A) kiihdytys sukkasillaan sähköllä: sähkö loppuu ennen aikojaan, koska sitä tärvääntyi raskaaseen liike-energian kasvattamiseen. Tavoitenopeudessa sähköä ei enää olekaan jäljellä, jolloin polttomoottori käy heikolla kuormituksella ja huonolla hyötysuhteella taajamanopeuksilla, mikä kasvattaa kulutusta.
B) kiihdytys polttomoottorilla hyvällä kuormituksella: akku ei tyhjene kiihdytykseen, jolloin siitä riittää pitkäksi ajaksi pelkkään liike-energian ylläpitoon. Tällöin polttomoottoria ei tarvitse sen alun kiihdytyksen jälkeen käyttää piitkään aikaan.
Noista voisi kyllä esittää oman eriävän mielipiteen.
A)
Polttomoottori on lämpövoimakone ja sen olisi parempi käydä väännöllä, eikä teholla. Tehoa pyytämällä saa korkeapaineiset kaasut karkaamaan pakoputkeen ilman, että saadaan teho kunnolla hyödynnettyä. Eli nopeuden muutokseen ei kannata käyttää yksistään polttomoottoria. Paras tulos saadaan, jos sähkö auttaa kiihdyttäessä niin paljon, että polttis pysyy parhaalla vääntöalueella, eikä siirry tehoikkunaan. Atkinson moottori on hyvä, kun pitää tasaista nopeutta yllä ja samalla lataa akkua hyvällä hyötysuhteella seuraavaa avustuspulssia, tai sähköajo osuutta varten. 41 % saadaan esim Toyotan Atkinsonista ulos parhaimmillaan, kunha ei turhaan pyydetä tehoja. Paras olisi, jos saisi moottorin käynnin pysymään jatkuvasti tuossa parhaassa tehosuhteessa ja kun osa tehosta menee etenemiseen ja osa lataukseen, niin se ei oikeastaan käykään muutoin, jos siis ei tehoa erikseen pyydä kunnolla.
B)
Tämä jää kyllä omasta mielestä ulos koko kuviosta, kun akkua on juurikin järkevää käyttää nopeuden muuttamiseen. Kaasut painuu kasaan, mutta sähkö ei niin paljon. Ei siis pidä kaasutella, vaan antaa vähän lisää sähköä, että polttis pysyy vääntökäyrällä. Kaasut vain turhaan päästetään ulos putkiin, ennenaikaisesti ja työt jää tekemättä.
Kirjoitin 30-50:n tavoitenopeuksista ja taajamanopeuksista, ja niin, ettei kukaan ole takana. Puhuin asiasta vain kulutusmielessä, enkä välittänyt yhtään keskinopeudesta, eli perillepääsyn nopeudesta.
Tuo minun jako A- ja B-tyyliin oli vastaus
@Awelonian esittämään sarkasmiin: "Ei kyllä se paras on, kun ei kehtaa kiihdyttää kiihdytyskaistalla, ettei vaan mene polttis päälle. Nämä ovat aina parhaita.". A-tyyli, eli kiihdytys sukkasillaan pelkällä sähköllä, EI ole suositeltavaa kolmestakaan syystä:
1. Se kasvattaa kulutusta, koska siinä ohjataan tehomittarin avulla raskain kuorma (kiihdytys) pelkälle sähkölle, mikä johtaa sähkön loppumiseen ennen aikojaan ja sen takia kevyemmät kuormat (tasanopeus 30-50 km/h) jäävät pöristämään polttomoottoria huonommalla ominaiskulutuksella.
2. Pelkän sähkömoottorin avulla suoritettu kiihdytys on erittäin hidas, mikä laskee keskinopeutta, eli kasvattaa matka-aikaa.
3. Se häiritsee muuta liikennettä, jos muita on takana.
Huomattavista haitoista huolimatta moni uusi hybridikuski yrittää kiihdyttää tuolla tavalla, ettei polttis vaan käynnistyisi. Ainoa mieleen tuleva hyöty A-tyylistä on melun minimointi. Siinä saa nauttia kiihdytysaikana hiljaisuudesta, ja sitten tavoitenopeudessa rengasmelu jo peittääkin alleen sähkön loputtua käynnistyvän polttomoottorin äänen. Halusin tuoda
@Awelonian :lle tiedoksi, että minä en todellakaan kannata tuollaista ajotapaa. En siis myöskään siinä taajama-ajossa kiihdyttänyt sukkasillaan pelkällä sähköllä kuin yhden kerran; Haukilahden Shellin pihasta lähtiessä pienen alamäen verran.
B-tyyli oli minulla käytössä. Tyylin voi vielä jakaa kahteen ala-lajiin oman kiireen tai liikennetilanteen mukaan.
B1) Jos muuta liikennettä ei ole, itsellä ei ole kiire ja haluaa päästä pienimmällä kulutuksella, kannattaa kiihdyttää niin, että sähkö ei juurikaan auta, mutta polttis on riittävästi muttei liikaa kuormitettu. Karkeasti siis pysytään tehomittarin Eco-alueen jälkimmäisen puolikkaan ensimmäisellä puolikkaalla.
B2) Jos on liikennettä takana, niin otetaan sähköltä enemmän tukea polttikselle, muttei silti vaadita liikoja polttikselta. Pysytään siis Eco- ja Power-alueiden rajalla Econ puolella. (Kunnon kiireessä/ylämäessä/rampissa tietenkin mennään Powerin puolelle. Nämä ohjeet olivat normaaliin ajoon ja nimenomaan taajamanopeuksille.)
En ollut A-kohdassa puhunut mistään tehoista. Siinä kiihdytettiin pelkällä sähköllä, jonka jälkeen sähkön loputtua ajettiin polttomoottori pöristen ja sähköä generoiden 30-50 km/h. Se Atkinson toimii paremmin vasta 70-100 -nopeuksilla, eli ei ole järkevää joutua käyttämään sitä 30-50 tasanopeuksilla. Jos sitä käyttää tuollaisiin pieniin tasanopeuksiin, niin todellinen taajamakulutus ei voi alkaa kakkosella ilman alamäen apua tai akun varauksen pienenemistä matkan aikana. Polttis sopii kiihdytyksiin, ylämäkiin ja >60-70 km/h -nopeuksiin. Jos pöristelee muulloin kuin noissa tilanteissa, niin kulutus kasvaa.
Sinun A-kohta vastasi minun B2-kohtaa, eli ei pyritä ihan pienimmästä pienimpään kulutukseen, vaan halutaan päästä perille ajoissa, muttei kuitenkaan mennä Power-alueelle.
Sinun B-kohdassa haluat edelleenkin edetä, etkä vain minimoida kulutusta. Silloin on järkevää ottaa sähköltä apuja kiihdytykseen.
Tähän loppuun vielä vähän selvennystä, että minkälaisesta kulutuksesta puhuttiin ei-ladattavalle hybridille. Päätepiste oli 5 m alkupistettä korkeammalla ja akun SoC kasvoi matkan aikana 57,25 % -> 58,43 %. Akusta purettiin 440 Wh ja sitä ladattiin 472 Wh. Ilman lievästi ylämäkivoittoista reittiä ja akun täyttymistä kulutus olisi ollut vieläkin pienempi. Nyt se oli ajotietokoneen mukaan 2,6 l/100 km ja OBD + Hybrid Assistantin mukaan 2,862 l/100 km.
Kuvaajan vihreä käyrä osoittaa polttiksen kumulatiivisen energiantuoton per 100 km. Perillä arvo oli 8,45 kWh/100 km (Miillä olisi kulunut noin 7 kWh/100 km, eli ajotietokoneen mukaan 6,x kWh/100 km). Käytin Nesteen E10:ä (30,9 MJ/l = 8,583 kWh/l) 382 ml tuolle 13,35 km matkalle.
Hyötysuhde:
(8,45 kWh/100 km / 100 * 13,35 km) / (8,583 kWh/l * 0,382 l) * 100 % = 34,4 %, eli ihan jepa taajamassa 30-50 -nopeuksilla. Maantiellä on joskus ollut 38 %, mutta kulutus tietenkin taajamaa suurempi, koska ilmanvastusvoiman toinen potenssi.
Polttiksilla olisi ollut koneesta/käyttövoimasta riippuen hyötysuhde 15-25 %, eli ajotietskaan 3,6-5,9 l/100 km, kun itsellä oli se 2,6 l/100 km. Huom! Nuo hyötysuhdeprosenttien ja kulutuslukemien suhteet pätevät vain ja ainoastaan tähän minun ajoon näillä nopeuksilla ja vastusvoimilla.
Että aikas pienellä mentiin, jolloin ei ole varaa pöristellä väärässä paikassa.
Edit. B1-kohtaa -> B2-kohtaa.
