Keskustelua hybridiautoista

[tavallinen viikari]

Tosi hyvä idea. Mitä siitä sitten seuraisi, jos ajelet ilman latausta?

Niin, nyt siis WLTP ja EU keräävät kulutusdataa suoraan autoista niin kuin tuossa linkkaamassani uutisessa kerrotaan. Autot kuluttavat jopa tai jopa yleisesti 4 x enemmän kuin kulutusmittauksessa on WLTP mittauslukema.

Tässä seuraa se, että hybridiautojen kulutusmittaustapaa muutetaan vuonna 2025 ja siitä seuraa se, että nykyisillä hybrideillä nämä 1,2l/100km ja vastaavat kulutuslukemat jäävät historiaan. Uusi kulutuslukeman (verot, tullit, käyttmaksut ja muuta määräytyvät maksut) ovat karkeasti ottaen 4 x nykyinen kulutuslukema. Sen mukaisesti voi sitten laskeskella maksuja vuodesta 2025 alkaen.

Ennakoivuuttaa siis on. Uuden lukemat tulevat voimaan noin 3 vuoden päästä.

 

[Jamboa]

Niin, nyt siis WLTP ja EU keräävät kulutusdataa suoraan autoista niin kuin tuossa linkkaamassani uutisessa kerrotaan. Autot kuluttavat jopa tai jopa yleisesti 4 x enemmän kuin kulutusmittauksessa on WLTP mittauslukema.

Tässä seuraa se, että hybridiautojen kulutusmittaustapaa muutetaan vuonna 2025 ja siitä seuraa se, että nykyisillä hybrideillä nämä 1,2l/100km ja vastaavat kulutuslukemat jäävät historiaan. Uusi kulutuslukeman (verot, tullit, käyttmaksut ja muuta määräytyvät maksut) ovat karkeasti ottaen 4 x nykyinen kulutuslukema. Sen mukaisesti voi sitten laskeskella maksuja vuodesta 2025 alkaen.

Ennakoivuuttaa siis on. Uuden lukemat tulevat voimaan noin 3 vuoden päästä.

Sen kun vielä kertoisivat muuttuvatko vanhojenkin verotus uusien speksien mukaiseksi vaiko vaan uutena myytävien autojen. Sitä toki ei todennäköisesti haluta sanoa ääneen missään

 

[tavallinen viikari]

Sen kun vielä kertoisivat muuttuvatko vanhojenkin verotus uusien speksien mukaiseksi vaiko vaan uutena myytävien autojen. Sitä toki ei todennäköisesti haluta sanoa ääneen missään

Muuttuu tietenkin.

 

[chrisekh]

Tosi hyvä idea. Mitä siitä sitten seuraisi, jos ajelet ilman latausta?

Yksi vaihtoehto olisi rajoittaa uusien hybridin polttomoottorin teho 20kw. Jollet lataa niin sitten ajat tehottomalla kipolla.

 

[vekaas]

Yksi vaihtoehto olisi rajoittaa uusien hybridin polttomoottorin teho 20kw. Jollet lataa niin sitten ajat tehottomalla kipolla.

Eli olet lapissa lomalla ja et pysty lataamaan niin ajelet 700km kotiin limb modella?

 

[pulatunnus]

Muuttuu tietenkin.

Mihin väite perustuu ? Suomessa vai missä ?

Eli olet lapissa lomalla ja et pysty lataamaan niin ajelet 700km kotiin limb modella?

Suomessa vuosien päästä syy ajella 700km ilman latausta todennäköisesti jokin muu.

Tehorajoitus tuntuu vähän keinotekoiselta, jos aikaa myöten fosiillinen HA moottoripolttoaine on joko marginaalista, tai neutraalia + päästökauppa, niin sen käyttö on vain kustannus juttu. Joten tuollaisia kikkoja ei silloin tarvisi. Käyttäjä haluaa mielummin sellaisen asetuksen jolla kulutus pieni.

Eikä aikaa myöten myöskään mitään teoreettisia päästöperustaisia käyttömaksuja, ongelma on päästöt, ei se että vara-autona valmiudessa polttis.

 

[Poppamies]

Yksi vaihtoehto olisi rajoittaa uusien hybridin polttomoottorin teho 20kw. Jollet lataa niin sitten ajat tehottomalla kipolla.

Eli polttomoottorista tehdään apumoottori. Esimerkiksi 1000cc ja 30 litran tankki Max. Sitten kun esim sähkön range olisi min 150km todellista, niin... Joo-o. Ei ihan ongelmatonta. Pitkällä matkalla sähkön tehon säästäisi ohituksiin ja taajama-ajoon.

 

[Oksa]

Tosi hyvä idea. Mitä siitä sitten seuraisi, jos ajelet ilman latausta?

Tästä tuli vielä mieleen, että onhan vapaassa autoedussa nytkin rajoitus jota on hankala valvoa. Ajaa saa vuodessa 18 tkm, jonka ylittyessä verotusarvoa pitää korottaa. Tätä ei moni noudata vaan ajaa huoletta enemmän. Joskus on yrityksiin tehty verotarkastuksia ja ihan oikeasti käyty tankkauskuitteja läpi verottajan toimesta. Juttu vuodelta 2014: Autoedusta voi pamahtaa jälkiverot

Tämän vuoden alusta vähäpäästöisiin autoihin (eli kai käytännössä lataushybdireihin) tuli voimaan myös alennus autoedun verotusarvoon. Luulisi tuota perseilyä edes jossain määrin vähentävän, jos lakiin kirjattaisiin velvollisuus ladata autoa ja mahdolliset seuraamukset?

