Keskustelua ydinvoimasta

[mRkukov]

Riita maakaasun ilmastokestävyydestä paisuu EU:ssa: Yhdeksän asiantuntijaa uhkaa erota komission työryhmästä

Julkisuuteen vuotaneessa EU-komission luonnoksessa maakaasu hyväksyttäisiin EU:n Vihreän kehityksen ohjelman investointeihin. Tutkijoiden mukaan kyse on viherpesusta.

suomenkuvalehti.fi

Riita maakaasun ilmastokestävyydestä paisuu EU:ssa: Yhdeksän asiantuntijaa uhkaa erota komission työryhmästä
Julkisuuteen vuotaneessa EU-komission luonnoksessa maakaasu hyväksyttäisiin EU:n Vihreän kehityksen ohjelman investointeihin. Tutkijoiden mukaan kyse on viherpesusta.
KOTIMAA 9.4.2021 13:34
MIKA HORELLI

Nord Stream 2 -kaasuputken rakentamiseen varattuja elementtejä Saksassa. © ODD ANDERSEN / AFP / LEHTIKUVA
EUROOPAN komission pitäisi julkistaa 23. huhtikuuta luettelo EU:n Vihreän kehityksen ohjelman investointikriteereistä. Listan laatiminen on kuitenkin johtanut ilmiriitaan valmisteluun osallistuvassa asiantuntijatyöryhmässä.
67 hengen ryhmän tehtävänä on tuottaa komissiolle tieteelliseen näyttöön perustuvia suosituksia. Yhdeksän ryhmän jäsenistä on uhannut erolla sen jälkeen, kun komission alustava ehdotus listan sisällöstä vuosi julkisuuteen maaliskuussa.
Luonnoksen mukaan listalle oltaisiin hyväksymässä tietyillä reunaehdoilla muun muassa kaasuvoimalaitoksia. Päätöstä on perusteltu sillä, että kaasuvoimaloilla voidaan korvata vielä enemmän päästöjä aiheuttavia hiili- ja öljyvoimalaitoksia.
Kapinaan nousseiden tutkijoiden mukaan EU-säännöstö on vesittymässä viherpesun työkaluksi.
Tutkijoiden mukaan minkään fossiilisen polttoaineen käyttöä ei voi pitää ympäristön kannalta kestävänä. Heidän mielestään kaasuvoimaloiden hyväksymisessä kyse olisi tieteellisten tosiasioiden sivuuttamisesta ja fossiilisia polttoaineita käyttävien energiayhtiöiden onnistuneesta lobbauksesta.
Mukaan sotkeutuu myös EU-jäsenmaiden suhmurointi, jossa jokainen yrittää saada myytyä juuri omat hankkeensa kestävänä kehityksenä.
Vielä vuonna 2019 julkaistussa Vihreän kehityksen investointien alustavassa listauksessa kaasuvoimalat eivät olleet mukana.

TILANTEEN kärjistyminen ei tule yllätyksenä. Berliinissä toimiva ajatuspaja Hertie School/Jacues Delors Centre varoitti jo lokakuussa 2020 julkaistussa raportissaan, että ympäristön kannalta kestävien investointien määrittelystä oli tulossa EU:ssa erittäin vaikea poliittinen kiista.
Suomessa muun muassa MTK on kritisoinut komission luonnosta liiasta keskittymisestä kiertotalouteen. MTK:n mukaan olisi tunnustettava biotalouden ja maa- ja metsätalouden keskeinen rooli ilmastokysymyksissä.
Kaasuvoimaloiden ohella EU:n pitäisi ratkaista suhtautumisensa ydinvoimaan ympäristön kannalta kestävänä energiantuotannon muotona.
Varsinkin Ranska on voimakkaasti pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että investoinnit ydinvoimaan luettaisiin tulevaisuudessa osaksi Vihreän kehityksen ohjelmaa. Komission on tarkoitus tehdä asiasta päätös kolmen kuukauden kuluessa.

Kaasuvoimaloiden ohella EU:n pitäisi ratkaista suhtautumisensa ydinvoimaan ympäristön kannalta kestävänä energiantuotannon muotona.
Varsinkin Ranska on voimakkaasti pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että investoinnit ydinvoimaan luettaisiin tulevaisuudessa osaksi Vihreän kehityksen ohjelmaa. Komission on tarkoitus tehdä asiasta päätös kolmen kuukauden kuluessa.

Saas nähdä saadaanko ydinvoima euroopassa "vihreäksi" energiaksi.
Siinähän sitä olisi kun maakaasu olisi "vihreää" ja ydinvoima ei.

 

[Lämpöpumppu]

Riita maakaasun ilmastokestävyydestä paisuu EU:ssa: Yhdeksän asiantuntijaa uhkaa erota komission työryhmästä

Julkisuuteen vuotaneessa EU-komission luonnoksessa maakaasu hyväksyttäisiin EU:n Vihreän kehityksen ohjelman investointeihin. Tutkijoiden mukaan kyse on viherpesusta.

suomenkuvalehti.fi

Saas nähdä saadaanko ydinvoima euroopassa "vihreäksi" energiaksi.
Siinähän sitä olisi kun maakaasu olisi "vihreää" ja ydinvoima ei.

En tiedä koskeeko tuo vain kaasuturbiinilaitoksia, mutta Saksalle tuo maakaasun "vihreys" olisi tärkeää, sillä taitaa edelleen suurin osa saksalaisista taloista lämmetä maakaasulla.

 

[valurauta]

EPR-reaktorin teho on 4300 MW, joten koko jälkilämpö on luokkaa 10-20 MW. EPR:ssä nippuja on n. 241, eli yhden nipun jälkilämpöteho on noin 5-8 kW. Tämä on saman verran kuin sähkökiukaassa tai omakotitalon varaavan sähkölämmityksen lämmitysvastuksissa ja vähemmän kuin kaasugrillin teho.

Korjataanpa tämä, ei pitäisi kaikkea yrittää laskea päässä: tulee tuosta kumminkin 40-80 kW/nippu, eli järeämmän keskuslämmityskattilan luokkaa.

 

[ATE]

Ydinvoimasta tehty tuore gallup kannatuksen mukaan mitkä ryhmät kannattavat ja mitkä suhtautuvat kielteisemmin. Sukupuoli ja ikä ja puoluetaustat ja kaikki. Aika erikoista että kaikkein suurin ja selkein ero näyttää olevan sukupuolessa puoluetaustan lisäksi.

 

[Heimolainen]

Se tunteilla päättäminen.

 

[Lucas]

Se tunteilla päättäminen.

Taitaa ydinvoima olla nykyään niin kannattamatonta taloudellisesti, että ei sitä ilman tukiaisia ainakaan saada markkinaehtoisesti rakennettua. Taas paukahti miljardin lisää hintaa Rosatomin Pyhäjoen voimalan rakentamiselle. Ja vetäytyneiden osakkaiden osakkeet taitaa olla edelleen myymättä kun kukapa se tappiollisen hankkeen osakkaaksi lähtisi.

Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimala myöhästyy lisää – Hankkeen kokonaiskustannukset uhkaavat nousta jopa miljardilla eurolla

Ydinvoimayhtiö on tänään päivittänyt alkuperäisen rakentamislupahakemuksensa tietoja työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM). – Osa tiedoista on vanhentunut ja siksi päivityksen tarpeessa, Fennovoiman viestintäjohtaja Sakari Kotola kertoo.

www.kaleva.fi

​

(maksumuurin takana)​

​

"Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimala myöhästyy lisää – Hankkeen kokonaiskustannukset uhkaavat nousta jopa miljardilla eurolla​

Ydinvoimayhtiö on tänään päivittänyt alkuperäisen rakentamislupahakemuksensa tietoja työ- ja elinkeinoministeriölle. – Osa tiedoista on vanhentunut ja siksi päivityksen tarpeessa, Fennovoiman viestintäjohtaja Sakari Kotola sanoo.​

​

28.04.2021 12:10​

​

Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimalahanke viivästyy näillä näkymin jälleen ainakin puolella vuodella. Ydinvoimayhtiö arvioi nyt saavansa laitoksen rakentamisluvan kesään 2022 mennessä, ei siis vielä tänä vuonna.​

​

Lisäksi arviota hankkeen hinnasta on päivitetty roimasti ylöspäin. Aiemmin ilmoitetun 6,5–7 miljardin euron sijasta arvioitu kokonaiskustannus on tällä hetkellä 7–7,5 miljardia euroa.​

​

Fennovoiman mukaan tämä johtuu yhtiön oman toiminnan kuluista, jotka ovat kasvaneet viivästysten myötä.​

​

Uudet arviot käyvät ilmi Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemukseen tehdystä päivityksestä, jonka Fennovoima on tänään keskiviikkona jättänyt työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM). ..."​

​

​

 

[Heimolainen]

Taitaa ydinvoima olla nykyään niin kannattamatonta taloudellisesti, että ei sitä ilman tukiaisia ainakaan saada markkinaehtoisesti rakennettua. Taas paukahti miljardin lisää hintaa Rosatomin Pyhäjoen voimalan rakentamiselle. Ja vetäytyneiden osakkaiden osakkeet taitaa olla edelleen myymättä kun kukapa se tappiollisen hankkeen osakkaaksi lähtisi.

Kyllä se ihan tuottavaa on elinkaaren aikana. Jos takaisinmaksuaika on 20v(yläkanttiin) on tuossa vielä n. 40v tuottavaa käyttöä. Suomessa vaan harvalla on rahaa lähteä noihin ja jos osuuksista haluaa eroon, en ymmärrä miksi, ehkä tuo venäläisyys, niin ostajia on vielä vähemmän.

Alkaa myös tuon lämpöenergian tuotanto olla hankalaa täällä, kun oikein mitään ei saa polttaa. Ydinvoimalla myös saa energiaa hyvällä hyötysuhteella ajankohdasta riippumatta (pl huoltokatkot).

 

[PRORAUTA]

En ole lukenut ketjua, niin en tiedä on täällä keskusteltu Thoriumista ja sen potentiaalista. Tässä hyvä sellainen kiinnostuksen herättelyvideo.



Molten Salt Thorium reactorin hyödyt
-Ongelmatilanteessa moninkertaisesti turvallisempi mitä perinteinen ydinvoimala
-Toimii ilmeisesti myös ydinjätteellä
-Thorium on 4x yleisempää mitä uraani
-Paljon parempi hyötysuhde kuulemma
-ydinjäte vähemmän hankala mitä uraanipohjaisissa perinteisissä reaktoreissa

perinteinen ydinvoima
-tarvitsee aina ulkopuolista tai onsite sähköntuotantoa, että vesipohjainen jäähdytysjäjestelmä toimii.
-pitkä ydinjätteen ongemallisuus aika.
-voimala on erittäin kallis rakentaa
-voimalan hyötysuhden on huono


Ydinvoimalat joita nykyisin käytetään perustuvat sukellusveneisiin suunniteltuun ydingeneraattorimalliin.
Sulien suolojen (molten salt) Thorium voimaloiden tausta on tutkimustyö, jota tehtiin ydinkäyttöistä lentokonetta tavoiteltaessa.
Eli tavoitteina oli turvallisuus ym.
Eli kuten huomaatte. Kumpikaan ei ole ns alun alkaen maanpäälliseen energian tuotantokäyttöön suunniteltu voimalatyyppi.

Kiinallahan on kaikkein suurin thorium panostus meneillään. He myös patentoivat thoriumin ympärillä kovasti.

Noiden molten salt reaktoreiden patentit ovat aikaa sitten vanhentuneet, joten monia start-uppeja on syntynyt viimevuosina, jotka yrittävät kehittää
niistä toimivaa liiketoimintaa.

 

[Vertigo]

Taitaa ydinvoima olla nykyään niin kannattamatonta taloudellisesti, että ei sitä ilman tukiaisia ainakaan saada markkinaehtoisesti rakennettua. Taas paukahti miljardin lisää hintaa Rosatomin Pyhäjoen voimalan rakentamiselle. Ja vetäytyneiden osakkaiden osakkeet taitaa olla edelleen myymättä kun kukapa se tappiollisen hankkeen osakkaaksi lähtisi.

Niin, ilmastonmuutosta pitää torjua hinnalla millä hyvänsä, mutta ydinvoima on silti liian kallista...

Kaikenlaiseen vety/akku/Power-to-X haihatukseen millä luvataan ratkaistavan energiaongelma "ihan lähitulevaisuudessa" kyllä ollaan valmiita panostamaan miljardeja ja taas miljardeja veronmaksajien rahaa hyvillä mielin. Vaan mitäpä jos edes osa tuosta rahasta käytettäis jo olemassa olevan ydinvoimateknologian kehittämiseen, vaikkapa siten että standardisoidaan joku/jotkin SMR kokoluokan voimalat ja kehitetään niille vaikkapa EUn kattava tyyppihyväksyntämenettely joka pätee kaikissa jäsenmaissa, jolloin joka ikisen reaktorin kohdalla ei tarvitse käydä läpi jumalattoman kallista, hidasta ja vaivalloista luvitusprosessia => hinta laskee luvituksen viiveet lyhenee. Lisäksi kun noita voisi sitten rakentaa sarjatuotantona, niin hintaa voi saadamerkittävästi alaspäin ja rakentaminen helpottuu sitämukaa kun oppia rakentamisesta kertyy.

Eli joo, nykyisellään ydinvoimaa ei markkinaehtoisesti nyt rakenneta, mutta eipä juuri muutakaan millä voitaisiin saman mittaluokan tuotantoa saada aikaan...
Pointtina kuitenkin siis että panostamalla nykyisen jo olemassaolevan teknologian kehitykseen ydinvoimaa voisi skaalata aika helposti ylöspäin ja hintaa alaspäin, ilman että mitään varsinaisesti uutta teknologiaa tarvitsee keksiä.

Molten Salt Thorium reactorin hyödyt
-Ongelmatilanteessa moninkertaisesti turvallisempi mitä perinteinen ydinvoimala
-Toimii ilmeisesti myös ydinjätteellä
-Thorium on 4x yleisempää mitä uraani
-Paljon parempi hyötysuhde kuulemma
-ydinjäte vähemmän hankala mitä uraanipohjaisissa perinteisissä reaktoreissa

perinteinen ydinvoima
-tarvitsee aina ulkopuolista tai onsite sähköntuotantoa, että vesipohjainen jäähdytysjäjestelmä toimii.
-pitkä ydinjätteen ongemallisuus aika.
-voimala on erittäin kallis rakentaa
-voimalan hyötysuhden on huono

Noi väittämät ei ehkä kestä lähempää tarkastelua tuollaisenaan, ja tuossahan vertaat Thoriumin plussia perinteisen ydinvoiman miinuksiin, jätät ikään kuin puolet vertailusta pois...

