Miten näissä aina käy niin, että rajojen ylittyessä juuri yksityisautoilu on varsinkin vihreiden tulilinjalla? Ihmisten altistusta voi alentaa muutenkin, esim. panostamalla ilmanvaihtoon ja sen suodatukseen. Jos tämäkään ei riitä, niin oikein pahoissa paikoissa voisi luoda kannustimia muuttaa muualle.
Mitäs se haittaa vaikka oliskin? Onhan liikennepäästöt joka tapauksessa merkittävä tupruttelunlähde kaikilla aloilla. En kyllä näe vieläkään yhteyttä yksityisautoilua kohtaan olevista toimenpiteistä, paitsi että kunhan ponnistelevat uutterasti tuodakseen ihmisille parempia autoja ilman kompromisseja, kiitollisiahan siitä pitää olla kun koko autoluokat on katettu puhtailla käyttövoimilla ja sovelluksia löytyy aina hyperurheilautoihin asti.
Siis rautalangasta: ei rajoja koskaan sovelleta niin, että mietittäisiin järkevimpiä keinoja altistuksen alentamiseksi vaan ensimmäisenä ollaan puuttumassa liikenteeseen. Yksityisautoilua ei mitenkään mielletä tärkeäksi arvoksi vaan sietämättömäksi haitaksi.
Huviajo on sietämätöntä haittaa. Eihän sen suitseminen pahasta olekkaan. Perusliikkumistarpeisiinhan nuo eivät ole ottamassa kantaa tai sitä vähentämässä kun pakkohan ihmisten on liikkua, mitä nyt vain voisivat tehdä sen puhtaammin osana KHK-tavoitetta.
Muutenkin voi miettiä sitäkin, että kuvaavatko ajoratojen lähellä tehdyt mittaukset ylipäänsä ihmisten todellista altistusta. Aika harva istuu jossain Manskulla ylioppilastalon edessä 24/7 telttatuolissa hengittämässä liikenteen aromeja.
Jos enemmistö, komissiot ja asiantuntijajärjestöt on sitä mieltä, en lähde väittämään vastaan. Joitain direktiivejä ja lakeja parhaimmilllaan säädetään ja kiistellään vuosikausia, ja jos sieltä vihdoin on lopputulema niin luultavasti on puitu kaikilta kanteilta plussineen ja miinuksineen, myös monet asiat mitkä ei peruskuluttajalle näy tai ymmärrä edes.
Täyttä soopaa! Lue nyt se tanskalainen raportti (tai muu vastaava), niin huomaat että ainakaan millään kaasumoottoreilla ei näin käy. EURO-6 diesel on varsinkin raskaassa kalustossa paljon puhtaampi kuin mikään kaasumoottori.
Esim. Skoda Octavian c02-pakoputkipäästö ajettaessa biokaasulla on 3.3g ja c02e tyyliin -190% per kilsa. Johonkin Tanskan konvertoituihin maakaasubusseihin en ota kantaa, maakaasuhan on huonoa polttoainetta kovine päästöineen. Biokaasusta on nyt puhe eli puhtaista käyttövoimista, sinä linkkasit muinaisiin CNG-busseihin. Sen lisäksi kaikki terveydelle haitalliset päästöt on olemattomat ajettaessa biokaasulla.
Huoh. *Lue* *nyt* *se* *tanskalaisraportti*. Siinä on ihan oikeita päästömittauksia Euro-6-dieseleistä ja kaasumoottoreista. Kaasumoottorien hyötysuhde on käytännössä karmea dieseleihin verrattuna etenkin osakuormalla (jäteautosykli) ja muut päästöt on aika vaihtelevat dieseleihin verrattuna.
Se on Tanskalaisten vanhaa tekniikkaa olevat maakaasubussit, joka tapauksessa oktaaniluvun paremmuutta et voi kiistää ja esim. uusien biokaasuautojen erittäin pieniä päästöjä. Et voi muutenkaan verrata kaasua dieseliin kun diesel voi käydä kaasulla.
