Tuossa on oikeasti aika paljonkin tekijöitä, jotka tekevät pidempien matkojen ajamisesta tuskaista. Pahinta on toki se, että auton tarpeet määrittävät matkalla pidettävät tauot. Kuljettaja pärjäisi hyvinkin 3-4 tunnin väleillä taukojen välillä, eikä joka tauolla ole pakko pysähtyä aterioimaan. Jos alle kahden tunnin välein on pysähdyttävä yli puoleksi tunniksi lataamaan, niin kyllä siinä keskinopeus ottaa pahasti osumaa.
Tukholmasta kun suuntaa etelään, niin käytännössä kaikki siirtymät on moottoritieajoa. Tämä taas nostaa energiankulutusta, mikä alentaa taukojen väliä entisestään. Näin ympäristössä, jossa edellytykset joutuisaan matkantekoon olisivat muuten erinomaiset.
Motareilla ei välttämättä ole huoltamoita kuin 50 km välein. Huonolla tuurilla joutuu pysähtymään varmuuden vuoksi lataamaan puolityhjää akkua ennenaikaisesti. Ja taas palaa aikaa.
Ajan palamisesta ja keskinopeuden alentumisesta seuraa, että sähköautolla ei yksinkertaisesti voi tehdä likimainkaan yhtä pitkiä päiväsiirtymiä kuin tavallisella autolla. Aika haastavaa on ajaa joku 1000 km päivässä.