Thorium ei varsinaisesti ratkaise mitään ongelmaa ja tuo kasapäin uusia:
- Jäte pitää silti loppusijoittaa ja se on samaan tapaan tuhansia vuosia vaarallista kuin uraanikin.
- Jos nykyiset voimalaitokset on kalliita, niin sulasuolareaktorit eikait nekään varsinaisesti edullisia ole kun tekniikka ja prosessit pitää kehittää "tyhjästä"
- Jäteenkäsittely kemiallisesti vaativaa(=kallista), siinä missä nykyisten voimalaitosten käytetyt polttoainesauvat voi loppusijoittaa sellaisenaan
- Uraani ei varsinaisesti ole erityisen harvinaista tai kallista, ja jos hyötöreaktoria käytettäisiin, niin sitten siinä voisi käyttää myös U238:aa, jota on saatavilla "kasapäin"
+ Eduiksi jää lähinnä siis se että ei vaadi valtavaa paineastiaa ja ongelmatilanteessa jälkilämmöntuotto on helpommin hallittavissa

Asiasta voi lueskella lisää vaikka täältä: https://fissioreaktori.wordpress.com/2018/03/23/missa-viipyy-toriumreaktori/
Ja kannattaa samalla lukea vaikka nuo kaikki muutkin artikkelit, erinomaisen selkeää ja asiallista tekstiä...

 

[Lämpöpumppu]

Taitaa ydinvoima olla nykyään niin kannattamatonta taloudellisesti, että ei sitä ilman tukiaisia ainakaan saada markkinaehtoisesti rakennettua. Taas paukahti miljardin lisää hintaa Rosatomin Pyhäjoen voimalan rakentamiselle. Ja vetäytyneiden osakkaiden osakkeet taitaa olla edelleen myymättä kun kukapa se tappiollisen hankkeen osakkaaksi lähtisi.

Kannattavaa ydinvoima voi edelleenkin olla, mutta investointi on niin pitkäkestoinen joten esimerkiksi nykyinen taloustilanne luo epävarmuustekijöitä. Tietenkin tämä tilanne, jossa laitoksia on rakennettu harvakseltaan länsimaihin, nostaa laitosyksiköiden hintoja. Massatuotanto on se ratkaisu hintojen polkemiseen. Pitäisi yksinkertaistaa ja helpottaa byrokratiaa laitosten osalta ja siihen on onneksi Suomessakin KELPO-projekti, jossa pyritään yksinkertaistamaan komponenttien luvitusprosessia. Suurin osa ydinvoimaloiden kalliista komponenteista on kuitenkin ihan tavallisia standardiosia, kuten pumppuja ja venttiileitä. Nykyisellään suurin osa näistä pitää luvittaa raskaan prosessin kautta, jolloin hintaan lisätään muutama nolla perään ja kaikki tämä vain siksi, että komponentin materiaalien ja valmistusmenetelmien jäljitettävyyden täytyy nykyisillä luvitusmenettelyillä ulottua aina sinne malmin jalostukseen saakka. Paperia satoja sivuja yhtä komponenttia varten, vaikka samojen standardien mukaan valmistetun tuotteen voit saada paikallisesta putkiliikkeen hyllystä. Pienreaktoreihin tulisi ehdottomasti panostaa euroopanlaajuisesti, sillä siinä olisi varteenotettava ratkaisu sekä lämmön- että sähköntuotantoon.

Mutta mitä kannattavuuteen tulee, niin on se kumma kun nykyään ei mikään energiantuotantomuoto tunnu kannattavan. Ei ole kauaa aikaa kun Mika Anttonen sanoi Kauppalehden haastattelussa, että Tuuliwatin rakennuttama Suomen ensimmäinen markkinaehtoinen tuulipuisto ei näytä olevan parin vuoden käyttökokemuksella sittenkään kannattava. Mikä on sinänsä harmi, sillä tämä niin ikään päästöttömän energian tuotanto on erittäin tärkeä osa St1:n power to X -hankkeessa.

 

[Mollari]

Kiinan Taishanissa saattaapi olla ydinvoimalaonnettomuus lähellä. Väittävät kyllä, että kaikki olisi kunnossa. Tuon jytkähtäessä onkin aika messevästi porukkaa evakuoitava jos tuulet oikeaan suuntaan puhaltaa. Sitten on ainakin maailmalla tavarasta pulaa moneksi vuodeksi.

"Framatome is supporting resolution of a performance issue with the Taishan Nuclear Power Plant in Guangdong Province, China," a spokesperson for Framatome said in an emailed statement to Newsweek.

"According to the data available, the plant is operating within the safety parameters.

"Our team is working with relevant experts to assess the situation and propose solutions to address any potential issue."

China Nuclear Plant Leak Response Evokes Chernobyl as Taishan Facility Insists It's Safe

Taishan Nuclear Power Plant - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[hkultala]

Kiinan Taishanissa saattaapi olla ydinvoimalaonnettomuus lähellä. Väittävät kyllä, että kaikki olisi kunnossa. Tuon jytkähtäessä onkin aika messevästi porukkaa evakuoitava jos tuulet oikeaan suuntaan puhaltaa. Sitten on ainakin maailmalla tavarasta pulaa moneksi vuodeksi.

Mistähän ihmeen "jytkähtämisestä" nyt oikein puhut?

SIellä on ilmeisesti pienenpieni vuoto jossain. Säteilytasot vähän normaalia korkeammalla. Ei tällä ole mitään tekemistä minkään "jytkähtämisen" kanssa.

 

[Mollari]

Mistähän ihmeen "jytkähtämisestä" nyt oikein puhut?

SIellä on ilmeisesti pienenpieni vuoto jossain. Säteilytasot vähän normaalia korkeammalla. Ei tällä ole mitään tekemistä minkään "jytkähtämisen" kanssa.

Kommunistipuolueen virallinen lausunto ei todellisuudesta kerro mitään. Tottakai siellä peitellään mahdollista katastrofia viimeiseen asti aivan, kuten Chernobylin tapauksessakin.

 

[hkultala]

Kommunistipuolueen virallinen lausunto ei todellisuudesta kerro mitään. Tottakai siellä peitellään mahdollista katastrofia viimeiseen asti aivan, kuten Chernobylin tapauksessakin.

Siellä peitellään mahdollista pienenpientä onnettomuutta mutta ei mahdotonta katastrofia. Sinun "jytkähtämisesi" olisi nykyisillä reaktorityypeillä mahdoton katastrofi.


Siellä on vuoto, jonka takia säteilytasot on korkeampia kuin mitä ne eurooppalaisten turvallisuus-/terveysstandardien mukaan saisi olla. Kiinalaiset pyrkii peittelemään tätä pientä vuotoa, ja ovat ilmeisesti rukanneet omia turvallisuusstandardejaan siten, että menee vielä heidän standardiensa sisään, vaikkei ihan normaalitila olekaan.

Nyt ei ole kyse mistään tsernobyl-tasoisesta katastrofista, ja tällaisen pienen vuodon samaistaminen siihen osoittaa todella suurta ymmärtämättömyyttä kaikesta ydinvoimaan liittyvästä.

Tällainen pieni vuoto ei myöskään voi mitenkään "laajentua" miksikään tserbonyl-tasoiseksi.

"ydinkatastrofi, paha asia, maailmanloppu". Ottakaa nyt edes jotain selvää asioista, joista vauhkoatte.

 

[Heimolainen]

Kommunistipuolueen virallinen lausunto ei todellisuudesta kerro mitään. Tottakai siellä peitellään mahdollista katastrofia viimeiseen asti aivan, kuten Chernobylin tapauksessakin.

Normaali käytäntö autoritäärisissä järjestelmissä, joissa epäonnistuminen ja häpeän tuottaminen johdolle johtaa isoon rangaistukseen.

 

[Willema]

Kun säteilytaso on lievästi noussut, mikä on tietenkin raportoiva, vertailu sopii paremminkin vahingossa lauenneeseen rynkkyyn. Seurauksena kuulovaurioiden tutkinta, ydinvoimalassa säteilytason seuranta ja tarvittavat korjaus-puhdistustoimet. Varsinainen ydinvoimalan suuronnettomus vertautuu sitten suuren asevarikon täystuhoon.

 

[Mollari]

Siellä peitellään mahdollista pienenpientä onnettomuutta mutta ei mahdotonta katastrofia. Sinun "jytkähtämisesi" olisi nykyisillä reaktorityypeillä mahdoton katastrofi.


Siellä on vuoto, jonka takia säteilytasot on korkeampia kuin mitä ne eurooppalaisten turvallisuus-/terveysstandardien mukaan saisi olla. Kiinalaiset pyrkii peittelemään tätä pientä vuotoa, ja ovat ilmeisesti rukanneet omia turvallisuusstandardejaan siten, että menee vielä heidän standardiensa sisään, vaikkei ihan normaalitila olekaan.

Nyt ei ole kyse mistään tsernobyl-tasoisesta katastrofista, ja tällaisen pienen vuodon samaistaminen siihen osoittaa todella suurta ymmärtämättömyyttä kaikesta ydinvoimaan liittyvästä.

Tällainen pieni vuoto ei myöskään voi mitenkään "laajentua" miksikään tserbonyl-tasoiseksi.

"ydinkatastrofi, paha asia, maailmanloppu". Ottakaa nyt edes jotain selvää asioista, joista vauhkoatte.

Kova on luotto kiinalaiseen osaamiseen ja rakentamisen laatuun. Toisaalla kerrottiin, että siellä korkeapaineisessa reaktorikammiossa olisi vuoto, jonka takia eivät saa pidettyä sitä tarpeeksi korkeassa paineessa ja vesi alkaa kiehumaan. Kuulostaa aivan siltä, kuin olisi rakennusvaiheessa taas vähän laastissa säästelty.

 

[Ekaros]

Eivätkö nuo ole aika vastaavia caseja siihen että jäteveden puhdistamosta tai teollisuuslaitoksesta virtaisi jotain puhdistamatonta poistovesiin? Eli ei täysin harvinaista, mutta todennäköisesti ei edes niin merkittävää.

 

[hkultala]

Kova on luotto kiinalaiseen osaamiseen ja rakentamisen laatuun. Toisaalla kerrottiin, että siellä korkeapaineisessa reaktorikammiossa olisi vuoto, jonka takia eivät saa pidettyä sitä tarpeeksi korkeassa paineessa ja vesi alkaa kiehumaan. Kuulostaa aivan siltä, kuin olisi rakennusvaiheessa taas vähän laastissa säästelty.

Kertoisitko vielä, missä metallisissa paineastioissa ja putkissa käytetään laastia?

 

[Mollari]

Kertoisitko vielä, missä metallisissa paineastioissa ja putkissa käytetään laastia?

Betoniinhan ne oletettavasti on valettu. Jos kiinalainen höttöbetoni ympäriltä katoaa, niin alkaa paineastiat ja putket pettämään. Olihan tuolla ol3:ssakin ongelmaa, kun putket värisi liiaksi, niin eivät olisi kestäneet. Jospa tuolla on samaa ongelmaa.

 

[Lämpöpumppu]

Betoniinhan ne oletettavasti on valettu. Jos kiinalainen höttöbetoni ympäriltä katoaa, niin alkaa paineastiat ja putket pettämään. Olihan tuolla ol3:ssakin ongelmaa, kun putket värisi liiaksi, niin eivät olisi kestäneet. Jospa tuolla on samaa ongelmaa.

Betonilla ei ole mitään tekemistä primääripiirin rajapinnan vuotojen kanssa. Sen sijaan toiselta sivustolta luettuna jalokaasumittauksissa on pientä kohoumaa, mikä viittaisi polttoainevuotoon. Eli polttoainenipusta vuotaa radioaktiivisia aineita primäärijäähdytteeseen. Tämä on kohtalaisen yleistä laitoksilla ja esimerkiksi Olkiluoto 1&2 laitoksillakin polttoainevuotoja on ollut viimeisten vuosien aikana useampiakin. Laitos ajetaan yleensä alas, mikäli vuoto on riittävän iso, sillä nämä jalokaasut nostavat laitoksen putkistoissa annosnopeutta mikä taas vaikuttaa vuosihuolloissa saatuihin henkilöannoksiin. Pientä vuotoa seurataan tehostetusti, mutta tehoajoa voidaan jatkaa normaalisti. Todella ison vuodon ollessa kyseessä kiehutusvesilaitoksella laukeaa pikasulku (sama signaali mikä joulukuussa laukaisi Olkiluoto 2:n pikasulun). Painevesilaitoksella primäärijäähdyte pysyy suojarakennuksessa ja ydinsaarekkeen apurakennuksissa, eikä välitöntä vapautumisvaaraa ole.

Jutussa kerrotut "suorituskykyongelmat" viittaavat mahdollisesti siihen, että noin ison laitoksen ylösajo on melko hidasta tuoreen polttoaineen totutusajosta johtuen. Laitos on juuri ajettu toiseen polttoainesykliin vuosihuollon jälkeen, jossa suurimmat riskit polttoainevuotojen syntymiselle on.

 

[valurauta]

Sen sijaan toiselta sivustolta luettuna jalokaasumittauksissa on pientä kohoumaa, mikä viittaisi polttoainevuotoon. Eli polttoainenipusta vuotaa radioaktiivisia aineita primäärijäähdytteeseen. Tämä on kohtalaisen yleistä laitoksilla ja esimerkiksi Olkiluoto 1&2 laitoksillakin polttoainevuotoja on ollut viimeisten vuosien aikana useampiakin. Laitos ajetaan yleensä alas, mikäli vuoto on riittävän iso, sillä nämä jalokaasut nostavat laitoksen putkistoissa annosnopeutta mikä taas vaikuttaa vuosihuolloissa saatuihin henkilöannoksiin. Pientä vuotoa seurataan tehostetusti, mutta tehoajoa voidaan jatkaa normaalisti.

Tässäpä asiasta ranskaksi:

EDF relativise l’incident survenu à la centrale nucléaire de Taishan en Chine

L’événement n’est pas inscrit sur l’échelle internationale INES classant incidents et accidents nucléaires selon leurs risques radiologiques. Il est sans doute plus complexe en termes politiques qu’industriels ou environnementaux.

www.lemonde.fr

Ilmeisesti "tiiveysongelma" on ilmaantunut jo lokakuussa, kun laitos on käynnistetty polttoaineenvaihdon jälkeen:

Le problème d’étanchéité était apparu en octobre 2020, quand le réacteur de Taishan 1 a redémarré après un rechargement du combustible,​

​

Onkohan vuoto pahentunut, kun asia on noussut nyt esille näin korkealla profiililla? Hiukan vaikuttaa siltä, että kiinalaisilla ja ranskalaisilla olisi pientä erimielisyyttä siitä, onko vuoto niin paha, että laitoksen alasajo olisi (vielä) välttämätöntä...

 

[taxman]

Tässäpä asiasta ranskaksi:

EDF relativise l’incident survenu à la centrale nucléaire de Taishan en Chine

L’événement n’est pas inscrit sur l’échelle internationale INES classant incidents et accidents nucléaires selon leurs risques radiologiques. Il est sans doute plus complexe en termes politiques qu’industriels ou environnementaux.

www.lemonde.fr

Ilmeisesti "tiiveysongelma" on ilmaantunut jo lokakuussa, kun laitos on käynnistetty polttoaineenvaihdon jälkeen:

Le problème d’étanchéité était apparu en octobre 2020, quand le réacteur de Taishan 1 a redémarré après un rechargement du combustible,​

​

Onkohan vuoto pahentunut, kun asia on noussut nyt esille näin korkealla profiililla? Hiukan vaikuttaa siltä, että kiinalaisilla ja ranskalaisilla olisi pientä erimielisyyttä siitä, onko vuoto niin paha, että laitoksen alasajo olisi (vielä) välttämätöntä...

Googlen kääntäjän läpi tulkiten kyseessä on polttoainevuoto, joka johtuu jostakin polttoaineen valmistuksenaikaisesta virheestä. Uutisen mukaan käyttöohjeissa on jokin jalokaasujen raja-arvo, jonka jälkeen laitos pitää ajaa alas.

" Manufacturing defect "

Such an incident has already happened in France. "According to the operating rules, beyond a certain concentration threshold of these rare gases, the reactor must be shut down," recalls Karine Herviou, Deputy Director General of the Institute for Radiation Protection and Nuclear Safety

Onkohan tuolla jo huuhtoutunut uraania?

 

[Vertigo]

Se uraani lienee helpompi suodattaa sieltä primääripiirin jäähdytysvedestä pois kuin jalokaasut...

 

[Lämpöpumppu]

Tässäpä asiasta ranskaksi:

EDF relativise l’incident survenu à la centrale nucléaire de Taishan en Chine

L’événement n’est pas inscrit sur l’échelle internationale INES classant incidents et accidents nucléaires selon leurs risques radiologiques. Il est sans doute plus complexe en termes politiques qu’industriels ou environnementaux.

www.lemonde.fr

Ilmeisesti "tiiveysongelma" on ilmaantunut jo lokakuussa, kun laitos on käynnistetty polttoaineenvaihdon jälkeen:

Le problème d’étanchéité était apparu en octobre 2020, quand le réacteur de Taishan 1 a redémarré après un rechargement du combustible,​

​

Onkohan vuoto pahentunut, kun asia on noussut nyt esille näin korkealla profiililla? Hiukan vaikuttaa siltä, että kiinalaisilla ja ranskalaisilla olisi pientä erimielisyyttä siitä, onko vuoto niin paha, että laitoksen alasajo olisi (vielä) välttämätöntä...

Tiiveysongelmalla voidaan hyvin viitata yksittäisten polttoainesauvojen suojakuoren tiiveyteen, joka polttoainevuodon tapauksessa luonnollisesti on heikentynyt. Kuten tuossa aiemmin sanoin, pienellä polttoainevuodolla voidaan jatkaa ajoa. Ja koska polttoaineesta vaihdetaan noin kolmasosa tuoreeseen, on vuotava nippu voinut olla jo enne vuosihuoltoa reaktorissa tuolloin lokakuussa.

Joka tapauksessa laitoksen turvallisuustekniset käyttöehdot määrittävät raja-arvot vuodon määrälle, milloin pitää alkaa tehostettuun seurantaan (käytännössä tihennetty jäähdytteen näytteenottoväli) ja milloin laitos pitää ajaa välittömästi alas. Luulen, että kiinalaiset haluavat juurikin näihin raja-arvoihin tehdä poikkeuksia. Yleensä nuo raja-arvot ovat erittäin alhaiset jo alasajovaadettakin varten. Jalokaasujen vapautuminen jäähdytteeseen lisää kyllä laitoksen sisällä annosnopeuksia ja monet jäähdytettä sisältävät säiliöit ovat yhteydessä kaasujen käsittelyjärjestelmään, jonne jalokaasut todennäköisesti kulkeutuvat. En tiedä Kiinasta, mutta ainakin muualla käytetään sitten viivästyspetejä viivästämään jalokaasujen vapautuminen ulkoilmaan. Viivästyksen aikana jalokaasujen aktiivisuus laskee luonnolliselle tasolle.

 

[Kvarkki]

Onhan maailmassa noita kolkkia, jotka eivät varsinaisesti pidä polttoainesauvan tiiveyden menetystä edes vuotona. Tässä tapauksessa ilmeisesti 5 sauvaa vuotaa, yhdessä nipussakin on 100+ kpl sauvoja varmaan lähes kaikissa yleisissä polttoainetyypeissä. Reaktorissa siis jatkuvasti tuhansia sauvoja ja vikaantumis-% promilleja. Yleisin syy vikaan on remonttireiskan jättämät romut muualle primääripiiriin, jotka sitten vuosihuollon jälkeen puhkovat sauvoja. Teräsharjakset, työstölastut jne. ovat pahimpia. Eiköhän tässä tapauksessa pohjimmiltaan ole kyse siitä, että ranskiksia on töissä ko. paikassa ja eivät tykkää, kun. kiinalaiset huuhtoo rikkinäisistä sauvoista enemmän uraania piiriin kuin Ranskassa tehtäisiin. Saavat sitten työntekijät tulevissa revisioissa enemmän säteilyannosta paskaisista pinnoista. Tiedä sitten miksi ovat huutaneet jenkkejä apuun, liekö ollut riitaa NRC:n tekstien tulkinnasta.

 

[hkultala]

Taitaa ydinvoima olla nykyään niin kannattamatonta taloudellisesti, että ei sitä ilman tukiaisia ainakaan saada markkinaehtoisesti rakennettua.

... kun se joutuu kilpailemaan yhteiskunnan rahoilla tuettujen uusiutuvien energianlähteiden kanssa sekä fossiilisten, joista ei makseta sellaisia haittaveroja joista niistä olisi järkevää päästöjen perusteella joutua maksamaan.

Ja kun siihen liittyy todella raskas lupabyrokratia.

Se olisi taloudellisesti hyvinkin kannattavaa, jos kilpailu ei olisi vääristynyttä typerällä tuki- lupa- ja veropolitiikalla.

 

[Chaos]

Tuo kannattamattomuus tulee aina silloin tällöin esille ja aina se vaan naurattaa. Jos ja kun ydinvoiman tekeminen olisi enemmän hyväksyttävämpää, niin varmasti vaikka heti saisi kaupattua 2-3 laitoksen luvat eteenpäin. Jostain syystä noiden laitosten omistajat ja tulevaisuuden rakentajat näkevät jotain erikoista tässä energiamuodossa, koska rahansa haluavat siihen laittaa...

 

[erihyva]

... kun se joutuu kilpailemaan yhteiskunnan rahoilla tuettujen uusiutuvien energianlähteiden kanssa sekä fossiilisten, joista ei makseta sellaisia haittaveroja joista niistä olisi järkevää päästöjen perusteella joutua maksamaan.

Ja kun siihen liittyy todella raskas lupabyrokratia.

Se olisi taloudellisesti hyvinkin kannattavaa, jos kilpailu ei olisi vääristynyttä typerällä tuki- lupa- ja veropolitiikalla.

Tuulivoima on nykyään kannattavaa rakentaa, vaikka se ei saisi (eikä myös saa) yhtään tukiaisia.

 

[JCSH]

... kun se joutuu kilpailemaan yhteiskunnan rahoilla tuettujen uusiutuvien energianlähteiden kanssa sekä fossiilisten, joista ei makseta sellaisia haittaveroja joista niistä olisi järkevää päästöjen perusteella joutua maksamaan.

Ja kun siihen liittyy todella raskas lupabyrokratia.

Se olisi taloudellisesti hyvinkin kannattavaa, jos kilpailu ei olisi vääristynyttä typerällä tuki- lupa- ja veropolitiikalla.

No se lupabyrokratia on suuri syy siihen miksi ydinvoimaa voidaan kutsua oikeasti turvalliseksi joten en nyt laskisi sitä mitenkään kovin keinotekoiseksi vääristymäksi. Toki se poliittinen periaatepäätös ydinvoiman rakentamisesta on turha vaihe ja varmaan lisää sitä kustannustaakkaa. Mutta ne vaatimukset mitä sitten STUK esittää jotta sen ydinvoimalan voi oikeasti ottaa käyttöön on erittäin haluttua.

Ydinvoiman kustannusongelma taitaa nykyään olla skaala. Jotta nykyteknologialla saat kannattavan voimalaitoksen niin sen pitää olla iso. Josta seuraa iso alkuinvestointi ja pitkä takaisinmaksuaika sille investoinnille. Ja vaikka se investointi olisikin kannattava nykyisellä sähköhinnalla, puuttuu se kristallipallo millä näkee että onko se investointi kannattava 10 vuoden päästä. Tai 20 vuoden päästä.
Joten epäilen vahvasti että Suomessa enää aletaan rakentamaan markkinaehtoisestikaan mitään isoja Olki 3:n skaalassa olevia voimalaitoksia nykyisten projektien jälkeen. Jotku SMR:t yhteistuotantoon voisivat olla erittäin hyvä markkinaehtoinen ratkaisu tulevaisuudessa. Päästäisiin eroon maakaasusta lämmityksessä ja ei tarvittaisi mitään 5 miljardia etukenossa investointeja jotta noita saataisiin linjoille. Ja kun niitä tulisi esim. kunnallisille sähkö- ja kaukolämpöyhtiöille niin kilpailu olisi rajatumpaa, ainakin sen kaukolämmön kohdalla, joka tekisi investoinneistakin vähän luotettavampia.

 

[Lämpöpumppu]

Tuulivoima on nykyään kannattavaa rakentaa, vaikka se ei saisi (eikä myös saa) yhtään tukiaisia.

Ei valitettavasti ole vieläkään. Mika Anttonen kertoi Kauppalehden haastattelussa vuosi sitten, että heidän (Tuuliwatti) rakentamansa Suomen ensimmäinen markkinaehtoinen tuulipuisto ei näillä hintanäkymillä tule kannattamaan. Vähän päälle 10 minuutin videohaastattelu täynnä hyvää asiaa, mutta 10:25 kohdasta eteenpäin mainitsee myös heidän tuulivoimayhtiön kannattavuusnäkymistä.

 

[hkultala]

Tuulivoima on nykyään kannattavaa rakentaa, vaikka se ei saisi (eikä myös saa) yhtään tukiaisia.

Ei ole, vaikka niiden tuulivoimaloiden rakentamiseen tuhlataan hirveästi luonnonvaroja (mm. generaattorien maametallit) ja aiheutetaan päästöjä (mm. niiden tornien betonirakentamisesta tulevat hiilidioksidipäästöt), joita ei veroteta niin paljoa kuin niiitä pitäisi verottaa niiden ympäristövaikutuksen takia.

Tuulivoimalla saadaan tuotettua hyvin sähköä silloin, kun sähköstä ei ole pulaa, mutta tuulivoimalla ei ratkota yhtään mitän silloin kun sähköstä on pulaa eikä tuule.

Ja kun sähkön hinta määräytyy vapaasti pörssihinnan mukaan eikä tuulivoimalle anneta tukiaisia, sillon käytännössä sen tuulivoimalla tuotetun sähkön hinta muodostuu keskimäärin hyvin halvaksi, jolloin se on epäkannattavaa.

Tuulivoima on kannattavaa vain silloin, kun sen luonnollisesti halvan, tuulisia kesäpäivinä tuotetun sähkön hintaa keinotekoisesti korotetaan syöttötariffeilla, mikä taas on kokonaisuuden kannalta typerää.

 

[erihyva]

Tuulivoimalla saadaan tuotettua hyvin sähköä silloin, kun sähköstä ei ole pulaa,

Mikähän tällainen tilanne on?

mutta tuulivoimalla ei ratkota yhtään mitän silloin kun sähköstä on pulaa eikä tuule.

Tuulivoima auttaa tietenkin silloin, kun sähköstä on pulaa. Paitsi tietenkin silloin, kun ei tuule (käytännössä aina jossain päin Suomea tuulee, tai ainakin pohjoismaisen sähköpörssin alueella tuulee)

Ja kun sähkön hinta määräytyy vapaasti pörssihinnan mukaan eikä tuulivoimalle anneta tukiaisia, sillon käytännössä sen tuulivoimalla tuotetun sähkön hinta muodostuu keskimäärin hyvin halvaksi, jolloin se on epäkannattavaa.

Tuulivoimalla tuotetulla sähköllä on pienemmät tuotantokustannukset kuin millään muulla sähköntuotantotavalla (ja tuotantokustannukset jatkavat laskuaan teknologian edelleen kehittyessä), joten sitä voidaan myydä voitollisesti alemmilla myyntihinnoilla.

Tuulivoima on kannattavaa vain silloin, kun sen luonnollisesti halvan, tuulisia kesäpäivinä tuotetun sähkön hintaa keinotekoisesti korotetaan syöttötariffeilla, mikä taas on kokonaisuuden kannalta typerää.

Siis tarkoitatko, että muun ajan kuin tuuliset kesäpäivät tuulisähkön tuotanto olisi kannattamatonta? Tuulisähkö on tietenkin kannattavinta talvikuukausina, jolloin kysyntä on suurinta, ja tuulivoiman tuotanto suurinta.

Tuulivoiman tuotanto kuukausittain:

Tuulivoiman tuotanto

www.fingrid.fi

 

[Kvarkki]

Eiköhän tuulivoimasta riitä tältä erää vain todeta, että tuulettominakin talvipäivinä se energia täytyy tuottaa eli tuulivoiman varaan ei voi asiaa mitenkään laskea. Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaihtelevuus on ihan syvältä sähköverkon näkökulmasta ja maksajaa verkon parannuksille on tuulivoimatuottajista turha odottaa. Näyttäisi "halvat" voimalat vähän erilaiselta hinnaltaan. Tuulivoimayhdistyskin näköjään maalailee vain käyttöjoustoja sun muuta eli jatkoa pitkälle ketjulle viherperseilylle, jolla yritetään ajaa ihmisten käytöstä tiettyyn oman ideologian mukaiseen muottiin.

e: Mutta ei tosiaan ehkä ole paras ketju riidellä tuotantomuodoista, kai tällä foorumilla joku erillinen "vs." ketju energiallekin on?

 

[JCSH]

Ei ole, vaikka niiden tuulivoimaloiden rakentamiseen tuhlataan hirveästi luonnonvaroja (mm. generaattorien maametallit) ja aiheutetaan päästöjä (mm. niiden tornien betonirakentamisesta tulevat hiilidioksidipäästöt), joita ei veroteta niin paljoa kuin niiitä pitäisi verottaa niiden ympäristövaikutuksen takia.

Tuulivoimalla saadaan tuotettua hyvin sähköä silloin, kun sähköstä ei ole pulaa, mutta tuulivoimalla ei ratkota yhtään mitän silloin kun sähköstä on pulaa eikä tuule.

Ja kun sähkön hinta määräytyy vapaasti pörssihinnan mukaan eikä tuulivoimalle anneta tukiaisia, sillon käytännössä sen tuulivoimalla tuotetun sähkön hinta muodostuu keskimäärin hyvin halvaksi, jolloin se on epäkannattavaa.

Tuulivoima on kannattavaa vain silloin, kun sen luonnollisesti halvan, tuulisia kesäpäivinä tuotetun sähkön hintaa keinotekoisesti korotetaan syöttötariffeilla, mikä taas on kokonaisuuden kannalta typerää.

Uusille tuulivoimaloille ei enää myönnetä syöttötariffeja vaan vain kilpailutettua tuotantotukea. Toistaiseksi kaikki kilpailutuksen voittaneet projektit ovat olleet sen verta halpoja että tuota tukea ei juurikaan ole tarvinnut maksaa. Mutta silti niitä uusia tuulivoimaloita rakennetaan tasaiseen tahtiin Suomessa.

Joten ihmettelen että mihin perustuu väite siitä että tuulivoima ei olisi nykyään kannattavaa rakentaa ilman tukia?

 

[Lämpöpumppu]

Uusille tuulivoimaloille ei enää myönnetä syöttötariffeja vaan vain kilpailutettua tuotantotukea. Toistaiseksi kaikki kilpailutuksen voittaneet projektit ovat olleet sen verta halpoja että tuota tukea ei juurikaan ole tarvinnut maksaa. Mutta silti niitä uusia tuulivoimaloita rakennetaan tasaiseen tahtiin Suomessa.

Joten ihmettelen että mihin perustuu väite siitä että tuulivoima ei olisi nykyään kannattavaa rakentaa ilman tukia?

Luulisin, että aiemmin mainitsemani Anttonen tietää tasan tarkkaan oman yhtiönsä tuulivoimailoiden kannattavuuden ja nykyisellä hintakehityksellä niistä ei tule kannattavia. Anttosella on kuitenkin monta rautaa tulessa yrittäessään läpimurtoa power to X:llä, jossa yksi osa tämä tuulivoima energiaratkaisuna. Rahoituksen tähän kaikkeen Anttonen saa päätoimialallaan eli myymällä polttoainetta. Eli tuulivoiman tappioita voidaan kompensoida kyllä muuta kautta.

 

[JCSH]

Luulisin, että aiemmin mainitsemani Anttonen tietää tasan tarkkaan oman yhtiönsä tuulivoimailoiden kannattavuuden ja nykyisellä hintakehityksellä niistä ei tule kannattavia. Anttosella on kuitenkin monta rautaa tulessa yrittäessään läpimurtoa power to X:llä, jossa yksi osa tämä tuulivoima energiaratkaisuna. Rahoituksen tähän kaikkeen Anttonen saa päätoimialallaan eli myymällä polttoainetta. Eli tuulivoiman tappioita voidaan kompensoida kyllä muuta kautta.

Ehkä Anttonen on aikoinaan tehnyt paskan diilin.

Mutta tuo ei tarkoita sitä että nyt rakennettavat tuulivoimalat olisivat kannattamattomia. Vai meinaatko sä että sijoittajat huvikseen tuhlaavat rahaa tuulivoimaloiden rakentamiseen?

 

[Timo 2]

Se olisi taloudellisesti hyvinkin kannattavaa, jos kilpailu ei olisi vääristynyttä typerällä tuki- lupa- ja veropolitiikalla.

Entä jos lasket mukaan asiallisen loppusijoituksen? Ymmärtääkseni se ei ole halpaa hommaa. Tällähetkellä ei noita jätteitä ymmärtääkseni loppusijoiteta, eikä niitä oikein ikuisesti voi pitää voimalaitoksissa.

 

[VilEko]

Loppusijoituksen hinta kerätään kyllä tällä hetkellä ydinsähkön hinnassa. Näillä rahoilla myös Onkalo rakennettu, jossa loppusijoitus on alkamassa jo suhteellisen pian.

 

[Kvarkki]

Entä jos lasket mukaan asiallisen loppusijoituksen? Ymmärtääkseni se ei ole halpaa hommaa. Tällähetkellä ei noita jätteitä ymmärtääkseni loppusijoiteta, eikä niitä oikein ikuisesti voi pitää voimalaitoksissa.

Ydinvoimalat maksavat rahastoon käytön aikana jatkuvasti rahaa, jolla loppusijoitus hoidetaan. Rahastossa Suomessa on miljardeja ja kerättävää määrää säädetään tarvittaessa sen mukaan miten loppusijoituksen kustannusarvio muuttuu. Ydinasevaltioissa on erilaisia järjestelyitä, koska alunperin tuotettu ”jäte” meni valtion ”tarpeisiin”.

e: Osalla maista on myös jälleenkäsittelysopimuksia muiden valtioiden (esim. Ranska) kanssa. Paljon on toki vielä avoimia asioita aloittaen ihan siitä onko tuo jätettä alkujaankaan.

 

[Timo 2]

asioita aloittaen ihan siitä onko tuo jätettä alkujaankaan

Mitä se sitten on? Ei sitä kyllä pellollekkaan voi levittää

 

[Lämpöpumppu]

Ehkä Anttonen on aikoinaan tehnyt paskan diilin.

Mutta tuo ei tarkoita sitä että nyt rakennettavat tuulivoimalat olisivat kannattamattomia. Vai meinaatko sä että sijoittajat huvikseen tuhlaavat rahaa tuulivoimaloiden rakentamiseen?

Jollen väärin muista niin Anttosen tuulipuisto nousi 2019 aikana ollen juurikin Suomen ensimmäinen markkinaehtoinen puisto, eikä parin vuoden aikana myllyjen hinnat ole radikaalisti tulleet alas. Anttonen on sijoittaja (ja yrittäjä) siinä missä muutkin sijoittajat. Toki etukäteen oli laskettu, että voimalat eivät tekisi tappiota, mutta ensimmäisen vuoden käyttökokemuksella ei lupaavalta näytä.

 

[JCSH]

Mitä tulee ydinvoiman kannattavuuteen:
Olkiluoto 3:n rakennuskustannukset ovat olleet noin 8,5 mrd €.
Olkiluoto 3:n vuosituotanto tulee olemaan noin 13TWh.
Vuonna 2019 Suomen keskimääräinen sähkön spot-hinta oli 44€ / MWh (2020 se oli alle 30€ / MWh mutta oletetaan että tuo oli koronan aiheuttama poikkeus, muuten se on suhannut tuossa jossain 30-45€ per / MWh välillä).

44€ per MWh tarkoittaa että Olkiluoto 3:lla kestää 15 vuotta tuottaa tarpeeksi sähköä pelkästään niiden rakennuskulujen kuollettamiseen. Ja joo, rakennuskulut ovat se ylivoimaisesti suurin pala ydinvoiman kustannuksista mutta ei se operointikaan ole ilmaista. Näköjään Olki 1 & 2 käyttää pelkästään uraania 60 miljoonan edestä vuodessa.

 

[Lämpöpumppu]

Mitä tulee ydinvoiman kannattavuuteen:
Olkiluoto 3:n rakennuskustannukset ovat olleet noin 8,5 mrd €.
Olkiluoto 3:n vuosituotanto tulee olemaan noin 13TWh.
Vuonna 2019 Suomen keskimääräinen sähkön spot-hinta oli 44€ / MWh (2020 se oli alle 30€ / MWh mutta oletetaan että tuo oli koronan aiheuttama poikkeus, muuten se on suhannut tuossa jossain 30-45€ per / MWh välillä).

44€ per MWh tarkoittaa että Olkiluoto 3:lla kestää 15 vuotta tuottaa tarpeeksi sähköä pelkästään niiden rakennuskulujen kuollettamiseen. Ja joo, rakennuskulut ovat se ylivoimaisesti suurin pala ydinvoiman kustannuksista mutta ei se operointikaan ole ilmaista. Näköjään Olki 1 & 2 käyttää pelkästään uraania 60 miljoonan edestä vuodessa.

Laitoksen suunniteltu käyttöikä tulee olemaan vähintään 60 vuotta. Mitä Olkiluodon vanhoihin voimalaitoksiin tulee, niin niiden operointikulut (sisältäen polttoaineen, henkilöstökulut, huoltokustannukset ynnä muut) ovat nykyään luokkaa 20€MW/h tai jopa alle, eli tuolla sähkönhinnalla päästään jo omilleen. Kaikki sen ylimenevä on voittoa yrityksen omistajayrityksille (laitosta pyörittävä voimayhtiö ei itsessään tuota voittoa).

 

[Mollari]

Mitä se sitten on? Ei sitä kyllä pellollekkaan voi levittää

Onhan tuosta ollut juttua, että siinä jätteessä on vielä energiaa jäljellä, ja joskus tulevaisuudessa voidaan sekin vielä hyödyntää. Ei vain vielä taida olla niin kannattavaa, että siihen olisi panostettu.

 

[Chaos]

Mitä tulee ydinvoiman kannattavuuteen:
Olkiluoto 3:n rakennuskustannukset ovat olleet noin 8,5 mrd €.
Olkiluoto 3:n vuosituotanto tulee olemaan noin 13TWh.
Vuonna 2019 Suomen keskimääräinen sähkön spot-hinta oli 44€ / MWh (2020 se oli alle 30€ / MWh mutta oletetaan että tuo oli koronan aiheuttama poikkeus, muuten se on suhannut tuossa jossain 30-45€ per / MWh välillä).

44€ per MWh tarkoittaa että Olkiluoto 3:lla kestää 15 vuotta tuottaa tarpeeksi sähköä pelkästään niiden rakennuskulujen kuollettamiseen. Ja joo, rakennuskulut ovat se ylivoimaisesti suurin pala ydinvoiman kustannuksista mutta ei se operointikaan ole ilmaista. Näköjään Olki 1 & 2 käyttää pelkästään uraania 60 miljoonan edestä vuodessa.

Näitä hienoja laskelmia kun tehdään, niin olisi kiva tietää, että mitkä on olleet ne todelliset kulut tilaajalle, muuten noilla voi pyyhkiä ruskeaa aukkoa. Tuo melko komea luku ~8,5mrd€ ei ole, eikä tule olemaan se tilaajan maksama loppulaskun summa.

 

[Kvarkki]

Mitä se sitten on? Ei sitä kyllä pellollekkaan voi levittää

Käyttökelpoista polttoainetta, suljettu uraanikierto. Mollarille tiedoksi, että hyötyreaktoreita on taas tulossa. Ongelmat jätteen hyötykäytössä liittyvät enemmän ydinasekelpoiseen tavaraan kuin kaupalliseen puoleen.”Joku”
järjestö/aatesuuntaus tässäkin haitannut järkevää toimintaa.

 

[Lämpöpumppu]

Näitä hienoja laskelmia kun tehdään, niin olisi kiva tietää, että mitkä on olleet ne todelliset kulut tilaajalle, muuten noilla voi pyyhkiä ruskeaa aukkoa. Tuo melko komea luku ~8,5mrd€ ei ole, eikä tule olemaan se tilaajan maksama loppulaskun summa.

Taitaa laitoksen loppulasku jäädä siihen sovittuun 4,5 - 5mrd paikkeille, mutta toki menetettyjä tuotantokustannuksia on, kun esimerkiksi henkilöstökulut rullaavat jatkuvasti.

 

[JCSH]

Laitoksen suunniteltu käyttöikä tulee olemaan vähintään 60 vuotta. Mitä Olkiluodon vanhoihin voimalaitoksiin tulee, niin niiden operointikulut (sisältäen polttoaineen, henkilöstökulut, huoltokustannukset ynnä muut) ovat nykyään luokkaa 20€MW/h tai jopa alle, eli tuolla sähkönhinnalla päästään jo omilleen. Kaikki sen ylimenevä on voittoa yrityksen omistajayrityksille (laitosta pyörittävä voimayhtiö ei itsessään tuota voittoa).

Joo kyllä se varmaan omilleen pääsee mutta on sitten täysin eri asia että näkeekö kukaan sitä järkevänä riskiä lähteä rakentamaan uutta voimalaa. Meinaan jos pitää lyödä se joku 8 miljardia tiskiin siihen rakentamiseen ja kestää, käyttäen tuota sun 20€ / MWh operointikulua, pelkästään se joku 30 vuotta että saat edes tuon alkuinvestoinnin maksettua niin siinä pitää operoida aika pitkän ajan tähtäimellä ja luottaa siihen että se sähkön hinta pysyy korkealla.
Tuolla viime vuoden sähkönhinnalla ja 20€ / MWh operointikuluilla tarvitaankin sitten jo 65 vuotta että saadaan nuo rakennuskulut takaisin.

 

[JCSH]

Näitä hienoja laskelmia kun tehdään, niin olisi kiva tietää, että mitkä on olleet ne todelliset kulut tilaajalle, muuten noilla voi pyyhkiä ruskeaa aukkoa. Tuo melko komea luku ~8,5mrd€ ei ole, eikä tule olemaan se tilaajan maksama loppulaskun summa.

Jos halutaan laskea voimalan taloudellista kannatavuutta niin kyllä se kokonaisrakennuskulu on se mikä merkkaa. Tuskin nyt normaalissa tilanteessa se voimalan rakentaja niitä voimaloita tappiolla rakentaa.