Suomessakin oli niitä 90-luvun maakaasubusseja jotka voisi ristiä kyllä maailmanlopun vehkeiksi, kun alunperin ottivat diesel-moottorit joihin lisäsivät sytytystulpat, ja sitten vaan baanalle. Melkonen amisvir....
Toisekseen myös, vaikka vanhalla tekniikalla näennäisesti hyötysuhteet olisi tärkeitä, ne ei kuitenkaan ole koko kehityksen keskiössä, koska energiaa on haluttaessa joka tapauksessa aina riittävästi saatavilla ja sitähän voidaan nyt kuluttaakkin, mutta päästöt pitää olla olemattomat, joten sinälläänhän tuo hyötysuhteista kohkaaminen esim. sähköautojen moottorien osalta vie asiaa vähän sivuraiteelle, kun ei se hyötysuhde itsessään ole mitään tai määritä mitään - vain puhdas liikenne määrittää, meni sitä löpöä sitten jossain laitteessa joko paljon tai vähän, mutta kunhan ympäristötavoitteet täyttyvät.
Esim. periaatteessa vedyllä käyvä bussihan nyt voisi kuluttaa sitä vetyä muihin pottoaineisiin verrattuna määrällisesti erittäin paljon, mutta mitäpäs sillä olisi merkitystä kun bussivarikolta tankkaisi aina päivän päätteeksi uusiutuvaa vetyä, ja bussin lähipäästöt on vain vähän vettä.
CBG-MonoFuel bussit nyt tulee yleistymään, esim. Mannin esite asiaan mikä puhuu selvää kieltään tekniikan hyvyydestä:
http://www.bus.man.eu/man/media/content_medien/doc/business_websites_uk/MAN_ecocity.pdf
Ei aftertreatmenttia eikä DPF-pönttöjä pakoputkistossa ja päästöt erittäin paljon pienemmät. Ei MAN nyt ihan noin vain kehuskelisi näillä asioilla ilman paikkansapitävyyttä kun bussikauppaa pitää käydä.
Kannattaa myös huomioida että laivaliikenteen täyttääkseen päästövaatimukset, oli ainut keinoa siirtyä käyttämään polttoaineenaan metaania. Sehän se vasta olisikin kun miljardien arvoset projektit olisi niin huonolla tolalla että metaania laivat käyttäessä tuprutteleekin kahta kauheammin, kyllä niin isoissa ympyröissä on jo kaikista näistä asioista verifioitua ja standardeissa olevaa tietoa näiden muutamien polttoaineiden polttoprosesseista.
M/S Viking Grace – Wikipedia
Korkea oktaaniluku on teoriaa ja kertoo osaltaan siitä, että metaani palaa moottorissa oikeastaan aika huonosti. Osittain hapettunut metaani taas ei ole mitään vitamiiniä vaan esim. formaldehydiä.
Ei ole, se on puristuskestävyys, biokaasu on standardoitua polttoainetta puristuskestäyvystesteineen, ei mitään autotallipajan ajatusta, ihan siinä missä Re85 on standardit täyttävää polttoainetta ja sen pitää olla tietynlaista tietyissä rajoissa täyttääksen ne, eli suuria muutoksia ja laadunvaihteluita ei hyväksytä. Esim. Saabin Tri-Fuel omaa kaasulla ajettaessa 180hp, kun etanolilla ja bensalla ajettaessa vain 150hp ja se on tällä haavaa ainut henkilöauto joka otti kaasun korkeammasta oktaaniluvusta hyödyn irti.
Suomalainen biokaasu omaa myös Suomen Avainlippu-tunnuksenkin, lienee siihenkin on omat kriteerit olemassa ja tuotteen pitää täyttää tiettyjä määreitä sellaisen saadakseen.
Puristuskestävyys ja syttymisherkkyys on kaksi eri asiaa, esim. suurella syttymisherkkyydellä et saa korkeaa oktaanilukua polttoaineeseen eikä se sovellu tällöin kipinäsytytteiseen moottoriin kovinkaan hyvin kun hyötysuhteita pitää jatkuvasti kasvattaa.