Keskustelua hybridiautoista

EV6:n hinnat selviävät tulevana torstaina 29.4., mutta saa nähdä, kuinka paljon autoja saadaan lopulta Suomeen.
 
Olisiko täällä kokemuksia Passat GTE 2016 farkku mallista.
Olisi tarjolla hyvä peli, ajettu 50tkm. Kaikki varusteet ruksittu paitsi panoraama katto. Pyynti 24K€.

60tkm kohdalla vissiin pitää DSGn öljyt vaihtaa joka maksaa volkkarilla noin 600€, tämä siksi että akkutakuu säilyy joka on 8v.

Olisiko tuo kannattava ostos? Pääsen tuolla 50km sähköajolla töihin-kotiin ja voin ladata autoa myös työpaikalla.

Pros/Cons?
Ilmeisesti kyse on tuontiautosta, joten kannattaa selvittää ainakin se, onko huollot tehty ajallaan, jotta akkutakuu olisi voimassa.
 
Ehkä pitäisi vähän tarkistaa odotuksia, jos nelivetoiselle, laatikkomaisesti muotoilulle, 160cm korkealle pystyperälle odottaa kovin matalia kulutuslukemia.

Ihan odotusten mukaisia alustavia lukemia tuon kokoiselle autolle, jossa hyvä voimalinja.
 
Siis eikös tuo ole melkoisen hyvä kulutuslukema 16 kWh/100 km. Tesla model 3 EPA lukema on 15,5 kWh/100 km.
Verrattuna vaikka Hyundai Ioniq 38 kWh mallin kulutukseen, joka Björnin testissä oli 134 Wh/km, 160 Wh/km on heikko lukema. Isompi ja painavampi auto toki, mutta onhan se nyt aina pettymys kun kehitys kehittyy taaksepäin. Olisin odottanut, että muotoilu on kunnossa ja Hyundai jatkaisi kikkailun sijaan hyötysuhde edellä.
 
Ehkä olisi aika luopua ajatuksesta, että ainoa merkitsevä asia sähköautolle on Björnin 90kmh tasavauhdin kilowattitulos ja maksimaalinen 0-100km/h kiihtyvyys. Ja siirtyä exceleiden sijaan ajattelemaan miten se auto toimii omassa käytössä. Hoituuko arkiajot ja saako ne kesäressut sujuvasti tehtyä ja perheen ja tavarat mahtumaan matkaan, jne.

Väittäisin, että mm. tuon Ioniq 5:n yli 400km range ja 200kW latausnopeus riittää kevyesti yli 90%:lle autoa ajavista perheistä. Ja siten auton valinta voi perustua johonkin ihan muuhun kuin excelistä kilowattien tai kiihtyvyyksien tarkisteluun.

Käsittääkseni ennenkin myyty autoja, joissa on hiukan isompi kulutus kuin jossain muussa autossa.
 
Verrattuna vaikka Hyundai Ioniq 38 kWh mallin kulutukseen, joka Björnin testissä oli 134 Wh/km, 160 Wh/km on heikko lukema. Isompi ja painavampi auto toki, mutta onhan se nyt aina pettymys kun kehitys kehittyy taaksepäin. Olisin odottanut, että muotoilu on kunnossa ja Hyundai jatkaisi kikkailun sijaan hyötysuhde edellä.

Ioniq on oikeasti matala ja virtaviivainen auto, hyvin rullaavilla renkailla, joten tulos ei ole mitenkään yllättävä.

Ilmanvastukseen kuitenkin vaikuttaa samanverran ilmanvastuskerroin ja otsapinta-ala. Alapuolisten lukujen valossa Ioniq 5 on 1.144 kertainen otsapinta-ala.
-Ioniq electric 1450mm *1820 mm vs Ioniq 5 1605 mm x 1890 mm


Sitten ne renkaat. Ioniq electricissä on 205/55R16 Eco-renkaat esiasennuksena.
Ioniq 5:ssä ilmeisesti suurimmillaan 255/45 R20 Michelin Pilot Sport EV:t, jotka on enemmänkin paremmin rullaavat SUV-renkaat.

Näyttäisi, että näillä uusilla sähkömalleilla Hyundai/Kia pyrkivät parantamaan brändien haluttavuutta ajettavuus, teknologia (range/latausnopeus/virran ulosotto/ajoavustimet) ja design/sisätilaratkaisut edellä.

