet, mutta ottaen huomioon altaan tilavuudet ja luoksepäästävyyden, on tällainen hitaasti kehittyvä tilanne helppo hallita.
 
Kyllä se paskaputki muodostuu pullonkaulaksi siinä kohtaa, kun alkaa osat laukeilla. Ja normaaleihin ratkaisuihin nähden tuossa on "ylimääräisenä" kaksi mekaanista nipun käännintä, siirrin ja polttoainevaraston siirtokone. Bonuksena paljon siirtoja. Hieman ainakin minua jännittäisi palikoiden pitkäaikaiskestävyys, kun huollettavuuden kannalta ovat vielä helvetin v-mäisissä paikoissa (veden allakin) ja ensimmäisten käytettyjen nippujen myötä osat myös reippaasti kontaminoituneita. Ensimmäisellä rakennuskerralla on outoa puhua muutostöistä ;)
Aika pessimistinen ajatus tuosta putkesta..

Jos joka toinen vuosi sitä käytetään niin minkälaisesta romusta se on kasattu ettei kestä ? :)

Veikkaan ettei mitään ongelmia ensimmäiseen 30v tuon kanssa. Ehkä sitä sitten huolletaan ja tsiigaillaan tarkemmin? Pari vuotta kuitenkin aikaa testailla sitä että homma toimii aina latausten välillä.
 
Aika pessimistinen ajatus tuosta putkesta..

Jos joka toinen vuosi sitä käytetään niin minkälaisesta romusta se on kasattu ettei kestä ? :)

Veikkaan ettei mitään ongelmia ensimmäiseen 30v tuon kanssa. Ehkä sitä sitten huolletaan ja tsiigaillaan tarkemmin? Pari vuotta kuitenkin aikaa testailla sitä että homma toimii aina latausten välillä.
Ei se vaadi kuin vähän liian pienet toleranssit sopivaan paikkaan, niiin koko homma on jumissa ensimmäisten käytettyjen nippujen jälkeen. Laitteet kun uiskentelee samassa vedessä nippujen ja reaktorin kanssa, niin tulee jos jonkunmoista vaatimusta materiaaleihin ja huolto menee hankalaksi, kun annosnopeudet paskaisten laitteiden lähellä on suuria. Osassa laitostyypeistä allasvesi on boorattua eli yksi töhnä lisää jumittamaan kaikki paikat, kun laite on kuivilla huoltoa varten. En nyt tuosta tuubin laitteistosta muista paljonko se lilluu vedessä revisioiden ulkopuolella ja mikä sen veden booripitoisuus mahdollisesti on.

Pessimisti ei pety. Mitä tärkeämpi laite, sen varmemmin se toimii *vain* valmistelevien käyttötestien aikana.
 
Ei se vaadi kuin vähän liian pienet toleranssit sopivaan paikkaan, niiin koko homma on jumissa ensimmäisten käytettyjen nippujen jälkeen. Laitteet kun uiskentelee samassa vedessä nippujen ja reaktorin kanssa, niin tulee jos jonkunmoista vaatimusta materiaaleihin ja huolto menee hankalaksi, kun annosnopeudet paskaisten laitteiden lähellä on suuria. Osassa laitostyypeistä allasvesi on boorattua eli yksi töhnä lisää jumittamaan kaikki paikat, kun laite on kuivilla huoltoa varten. En nyt tuosta tuubin laitteistosta muista paljonko se lilluu vedessä revisioiden ulkopuolella ja mikä sen veden booripitoisuus mahdollisesti on.

Pessimisti ei pety. Mitä tärkeämpi laite, sen varmemmin se toimii *vain* valmistelevien käyttötestien aikana.
Kyseinen siirtoallas on oikeastaan aina tyhjänä vedestä polttoainesiirtojen ulkopuolella ja se on luoksepäästävissä huoltoa varten siirtojen ulkopuolella. Materiaalina ihan tavanomainen ruostumaton teräs, kuten kaikki altaan laineritkin. Ihan yleinen materiaali kaikkien laitostyyppien altaissa ja sen laitteissa. Kaikissa painevesireaktoreissa altaissa käytetään aina boorattua vettä kriittisyysturvallisuuden takia, ja boorin kiteytymisen estäminen suoritetaan demivesihuuhtelulla altaiden pinnanlaskun aikana. Polttoainekone on vain yksi niistä lukuisista huuhdeltavista kohteista.
 
Kyseinen siirtoallas on oikeastaan aina tyhjänä vedestä polttoainesiirtojen ulkopuolella ja se on luoksepäästävissä huoltoa varten siirtojen ulkopuolella. Materiaalina ihan tavanomainen ruostumaton teräs, kuten kaikki altaan laineritkin. Ihan yleinen materiaali kaikkien laitostyyppien altaissa ja sen laitteissa. Kaikissa painevesireaktoreissa altaissa käytetään aina boorattua vettä kriittisyysturvallisuuden takia, ja boorin kiteytymisen estäminen suoritetaan demivesihuuhtelulla altaiden pinnanlaskun aikana. Polttoainekone on vain yksi niistä lukuisista huuhdeltavista kohteista.

Kuinkahan siitä saadaan nippu poistettua, kun laite jumittuu kesken käytetyn nipun siirron?
 
Kuinkahan siitä saadaan nippu poistettua, kun laite jumittuu kesken käytetyn nipun siirron?
Todennäköisin syy nipun jumittumiseen olisi muu kuin mekaaninen ongelma. Jumittumiseen on kyllä olemassa manuaaliset evakuointimenetelmät. Polttoainenippua itsessään ei liuteta sen tuubin johteita pitkin, vaan se asetetaan kohtalaisen tilavaan räkkiin joka liukuu tuubissa. Tuon räkin lämpölaajenemiset tai muotoutuminen ei ole ongelma muutaman minuutin siirron aikana ja etäisyyttä nipun sekä liikkuvien osien välillä on kuitenkin suhteellisen paljon. Tuota räkkiä ja sen liikkuvia osia huolletaan kyllä sitten ihan säännöllisesti. Boorin kiteytyminen voisi teoriassa aiheuttaa ongelmia liikkuviin osiin, mutta tämäkään ei veden alla ole käytännössä mahdollista ja pintojen laskussa laitteet huuhdellaan huolella.
 