 

[Walla]

Muuttuu tietenkin.

En nyt sanoisi ”tietenkin” kun eihän vanhoille autoille tule edes olemaan uuden speksin mukaista kulutuslukemaa.

Voi toki olla että vanhan ja uuden päästöarvob mukaan tulee erillinen verotaulukko, mutta varmasti se ei tule olemaan mikään ”kerrotaan päästöt neljällä”, koska tuo olisi aivan älyvapaata, ei kaikkien pluggarien kukutus muutu samassa suhteessa jos niitä ei ladata.

Sinänsä koko tehtävä on mahdoton, koska pluggarille ne lukemat ei ikinä ole millään tavalla kuvaavia yleisellä, voidaan vaan päättää halutaanko niiden olevan enemmän yläkanttiin lataaville vai alakanttiin lataamattomille.

Niin turhaa vänkäämistä että en jaksa enää vastata tämän enempää. Kirjoitin jo, että ei varmaan käytännössä onnistu, ja että vain ilmaisin kantani asiaan liittyen (eli siis pidän vääryytenä ajella plugin-hybridillä lataamatta sitä).

Ihan vänkäämättä huomauttaisin, että helpompaa voisi olla sellainen järjestelmä, jossa polttoaineen täyttöpaikoilla olisi jonkinlainen mittausjärjestelmä, joka laskisi laiteeseen tankatun polttoaineen ja lisäisi polttoaineen hintaan veroa.

Ja muuten tähän vuoteen asti pluggarin vapaan autoedun verotusarvo on ollut sama kuin peruspolttiksen. Tälle vuodelle siihen tuli ale, mutta ei sekään ole yhtä suuri kuin laskennallisissa päästöissä. Käytännössä verottaja verottaa nyt veroalen jälkeen 1500km (18k vuodessa) polttoaineita ja latauksia 0,063 €/km. Tämä siis olettaen, että ajaa tuon maksimimäärn, moni ajaa alle.

Mitä tulee käyttöedun osuuteen, niin jos auto on halvempi kaupassa niin tottakai sellaisen saaminen käyttöön on myös pienempi etu kuin kalliimman. Autoetujen arvothan perustuu ihan hankintahintaan ja siitä laskennalliseen arvonmenetykseen, ei päästöihin.
Toki nyt hallitus on määrännyt lisäkannusteita täyssähkö ja pluggariautoille, mutta niiden tarkoitus lienee vähintään yhtä paljon tuottaa enemmän ladattavia käytettyjen markkinoille kuin vaikuttaa siihen ensimmöisen käyttäjän 2-4v omistusaikaan.

Jos pluggareita aletaan rangaistusveroittaa autoedussa, koska osa ei lataa ja toinen osa on kateellisia, niin lopputuloksena on että työsuhdeautoiksi ostetaan entistä enemmän bensa- ja dieselautoja. Ilman veroetuahan pluggarit (ja sähköautot) olisi typerä valinta vapaaseen autoetuun: edun saaja maksaisi korkeampaa verotusarvoa kalliimmasta autosta, ja mahdolliset säästöt menisi työantajalle.

 

[pulatunnus]

Tämän vuoden alusta vähäpäästöisiin autoihin (eli kai käytännössä lataushybdireihin) tuli voimaan myös alennus autoedun verotusarvoon. Luulisi tuota perseilyä edes jossain määrin vähentävän, jos lakiin kirjattaisiin velvollisuus ladata autoa ja mahdolliset seuraamukset?

En tiedä miten menee, joten mutuillen kysyn. Jos lataus ei ole enään veroetu, niin lataushybridi, käyttöedulla, niin voiko työantaja maksaa latauksen ilman veroetua ?

 

[Oksa]

En tiedä miten menee, joten mutuillen kysyn. Jos lataus ei ole enään veroetu, niin lataushybridi, käyttöedulla, niin voiko työantaja maksaa latauksen ilman veroetua ?

Kyllä voi, muistaakseni jokin määräaikainen veroetu tämäkin.

 

[Euroshopperi 2]

Niin, nyt siis WLTP ja EU keräävät kulutusdataa suoraan autoista niin kuin tuossa linkkaamassani uutisessa kerrotaan. Autot kuluttavat jopa tai jopa yleisesti 4 x enemmän kuin kulutusmittauksessa on WLTP mittauslukema.

Tässä seuraa se, että hybridiautojen kulutusmittaustapaa muutetaan vuonna 2025 ja siitä seuraa se, että nykyisillä hybrideillä nämä 1,2l/100km ja vastaavat kulutuslukemat jäävät historiaan. Uusi kulutuslukeman (verot, tullit, käyttmaksut ja muuta määräytyvät maksut) ovat karkeasti ottaen 4 x nykyinen kulutuslukema. Sen mukaisesti voi sitten laskeskella maksuja vuodesta 2025 alkaen.

Ennakoivuuttaa siis on. Uuden lukemat tulevat voimaan noin 3 vuoden päästä.

Tuntuu melkein oikeusmurhalta, jos ei oteta käyttöön katsastuksen yhteydessä luettavia OBD tietoja. Tämä oma kun tasoittuu kesää kohti, niin ei tässä nyt mihinkään 4 x lukemaan tulla päätymään. RAV4 WLTP on 1,0 L/100km ja tällä hetkellä alkaa juuri se putoava trendi kohti kesää. Tässä vuoden kulutus ja n 22 000 km. Saattaa olla, että tuo 1,0 L WLTP lukemakin päästään näkemään vuosikulutus sarakkeessa.

 

[pulatunnus]

Tuntuu melkein oikeusmurhalta, jos ei oteta käyttöön katsastuksen yhteydessä luettavia OBD tietoja.