Mielenkiintoista olisi nähdä muutama arvostelu myös suljetulta radalta, tuossa 160 kw heppainen takavetomallikin vaikuttaa aika eloisalta kuivalla asvaltilla. En siis mitään rata-aika kilpailua tästä toivo vaan käsitystä siitä kuinka esim MachE, ID4 ja Ioniq 5 RWD ja AWD alustat on tuntumaltaan.

 
Viimeksi muokattu:
Verrattuna vaikka Hyundai Ioniq 38 kWh mallin kulutukseen, joka Björnin testissä oli 134 Wh/km, 160 Wh/km on heikko lukema. Isompi ja painavampi auto toki, mutta onhan se nyt aina pettymys kun kehitys kehittyy taaksepäin. Olisin odottanut, että muotoilu on kunnossa ja Hyundai jatkaisi kikkailun sijaan hyötysuhde edellä.
Ei kehitys kehity taaksepäin vaan fysiikan lakeja ei valitettavasti vieläkään ole opittu rikkomaan. Tuossa kun ei ole mitään järkeä verrata kahta ihan eri kokoluokan autoa keskenään ja haukkua isompaa kun siinä on isompi kulutus.
 
Tässä vielä tuoreesta saksankielisestä Car Maniacin videosta poimittuna Ioniq 5 latausnopeuksia. Latausnopeudet eri akun varausasteilla:

31% 190kW
48% 223kW
65% 161kW
75% 151kW

Keskimääräinen latausnopeus 10-65% noin 195kW (videolla näkyy, että 42.5kWh ladattu 13 minuutissa). Ioniq vie kyllä 50-60ke hintaluokan autojen latausnopeudet ihan uusille lukemille.
 
Ehkä olisi aika luopua ajatuksesta, että ainoa merkitsevä asia sähköautolle on Björnin 90kmh tasavauhdin kilowattitulos ja maksimaalinen 0-100km/h kiihtyvyys. Ja siirtyä exceleiden sijaan ajattelemaan miten se auto toimii omassa käytössä. Hoituuko arkiajot ja saako ne kesäressut sujuvasti tehtyä ja perheen ja tavarat mahtumaan matkaan, jne.

Väittäisin, että mm. tuon Ioniq 5:n yli 400km range ja 200kW latausnopeus riittää kevyesti yli 90%:lle autoa ajavista perheistä. Ja siten auton valinta voi perustua johonkin ihan muuhun kuin excelistä kilowattien tai kiihtyvyyksien tarkisteluun.

Käsittääkseni ennenkin myyty autoja, joissa on hiukan isompi kulutus kuin jossain muussa autossa.
450 km (Suomen) kesäkeleillä ei tarkoita 400 km rangea ympäri vuoden, vaan talvikeleillä 250-300 km. Tämän perheen talvilomareissu 400 km päähän ei siis olisi hoitunut tuollakaan autolla ilman pitkää lataustaukoa. Latausnopeuskaan ei paljoa lämmitä, kun matkan varrella nopein laturi on 50 kW. Kysymysmerkki on sekin, ottaako tämäkään auto vastaan edes sitä 50 kW:a pakkasilla.
 
En nyt heti alkaisi juuttumaan keväällä 2121 julkaistun auton, kevään 2021 latausasema tilanteeseen, koska tilanne elää.

Varttin tauon varmaan pikkulapsia sisältävä perhe saa sovitettua 400km+ reissulle.
 
En nyt heti alkaisi juuttumaan keväällä 2121 julkaistun auton, kevään 2021 latausasema tilanteeseen, koska tilanne elää.



Varttin tauon varmaan pikkulapsia sisältävä perhe saa sovitettua 400km+ reissulle.

Jos mietit autoa 400km+ reissuille, niin kannattaa se auto valita sen mukaan (Suomi olosuhteissa , + riittävä marginaali), jos siihen käyttöön sopimaton auto julkaistaa ensivuonna, niin se ei tosiaan muuta asiaa suuntaan tai soiseen, ei sitä ainakaan tarvi odottaa.

400km on matkaltaan suuntaankin on sellainen että se voidaan ajaa ilman taukoja, ja tyypillisesti halutaan myös ajaa takaisin, eli jos riittävä lataus ei onnistu kohteessa, niin vaatimus seuravaan todelliseen pisteeseen. Jos kesken matka joutuu "tankkaamaan" niin se on kustannus jota vertaa sitten kilpailijoihin.


Jos jotain perhelomaa varten valitaan (lapset?) autoa, niin ei sitäkään varten kannata valita autoa joka ei siihen sovi, auto lomalla voi olla taukoja, poikkeamia, jotka pidentää matkaa ja niistä osa valitaan sen mukaan mikä mielenkiintoinen kohde, eikä sen mukaan missä mahdollisesti vapaa latauspiste, saati että koko matkaseurua haluaisi viettää aikaansa latauspisteellä. Koohtekin valitaan sen mukaa mikä kiinnostaa, ei haluta lisärajoittaa vaihtoehtoja.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä vielä tuoreesta saksankielisestä Car Maniacin videosta poimittuna Ioniq 5 latausnopeuksia. Latausnopeudet eri akun varausasteilla:

31% 190kW
48% 223kW
65% 161kW
75% 151kW

Keskimääräinen latausnopeus 10-65% noin 195kW (videolla näkyy, että 42.5kWh ladattu 13 minuutissa). Ioniq vie kyllä 50-60ke hintaluokan autojen latausnopeudet ihan uusille lukemille.
Näyttää pitää tuo video hyvin kutinsa tämän kanssa:

 
Ioniq 5 hinnat on julkaistu Saksassa. Alkaen hinta 41 900 € ja nelivetoinen isoimmalla akulla 48 900 €. Näiden päälle eri paketit ja kalleimmillaan noin 65 000 € aurinkopaneelien yms kanssa.

 
Löytyi tuolta saksan sivuilta kulutuslukemat eri konfiguraatioille
2021-04-26 13_33_52-WLTP consumption values ​​_ Hyundai Germany.jpg
 
Löytyi tuolta saksan sivuilta kulutuslukemat eri konfiguraatioille
2021-04-26 13_33_52-WLTP consumption values _ Hyundai Germany.jpg
Tässä muuten huomaa hyvin vanteiden vaikutuksen. 20" kun vaihtaa 19" niin teoriassa melkein 50km lisää rangea kaupunkipöyrityksessä ja 30km maantiellä.

Ikinä ymmärtänyt miksi näihin sähkövatkaimiin laitetaan oletuksena aina niin julmetun isoa vannetta alle.
 
Tässä muuten huomaa hyvin vanteiden vaikutuksen. 20" kun vaihtaa 19" niin teoriassa melkein 50km lisää rangea kaupunkipöyrityksessä ja 30km maantiellä.

Ikinä ymmärtänyt miksi näihin sähkövatkaimiin laitetaan oletuksena aina niin julmetun isoa vannetta alle.
Koska näyttää hienommalta.
 
Koska näyttää hienommalta.
Niin, kyllä mä sen tiedän. Mutta sitten kuitenkin rangella yriteään kilpailla ja niitä vertaillaan.

Paljonkohan vielä tulisi lisää matkaa jos tuohon laittaisi 18" renkaat alle? Tuskin siinä niin isoja jarruja on ettei nuo vielä menisi.
 
Tässä muuten huomaa hyvin vanteiden vaikutuksen. 20" kun vaihtaa 19" niin teoriassa melkein 50km lisää rangea kaupunkipöyrityksessä ja 30km maantiellä.

Ikinä ymmärtänyt miksi näihin sähkövatkaimiin laitetaan oletuksena aina niin julmetun isoa vannetta alle.
Jos halutaan oikeasti optimoida pysähtyminen 2000kg+ painoiselle autolle täydessä lastissa, niin 15-16" vanteet eivät riitä siihen että levyjarrujen teho piisaa hätäjarrutuksessa.

Se, että riittäisivätkö 18" vanteet onkin sitten eri juttu. Ehkä riittäisivätkin? Jälkiasenteisena voi tilata omasta mielestä sopivampia vanteita / renkaita.

Toinen vaikuttava seikka on tietysti tuo ulkonäkö + se, että oikeasti range on tietyn pisteen jälkeen irrelevanttia. Sitten kun sitä on tarpeeksi, niin sitä on tarpeeksi. Iso osa ihmisistä ei aja autolla ikinä 300km reissuja, vaan sillä ajetaan pelkästään sitä koti - lähikauppa - koulu - työpaikka jne. rallia alle 100km päivämatkoja. Se, että suomalaisilla on pitkät mökkimatkat ja etäisyydet + vaikea talvi ei tarkoita, etteikö maailmasta löytyisi ostajia autoille joilla on vähän lyhyempi talvirange.

