Axel Olof (
A. O.)
Freudenthal (
12. joulukuuta 1836 Siuntio –
2. kesäkuuta 1911 Helsinki) oli
suomenruotsalainen kielentutkija ja 1800-luvun
svekomaanien johtohahmoja ja sitä kautta merkittävimpiä suomenruotsalaisen kansallistunteen herättäjiä. Hän oli
Helsingin yliopiston muinaispohjoismaisen kielen ja
antikviteettien dosentti vuodesta 1866 alkaen sekä
ruotsin kielen ja kirjallisuuden ylimääräinen professori vuosina 1878–1904. Freudenthal edisti merkittävästi
Suomen ja
Viron ruotsalaismurteiden tutkimusta. Freudenthal harrasti rotuoppeja ja uskoi suomalaisten alempiarvoisuuteen.
...
Freudenthal näki suomenkielisen enemmistön uhkana, ja esitti aktiivista vastarintaa ja jopa radikaaleja toimia, kuten
separatismia vastoin
Axel Lillen maltillisempia kantoja. Freudenthalin teorioissa kieli, kansallisuus ja rotu olivat yhdistettyinä. Näiden pohjalta hän väitti, että ruotsinkieliset ovat rodullisesti ylivertaisia tavalla, joka voidaan rinnastaa sen aikaisiin arjalaisiin
rotuoppeihin Euroopassa.
Freudenthalin ajatukset edustavatkin ajankohdan tietynlaista
germanistista henkistä ilmapiiriä ja jopa tieteellistä ajatteluakin. Fennomaanit eivät kannattaneet rotuoppeja. Se on ymmärrettävää, sillä rotuopit luokittelivat juuri suomalaiset kielisukulaisineen usein muita eurooppalaisia alemmaksi roduksi. Toisaalta suomalaisetkaan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta eivät kiistäneet
mongolien alemmuutta, vaan pyrkivät vapautumaan mongolin maineesta.
...
Tällöin ruotsalaisen puolueen seuraajaksi tuli
Ruotsalainen kansanpuolue (RKP). RKP pitää nykyään Freudenthalia "puolueen perustamiseen johtaneen kansallisen yhtenäisyysliikkeen isänä". Tätä osoittaa myös se, että hänen elämäntyönsä kunnioittamiseksi puolue on vuodesta 1936 lähtien jakanut vuosittain pidettävien puoluepäiviensä yhteydessä
Freudenthal-mitaleja. Saajan tulee olla ansioitunut ruotsin kielen aseman edistämisessä erityisesti Suomessa. Mitalia jaetaan pronssisena, hopeisena ja kultaisena.
Elisabeth Rehn on toistaiseksi ainoa kultaisella mitalilla palkittu.
Åbo Akademin aloitteesta Freudenthalin syntymän satavuotisvuonna 1936 perustettiin myös hänen mukaansa nimetty muistorahasto. Samana vuonna ilmestyi
Arvid Mörnen kirjoittama lyhyt elämäkerta
Axel Olof Freudenthal: liv och gärning.