Haluat jotain käyttömaksua käytön mukaan, sillä on niin iso poliittinen vastustus.
Onko OBD tiedot niin luettavia ja varmistettavia että niiden mukaan voisi verottaa, jos siis meinaat nykyraudalla. Se ei varmaan ongelma jos vaatimuksiin tulee mittausrauta joka kestää oikeudessa, se sitten oma lukunsa mistä rajapinnasta luetaan, OBD siihen sopii, jos luotettavuus varmistetaan.

Tämä sopisi tuohon politiikka keskusteluun, jossa maaseudulla halutaan halvempaa polttisajoa.

Mutta siinä vaiheessa kun tuollainen on aikataulullisesti mahdollista, niin onko sillä päästöjen kannalta merkitystä ?

 

[Euroshopperi 2]

No en perää mitään käyttökuvioita. Tuntuu vain, että pyyhkäistään kategorisesti koko pöytä tyhjäksi jonkun , nimenomaan, katasastustilaston pohjalta. Oma käyttö nyt vain sattuu toistaiseksi olemaan WLTP normia mukailevaa ja verotus ym perusteeni on täytetty.

 

[tom_gore]

Silleen se yhteiskunta toimii, että kaikki kärsii kun muutama mätäpaise perseilee.

 

[Tzit]

Tästä tuli vielä mieleen, että onhan vapaassa autoedussa nytkin rajoitus jota on hankala valvoa. Ajaa saa vuodessa 18 tkm, jonka ylittyessä verotusarvoa pitää korottaa. Tätä ei moni noudata vaan ajaa huoletta enemmän.

En ole ihan perillä miten työsuhdeautoilu käytännössä toimii, mutta miten tätä on hankala seurata? Eikös liisarikauden päätteeksi ole aika helppo tarkistaa matkamittarin lukema?

 

[pulatunnus]

En ole ihan perillä miten työsuhdeautoilu käytännössä toimii, mutta miten tätä on hankala seurata? Eikös liisarikauden päätteeksi ole aika helppo tarkistaa matkamittarin lukema?

Tai ihan vuosittain, jos raja on vuosittainen. Ilmoitukseen vain pakollinen kenttä mihin raapustaa autolla ajetut kilometrit ja paljonko siitä etuajoa (ja firman ajot) , jos ajatus se että monella unohtuu ilmoitella.

Katsastukset uusissa autoissa vasta niin myöhään/harvoin ettei sieltä voi kaivella, mutta toki jos ensimmäisessä katsastuksessa isot lukemat niin voi lähetellä selvityspyyntöjä.

Liisarifirma varmaan katsoo tarkkaan, siinä toivossa että pääsee laskuttaan ylimääräistä.

Kantava idea kai tuossa että ns könttäsummalla saadaan homma jostavaksi, verottaja saa keskimäärin rahansa ja sillä pelimerkit ns väärinkäytöksiä vastaan.

 

[Pakana]

En ole ihan perillä miten työsuhdeautoilu käytännössä toimii, mutta miten tätä on hankala seurata? Eikös liisarikauden päätteeksi ole aika helppo tarkistaa matkamittarin lukema?

Työajoja ei lasketa tuohon työsuhde etuun.. Jos autolla ajetaan 50tkm vuodessa, niin ilman päiväkirjaa on henkilökohtaisen ajon osuus vaikea osoittaa.

 

[Oksa]

En ole ihan perillä miten työsuhdeautoilu käytännössä toimii, mutta miten tätä on hankala seurata? Eikös liisarikauden päätteeksi ole aika helppo tarkistaa matkamittarin lukema?

Ei siihen ole mitään suoraa raportointikanavaa verottajalle. Leasingyhtiöillä ei ole mitään prosessia että ajomäärät pitäisi ilmoittaa jonnekin. Lisäksi, eihän kaikki yritykset käytä yhteistyökumppaneita vaan ostavat/rahoittavat työsuhdeautot itse.

Tarkemmista yksityiskohdista en tiedä.

Ja tosiaan ajopäiväkirjaa kannattaa pitää silloin kun etuun sisältyy myös työajoja. Työajoa eivät ole kodin ja työpaikan väliset matkat

 

[TommiZeliard]

Eli olet lapissa lomalla ja et pysty lataamaan niin ajelet 700km kotiin limb modella?

Meinaat että satasta ajaminen on joku limb mode, jolla on tuskaa ajaa 700 km?

Mainittu 20 kW riittää henkilöautolla motaria/perävaunukäyttöä lukuunottamatta rajoitusten mukaiseen matkantekoon Suomessa. Kun kyseessä on vielä polttomoottori, niin lämmityskin tulee kaupan päälle.

Alamäissä/tasaisella ei tarvita koko tehoa, joten ylimenevällä teholla voi pitää akun varausta riittävällä tasolla. Ylämäissä/päätien risteyksissä/ohituksissa voidaan hetken aikaa tarvita yli 20 kW, jolloin puuttuva teho saadaan akusta. Keskimääräinen teho jää alle 20 kW.

Jos haluaa hahmotella henkilöauton keskimääräistä tehontarvetta matka-ajossa, niin voi testata ABRP:ssa eri kokoisten sähköautojen kulutuksia (huom! lämmityslaite poiskytkettynä, eli @+15 C) eri keskinopeuksilla.

Ideapark-Goodman-Ideapark, satasta, 127 km, 83 min:

Virtaviivainen Tesla Model 3, 15,4 kWh/100 km otettiin akusta, eli moottorista tuli ulos vaikkapa 80 %, eli 12,3 kWh/100 km. Keskinopeus on laskettuna 91,8 km/h, joten keskimääräinen moottoriteho on 11,3 kW.

Muhkumpi perhevankkuri VW ID.4 77 kWh, 20,0 kWh/100 km, joten keskimääräinen moottoriteho on 14,7 kW.


Huomataan, että molempien automallien keskimääräinen moottoriteho on reilusti alle 20 kW, vaikka todellinen keskinopeus oli melko joutuisa 91,8 km/h. Siinä on siis varaa vastatuuleen, tiheämpään ilmaan, vesisateeseen tai lumeen. Muistetaan että pakkasen vaatima lämmitystarve hoituu polttomoottorilla ihan luonnostaan.

Niin että mikä limb mode 20 kW polttomoottori (jolla on sähkö apunaan hetkellisiin tehopiikkeihin) muka olisi?


Edit. Bemarillahan on ollut i3:ssa range extender, eli 2-syl. 0,65 l, 25 kW. Tuolla teholla hoituu jo motariajokin.

 

[Pakana]

Meinaat että satasta ajaminen on joku limb mode, jolla on tuskaa ajaa 700 km?

Mainittu 20 kW riittää henkilöautolla motaria/perävaunukäyttöä lukuunottamatta rajoitusten mukaiseen matkantekoon Suomessa. Kun kyseessä on vielä polttomoottori, niin lämmityskin tulee kaupan päälle.

Alamäissä/tasaisella ei tarvita koko tehoa, joten ylimenevällä teholla voi pitää akun varausta riittävällä tasolla. Ylämäissä/päätien risteyksissä/ohituksissa voidaan hetken aikaa tarvita yli 20 kW, jolloin puuttuva teho saadaan akusta. Keskimääräinen teho jää alle 20 kW.

Jos haluaa hahmotella henkilöauton keskimääräistä tehontarvetta matka-ajossa, niin voi testata ABRP:ssa eri kokoisten sähköautojen kulutuksia (huom! lämmityslaite poiskytkettynä, eli @+15 C) eri keskinopeuksilla.

Ideapark-Goodman-Ideapark, satasta, 127 km, 83 min:

Virtaviivainen Tesla Model 3, 15,4 kWh/100 km otettiin akusta, eli moottorista tuli ulos vaikkapa 80 %, eli 12,3 kWh/100 km. Keskinopeus on laskettuna 91,8 km/h, joten keskimääräinen moottoriteho on 11,3 kW.

Muhkumpi perhevankkuri VW ID.4 77 kWh, 20,0 kWh/100 km, joten keskimääräinen moottoriteho on 14,7 kW.


Huomataan, että molempien automallien keskimääräinen moottoriteho on reilusti alle 20 kW, vaikka todellinen keskinopeus oli melko joutuisa 91,8 km/h. Siinä on siis varaa vastatuuleen, tiheämpään ilmaan, vesisateeseen tai lumeen. Muistetaan että pakkasen vaatima lämmitystarve hoituu polttomoottorilla ihan luonnostaan.

Niin että mikä limb mode 20 kW polttomoottori (jolla on sähkö apunaan hetkellisiin tehopiikkeihin) muka olisi?


Edit. Bemarillahan on ollut i3:ssa range extender, eli 2-syl. 0,65 l, 25 kW. Tuolla teholla hoituu jo motariajokin.

Ei kai missään sähköautossa sähkömoottorin hyötysuhde ole 80%. Tuo olisi todella surkea hyötysuhde.

Aikanaan joskus 1940-luvun lopulla kun puuhasivat Saab 92 autoa. Alunperin niissä oli 25hv moottori, jolla saatiin huippunopeutta muistaakseni 105km/h. Saab oli tietysti varsin aerodynaaminen auto, mutta ei sen ilmanvastus nykymittapuulla mitenkään aivan madhottoman alhainen ollut.

 

[0nanias]

Ihan näin tarkennuksena limp = nilkuttaa, ontua
Limb sen sijaan tarkoittaa raajaa eli limb mode olisi sit varmaankin kävelyä?

Ihan ihme ehdotuksia täällä taas, tehdään plugareista sarjahybridejä jottei kenelläkään olisi syytä kadehtia naapurin uutta liisaria?

 

[jopee]

Yksi vaihtoehto olisi rajoittaa uusien hybridin polttomoottorin teho 20kw. Jollet lataa niin sitten ajat tehottomalla kipolla.

Täyssähköihin kanssa olisi hyvä että jos ladattu jollain muulla kuin todistettavasti päästöttömällä energialla niin silloinhan tuo 0g/100km ei tosiaan täyty niin pitäisi varmaan laittaa ajokieltoon?

jotai tolkkua näihin sekoiluihin nyt

 

[TommiZeliard]

Ei kai missään sähköautossa sähkömoottorin hyötysuhde ole 80%. Tuo olisi todella surkea hyötysuhde.

Aikanaan joskus 1940-luvun lopulla kun puuhasivat Saab 92 autoa. Alunperin niissä oli 25hv moottori, jolla saatiin huippunopeutta muistaakseni 105km/h. Saab oli tietysti varsin aerodynaaminen auto, mutta ei sen ilmanvastus nykymittapuulla mitenkään aivan madhottoman alhainen ollut.

Yhdistin akun purkuhäviön ja moottorin hyötysuhteen, joten siksi käytin 80 %. Jos verkkosähköllä pyörittelis moottoria, niin sitten olisi 90 %.