Oikea pakkastalvi on valtaosalle maailman auton ostajista jotain mitä näkee vain telkkarissa.
 
Hieman yllätyin kun luin, että Ioniq 5:ssä ei ole maavaraa kuin 13 cm. Eihän SUV:llä mitään tiukkaa virallista määritelmää ole, mutta tietty "mökkitiekelpoisuus" siihen kuitenkin mielestäni kuuluu.

edit: ilmeisesti oikea lukema onkin 16-17 cm, eli ihan ok tasoa.
 
Viimeksi muokattu:
Jos halutaan oikeasti optimoida pysähtyminen 2000kg+ painoiselle autolle täydessä lastissa, niin 15-16" vanteet eivät riitä siihen että levyjarrujen teho piisaa hätäjarrutuksessa.
Ei riitäkään, mutta ainakin esim. Audin isomoottorisissa A6:ssa on miniminä ollut 17". 18" luulisi siis vielä olevan mahdollinen näille omamassaltaan vain pikkuisen painavammille sähkö-SUVeille.

Olisihan se hyvä että noita edes tarjottaisiin vaihtoehtona. Tai no onhan tuo 19" tarjoaminenkin jo edistystä - etenkin kun vielä selvästi mainitaan miten se vaikuttaa rangeen.
 
utta ainakin esim. Audin isomoottorisissa A6:ssa on miniminä ollut 17". 18" luulisi siis vielä olevan mahdollinen näille omamassaltaan vain pikkuisen painavammille sähkö-SUVeille.

Sähköautoissa kannattaa vielä pitää mielessä että hidastuvuudesta halutaan mahdollisimman suuri osa toteuttaa regenatiivisena ja näin ollen levyjarrujen kuormitus laskee muihin verrattuna. Tässä yhteydessä on ollut puhetta rumpujarruihinkin siirtymisestä, koska sähköautot eivät niin paljon jarrutustehoa tarvitse ja rumpujarrut eivät samalla tavalla kärsi ruostumisesta.
 
Ioniq 5 on kyllä harvinaisen hyvän näköinen nykyauto! Ainakin ulkoa, sisustusta en ole niinkään varma. Jotenkin oudon näköiset ne näytöt ja kojelauta. Onkohan nuo nyt
päivä sitten YouTubeen ilmestyneet videot tuotantoversiosta? Toivottavasti eivät muuta ulkopuolta huonompaan suuntaan ja tekevät kojelaudalle jotakin :D
 
Sähköautoissa kannattaa vielä pitää mielessä että hidastuvuudesta halutaan mahdollisimman suuri osa toteuttaa regenatiivisena ja näin ollen levyjarrujen kuormitus laskee muihin verrattuna. Tässä yhteydessä on ollut puhetta rumpujarruihinkin siirtymisestä, koska sähköautot eivät niin paljon jarrutustehoa tarvitse ja rumpujarrut eivät samalla tavalla kärsi ruostumisesta.
Jarrut pitää mitoittaa niin, että täys hätäjarrutus voidaan suorittaa myös akun ollessa 100% täynnä ja akku -20C lämpöisenä -> regenin varaan ei voi laskea hätäjarrutuksen tapauksessa yhtään newtonia.
 
Niin, kyllä mä sen tiedän. Mutta sitten kuitenkin rangella yriteään kilpailla ja niitä vertaillaan.

Niin no, eikös perinteisesti kulutuslukemina mainosteta pienintä lukemaa ja sitten mainoksen kuvassa on erikoisvarusteltu versio.
 
Jos halutaan oikeasti optimoida pysähtyminen 2000kg+ painoiselle autolle täydessä lastissa, niin 15-16" vanteet eivät riitä siihen että levyjarrujen teho piisaa hätäjarrutuksessa.

Se, että riittäisivätkö 18" vanteet onkin sitten eri juttu. Ehkä riittäisivätkin? Jälkiasenteisena voi tilata omasta mielestä sopivampia vanteita / renkaita.

