https://uusiouutiset.fi/ymparisto-j...kkeusta-sidosyksikon-vahimmaisomistusrajasta/
Uusi hankintalain muutos on Kokoomuksen lempilapsi jossa kuntien omistamien yhtiöiden toimintaa rajoitetaan ja samalla parannetaan yksityisten yritysten asemaa kilpailutuksissa. Ongelma on ollut aiemmin että kunnat ovat voineet ostaa palveluita osaomistamiltaan yhtiöiltä ilman kilpailuttamista. Siihen kokoomus haluaa nyt stopin ja minimiomistusosuuden määrä nostetaan hankintalain muutoksessa 10% prosenttiin kuntien omistamasta yhtiöstä. Tästä syntyy sellainen käytännön ongelma että nyt olemassaolevien kuntien omistamien yhtiöiden täytyy tehdä muutoksia yhtiörakenteeseensa jotta kunnat pääset 10% omistusosuuteen. Tälläisiä muutoksia vaativia yhtiöitä on Suomessa 2900. Osa yhtiöistä on ns. paperinpyöritysfirmoja mutta joukkoon mahtuu myös kuntayhtiöitä joilla on yhteistä käytännön infraa, tehtaita, vesihuoltolaitoksia yms.
Muutosten hintaluokkaa on vaikea arvioida mutta luulisin että keskiarvohintalappu yhtiön purkamisella ja muutoksille on varmaan jossain luokassa 100-50 000e per yhtiö johtuen lakimieskuluista ja rannalle jääneiden yritysten tarpeesta hoitaa lakisääteisiä tehtäviä. Eli muutokset maksaisivat n. 290-150 miljoonaa euroa veronmaksajille siitä hyvästä että yksityiset yritykset pääsevät tarjoamaan paremmin palveluitaan kunnille.
Esimerkiksi jätehuollossa on 31 kuntien omistamaa yhtiötä joilla on enemmän kuin 10 omistajaa ja ne huolehtivat pakollisista jätehuollon tehtävistä kuntalaisille. Jos lyhyellä matematiikalla laskee niin yli 10 omistajan yhtiöissä kaikki omistajat eivät voi päästä yli 10% osuuteen. Tämä tarkoittaa että toimivia jätehuoltoyhtiöitä täytyy rueta purkamaan osiin. Mutuarviona varmaankin pienimmät kunnat joutuvat lähtemään yhtiöstä ja järjestämään oman jäteyhtiönsä tai kilpailuttamaan lakisääteiset jätehuoltopalvelut. Tämän pilkkomisen seurauksena kunnat joutuvat maksamaan toisilleen satoja miljoonia euroja osakepääomasta. Varmaan miellyttävä yllätys kuntapäättäjille maksaa naapurikunnalle miljoonia "ilmasta". Lakimieskulut nousevat varmasti miljoonaluokkaan. Pienet muutaman tuhannen asukkaan kunnat eivät selviä yksin lakisääteisistä tehtävistä mitenkään joten ne joutuvat palkkaamaan lisää henkilökuntaa ja perustamaan uusia viranomaiselimiä ja ehkä myös rakentamaan "turhaa" infraa, tästä seuraa lisää byrokratiaa ja kuluja joita yritettiin alunperin vähentää hankinlain muutoksella.