Saab 92:n Cw oli 0,30. Auton leveys oli vaivaiset 162 cm korkeus matalahko 143 cm, joten kokonaisilmanvastus oli todennäköisesti jossain Model 3:n ja Model Y:n välillä. Pitää huomioida, että maavara oli tuohon aikaan reilusti suurempi kuin nykyään (20,0 cm), mikä pienentää entisestään poikkipinta-alaa. Kolmivaihteisena 92:sta tuskin oli välitetty täysin huippunopeuden ehdoilla, vaan myös melu ja kulutus piti ottaa huomioon.

Saab 92:n pyöräteho@105 km/h, +20 C, 765 kg:
Oletuksia: nykyaikaiset keskitason renkaat, Cr 0,008, tehollinen korkeus 1,25 m ja leveys 1,55 m.

105 / 3,6 * ((9,8 * 765 kg * 0,008) + (0,5 * 1,2 kg/m3 * 0,30 * 1,25 m * 1,55 m * (105 / 3,6)^2)) = 10,4 kW/14,1 hv.

Voimansiirron häviöt ja apulaitteet vievät osansa, mutta silti sopivilla välityksillä Saab 92:n olisi saanut halutessaan kulkemaan yli 105 km/h 25 hv:lla.


Takaisin asiaan. En pidä järkevänä rangaista kaikkia plugaristeja käyttämällä toteutuneita keskimääräisiä kulutuksia, jotka saattavat olla 2-4 -kertaisia vs. WLTP. Polttoaineen hintaan jo sisältyvän veron pitäisi riittää. Pitää vain järjestää niin, että auton käyttäjä on maksaja. Vapaa autoetu ei oikein sovi yhteen CO2-vähennystavoitteiden ja plugarien verotuksen kanssa.

 

[pulatunnus]

Takaisin asiaan. En pidä järkevänä rangaista kaikkia plugaristeja käyttämällä toteutuneita keskimääräisiä kulutuksia, jotka saattavat olla 2-4 -kertaisia vs. WLTP. Polttoaineen hintaan jo sisältyvän veron pitäisi riittää. Pitää vain järjestää niin, että auton käyttäjä on maksaja. Vapaa autoetu ei oikein sovi yhteen CO2-vähennystavoitteiden ja plugarien verotuksen kanssa.

Päästöjän kannalta plugarin idea on juuri se että ajellaan sähköllä, suurin osa ajosta, mutta on käytössä ajoneuvo jolla voi vedellä satunnaisen pitkän vedon, kärry vetoa , ja tarjoaa kriisi turvaa sähkönjekeluhäiriöihin. Se polttoaineen hinta sitten hoitaa sen ettei turhaa ajella.

Jos joku rahamies hankkii plugarin vain bensa-ajoon, niin sitten hankkii, ei muilta pois. Paikallinen erokoisuus ollut tämän verotetaan isoja autoja, se nyt laimennutunut muutenkin

 

[Pakana]

Kolmivaihteisena 92:sta tuskin oli välitetty täysin huippunopeuden ehdoilla, vaan myös melu ja kulutus piti ottaa huomioon.

Saab 92:n pyöräteho@105 km/h, +20 C, 765 kg:
Oletuksia: nykyaikaiset keskitason renkaat, Cr 0,008, tehollinen korkeus 1,25 m ja leveys 1,55 m.

105 / 3,6 * ((9,8 * 765 kg * 0,008) + (0,5 * 1,2 kg/m3 * 0,30 * 1,25 m * 1,55 m * (105 / 3,6)^2)) = 10,4 kW/14,1 hv.

Voimansiirron häviöt ja apulaitteet vievät osansa, mutta silti sopivilla välityksillä Saab 92:n olisi saanut halutessaan kulkemaan yli 105 km/h 25 hv:lla.

Tuo antaa kyllä aika tarkan kuvan sen vaatimasta tehosta, mutta tuo 25hv ei ollut silloin 18,5kW. En tiedä millä standardilla tuo on mitattu, koska esim 4tahtiset moottorit tavattiin mitata aikanaan ilman apulaitteita kuten vesi ja öljypumppua, joita tuossa saabin koneessa ei tainnut olla laisinkaan, joten paha sanoa mikä se teho olisi kilowatteina, todennäköisesti aika lähellä tuota 10,5kW, koska tuohon aikaan autojen välitykset yleensä mitoitettiin nimenomaan sen huippunopeuden perusteella tai jopa sen alle, koska suorituskyky oli yleisesti niin heikko ettei muita vaihtoehtoja oikein ollut.

Toisaalta, voidaan kysyä miksei enää ole myynnissä tuollaisia syöksysämpylän muotoisia autoja? Kaikki pienet autot ovat lyhyitä ja leveitä tötteröitä (eli korkeitakin). Tuo korkeus on tietysti seurausta siitä että auto tehdään lyhyeksi, mutta miksi sitä auton lyhyttä yritetään korostaa. Monessa tapauksessa maantiellä paljon toimivampi vaihtoehto olisi pidempi auto, joka on luonnostaan vakaampi, ja tilavuuteensa nähden siinä on pienempi ilmanvastus. Esim jokin up!in levyinen, matalampi ja reilusti pidempi auto, olisi ihan järkevä muoto. Auto olisi paljon isompi, olematta sen raskaampi.

 

[TommiZeliard]

Tuo antaa kyllä aika tarkan kuvan sen vaatimasta tehosta, mutta tuo 25hv ei ollut silloin 18,5kW. En tiedä millä standardilla tuo on mitattu, koska esim 4tahtiset moottorit tavattiin mitata aikanaan ilman apulaitteita kuten vesi ja öljypumppua, joita tuossa saabin koneessa ei tainnut olla laisinkaan, joten paha sanoa mikä se teho olisi kilowatteina, todennäköisesti aika lähellä tuota 10,5kW, koska tuohon aikaan autojen välitykset yleensä mitoitettiin nimenomaan sen huippunopeuden perusteella tai jopa sen alle, koska suorituskyky oli yleisesti niin heikko ettei muita vaihtoehtoja oikein ollut.

Toisaalta, voidaan kysyä miksei enää ole myynnissä tuollaisia syöksysämpylän muotoisia autoja? Kaikki pienet autot ovat lyhyitä ja leveitä tötteröitä (eli korkeitakin). Tuo korkeus on tietysti seurausta siitä että auto tehdään lyhyeksi, mutta miksi sitä auton lyhyttä yritetään korostaa. Monessa tapauksessa maantiellä paljon toimivampi vaihtoehto olisi pidempi auto, joka on luonnostaan vakaampi, ja tilavuuteensa nähden siinä on pienempi ilmanvastus. Esim jokin up!in levyinen, matalampi ja reilusti pidempi auto, olisi ihan järkevä muoto. Auto olisi paljon isompi, olematta sen raskaampi.

Spoileri: Saab 92 OT

Olet ihan oikeassa välityksistä. Tuon Saabin kokonaisvälitys kolmosella on 1:5,35. Se yhdistettynä 125R15-renkaisiin tarkoittaa noin 5050 rpm@105 km/h. Huipputeho saavutetaan jo 4000 rpm:ssa, eli tehohuippu on huippunopeudella ohitettu ajat sitten ja moottori ei siten tuota enää lähellekään 25 hv. Huipputehon kierroksilla nopeus on vasta 83 km/h.

Ilmanvastuskerroinkaan ei TM 01/1953 mukaan ole 0,30 vaan 0,35. Kokonaisilmanvastus on siis selvästi yli Model Y:n 0,56 CdA:n. Jos käyttää tehollisia 1,25 m ja 1,55 m, niin CdA on 0,68, eli sama kuin Kia e-Nirolla.

Mataliin nykyautoihin verrattuna suuri ilmanvastus ja etenkin moottorin korkeat kierrokset suuremmissa nopeuksissa näkyvät tasanopeuskulutuksissa erittäin jyrkkänä nousuna 80:n ja 100:n välillä:

60 km/h, 5,1 l/100 km
80 km/h, 6,2 l/100 km
100 km/h, 9,6 l/100 km

Kai se on tämä nykyinen turvallisuushakuisuus (tai käyttäjien amerikkalaistuminen mitoiltaan), minkä johdosta autot ovat yhä leveämpiä. Akut taas tuppaavat tuomaan korkeutta.

Minullekin kelpaisi maltillisen levyinen ja matala mutta normaalin pituinen aerodynaaminen perheauto.

 

[tavallinen viikari]

Toisaalta, voidaan kysyä miksei enää ole myynnissä tuollaisia syöksysämpylän muotoisia autoja? Kaikki pienet autot ovat lyhyitä ja leveitä tötteröitä (eli korkeitakin). Tuo korkeus on tietysti seurausta siitä että auto tehdään lyhyeksi, mutta miksi sitä auton lyhyttä yritetään korostaa. Monessa tapauksessa maantiellä paljon toimivampi vaihtoehto olisi pidempi auto, joka on luonnostaan vakaampi, ja tilavuuteensa nähden siinä on pienempi ilmanvastus. Esim jokin up!in levyinen, matalampi ja reilusti pidempi auto, olisi ihan järkevä muoto. Auto olisi paljon isompi, olematta sen raskaampi.

Olisiko tuo Lightyear One ole nykyjan syöksysämpylä? Taitaa olla tuotankin tulossa Uuteenkaupunkiin.

Järkevän oloinen auto mielestäni.

Homepage | Lightyear

Lightyear One – millainen sitten on "sähköauto Suomesta"? (moottori.fi)

 

[Pakana]

Tuo lightyear ei kyllä ole millään muotoa kapea.. Aerodynamiikka tuossa on ainakin silmällä katsottuna kunnossa.

 

[taeraeyttaejae]

Vaikka ne sais ton 25€ mikä on mahdotonta kun euroopasta löysin alle 20€ normi kuluttajalle niin sä maksat niille 50% katetta.

vinkkaapa jos vielä löytyy euroopasta näillä hinnoilla!
Sähkäri tulossa tällä viikolla asentamaan suko-pistokkeellisen voimavirtapistokkeen johon voisi varmaan vaihtaa kojerasiaan tuollaisen 16A jatkuvaa kestävän tilalle.

 

[Dr. Who]

vinkkaapa jos vielä löytyy euroopasta näillä hinnoilla!
Sähkäri tulossa tällä viikolla asentamaan suko-pistokkeellisen voimavirtapistokkeen johon voisi varmaan vaihtaa kojerasiaan tuollaisen 16A jatkuvaa kestävän tilalle.

Siis tarviitko tälläisen?

Harju voimapistorasia seinä 16A + schuko

Roiskevesitiivis viisi-napainen 16 A pistorasia sekä maadoitettu yksi vaiheinen 16 A pistorasia.

www.puuilo.fi

 

[taeraeyttaejae]

Siis tarviitko tälläisen?

Harju voimapistorasia seinä 16A + schuko

Roiskevesitiivis viisi-napainen 16 A pistorasia sekä maadoitettu yksi vaiheinen 16 A pistorasia.

www.puuilo.fi

ei, kun siis tarvin vain tuon "super suko" kojerasian, joka kestää jatkuvaa 16A virtaa.

 

[jepsfrost]

Aiemmin oli puhe noista Plugareista ja pakkasajosta. Kuten sanoin, lämmitys pois päältä ohjaamosta niin hyvin menee pelkällä sähköllä RAV:kin vaikka pakkasta -26. Mut eri asia kuka haluaa ajaa noin, kun kopin saa lämpimäksikin pienellä bensan poltolla

 

[ATomiH]

Aiemmin oli puhe noista Plugareista ja pakkasajosta. Kuten sanoin, lämmitys pois päältä ohjaamosta niin hyvin menee pelkällä sähköllä RAV:kin vaikka pakkasta -26. Mut eri asia kuka haluaa ajaa noin, kun kopin saa lämpimäksikin pienellä bensan poltolla

Niille jotka eivät jaksa videota kurkata läpi, niin lähtö on "kylmästä" tallista, jossa on videon mukaan -1 astetta. Tuohan on se ratkaiseva tekijä, voiko ajaa sähköllä vai ei. Akku ei ole täysin jäässä.

 

[kuubalainen]

Ihan älyttömästi ei ole tällä palstalla näkynyt Opel Grandland X PHEVistä käyttökokemuksia. Lieneekö ketään joilla kyseinen kinneri olisi? Olisi mukava kuulla kokemuksia muiltakin.

Tulin muutama viikko sitten ostaneeksi 2020 Grandland PHEVin, ja ainakin toistaiseksi olen ollut mahdottoman tyytyväinen. Ei ollut kuvitelmia saada talvella +50km sähköajeluja, ja omaan käyttöön range onkin riittänyt oivallisesti. Yhden ~1300km matkan tein, jossa tuli muutaman kerran ladattua akku täyteen, ja kulutukseksi koko matkalle tuli 5,8l/100km. En katsonut paljonko sähköä lopulta meni, mutta omasta näkökulmasta kohtuullinen kulutus - olosuhteet ja ajopätkät huomioonottaen, ja vanhaan bensaturboon verrattuna. Neliveto toimii mukavasti, ja nurkka-ajot kaupungissa pääsee täysin sähköllä kunhan ei poljinta pohjaan asti survo. Näin talvella olen pääasiallisesti 4WD-moodilla ajellut, ja polttiskaan ei ole ns. turhia käynnistellyt itseään. Tiedossa toki on että välillä on hyvä tehdä pidempiä ajomatkoja kestävyyden ja polttiskoneiston "terveyden" kannalta. Tuossa Opelissa on se mukavaa, että tehoa löytyy tarvittaessa, ja kiihtyvyyskin on kohtuulliset 6,2s sataseen. Omaan ajoprofiiliin mukiinmenevä vehje.

 

[P.T]

^On foorumilla tainnut olla ainakin yksi tuollainen. Katsoin Opelin sivuilta, että irtoaisi nyt melko hyvillä varusteilla 43 tuhannella...ei mahdottoman paha tehokkaasta ja muutenkin ihan pätevästä plugarista.

 

[kjns]

Ihan älyttömästi ei ole tällä palstalla näkynyt Opel Grandland X PHEVistä käyttökokemuksia. Lieneekö ketään joilla kyseinen kinneri olisi? Olisi mukava kuulla kokemuksia muiltakin.

Eniten juttua varmaan löytyy ooppeli-foorumeilta, OCF:ssä ainakin on sellainen 130 sivuinen topikki noista grandlandeista: linkki

 

[kuubalainen]

Eniten juttua varmaan löytyy ooppeli-foorumeilta, OCF:ssä ainakin on sellainen 130 sivuinen topikki noista grandlandeista: linkki

Sitä onkin jonkun verran tullut luettua, mutta harmillisesti automerkin omilla foorumeilla on joskus vähän biasoitunutta keskustelua. Täällä on laidasta laitaan kokemuksia.

 

[Poppamies]

Huomasin, että olen tankannut viimeksi 2021 puolella vaikka melkein joka päivä vähintään kerran autolla liikenteessä. 41l tankista on vajaa neljännes jäljellä, 950km ajettuna. Eli kyllä BMW 330e F30 pääsee talvellakin vähällä vaikka lähtee ulkoa kylmästä. Toki pitkälti johtuu siitä, että ei ole tullut heitettyä reissua. Tuollainen kylmä pätkäajo olis D/B vehkeillä vienyt helposti 7-9l/100km

 

[ebu]

Grandland PHEV olen miettinyt leasing-vaihtoehtona. Muita plugari-kandidaatteja ovat V60 T8 ja Octavia farmari. Exceli käy kuumana.

 

[MaLin]

Grandland PHEV olen miettinyt leasing-vaihtoehtona. Muita plugari-kandidaatteja ovat V60 T8 ja Octavia farmari. Exceli käy kuumana.

No tuo V60 T8 kyllä pakkaskeleillä vie sitä bensaa. Esim. -15 asteen pakkasella lähden salille joka on tuolla 6-7km päässä vähän riippuen reitistä mitä ajan niin semmoinen 12-15l/100km näyttää ajotietokone reissun kulutukseksi. Se moottori kun käynnistyy aina jääkylmänä niin se ei tolla matkalla sammu ennenkuin se on lämminnyt.

Tänään taas kävin saman reissun niin kulutus 5l/100km. Pihalla -3 taisi olla.

Nollakelistä eteenpäin se käytännössä antaa ajaa puhtaasti sähköllä. Joskus saattaa hetkeksi moottori käynnistyä.

 

[P.T]

^Uusi Volvon LR-malli luultavasti suoriutuu paremmin kylmässä, mutta kokemusta on vielä aika vähän.

 

[MaLin]

Juu tuo uusi LR V60 varmaan suoriutuu paremmin lähes kaikesta. Voi olla itselläkin seuraava. Oma on siis pari vuotta vanha niin siitä nuo kokemukset.

Mutta luulisin että se moottori siinäkin käynnistyy kun pakkanen kiristyy. Ja melkein sama 300hv 2l siinä on että kireämmillä pakkasilla se sitä bensaa imee ihan huolella.

 

[kuubalainen]

No tuo V60 T8 kyllä pakkaskeleillä vie sitä bensaa. Esim. -15 asteen pakkasella lähden salille joka on tuolla 6-7km päässä vähän riippuen reitistä mitä ajan niin semmoinen 12-15l/100km näyttää ajotietokone reissun kulutukseksi. Se moottori kun käynnistyy aina jääkylmänä niin se ei tolla matkalla sammu ennenkuin se on lämminnyt.

Tänään taas kävin saman reissun niin kulutus 5l/100km. Pihalla -3 taisi olla.

Nollakelistä eteenpäin se käytännössä antaa ajaa puhtaasti sähköllä. Joskus saattaa hetkeksi moottori käynnistyä.

Itse arvoin Volvo V60/V90 T8:n ja Grandlandin välillä, mutta koska hintaeroa oli melkoisesti, niin päädyin Opeliin. Kyllähän nuo pakkasella vie. Itsellä käynyt tuon Grandlandin kanssa hyvä tuuri, että ilmeisesti ohjelmistopäivityksillä ovat saaneet alkuaikojen sähköajo-ongelmat kuriin. Kymmenenkin asteen pakkasella antaa ajaa pelkällä sähköllä. Alkuun starttaa polttiksen joskus, mutta sammuu aika pian, tai sitten käsin vaihdan ajomoodin sähkölle. Jos tätä nyt muutaman vuoden pitää, ja tutkailee sitten Volvon uusia malleja uudelleen.

 

[Lassivv]

Juu tuo uusi LR V60 varmaan suoriutuu paremmin lähes kaikesta. Voi olla itselläkin seuraava. Oma on siis pari vuotta vanha niin siitä nuo kokemukset.

Mutta luulisin että se moottori siinäkin käynnistyy kun pakkanen kiristyy. Ja melkein sama 300hv 2l siinä on että kireämmillä pakkasilla se sitä bensaa imee ihan huolella.

Tunnistaako tuon V60 LR mallit jostain helposti? Onko kaikki T6 mallit jossa 350hp jo tuota LR mallistoa? Onko joku helppo yksityiskohta autossa (kuvissa) mistä tuon erottaa, nettiautossa yms kun speksien kirjoittelu monilla liikkeillä on vähän millä sattuu tasolla välillä.

 

[MaLin]

Tunnistaako tuon V60 LR mallit jostain helposti? Onko kaikki T6 mallit jossa 350hp jo tuota LR mallistoa? Onko joku helppo yksityiskohta autossa (kuvissa) mistä tuon erottaa, nettiautossa yms kun speksien kirjoittelu monilla liikkeillä on vähän millä sattuu tasolla välillä.

Ulkoapäin taitaa näyttää aika samalta. Tosin eikö nuo talvella vai milloin tullut myyntiin? Eli siis vaikea uskoa että netti-autossa olisi yhtään LR versiota, ellei joku ole uutta autoa laittanut sinne. Tai autokauppa esittelyversiota.

edit. Että siis tarkoitin talvella tätä talvea. -22.

 

[Zigh]

Tunnistaako tuon V60 LR mallit jostain helposti? Onko kaikki T6 mallit jossa 350hp jo tuota LR mallistoa? Onko joku helppo yksityiskohta autossa (kuvissa) mistä tuon erottaa, nettiautossa yms kun speksien kirjoittelu monilla liikkeillä on vähän millä sattuu tasolla välillä.

Vuosimalli vähintään 22 ja päästöt alle 20g/km. Mitä nyt nopeasti katsoin niin ei niitä tuolla montaa ole kun valmistus alkoi vasta pari kuukautta sitten.

 

[Zigh]

Grandland PHEV olen miettinyt leasing-vaihtoehtona. Muita plugari-kandidaatteja ovat V60 T8 ja Octavia farmari. Exceli käy kuumana.

Opelissa taitaa olla aika paljon pienempi tavaratila kuin noissa kahdessa muussa jos sillä on merkitystä.

 

[MaLin]

Ja jos uusiin Volvoihin päädytte niin kannattaa sitten tarkastaa välillä siitä sulan päästä että se "tulppa" on tukevasti kiinni. Vaikka kun satunnaisesti putsaatte ne sulat. Se on irtoava osa koska ne sulan kumit pystyy vaihtamaan. Mutta sitä tulppaa ei kuulemma saa vara-osana minkä huomasin katkerasti.

Sulkien kumit maksaa marmorilla 30€. Se tulppa joka pitää niitä paikallaan maksaa sitten 90€. Koska jos se tulppa häviää niin pitää vaihtaa se koko sulan runko niinkuin normaaleissa autoissa. Siinä vaan on lämmitys ja se pyyhkijäveden tulo. Ei paljoa naurattanut kun kävin ostaa uudet.

 

[kuubalainen]

Opelissa taitaa olla aika paljon pienempi tavaratila kuin noissa kahdessa muussa jos sillä on merkitystä.

Se on totta, oliko 390 litraa penkit ylhäällä, ja lisää tietysti saa jos kaataa penkit. Se olikin yksi kompromissi joka vähän harmitti, kun haluttiin suurempi tavaratila kuin vanhassa sedanissamme. Noh, tavaratila pieneni 70 litraa, mutta semmoista se on.