Kyseinen siirtoallas on oikeastaan aina tyhjänä vedestä polttoainesiirtojen ulkopuolella ja se on luoksepäästävissä huoltoa varten siirtojen ulkopuolella. Materiaalina ihan tavanomainen ruostumaton teräs, kuten kaikki altaan laineritkin. Ihan yleinen materiaali kaikkien laitostyyppien altaissa ja sen laitteissa. Kaikissa painevesireaktoreissa altaissa käytetään aina boorattua vettä kriittisyysturvallisuuden takia, ja boorin kiteytymisen estäminen suoritetaan demivesihuuhtelulla altaiden pinnanlaskun aikana. Polttoainekone on vain yksi niistä lukuisista huuhdeltavista kohteista.
Eiköhän se mitä tarkoitin materiaalirajoitteilla tule siinä vaiheessa sinullekin tutuksi, kun rosteri alkaa leikkaamaan rosteria ja jotenkin ko. pinnat tarvis saada erilleen. Tapahtuu muuten helvetin helposti. Ja ei tuo huuhtelu mitään estä, viivyttää vaan vääjäämätöntä tappiota kontaminaation ja boorin kertymisestä just vääriin pikkurakosiin.

Hyvä kun mainitsit tuon lämpölaajenemisen, vaikeuttaa sekin huoltoa kummasti. Säätö ja toimintakokeet kuivana 20-asteessa, toiminta pitää arvata märkänä allaslämmöissä. Entäs sitten, kun se helvetin kuuma just reaktorista poistettu nippu jääkin vähän normaalia pidemmäksi aikaa lämmittämään paikkoja ;)

Käytännön kokemuksella näitä käyttöjuttuja katsoo vähän eri silmin...
 
Eiköhän se mitä tarkoitin materiaalirajoitteilla tule siinä vaiheessa sinullekin tutuksi, kun rosteri alkaa leikkaamaan rosteria ja jotenkin ko. pinnat tarvis saada erilleen. Tapahtuu muuten helvetin helposti. Ja ei tuo huuhtelu mitään estä, viivyttää vaan vääjäämätöntä tappiota kontaminaation ja boorin kertymisestä just vääriin pikkurakosiin.

Hyvä kun mainitsit tuon lämpölaajenemisen, vaikeuttaa sekin huoltoa kummasti. Säätö ja toimintakokeet kuivana 20-asteessa, toiminta pitää arvata märkänä allaslämmöissä. Entäs sitten, kun se helvetin kuuma just reaktorista poistettu nippu jääkin vähän normaalia pidemmäksi aikaa lämmittämään paikkoja ;)

Käytännön kokemuksella näitä käyttöjuttuja katsoo vähän eri silmin...
Huuhtelu on ihan näin käytännön kokemuksella erittäinkin tehokas tapa estää se boorin kiteytyminen noiden laitteiden pintoihin. Sitä on viimeisten kuukausien aikana varsin intensiivisesti tullut testattua. Ja boori ei siis kiteydy siellä veden alla ollessaan, mutta pinnan laskun aikana alkaa hitaasti kiteytyä. Veden booripitoisuus on varsin alhainen, vain promillen luokkaa. Suurempia ongelmia se voisi aiheuttaa esimerkiksi hätäboorausjärjestelmässä, jossa booripitoisuudet ovat vahvempia.

Ydinvoima-alalla ei pahemmin mitään jätetä arvailujen varaan. Veden lämpötila pidetään polttoaineenvaihdon aikana alle 40 asteen ja kuivana tuossa tilassa lämmöt on noin 30 asteen luokkaa. En varsinaisesti materiaalitekniikan asiantuntija ole, mutta varsin maltilliset lämpötilaerot tuossa. Lämpölaajeneminen kyllä otetaan huomioon suunnittelussakin. Ja kuten sanoin, se polttoaine on kulkee räkissä sen tuubin läpi, ja polttoaineen ja liikkuvien osien välissä on reilusti vesitilavuutta poistamassa jälkilämpöä tuon muutaman minuutin siirron aikana.
 
Mihinköhän kohtaa käyrällä luulet muutaman kuukauden koekäytön sijoittuvan tietämyksessä?

dunning-kruger.png
 
Hyvä kun mainitsit tuon lämpölaajenemisen, vaikeuttaa sekin huoltoa kummasti. Säätö ja toimintakokeet kuivana 20-asteessa, toiminta pitää arvata märkänä allaslämmöissä. Entäs sitten, kun se helvetin kuuma just reaktorista poistettu nippu jääkin vähän normaalia pidemmäksi aikaa lämmittämään paikkoja ;)

On aina hyvä pitää mielessä asioiden suurusluokat. Esim. tämän
Decay-Heat-table.png

mukaan jälkilämpö on 0.25-0.5 % luokkaa, kun reaktorista ollaan poistamassa "helvetin kuumia" nippuja (1-10 päivää sammutuksen jälkeen).

EPR-reaktorin teho on 4300 MW, joten koko jälkilämpö on luokkaa 10-20 MW. EPR:ssä nippuja on n. 241, eli yhden nipun jälkilämpöteho on noin 5-8 kW. Tämä on saman verran kuin sähkökiukaassa tai omakotitalon varaavan sähkölämmityksen lämmitysvastuksissa ja vähemmän kuin kaasugrillin teho.

[EDIT]On tässä pilkkuvirhe, nipun teho on kymmeniä kW.
 
Viimeksi muokattu:
On aina hyvä pitää mielessä asioiden suurusluokat. Esim. tämän
Decay-Heat-table.png

mukaan jälkilämpö on 0.25-0.5 % luokkaa, kun reaktorista ollaan poistamassa "helvetin kuumia" nippuja (1-10 päivää sammutuksen jälkeen).