Toinen vaikuttava seikka on tietysti tuo ulkonäkö + se, että oikeasti range on tietyn pisteen jälkeen irrelevanttia. Sitten kun sitä on tarpeeksi, niin sitä on tarpeeksi. Iso osa ihmisistä ei aja autolla ikinä 300km reissuja, vaan sillä ajetaan pelkästään sitä koti - lähikauppa - koulu - työpaikka jne. rallia alle 100km päivämatkoja.

OT:
Tuohon jarrujen kokoon ja massaan:
Muistaakseni esimerkiksi W221/222-ässämersuille "riittää" 17" vanteet (S600:sta lukuunottamatta), vaikka painoa on tuo parisen tonnia ja jarrujen suunnittelukriteerit ovat oletettavasti tuolla +200 km/h matkanopeuksissa. Vuosituhannen taitteen 220:ssa taitaa olla peräti 16" pyöriä, eikä ässän suunnittelussa ainakaan turvallisuudesta ole perinteisesti tingitty. Toki ainakin 221:ssä on jo pikkudiiselistä lähtien nelimäntäiset satulat edessä, eli on sillä massalla jotain vaikutusta jarrujen järeyteen, vaikka levyt eivät ole "kuin" 350-milliset.

Tuo ulkonäön varjolla ominaisuuksista tinkiminen on kyllä ärsyttävää ihan tavallisissa autoissakin, joissa kantaman lyhenemisen sijaan päällimmäinen haitta on mukavuuden heikkeneminen. Ei tarvitse mennä edes sähköautoihin, kun ihan ä-tsihh octaviaan ollaan tunkemassa tehtaalta jotain 18-19" vannetta lyijykynän vahvuisella kumilla. :dead:
 
Jarrut pitää mitoittaa niin, että täys hätäjarrutus voidaan suorittaa myös akun ollessa 100% täynnä ja akku -20C lämpöisenä -> regenin varaan ei voi laskea hätäjarrutuksen tapauksessa yhtään newtonia.

Tottakai. Samoin kuin jarrutuksen pitää toteutua turvallisesti kaikille pyörille ja tämä ei kaikilla regen järjestelmillä onnistu. Mutta mitoituksessa usein päätekijänä onkin jarrujen jäähdytyksen toiminta jarrutustehon saavuttamiseksi normaaliajossa, ei hätäjarrutus. Regenistä tuotettava energia voidaan myös ohjata akun sijaan suoraan vastuksille, joka poistaa kuormitusongelman.
 
Mille vastuksille ja minkälaisia virtoja ajattelit jotta mitään merkittävää hidastuvuutta saadaan aikaiseksi

Ongelmahan ei ole itse hidastuvuus, jonka sähköautojen moottorit/generaattorit saavat helposti toteutettua vaan siinä tuotetun tehon kuluttaminen.

Sähkövetureissa on käytetty jo pidemmän aikaa jarrutusenergian muuttamista lämpöenergiaksi vastuksilla. Siellä se ymmärtääkseni yleensä menee ihan harakoille.

Sähköautojen osalta voit lukea lisää vaikka täältä
 
Hätäjarrutukseen ei voida käytännössä ottaa niitä sähkömoottoreita regeneroimaan mukaan, koska sitä hidastuvuutta pitää samalla hallita pidon suhteen pysytelleen kokoajan siinä maksimipidon rajalla, ja kun luiisto alkaa se jarrutus pitää keskeyttää ja aloittaa välittömästi uudelleen (kuten abs jarrut tekevät).
 
Ongelmahan ei ole itse hidastuvuus, jonka sähköautojen moottorit/generaattorit saavat helposti toteutettua vaan siinä tuotetun tehon kuluttaminen.

Sähkövetureissa on käytetty jo pidemmän aikaa jarrutusenergian muuttamista lämpöenergiaksi vastuksilla. Siellä se ymmärtääkseni yleensä menee ihan harakoille.

Sähköautojen osalta voit lukea lisää vaikka täältä
Nimenomaan, mihin meinasit paino-, tilavuus-, muoto- ja kustannuskriittisessä kohteessa sijoittaa sellaiset sähkövastukset jotka kykenevät sitomaan ja haihduttamaan tuon energiamäärän? Huomiona vielä sellainen että jokaisesta autosta nämä lämpövastukset löytyvät jo valmiiksi. Jarruiksikin kutsutaan.
 
Nimenomaan, mihin meinasit paino-, tilavuus-, muoto- ja kustannuskriittisessä kohteessa sijoittaa sellaiset sähkövastukset jotka kykenevät sitomaan ja haihduttamaan tuon energiamäärän? Huomiona vielä sellainen että jokaisesta autosta nämä lämpövastukset löytyvät jo valmiiksi. Jarruiksikin kutsutaan.

Kuluttajien onneksi se ei olekaan mun työlistalla.

Linkkasin näköjään paikalliseen dokkariin. Nyt pitäisi toimia.
 
Tsekin kilvissä ollut hopea Enyaq bongattu tänään Espoossa, on muuten tyylikäs peli ihan luonnossa/tien päällä. 2-3v päästä voisi olla käytettynä vahva ehdokas hankinnalle.
 
@Atorox Mistä tuo 13cm maavara tulee Ioniq 5:lle?

Norjan Hyundain sivuilla se on 16 tai 17cm (akun kohdalla). 13cm kuulostaa enemmän normi Ioniqilta.

1619451699996.png


Vasemmalla RWD ja oikealla AWD.
 
Kuluttajien onneksi se ei olekaan mun työlistalla.

Linkkasin näköjään paikalliseen dokkariin. Nyt pitäisi toimia.
Jos tuota dokumenttia olit lukenut, niin sehän nimenomaan vahvistaa pointtia että ei tuosta ole millään tapaa korvaamaan jarrujärjestelmää tai olemaan edes siinä rinnalla sillä tavalla, että se toisi mitään merkittävää hidastuvuutta tai vaikuttaisi muutenkaan jarrujärjestelmän mitoitukseen. Tietyissä marginaalisissa olosuhteissa (kylmä tai täysi akku kaupunkiajossa) voidaan saavuttaa joidenkin prosenttien verran parannusta hyötysuhteeseen kun pieni osa liike-energiasta saadaan kabiiniin lämmöksi. Työlistalle tälläiset järjestelmät pääsevät siinä vaiheessa kun sen voi kääntää asiakkaalta perittäväksi rahaksi ja tuotoksi. Vaikka ideana onkin hauska ja insinöörimieltä lämmittävä täällä kylmässä pohjolassa, niin maailman mittapuulla tästä ei kyllä tuotantoon asti ole.
 
Tsekin kilvissä ollut hopea Enyaq bongattu tänään Espoossa, on muuten tyylikäs peli ihan luonnossa/tien päällä. 2-3v päästä voisi olla käytettynä vahva ehdokas hankinnalle.
Pari eri väristä vastaava tsekkiläistä on pyörinyt Espoossa tässä viikon sisällä (ainakin hopea ja tummempi harmaa), ja näytti kyllä siltä että varmasti tulee myymään hyvin. Ei siis ehkä mikään 10/10 taideteos, mutta sellanen toimiva kompromissi jotain tuttua ja jotain uutta. Ehkä hivenen enemmän jonkinlaista auktoriteettia kuin ID.4:ssa, mikä varmaankin osaan ostajista vetoaa.
 
Työlistalle tälläiset järjestelmät pääsevät siinä vaiheessa kun sen voi kääntää asiakkaalta perittäväksi rahaksi ja tuotoksi. Vaikka ideana onkin hauska ja insinöörimieltä lämmittävä täällä kylmässä pohjolassa, niin maailman mittapuulla tästä ei kyllä tuotantoon asti ole.

Tuo dokumentti on vuodelta 2013 ja kuvaa periaatteen. Markkinoilla on jo kaupallisia ratkaisuja jotka toteuttavat tuota käytännössä ja ovat siirtyneet raskaammasta kalustosta henkilöautojen suuntaan.

Esimerkiksi

Kannattaako tehoa hyödyntää ja kuinka paljon on tietysti riippuvainen hyötylaskelmista mutta se on täysin toteuttamiskelpoinen ratkaisu.
 
Tuo dokumentti on vuodelta 2013 ja kuvaa periaatteen. Markkinoilla on jo kaupallisia ratkaisuja jotka toteuttavat tuota käytännössä ja ovat siirtyneet raskaammasta kalustosta henkilöautojen suuntaan.

Esimerkiksi

Kannattaako tehoa hyödyntää ja kuinka paljon on tietysti riippuvainen hyötylaskelmista mutta se on täysin toteuttamiskelpoinen ratkaisu.
Toimintaperiaate on toki äärimmäisen yksinkertainen ja äkkiseltään ajateltuna järkevä. Mutta henkilöautoliikenteessä ongelma jota tuolla yritetään ratkaista on myös hyvin pieni ja koskee pientä osaa autoilijoista harvoin. Tästä johtuen kustannukset todennäköisesti kohdennettaisiin valinnaisena lisävarusteena. Vertailun vuoksi maltilliseen 500e hintaan saisi myös sähköä noin 2000:een esilämmitykseen (100 per vuosi olisi 20v), joka olisi vaikutuksiltaan tuota järjestelmää tehokkaampi. Haluaisin toki olla väärässä ja saada sähköautojen kylmäominaisuuksia parannettua ilman merkittäviä lisäkustannuksia.
 
Toimintaperiaate on toki äärimmäisen yksinkertainen ja äkkiseltään ajateltuna järkevä. Mutta henkilöautoliikenteessä ongelma jota tuolla yritetään ratkaista on myös hyvin pieni ja koskee pientä osaa autoilijoista harvoin.

Se on totta mutta tilanne on sama kuin esimerkiksi lämpöpumpun kanssa. Eli pitää miettiä kannattaako teknologiaa ottaa käyttöön suhteellisen marginaalisen hyödyn saavuttamiseksi. Vai jätetäänkö ylimääräinen kompleksisuus ja pistetään sitten vaikka akkua vähän lisää.

Mä henkilökohtaisesti tykkään simppeleistä ratkaisuista. Vähemmän liikkuvia osia tarkoittaa luotettavuutta pitkässä juoksussa ja pienempiä huoltokustannuksia.

Autovalmistajilla on taas tarve tuoda uutta innovaatiota tarjolle että asiakkaita innostetaan ostamaan päivitettyjä mallleja.
 
En ole vieläkään ymmärtänyt, että mitä helvettiä jotkut lämpövastukset tekevät sähköauto- / hybridi threadeissä?

Takavetoinen sähköauto ei voi missään kuviteltavissa olevissa tilanteissa tehdä mitään merkittävän tiukkaa jarrutusta pelkällä regenillä / moottoreilla, joten on aivan irrelevanttia millaisia vastuksia tai regeneitä siihen autoon on pultattu.

Oikea jarrutus tapahtuu eturenkaiden levyjarruilla ja kaikesta muusta spekulointi on teoreettista mutuilua. Ne etujarrut pitää suunnitella niin, että eturenkaat saadaan lukkoon motarivauhdissa jos ABS-jarrujen ohjainpiiri niin käskee.
 
En ole vieläkään ymmärtänyt, että mitä helvettiä jotkut lämpövastukset tekevät sähköauto- / hybridi threadeissä?

Takavetoinen sähköauto ei voi missään kuviteltavissa olevissa tilanteissa tehdä mitään merkittävän tiukkaa jarrutusta pelkällä regenillä / moottoreilla, joten on aivan irrelevanttia millaisia vastuksia tai regeneitä siihen autoon on pultattu.

Oikea jarrutus tapahtuu eturenkaiden levyjarruilla ja kaikesta muusta spekulointi on teoreettista mutuilua. Ne etujarrut pitää suunnitella niin, että eturenkaat saadaan lukkoon motarivauhdissa jos ABS-jarrujen ohjainpiiri niin käskee.
Enemmän niillä on tekemistä ketjun aiheeseen kuin jarrujärjestelmien mitoitusperiaatteilla. Vastuskeskustelu siirtyi nopeasti siihen että voisiko akun ohi suunnata kerättyä energiaa suoraan lämmöksi ja hyödyntää vaikkapa kabiinin lämmityksessä parantaen hyötysuhdetta ja rangea kylmissä keleissä. Mun mielestä erittäin oikea ketju?
 
Enemmän niillä on tekemistä ketjun aiheeseen kuin jarrujärjestelmien mitoitusperiaatteilla. Vastuskeskustelu siirtyi nopeasti siihen että voisiko akun ohi suunnata kerättyä energiaa suoraan lämmöksi ja hyödyntää vaikkapa kabiinin lämmityksessä parantaen hyötysuhdetta ja rangea kylmissä keleissä. Mun mielestä erittäin oikea ketju?
Teslahan tekee tämän octovalvella.
 
Mersuja on kehuttu, EQC & EQS. Audin E-Tron myös akustiikka paketilla kova sana imo.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 429
Viestejä
4 504 907
Jäsenet
74 421
Uusin jäsen
eetu2k

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom