Keskustelua traktoreista.

jd.jpg

Itellä tuollainen JD 2650 pihatraktorina. Homma lähti vähän lapasesta ja pienempikin olisi varmasti riittänyt. Mutta lumet lähtee mukavasti kuitenkin. Takavanteet hiekkapuhallettiin ja maalattiin pari vuotta sitten ja uudet renkaat piti ostaa taakse. Sama operaatio pitäisi tehdä etuvanteille vielä.

Liian iso omalle tontille eli talon taakse ei pääse, jos joskus tulisi tarvetta. Siksi kiinnostaa nuo Kubotat. Kaverilla tuollainen B6000 tms ja katsellut vastaavia. Onko täällä kokemusta Kubotojen hankkimisesta manner-Euroopasta? Tai jopa Japanista?
Valikoimaa näyttäisi olevan kuitenkin aika paljon.
 
Sähköjen osalta kampe Näyttää olevan plus-maadotteinen kone. On tullut autosähköjen kanssa pelattua, mutta pelkästään tietysti "normaalien" sähköjen. Plusmaadotteinen järjestelmä on itselleni ihan tuntematon käsite. Onko tällaisen jännitteen mittaamisessa (akun sekä latausvirran) jotain erityistä huomioitavaa? Laturikin varmaan vielä vanha tasavirtalaturi.
Ei siinä ole muuta eroa, muuta kuin että maadoitus on toisinpäin kuin nykyään. Eli jos joutuu kaapeleilla (ja auttava kone on miinusmaadotteinen) tai starttiboosterilla käynnistämään, täytyy muistaa kytkeä plussa runkoon ja miinus startin päähän tai akun miinukseen tai jos asennat lisävalon tms. sähkölaitteen, se pitää kytkeä plussa runkoon/maihin ja sähkö tuodaan sulakerasialta miinukseen.

Plussamaadoitetussa koneessa on aina tasavirtalaturi. Vaihtovirtalaturi toimii vain miinusmaadoitteisessa koneessa, koska sen runko on laturin sisällä kytketty miinukseen.

Tasavirtalaturilla varustetun plusmaadoitteisen koneen voi myös halutessaan muuttaa miinusmaadoittaiseksi yksinkertaisesti kytkemällä akun toisinpäin ja syöttämällä hyppylangalla vähän aikaa sähköä laturin kenttäkäämiin, jolloin laturin polarisaatio kääntyy miinusmaadoitteiseksi. Tosin tällaisen operaation kohdalla kannattaa suosiolla vaihtaa laturi samalla vaihtovirtalaturiksi, niin sähköt yksinkertaistuu, kun erillisen lataussäätimen voi purkaa pois ja latauksen saa toimimaan pienillä kierroksillakin. Tasavirtalaturi lataa huonosti pienellä pyörintänopeudella, mutta ei toisaalta kestä suurta nopeutta, joten siinä kiilahihnapyörä on sen kokoinen, ettei suurin sallittu pyörintänopeus ylity moottorin maksimikierrosluvulla ja vastaavasti tyhjäkäynnillä pyörintänopeus laskee sen verran alas, ettei lataus toimi.

Plusmaadoitus on jäänne historiasta kun ilmeisesti galvaaninen korroosio pysyi aikoinaan paremmin kurissa sillä verrattuna miinusmaadoitukseen.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
285 717
Viestejä
4 909 200
Jäsenet
79 018
Uusin jäsen
Ferrox

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom