Tässä ja Venezuelan tapauksessa molemmissa huomataaan, että yksipuolisella teollisuudella ja sosialistisella pakotuksella hyvin toimeentulevat maat saadaan nopeasti polvilleen.
Kaikki tämä voisi olla Suomenkin edessä, toki muutos ei olisi niin raju kuin edeltävillä mailla koska Suomi on osa EU:ta ja kuuluu Euroon. Siitä huolimatta mm. kansallisvarallisuuden myynti kuten Helsinki-Vantaan lentokenttä tai Vuosaaren sataman pakkomyynti voi tulla kyseeseen jos vanhalla mallilla jatketaan.
Suomalaisten talousosaaminen on järisyttävän heikkoa, varsinkin jostain 40-50 vuotiaista ylöspäin. Suomalaiset häviää keskimäärin 500€ uhkapeleihin joka vuosi, alkoholia kulutetaan paljon ja siitä vielä maksetaan eniten suhteessa ostovoimaan EU:ssa.Credit Suissen mukaan Suomi on Pohjoismaista selkeästi köyhin. V. 2000 oltiin varallisuudessa lähes pariteetissa Ruotsin kanssa. Nyt ero on kasvanut huomattavasti ruotsalaisten eduksi.
Kaikissa Itä-Euroopan maissa käytiin jo 90 luvulla likapyykki läpi kommunistisen ajan turmiollisuudesta, mutta Suomessa ei. Täällä jäi monet valtarakenteet pystyyn. Tämä on yksi suurimmista syistä miksi suomalaiset ovat niin vasemmalla. Täällä uskoteltiin koko kylmä sota ja sen jälkeenkin että korkealla verotuksella ja raskaalla julkisella sektorilla saataisiin parhaiten hyvinvointia jaettua.
Kokoomusta lähellä oleva EK kirjoitti osuvasti että Lafferin käyrä on mennyt jo niin kireäksi Suomessa että pienemmällä verotuksella saataisiin Suomeen
enemmän verotuloja! Galluppeja, politiikkojen arvokarttoja ja julkista keskustelua seuraamalla tämä ei kuitenkaan tunnu kiinnostavan.
On intuitiivista ajatella, että tuloveron kiristys ilman muuta kasvattaa verotuloja ja veronkevennys puolestaan automaattisesti tarkoittaa verotulojen pienentymistä. Tosiasiassa näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Taloustieteellisessä kirjallisuudessa kysymystä veroprosentin ja verotuoton...
ek.fi
A nationwide experiment is abandoned after producing only misery.
foreignpolicy.com
Tuossa, ja Kotamäen edellisessä paperissa oli pari varsin hyvää pointtia. Ensinnäkin se, että lafferin käyrän sijainti ja kulmakerroin riippuu aina asetetuista oletuksista ja oletukset on kyettävä perustelemaan hyvin. Näissä papereissa mun silmiin se on solidia.
Toiseksi tuo Kirkko-Jaakkola, Kotamäki (2022) nosti tosiaan esiin kysymyksen, onko meidän ylin marginaaliveroluokka jo sellainen, että sen laskeminen saattaisi nostaa verotuloja. Ylimpään marginaaliin kuitenkin edellytetään varsin korkeita palkkatuloja (kysymys siis vain palkkatuloista, ei pääomatuloista) eli 93 000 euroa vuodessa. Lisäksi Kirkko-Jaakkola ja Kotamäki tekivät sellaisen tempun, että testasivat pohjoismaisessa tutkimuksessa yleensä käytetyn joustoarvon (0,2) arvoilla 0,3 ja 0,4 perustellen sitä sillä, että heidän näkemyksensä mukaan tutkimuskirjallisuuden perusteella ”0,2 saattaa olla liian pieni luku yhteiskunnan korkeatuloisimmille palkansaajille”.
Huom. ”saattaa olla” JA ”korkeatuloisimmille”. Ei kaikille.
Lisäksi tuo valitsemansa kerroinkorjaus on varsin radikaali. Nimittäin jo muutos 0,3:n siirtää yhteiskunnan verotulot maksimoivan korkeimman marginaalin rajan 63:sta prosentista 53 prosenttiin. Eli tämän paperin suurin lukijan kysymys (tai kritiikki) voisi olla, että jos tutkimuskirjallisuuden perusteella ylimmälle tuloluokalle taloustieteellisessä tutkimuksessa yleisesti käytetty joustoarvo 0,2 saattaisikin olla liian pieni, niin miksi ei silloin testattaisi vaikkapa 0,22, 0,24, 0,26 jne arvoilla, tai edes kertaalleen 0,25 arvolla, vaan hypätään radikaalisti suoraan 0,3:n ja 0,4 joustoarvoon.
Ei kai vaan siksi, että pienemmillä ei näkyvää tulosta saatu aikaiseksi? En tiedä. Mutta kysymyksen tuo jättää ilmaan.
Ylin marginaaliveroryhmä olisi kuitenkin noinkin radikaalilla joustoarvon muutosspekulaatiolla muutoinkin mitä ilmeisimmin erityistapaus, sillä edellisessä paperissaan Tanskanen, Kotamäki (2021) päädyttiin kuitenkin siihen, että kokonaisuutena (kaikki tuloluokat huomioonottaen) raja menisi jossain jopa n. 10 prosenttiyksikköä vuoden 2020 verotusta korkeammalla.
Anyway, molemmat paperit on kyllä erinomaisen hyvin tehtyä tutkimusta. Mutta oikeastaan sen pohjalta voisi kysymyksen muotoilla maltillisemminkin: kannustaako tuloverotus kaikkein eniten palkkatuloa tienaavia optimoimaan osan tuloistaan pääomatuloiksi. Siihen vastaus taas olisi itsestäänselvä. Tietenkin kannustaa.
Edit. Taitaakin koskea vaan todella pientä muutaman tuhannen hengen joukkoa, sillä tulojen kasvaessa tuosta, marginaalivero pienenee kolmessa eri progressiorajassa: 94, 95, ja 131 tuhatta euroa vuodessa palkkatuloa tienaaville. (Ensilukemalta siis ajattelin ilmeisen virheellisesti, että koskisi kaikkia yli 93k palkkatuloa tienaavia.)