EPR-reaktorin teho on 4300 MW, joten koko jälkilämpö on luokkaa 10-20 MW. EPR:ssä nippuja on n. 241, eli yhden nipun jälkilämpöteho on noin 5-8 kW. Tämä on saman verran kuin sähkökiukaassa tai omakotitalon varaavan sähkölämmityksen lämmitysvastuksissa ja vähemmän kuin kaasugrillin teho.
Meinaatko oikeasti, että ”kiuas” ei riitä lämmittämään lähiympäristöään vedessä varsinkin jos se jostain syystä seisoo vähän pidempään vaikka tuossa putkessa? Vuodenkin jäähtynyt heikkotehoisempi nippu väreilyttää vettä sen verran, että näkyvyys heikkenee. 10-20 astetta lisää lämpöä riittää helposti ongelmiin sopivissa paikoissa. Kaikki kun on uutta, hienoa ja puhdasta, niin vielä toimii, mutta kuten kirjoitin, noin monta ”ylimääräistä” mekaniikkapalikkaa yhdessä ketjussa on vaan veren kerjäämistä nenästään pitkässä juoksussa.
 
Meinaatko oikeasti, että ”kiuas” ei riitä lämmittämään lähiympäristöään vedessä varsinkin jos se jostain syystä seisoo vähän pidempään vaikka tuossa putkessa? Vuodenkin jäähtynyt heikkotehoisempi nippu väreilyttää vettä sen verran, että näkyvyys heikkenee. 10-20 astetta lisää lämpöä riittää helposti ongelmiin sopivissa paikoissa. Kaikki kun on uutta, hienoa ja puhdasta, niin vielä toimii, mutta kuten kirjoitin, noin monta ”ylimääräistä” mekaniikkapalikkaa yhdessä ketjussa on vaan veren kerjäämistä nenästään pitkässä juoksussa.
Ei kai se putki eristyksissä ole, vaan lämmin vesi pääsee pois ja kylmää tilalle? Koko altaassa riittääkin vähän enemmän lämmitettävää.
Toiseksi, ei välttämättä ole oikea oletus, että suunnittelijat eivät olisi arvanneet ottaa lämpölaajenemista huomioon.

Sinällään on toki totta, että mitä enemmän liikkuvia osia, sitä suurempi riski sille, että joku paikka takkuaa. Kun polttoainealtaat on eri rakennuksessa, niin siitä vähän seuraa välttämätön tarve kahdelle siirtokoneelle ja järjestelylle, jolla niput siirretään rakennuksesta toiseen. Kovin yksinkertaisilla laitteilla ei voi pärjätä mutta etunsa erillisellä polttoainerakennuksellakin on.
 
Ei kai se putki eristyksissä ole, vaan lämmin vesi pääsee pois ja kylmää tilalle? Koko altaassa riittääkin vähän enemmän lämmitettävää.
Toiseksi, ei välttämättä ole oikea oletus, että suunnittelijat eivät olisi arvanneet ottaa lämpölaajenemista huomioon.
Ei ne virtaukset ole niin kummoisia etteikö lähialueita saisi kuumenemaan lämmöllä ja säteilyllä. Ei se nippu myöskään täysin vedessä ”leiju” eli lämpöreitti on sitäkin kautta. Yksityiskohtiin en voi mennä, mutta olisi suuri positiivinen yllätys, jos suunnittelija olisi ymmärtänyt tehdä riittävän väljän vekottimen. Jotenkin ”tärkeä kohde” kääntyy suunnittelijan päässä helposti tiukkojen toleranssien käyttämiseksi vaikka sille ei olisi mitään tarvetta.
 
Yksityiskohtiin en voi mennä, mutta olisi suuri positiivinen yllätys, jos suunnittelija olisi ymmärtänyt tehdä riittävän väljän vekottimen.

Se, että "suunnittelija"tai edes Suunnittelija olisi tämän ymmärtänyt, mutta silti magneettijalkaporakoneella siellä poraillaan täyttä häkää, niin ei tuo oikein luottamusta, kumpaankaan, ei tilaajaan eikä toimittajaan...
 
Mihinköhän kohtaa käyrällä luulet muutaman kuukauden koekäytön sijoittuvan tietämyksessä?

dunning-kruger.png
No lähtökohtaisesti voidaan EPR:n kohdalla puhua lähes tuosta expert tason kokemuksesta. Siirtolaitteiston osaltakin hyödynnetään vuosikymmenten kokemusta ja on osattu ottaa huomioon ongelmatekijöitä. Laitostoimittajan kokemuksen lisäksi meillä on käytössä ihan laitosoperaattoreiden keskinäinen käyttökokemus vastaavista siirtolaitteistoista. Käyttökokemusten jakaminen on yksi WANO:n tärkeimpiä tehtäviä, oli sitten laitoksen käyttöön tai vuosihuoltoihin liittyen. Käytössä on satojen käyttövuosien data käytettävissä. Viimeiset puoli vuotta on käytännössä harjaannutettu omaa osaamista samoin menetelmin, mitä muut laitokset ovat tehneet vuosikymmeniä.
 
Ei ne virtaukset ole niin kummoisia etteikö lähialueita saisi kuumenemaan lämmöllä ja säteilyllä. Ei se nippu myöskään täysin vedessä ”leiju” eli lämpöreitti on sitäkin kautta. Yksityiskohtiin en voi mennä, mutta olisi suuri positiivinen yllätys, jos suunnittelija olisi ymmärtänyt tehdä riittävän väljän vekottimen. Jotenkin ”tärkeä kohde” kääntyy suunnittelijan päässä helposti tiukkojen toleranssien käyttämiseksi vaikka sille ei olisi mitään tarvetta.
Itse tiedän vekottimen hyvinkin tarkkaan ja voin sanoa, että on riittävän väljästi toteutettu ja suunniteltu käyttökokemukset muilta laitoksilta huomioiden. Konvektio on myös melko tehokas jäähdyttämään ilman aktiivistakin jäähdytystä. Yksittäinen nippu ei tule aiheuttamaan ongelmia jälkilämpönsä kanssa, vaikka olisi siellä putkessa jumissa pidemmänkin aikaa!
 
Eiköhän se mitä tarkoitin materiaalirajoitteilla tule siinä vaiheessa sinullekin tutuksi, kun rosteri alkaa leikkaamaan rosteria ja jotenkin ko. pinnat tarvis saada erilleen. Tapahtuu muuten helvetin helposti. Ja ei tuo huuhtelu mitään estä, viivyttää vaan vääjäämätöntä tappiota kontaminaation ja boorin kertymisestä just vääriin pikkurakosiin.

Hyvä kun mainitsit tuon lämpölaajenemisen, vaikeuttaa sekin huoltoa kummasti. Säätö ja toimintakokeet kuivana 20-asteessa, toiminta pitää arvata märkänä allaslämmöissä. Entäs sitten, kun se helvetin kuuma just reaktorista poistettu nippu jääkin vähän normaalia pidemmäksi aikaa lämmittämään paikkoja ;)

Käytännön kokemuksella näitä käyttöjuttuja katsoo vähän eri silmin...
Suunnittelutoimistoilta taitaa äijälle tulla aika paljon yksityisviestiä?
"Etsitään tietäjää selvittämään, miksi kappaleet ovat suurempia lämpöisessä ja pienempiä kylmässä"

Ei ne virtaukset ole niin kummoisia etteikö lähialueita saisi kuumenemaan lämmöllä ja säteilyllä. Ei se nippu myöskään täysin vedessä ”leiju” eli lämpöreitti on sitäkin kautta. Yksityiskohtiin en voi mennä, mutta olisi suuri positiivinen yllätys, jos suunnittelija olisi ymmärtänyt tehdä riittävän väljän vekottimen. Jotenkin ”tärkeä kohde” kääntyy suunnittelijan päässä helposti tiukkojen toleranssien käyttämiseksi vaikka sille ei olisi mitään tarvetta.
Pelkkää arvailua nää sun viestit kyllä, joten miksi kinastella jostain "jos ja jos asiasta". "jos nippu jää sinne, jos ei ole huomioitu lämpölaajenemista ja jos ja jos"

Eniveis. Bidenillä ydinvoima suunnitelmia:
 
No lähtökohtaisesti voidaan EPR:n kohdalla puhua lähes tuosta expert tason kokemuksesta. Siirtolaitteiston osaltakin hyödynnetään vuosikymmenten kokemusta ja on osattu ottaa huomioon ongelmatekijöitä. Laitostoimittajan kokemuksen lisäksi meillä on käytössä ihan laitosoperaattoreiden keskinäinen käyttökokemus vastaavista siirtolaitteistoista. Käyttökokemusten jakaminen on yksi WANO:n tärkeimpiä tehtäviä, oli sitten laitoksen käyttöön tai vuosihuoltoihin liittyen. Käytössä on satojen käyttövuosien data käytettävissä. Viimeiset puoli vuotta on käytännössä harjaannutettu omaa osaamista samoin menetelmin, mitä muut laitokset ovat tehneet vuosikymmeniä.
Viittasin kyllä ihan sinun tapaasi puhua varmoina asioista, jotka ei ole mitenkään itsestään selviä tai tuosta vaan kuitattavissa pois menettelyllä x. Perusteokset olet selkeästi lukenut, mutta näppituntuma puuttuu. Kaikki mitä kirjoitin mahdollisista ongelmista pohjautuu ihan normaaliin käyttökokemukseen mitä voi helposti sattua. Ja on sattunut. Toimitettu laite on kuitenkin pelkästään toimittajan paras arvaus siitä mikä *ehkä* toimii ongelmitta, design löyty lukkoon ties miten kauan sitten. Tilaajan näkemystähän avaimet käteen -projekteissa ei ihan helpolla saa näkyviin lopputuloksessa, jos ei räikeitä virheitä ole osoitettavissa.
Itse tiedän vekottimen hyvinkin tarkkaan ja voin sanoa, että on riittävän väljästi toteutettu ja suunniteltu käyttökokemukset muilta laitoksilta huomioiden. Konvektio on myös melko tehokas jäähdyttämään ilman aktiivistakin jäähdytystä. Yksittäinen nippu ei tule aiheuttamaan ongelmia jälkilämpönsä kanssa, vaikka olisi siellä putkessa jumissa pidemmänkin aikaa!
Tarkoitit varmaan sanoa, että yksittäiselle nipulle ei käy tuubissa mitään vaikka jäisi jumiin. Sehän se tärkeintä ensisijaisesti on. Toki toimittajan on ollut pakko esittää perustelut miten nippu saadaan pois vikatilanteessa tai jotkut käsien heiluttelut miksi ikinä ei voi käydä niin. Mahdolliset testit tehty dummynipulla kylmässä laitoksessa. Justiinsa sellaisia tilanteita, jossa todellinen tilanne pääsee sitten puremaan perseeseen.
 
Pelkkää arvailua nää sun viestit kyllä, joten miksi kinastella jostain "jos ja jos asiasta". "jos nippu jää sinne, jos ei ole huomioitu lämpölaajenemista ja jos ja jos"
Julkisella foorumilla keskustelu on joskus hankalaa, kun joutuu nojaamaan pelkkään julkisesti saatavilla olevaan informaatioon. Jossittelu sinällään kyllä on ihan normaalia ydinvoima-alalla, kun arvioidaan mikä voisi mahdollisesti mennä vikaan. Tyypillisesti arvio kaikkine detaljeineen tehdään yleensä suunnitteluvaiheessa. Lämpöpumpun lainaamat käyttöohjeet ovat pelkkää käyttäjille suunnattua yksinkertaistettua ohjeistoa. Esim. ”huuhdellaan huolellisesti boorin poistamiseksi” on hyvin tyypillinen yksinkertaistus, suunnittelussa voidaan pohtia paljonko ja mihin booria/likaa voi kertyä. Toleransseista käyttöohjeessa voidaan sanoa vaan esim. ”lämpöjen täytyy antaa tasaantua x min”.
 
Julkisella foorumilla keskustelu on joskus hankalaa, kun joutuu nojaamaan pelkkään julkisesti saatavilla olevaan informaatioon. Jossittelu sinällään kyllä on ihan normaalia ydinvoima-alalla, kun arvioidaan mikä voisi mahdollisesti mennä vikaan. Tyypillisesti arvio kaikkine detaljeineen tehdään yleensä suunnitteluvaiheessa. Lämpöpumpun lainaamat käyttöohjeet ovat pelkkää käyttäjille suunnattua yksinkertaistettua ohjeistoa. Esim. ”huuhdellaan huolellisesti boorin poistamiseksi” on hyvin tyypillinen yksinkertaistus, suunnittelussa voidaan pohtia paljonko ja mihin booria/likaa voi kertyä. Toleransseista käyttöohjeessa voidaan sanoa vaan esim. ”lämpöjen täytyy antaa tasaantua x min”.
Tämä lisää vain minun epäilystäni asiantuntijuudestasi. Tekstisi vaikuttaa vain ydinvoimalassa joskus työskennelleen katkeran asentajan tilittämiseltä, joka tuntuu tietävän kaikesta kaiken heti kun on ollut laitosaitojen sisällä. Usko tai älä, niin käyttöohjeita hiotaan muiden laitosten käyttökokemusten mukaan aktiivisesti. Boorivettä on jo ollut altaissa pitkän aikaa käytössä ja altaiden pintojen nostoa ja laskua on harrastettu lukuisia kertoja käyttöönotossa. Ja suunnittelussa otetaan huomioon kaikki lämpölaajenemiset, boorin kiteytymisriskit ynnä muut. Ei se boori ala kiteytymään eri tavalla myöhemmin kun laitos on käynnissä eikä se kiteytyminen ilmiönä ole erilainen Olkiluodossa kuin muissakaan painevesilaitoksissa. Se hallitaan hyvin, pitkällä kokemuksella. Miten tästä asiasta saakaan näin pirun ison puheenaiheen. Se, että joskus tuon kanssa tulevaisuudessa voi tulla ongelmia, on tietenkin mahdollista ja jopa todennäköistäkin. Todennäköistä siksi, että noissa polttoaineenkäsittelykoneissa tuppaa olemaan jokaisella laitoksella aina jotain ongelmaa, mutta yleensä se ongelma on muu kuin mekaaninen ongelma. Mutta tuo laite on silti niin pieni asia kokonaiskuvassa, ja taloudellinen vaikutus on lähes mitätön. Varsinkin kun se suojarakennuksen sisäinen polttoaineallas olisi tehnyt laitoksen hintalapusta oikeasti satoja miljoonia suuremman ja riskianalyysien kannalta ei niin turvallisen. Siinä saa muutaman päivän olla polttoainenippu jumissa putkessa.

Kyllä mä nyt luovutan tästä aiheesta puhumisen, sulla saa toki olla oma mielipide laitteen toiminnasta.
 
Tämä lisää vain minun epäilystäni asiantuntijuudestasi. Tekstisi vaikuttaa vain ydinvoimalassa joskus työskennelleen katkeran asentajan tilittämiseltä, joka tuntuu tietävän kaikesta kaiken heti kun on ollut laitosaitojen sisällä. Usko tai älä, niin käyttöohjeita hiotaan muiden laitosten käyttökokemusten mukaan aktiivisesti. Boorivettä on jo ollut altaissa pitkän aikaa käytössä ja altaiden pintojen nostoa ja laskua on harrastettu lukuisia kertoja käyttöönotossa. Ja suunnittelussa otetaan huomioon kaikki lämpölaajenemiset, boorin kiteytymisriskit ynnä muut. Ei se boori ala kiteytymään eri tavalla myöhemmin kun laitos on käynnissä eikä se kiteytyminen ilmiönä ole erilainen Olkiluodossa kuin muissakaan painevesilaitoksissa. Se hallitaan hyvin, pitkällä kokemuksella. Miten tästä asiasta saakaan näin pirun ison puheenaiheen. Se, että joskus tuon kanssa tulevaisuudessa voi tulla ongelmia, on tietenkin mahdollista ja jopa todennäköistäkin. Todennäköistä siksi, että noissa polttoaineenkäsittelykoneissa tuppaa olemaan jokaisella laitoksella aina jotain ongelmaa, mutta yleensä se ongelma on muu kuin mekaaninen ongelma. Mutta tuo laite on silti niin pieni asia kokonaiskuvassa, ja taloudellinen vaikutus on lähes mitätön. Varsinkin kun se suojarakennuksen sisäinen polttoaineallas olisi tehnyt laitoksen hintalapusta oikeasti satoja miljoonia suuremman ja riskianalyysien kannalta ei niin turvallisen. Siinä saa muutaman päivän olla polttoainenippu jumissa putkessa.

Kyllä mä nyt luovutan tästä aiheesta puhumisen, sulla saa toki olla oma mielipide laitteen toiminnasta.
Luulis nyt sun jo muutaman päivän takaisen yv-keskustelun perusteella hahmottaneen, että olen aika kaukana joskus luodolla vaikuttaneesta asentajasta. Mun puolesta se keskustelu olisi hyvin riittänyt, mutta päätit sitten ketjussa jatkaa. Varmasti teette luodolla parhaanne nykyisin rakentein, järjestelmin ja tiedoin, mutta ihan höpöhöpö-juttuja noi sun pitkällä kokemuksella hallitsemiset tässä vaiheessa käyttöhistoriaa. Asiantuntemuksella (yleensä) ne järjestelmät suunnitellaan ja rakennetaan, mutta se ei takaa kuin tietyt lähtökohdat toimintaan. Vuosien käytön aikana sitten vasta näette mitä ongelmia tulee ja kokemuksella ne hallitsette.
 
Luulis nyt sun jo muutaman päivän takaisen yv-keskustelun perusteella hahmottaneen, että olen aika kaukana joskus luodolla vaikuttaneesta asentajasta. Mun puolesta se keskustelu olisi hyvin riittänyt, mutta päätit sitten ketjussa jatkaa. Varmasti teette luodolla parhaanne nykyisin rakentein, järjestelmin ja tiedoin, mutta ihan höpöhöpö-juttuja noi sun pitkällä kokemuksella hallitsemiset tässä vaiheessa käyttöhistoriaa. Asiantuntemuksella (yleensä) ne järjestelmät suunnitellaan ja rakennetaan, mutta se ei takaa kuin tietyt lähtökohdat toimintaan. Vuosien käytön aikana sitten vasta näette mitä ongelmia tulee ja kokemuksella ne hallitsette.
Pitää kai vielä kerran aiheeseen vastata. Aika pitkälti yksityisviestisi on myös tätä samaa vuodatusta kuin tässä, eli tyyliin laitosoperaattori valitsi paskat laitteet jotka eivät tule toimimaan ja kaikki olisi pitänyt tehdä toisin ja suojarakennukseen olisi pitänyt saada polttoaineallas, jotta olisi säästetty miljoonia revisioiden viivästymisestä. Jotenkin et vain ymmärrä, että näistä vastaavista laitteista on yhteensä satojen käyttövuosien kokemus ympäri maailmaa. Ongelmia varmasti tulee olemaan kuten sanoin, sitä en kiistä, mutta se ei ole niin merkityksellistä kuin uskottelet itsellesi. Se on kuitenkin komponentti siinä missä joku puhallin tai pumppukin. Komponentit voivat vikaantua, se ei ole uutta. Se siirtokone ei ole kaiken keskipiste. Vaikea kuvitella, että Hinkley Pointtiin olisi tilattu kahdelle laitokselle täsmälleen sama siirtolaitteisto, kuin Olkiluotoon, Flamanvilleen ja Taishanin kahdelle laitokselle on asennettu. Ja Taishanissa on myös jo ensimmäiset käytetyt polttoaineetkin päästy siirtämään tuolla, eikä tästä mitään huonoja käyttökokemuksia tullut, vaikka vuosihuollot muuten olivat olleet aika harjoittelua kokonaisuudessaan.

Kovasti syytät höpöhöpö-jutuista ja arvailuista, mutta itselle ei vain tule viesteistäsi oikein asiantuntevaa kuvaa näiden kirjoitusten perusteella. Esimerkiksi
Kvarkki sanoi:
Osassa laitostyypeistä allasvesi on boorattua eli yksi töhnä lisää jumittamaan kaikki paikat, kun laite on kuivilla huoltoa varten. En nyt tuosta tuubin laitteistosta muista paljonko se lilluu vedessä revisioiden ulkopuolella ja mikä sen veden booripitoisuus mahdollisesti on.
Tämä tekstisi jo todistaa aika puutteellisen tietämyksesi. Kaikissa painevesireaktoreissa, laitostyypistä riippumatta, on boorattua vettä. Siinä mielessä oikeassa että painevesireaktorit ovat vain osa eri reaktorityypeistä. Altaat ovat täynnä vain siirtojen aikana, muuten pidetään muutamaa poikkeusta lukuunottamatta tyhjänä. Ja booripitoisuudenkin tietäisit ulkomuistista, jos suunnitteluperusteet ja techspecin kanssa olisi ollut enemmänkin tekemisisssä. Ja mitä suunntteluperusteisiin ja techspecciin tulee, niin meillä on kuitenkin määritetty ilman ja veden lämpötiloille rajat-arvot siksi, että voidaan taata laitteiden oikea toimivuus esimerkiksi sen lämpölaajenemisen suhteen. Ja ydinvoimalassa kun ollaan, niin noissa raja-arvoissa on ihan naurettavan isot turvamarginaalit.
 
Täällähän on varsinainen itä-länsi-ottelu menossa :kahvi:
Muistuttaa Ilmavoimien lentäjien sisäistä kädenvääntöä aikoinaan, että kumpi käytössä oleva kone on parempi kone, Draken vai Mig-21bis.
 
Täällähän on varsinainen itä-länsi-ottelu menossa :kahvi:
Muistuttaa Ilmavoimien lentäjien sisäistä kädenvääntöä aikoinaan, että kumpi käytössä oleva kone on parempi kone, Draken vai Mig-21bis.
Melkoinen vääntö tästäkin. Vaikka mun pointti on vain se, että valitulle ratkaisulle on syynsä. Ja huomattavasti raskaammat syyt onkin, kuin se että laite joskus sattuisi jumittumaan ja polttoaineenvaihto viivästyisi tämän takia. Ja laitteen suunnittelussa on kyllä osattu ottaa huomioon lämpölaajeneminen, materiaalivalinnat ja mahdolliset muut tekijät ja epävarmuustekijät. Siitäkin huolimatta laite voi vikaantua, koska se on ihmisen suunnittelema ja valmistama laite. Ei sen kummempaa.
 
Melkoinen vääntö tästäkin. Vaikka mun pointti on vain se, että valitulle ratkaisulle on syynsä. Ja huomattavasti raskaammat syyt onkin, kuin se että laite joskus sattuisi jumittumaan ja polttoaineenvaihto viivästyisi tämän takia. Ja laitteen suunnittelussa on kyllä osattu ottaa huomioon lämpölaajeneminen, materiaalivalinnat ja mahdolliset muut tekijät ja epävarmuustekijät. Siitäkin huolimatta laite voi vikaantua, koska se on ihmisen suunnittelema ja valmistama laite. Ei sen kummempaa.

Mielenkiintoista keskustelua ja kiva että tälläkin palstalla keskustellaan tarkemmin ydintekniikasta eikä jäädä väittelemään onko ydinvoima hyvä vai huono asia... Sen verran vielä komppaan että olen samaa mieltä että varmasti valitulle ratkaisulle on varmasti syynsä. Ja kuten olet sanonutkin niin isossa kuvassa erillinen pa-rakennus siirtolaitteistoineen on vain pieni tekijä ja siihen vaikuttaa miten usein polttoainetta vaihdetaan jnejne. Jos päästään 24kk jaksoon niin "tuplarevisiopituudesta" huolimatta käyttökertoimessa voidaan päästä hyvälle tasolle. Tämä selvinnee ajan myötä. Pidetään peukut pystyssä jne.

Sitten toisaalta valittu ratkaisu voi olla toinenkin ja sillekin löytyy hyvät perustelut. Riippuen ihan mitä painotetaan ja mitä mieltä se herra/rouva pääsuunnittelija on... Siitä ollaan varmaan kaikki samaa mieltä että suunnittelussa pyritään varautumaan yhteen sun toiseen asiaan ja huomioidaan käyttökokemuksia jne. Mutta siitä huolimatta niitä ongelmia tulee ja ne eivät välttämättä ole juuri sellaisia mihin suunnittelija on varautunut. Ydinvoimalat/-laitokset ovat oman kokemuksen mukaan sen verran monimutkaisia kokonaisuuksia ettei niitä pysty yksi ihminen hahmottamaan täysin. Laitoksen lukuisa joukko eri komponentteja (automaatio, sähkö, prosessi ja ihminen kaiken lisäksi) muodostaa sen verran "tiukan systeemin" (tightly coupled system) että pieni häiriö paikassa x voi resonoida yllättävällä tavalla ihan toisaalla. Tämänkin vuoksi olen kokemuksen myötä oppinut arvostamaan yksinkertaisia ratkaisuja. Ja toki opiskelemaan menetelmiä miten monimutkaisuutta voidaan hallita (systems engineering).
 
Täällähän on varsinainen itä-länsi-ottelu menossa :kahvi:
Muistuttaa Ilmavoimien lentäjien sisäistä kädenvääntöä aikoinaan, että kumpi käytössä oleva kone on parempi kone, Draken vai Mig-21bis.

Itä-länsi-ottelusta tuli mieleen että voitaisiin seuraavaksi keskustella kumpi on parempi: pysty- vai vaakahöyrystin ;)

Unehtui äskeisessä viestissä mainita että itselle on tutumpi suojarakennuksen sisäpuolinen ratkaisu. Turvallisuuskysymykset ovat vähän erilaiset mutta hallittavissa toki. Sen puoleen olisin sen kannalla. Tosin hyvä muistaa sitä itselle tuttua on helpompi kannattaa :)
 
Pitää kai vielä kerran aiheeseen vastata. Aika pitkälti yksityisviestisi on myös tätä samaa vuodatusta kuin tässä, eli tyyliin laitosoperaattori valitsi paskat laitteet jotka eivät tule toimimaan ja kaikki olisi pitänyt tehdä toisin ja suojarakennukseen olisi pitänyt saada polttoaineallas, jotta olisi säästetty miljoonia revisioiden viivästymisestä. Jotenkin et vain ymmärrä, että näistä vastaavista laitteista on yhteensä satojen käyttövuosien kokemus ympäri maailmaa. Ongelmia varmasti tulee olemaan kuten sanoin, sitä en kiistä, mutta se ei ole niin merkityksellistä kuin uskottelet itsellesi. Se on kuitenkin komponentti siinä missä joku puhallin tai pumppukin. Komponentit voivat vikaantua, se ei ole uutta. Se siirtokone ei ole kaiken keskipiste. Vaikea kuvitella, että Hinkley Pointtiin olisi tilattu kahdelle laitokselle täsmälleen sama siirtolaitteisto, kuin Olkiluotoon, Flamanvilleen ja Taishanin kahdelle laitokselle on asennettu. Ja Taishanissa on myös jo ensimmäiset käytetyt polttoaineetkin päästy siirtämään tuolla, eikä tästä mitään huonoja käyttökokemuksia tullut, vaikka vuosihuollot muuten olivat olleet aika harjoittelua kokonaisuudessaan.

Kovasti syytät höpöhöpö-jutuista ja arvailuista, mutta itselle ei vain tule viesteistäsi oikein asiantuntevaa kuvaa näiden kirjoitusten perusteella. Esimerkiksi Tämä tekstisi jo todistaa aika puutteellisen tietämyksesi. Kaikissa painevesireaktoreissa, laitostyypistä riippumatta, on boorattua vettä. Siinä mielessä oikeassa että painevesireaktorit ovat vain osa eri reaktorityypeistä. Altaat ovat täynnä vain siirtojen aikana, muuten pidetään muutamaa poikkeusta lukuunottamatta tyhjänä. Ja booripitoisuudenkin tietäisit ulkomuistista, jos suunnitteluperusteet ja techspecin kanssa olisi ollut enemmänkin tekemisisssä. Ja mitä suunntteluperusteisiin ja techspecciin tulee, niin meillä on kuitenkin määritetty ilman ja veden lämpötiloille rajat-arvot siksi, että voidaan taata laitteiden oikea toimivuus esimerkiksi sen lämpölaajenemisen suhteen. Ja ydinvoimalassa kun ollaan, niin noissa raja-arvoissa on ihan naurettavan isot turvamarginaalit.
Sä olet nyt juuttunut tuohon samaan kohtaan kasetista ettet näköjään edes ymmärtänyt oleellisinta mitä kirjoitin yv:llä. Sulla on muutama hakusana, käytä niitä. Mitä muiden laitosten valintoihin tulee, niin siinä ei ole mitään yllättävää ettei kiinalaiset osaa vaatia muutoksia ja muutkin laitokset ovat tiukasti ranskisten hanskassa nekin. Ja kuten johonkin jo kirjoitin, erilaisilla revisiopituuden tavoitteilla tulee erilaiset vaatimukset.

Monenko laitoksen/järjestelmän booripitoisuudet sun muut pitää ulkomuistista muistaa, että on uskottava ”asiantuntija”? Voi olla vain yksi super-Hessu :D Olen myös mieluummin huonosti muistava arvailija kuin ei-julkisen tiedon kirjoittaja julkiseen foorumiin.

e: Nepaan viesti kannattaa myös lukea ajatuksella yhdessä niiden hakusanojen kanssa. Pääsiäisen kunniaksi pohdi myös tuliko ensin muna vai kana. :D
 
Viimeksi muokattu:
Itä-länsi-ottelusta tuli mieleen että voitaisiin seuraavaksi keskustella kumpi on parempi: pysty- vai vaakahöyrystin ;)

Unehtui äskeisessä viestissä mainita että itselle on tutumpi suojarakennuksen sisäpuolinen ratkaisu. Turvallisuuskysymykset ovat vähän erilaiset mutta hallittavissa toki. Sen puoleen olisin sen kannalla. Tosin hyvä muistaa sitä itselle tuttua on helpompi kannattaa :)
Eikös vaakahöyrystin ollut aikoinaan ideaali ratkaisu, kun Neuvostoliitossa tehtiin massatuotantona laitoksia jolloin komponenttien kuljetuksista haluttiin mahdollisimman toimivia. Loviisan laitoksissakin kaikki osat paineastiaa myöten ovat olleet kuljetettavissa rautateitse. Vaakahöyrystin on niin ikään helpommin hallittavissa transienteissa, ja pystyhöyrystimen pinnansäätö on taas vähän herkempi. Pystyhöyrystimen etuna on kuitenkin hyvä luonnonkierto ja höyrytilaan hyvin mahtuvat kosteudenerottimet ja höyrynkuivaimet, ja sitä kautta parempi kosteuden erotus höyrystä. Pystyhöyrystimessä luonnonkierto ja jälkilämmönpoisto toimii myös paremmin primääripiirin puolella, mikäli laitos pitää ajaa hallittuun tilaan ilman pääkiertopumppuja.

Molemmista löytyy hyvät puolet, kuten ylipäätään eri laitostyypeistä. Loviisan laitoksissakin on monia hyviä ominaisuuksia, jotka tekevät käytöstä miellyttävää. Tämän takia maailmassa on niin paljon erilaisia laitoksia.

Sä olet nyt juuttunut tuohon samaan kohtaan kasetista ettet näköjään edes ymmärtänyt oleellisinta mitä kirjoitin yv:llä. Sulla on muutama hakusana, käytä niitä. Mitä muiden laitosten valintoihin tulee, niin siinä ei ole mitään yllättävää ettei kiinalaiset osaa vaatia muutoksia ja muutkin laitokset ovat tiukasti ranskisten hanskassa nekin. Ja kuten johonkin jo kirjoitin, erilaisilla revisiopituuden tavoitteilla tulee erilaiset vaatimukset.

Monenko laitoksen/järjestelmän booripitoisuudet sun muut pitää ulkomuistista muistaa, että on uskottava ”asiantuntija”? Voi olla vain yksi super-Hessu :D Olen myös mieluummin huonosti muistava arvailija kuin ei-julkisen tiedon kirjoittaja julkiseen foorumiin.
Kiinalaiset vaativat aika paljon muutoksia laitoksilleen ja Taishanin laitokset ovat hyvinkin erilaiset monelta osin ja siellä on paljon kiinalaisten omaa käsialaa. Mutta eikö oleellisin nyt lähinnä ollut se, että olisi tilausvaiheessa ehkä pitänyt pohtia eri ratkaisua polttoaineenvaihtoon tai mahdollisesti kokonaan eri laitosta. EPR on mielestäni moneltakin osin huono laitos Suomeen, mutta näillä mennään mitä on tilattu.

Ja tuo yksi "tasalukuinen" booripitoisuus on aika monellakin laitoksella samaa luokkaa ja sellainen yleisarvo vähän joka järjestelmään. Eikä ne booripitoisuudet laitoksella pahemmin eroa eri booria sisältävien järjestelmien kesken. Toki primääripiirin booripitoisuus on vaihtelevaa sydämen toimintarajaraportin mukaisesti ja hätäboorausjärjestelmässä vahvaa booria. Mutta polttoaineenvaihdossa ja polttoainealtaissa on aina tuo booripitoisuus, ja se on huomioitu altaiden ja laitteiden suunnittelussa. Ja en sitä booripitoisuutta varsinaisesti pyytänyt mainitsemaan, mutta kun sanot ettet muista minkä vahvuista booria "mahdollisesti " juuri siinä sattui olemaan, niin ei anna asiantuntevaa kuvaa järjestelmäasiantuntijasta, jonka järjestelmässä on vain yhtä booripitoisuutta.
 
Viimeksi muokattu:
Kiinalaiset vaativat aika paljon muutoksia laitoksilleen ja Taishanin laitokset ovat hyvinkin erilaiset monelta osin ja siellä on paljon kiinalaisten omaa käsialaa. Mutta eikö oleellisin nyt lähinnä ollut se, että olisi tilausvaiheessa ehkä pitänyt pohtia eri ratkaisua polttoaineenvaihtoon tai mahdollisesti kokonaan eri laitosta. EPR on mielestäni moneltakin osin huono laitos Suomeen, mutta näillä mennään mitä on tilattu.
Kyllä kiinalaiset toki haluavat nostaa omaa toimitusastettaan, se on selvä. Käytön ja huollon osaamisen kannalta tulevat muutosvaatimukset ovatkin sitten ihan toinen juttu. Eri laitos epr:n sijaan tuskin olisi ratkaissut niitä rakenteellisia ja lainsäädännöllisiä hidasteita, joita pikän väliajan jälkeen rakentamisesta tuli. ’93 myönteinen päätös olisi ollut se, joka olisi pitänyt tehdä. Outoa, että oletat, että sillä mennään mitä tilattiin ;)

Ja tuo yksi "tasalukuinen" booripitoisuus on aika monellakin laitoksella samaa luokkaa ja sellainen yleisarvo vähän joka järjestelmään. Eikä ne booripitoisuudet laitoksella pahemmin eroa eri booria sisältävien järjestelmien kesken. Toki primääripiirin booripitoisuus on vaihtelevaa sydämen toimintarajaraportin mukaisesti ja hätäboorausjärjestelmässä vahvaa booria. Mutta polttoaineenvaihdossa ja polttoainealtaissa on aina tuo booripitoisuus, ja se on huomioitu altaiden ja laitteiden suunnittelussa. Ja en sitä booripitoisuutta varsinaisesti pyytänyt mainitsemaan, mutta kun sanot ettet muista minkä vahvuista booria "mahdollisesti " juuri siinä sattui olemaan, niin ei anna asiantuntevaa kuvaa järjestelmäasiantuntijasta, jonka järjestelmässä on vain yhtä booripitoisuutta.
Muistaakseni puhuin ko. lauseessa kyllä ihan kaikista laitostyypeistä, en pelkästä painevesilaitoksesta. Pidemmän uran aikana ehtii tehdä kaikennäköistä, mutta en mä koskaan ole jumittunut puhtaasti yksittäisiin järjestelmiin. Isommat kokonaisuudet on kivempia.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 419
Viestejä
4 511 865
Jäsenet
74 368
Uusin jäsen
PerusJantteri

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom