Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
EV6 on tuon kokoinen akku.Aivan, googlesta nappaamani 77,4 kWh on ilmeisesti bruttoluku. Eli 160 Wh/km olisi kulutus. Ei mikään ihmellinen luku sekään.
Ilmeisesti kyse on tuontiautosta, joten kannattaa selvittää ainakin se, onko huollot tehty ajallaan, jotta akkutakuu olisi voimassa.Olisiko täällä kokemuksia Passat GTE 2016 farkku mallista.
Olisi tarjolla hyvä peli, ajettu 50tkm. Kaikki varusteet ruksittu paitsi panoraama katto. Pyynti 24K€.
60tkm kohdalla vissiin pitää DSGn öljyt vaihtaa joka maksaa volkkarilla noin 600€, tämä siksi että akkutakuu säilyy joka on 8v.
Olisiko tuo kannattava ostos? Pääsen tuolla 50km sähköajolla töihin-kotiin ja voin ladata autoa myös työpaikalla.
Pros/Cons?
Siis eikös tuo ole melkoisen hyvä kulutuslukema 16 kWh/100 km. Tesla model 3 EPA lukema on 15,5 kWh/100 km.Aivan, googlesta nappaamani 77,4 kWh on ilmeisesti bruttoluku. Eli 160 Wh/km olisi kulutus. Ei mikään ihmellinen luku sekään.
Verrattuna vaikka Hyundai Ioniq 38 kWh mallin kulutukseen, joka Björnin testissä oli 134 Wh/km, 160 Wh/km on heikko lukema. Isompi ja painavampi auto toki, mutta onhan se nyt aina pettymys kun kehitys kehittyy taaksepäin. Olisin odottanut, että muotoilu on kunnossa ja Hyundai jatkaisi kikkailun sijaan hyötysuhde edellä.Siis eikös tuo ole melkoisen hyvä kulutuslukema 16 kWh/100 km. Tesla model 3 EPA lukema on 15,5 kWh/100 km.
Verrattuna vaikka Hyundai Ioniq 38 kWh mallin kulutukseen, joka Björnin testissä oli 134 Wh/km, 160 Wh/km on heikko lukema. Isompi ja painavampi auto toki, mutta onhan se nyt aina pettymys kun kehitys kehittyy taaksepäin. Olisin odottanut, että muotoilu on kunnossa ja Hyundai jatkaisi kikkailun sijaan hyötysuhde edellä.
Ei kehitys kehity taaksepäin vaan fysiikan lakeja ei valitettavasti vieläkään ole opittu rikkomaan. Tuossa kun ei ole mitään järkeä verrata kahta ihan eri kokoluokan autoa keskenään ja haukkua isompaa kun siinä on isompi kulutus.Verrattuna vaikka Hyundai Ioniq 38 kWh mallin kulutukseen, joka Björnin testissä oli 134 Wh/km, 160 Wh/km on heikko lukema. Isompi ja painavampi auto toki, mutta onhan se nyt aina pettymys kun kehitys kehittyy taaksepäin. Olisin odottanut, että muotoilu on kunnossa ja Hyundai jatkaisi kikkailun sijaan hyötysuhde edellä.
450 km (Suomen) kesäkeleillä ei tarkoita 400 km rangea ympäri vuoden, vaan talvikeleillä 250-300 km. Tämän perheen talvilomareissu 400 km päähän ei siis olisi hoitunut tuollakaan autolla ilman pitkää lataustaukoa. Latausnopeuskaan ei paljoa lämmitä, kun matkan varrella nopein laturi on 50 kW. Kysymysmerkki on sekin, ottaako tämäkään auto vastaan edes sitä 50 kW:a pakkasilla.Ehkä olisi aika luopua ajatuksesta, että ainoa merkitsevä asia sähköautolle on Björnin 90kmh tasavauhdin kilowattitulos ja maksimaalinen 0-100km/h kiihtyvyys. Ja siirtyä exceleiden sijaan ajattelemaan miten se auto toimii omassa käytössä. Hoituuko arkiajot ja saako ne kesäressut sujuvasti tehtyä ja perheen ja tavarat mahtumaan matkaan, jne.
Väittäisin, että mm. tuon Ioniq 5:n yli 400km range ja 200kW latausnopeus riittää kevyesti yli 90%:lle autoa ajavista perheistä. Ja siten auton valinta voi perustua johonkin ihan muuhun kuin excelistä kilowattien tai kiihtyvyyksien tarkisteluun.
Käsittääkseni ennenkin myyty autoja, joissa on hiukan isompi kulutus kuin jossain muussa autossa.
En nyt heti alkaisi juuttumaan keväällä 2121 julkaistun auton, kevään 2021 latausasema tilanteeseen, koska tilanne elää.
Varttin tauon varmaan pikkulapsia sisältävä perhe saa sovitettua 400km+ reissulle.
Näyttää pitää tuo video hyvin kutinsa tämän kanssa:Tässä vielä tuoreesta saksankielisestä Car Maniacin videosta poimittuna Ioniq 5 latausnopeuksia. Latausnopeudet eri akun varausasteilla:
31% 190kW
48% 223kW
65% 161kW
75% 151kW
Keskimääräinen latausnopeus 10-65% noin 195kW (videolla näkyy, että 42.5kWh ladattu 13 minuutissa). Ioniq vie kyllä 50-60ke hintaluokan autojen latausnopeudet ihan uusille lukemille.
Tässä muuten huomaa hyvin vanteiden vaikutuksen. 20" kun vaihtaa 19" niin teoriassa melkein 50km lisää rangea kaupunkipöyrityksessä ja 30km maantiellä.Löytyi tuolta saksan sivuilta kulutuslukemat eri konfiguraatioille
Koska näyttää hienommalta.Tässä muuten huomaa hyvin vanteiden vaikutuksen. 20" kun vaihtaa 19" niin teoriassa melkein 50km lisää rangea kaupunkipöyrityksessä ja 30km maantiellä.
Ikinä ymmärtänyt miksi näihin sähkövatkaimiin laitetaan oletuksena aina niin julmetun isoa vannetta alle.
Niin, kyllä mä sen tiedän. Mutta sitten kuitenkin rangella yriteään kilpailla ja niitä vertaillaan.Koska näyttää hienommalta.
Jos halutaan oikeasti optimoida pysähtyminen 2000kg+ painoiselle autolle täydessä lastissa, niin 15-16" vanteet eivät riitä siihen että levyjarrujen teho piisaa hätäjarrutuksessa.Tässä muuten huomaa hyvin vanteiden vaikutuksen. 20" kun vaihtaa 19" niin teoriassa melkein 50km lisää rangea kaupunkipöyrityksessä ja 30km maantiellä.
Ikinä ymmärtänyt miksi näihin sähkövatkaimiin laitetaan oletuksena aina niin julmetun isoa vannetta alle.
Ei riitäkään, mutta ainakin esim. Audin isomoottorisissa A6:ssa on miniminä ollut 17". 18" luulisi siis vielä olevan mahdollinen näille omamassaltaan vain pikkuisen painavammille sähkö-SUVeille.Jos halutaan oikeasti optimoida pysähtyminen 2000kg+ painoiselle autolle täydessä lastissa, niin 15-16" vanteet eivät riitä siihen että levyjarrujen teho piisaa hätäjarrutuksessa.
utta ainakin esim. Audin isomoottorisissa A6:ssa on miniminä ollut 17". 18" luulisi siis vielä olevan mahdollinen näille omamassaltaan vain pikkuisen painavammille sähkö-SUVeille.
Jarrut pitää mitoittaa niin, että täys hätäjarrutus voidaan suorittaa myös akun ollessa 100% täynnä ja akku -20C lämpöisenä -> regenin varaan ei voi laskea hätäjarrutuksen tapauksessa yhtään newtonia.Sähköautoissa kannattaa vielä pitää mielessä että hidastuvuudesta halutaan mahdollisimman suuri osa toteuttaa regenatiivisena ja näin ollen levyjarrujen kuormitus laskee muihin verrattuna. Tässä yhteydessä on ollut puhetta rumpujarruihinkin siirtymisestä, koska sähköautot eivät niin paljon jarrutustehoa tarvitse ja rumpujarrut eivät samalla tavalla kärsi ruostumisesta.
Niin, kyllä mä sen tiedän. Mutta sitten kuitenkin rangella yriteään kilpailla ja niitä vertaillaan.
Jos halutaan oikeasti optimoida pysähtyminen 2000kg+ painoiselle autolle täydessä lastissa, niin 15-16" vanteet eivät riitä siihen että levyjarrujen teho piisaa hätäjarrutuksessa.
Se, että riittäisivätkö 18" vanteet onkin sitten eri juttu. Ehkä riittäisivätkin? Jälkiasenteisena voi tilata omasta mielestä sopivampia vanteita / renkaita.
Toinen vaikuttava seikka on tietysti tuo ulkonäkö + se, että oikeasti range on tietyn pisteen jälkeen irrelevanttia. Sitten kun sitä on tarpeeksi, niin sitä on tarpeeksi. Iso osa ihmisistä ei aja autolla ikinä 300km reissuja, vaan sillä ajetaan pelkästään sitä koti - lähikauppa - koulu - työpaikka jne. rallia alle 100km päivämatkoja.
Jarrut pitää mitoittaa niin, että täys hätäjarrutus voidaan suorittaa myös akun ollessa 100% täynnä ja akku -20C lämpöisenä -> regenin varaan ei voi laskea hätäjarrutuksen tapauksessa yhtään newtonia.
Mille vastuksille ja minkälaisia virtoja ajattelit jotta mitään merkittävää hidastuvuutta saadaan aikaiseksiRegenistä tuotettava energia voidaan myös ohjata akun sijaan suoraan vastuksille, joka poistaa kuormitusongelman.
Mille vastuksille ja minkälaisia virtoja ajattelit jotta mitään merkittävää hidastuvuutta saadaan aikaiseksi
Nimenomaan, mihin meinasit paino-, tilavuus-, muoto- ja kustannuskriittisessä kohteessa sijoittaa sellaiset sähkövastukset jotka kykenevät sitomaan ja haihduttamaan tuon energiamäärän? Huomiona vielä sellainen että jokaisesta autosta nämä lämpövastukset löytyvät jo valmiiksi. Jarruiksikin kutsutaan.Ongelmahan ei ole itse hidastuvuus, jonka sähköautojen moottorit/generaattorit saavat helposti toteutettua vaan siinä tuotetun tehon kuluttaminen.
Sähkövetureissa on käytetty jo pidemmän aikaa jarrutusenergian muuttamista lämpöenergiaksi vastuksilla. Siellä se ymmärtääkseni yleensä menee ihan harakoille.
Sähköautojen osalta voit lukea lisää vaikka täältä
Nimenomaan, mihin meinasit paino-, tilavuus-, muoto- ja kustannuskriittisessä kohteessa sijoittaa sellaiset sähkövastukset jotka kykenevät sitomaan ja haihduttamaan tuon energiamäärän? Huomiona vielä sellainen että jokaisesta autosta nämä lämpövastukset löytyvät jo valmiiksi. Jarruiksikin kutsutaan.
Hieman yllätyin kun luin, että Ioniq 5:ssä ei ole maavaraa kuin 13 cm. Eihän SUV:llä mitään tiukkaa virallista määritelmää ole, mutta tietty "mökkitiekelpoisuus" siihen kuitenkin mielestäni kuuluu.
@Atorox Mistä tuo 13cm maavara tulee Ioniq 5:lle?
Norjan Hyundain sivuilla se on 16 tai 17cm (akun kohdalla). 13cm kuulostaa enemmän normi Ioniqilta.
Vasemmalla RWD ja oikealla AWD.
Jos tuota dokumenttia olit lukenut, niin sehän nimenomaan vahvistaa pointtia että ei tuosta ole millään tapaa korvaamaan jarrujärjestelmää tai olemaan edes siinä rinnalla sillä tavalla, että se toisi mitään merkittävää hidastuvuutta tai vaikuttaisi muutenkaan jarrujärjestelmän mitoitukseen. Tietyissä marginaalisissa olosuhteissa (kylmä tai täysi akku kaupunkiajossa) voidaan saavuttaa joidenkin prosenttien verran parannusta hyötysuhteeseen kun pieni osa liike-energiasta saadaan kabiiniin lämmöksi. Työlistalle tälläiset järjestelmät pääsevät siinä vaiheessa kun sen voi kääntää asiakkaalta perittäväksi rahaksi ja tuotoksi. Vaikka ideana onkin hauska ja insinöörimieltä lämmittävä täällä kylmässä pohjolassa, niin maailman mittapuulla tästä ei kyllä tuotantoon asti ole.Kuluttajien onneksi se ei olekaan mun työlistalla.
Linkkasin näköjään paikalliseen dokkariin. Nyt pitäisi toimia.
Pari eri väristä vastaava tsekkiläistä on pyörinyt Espoossa tässä viikon sisällä (ainakin hopea ja tummempi harmaa), ja näytti kyllä siltä että varmasti tulee myymään hyvin. Ei siis ehkä mikään 10/10 taideteos, mutta sellanen toimiva kompromissi jotain tuttua ja jotain uutta. Ehkä hivenen enemmän jonkinlaista auktoriteettia kuin ID.4:ssa, mikä varmaankin osaan ostajista vetoaa.Tsekin kilvissä ollut hopea Enyaq bongattu tänään Espoossa, on muuten tyylikäs peli ihan luonnossa/tien päällä. 2-3v päästä voisi olla käytettynä vahva ehdokas hankinnalle.
Työlistalle tälläiset järjestelmät pääsevät siinä vaiheessa kun sen voi kääntää asiakkaalta perittäväksi rahaksi ja tuotoksi. Vaikka ideana onkin hauska ja insinöörimieltä lämmittävä täällä kylmässä pohjolassa, niin maailman mittapuulla tästä ei kyllä tuotantoon asti ole.
Toimintaperiaate on toki äärimmäisen yksinkertainen ja äkkiseltään ajateltuna järkevä. Mutta henkilöautoliikenteessä ongelma jota tuolla yritetään ratkaista on myös hyvin pieni ja koskee pientä osaa autoilijoista harvoin. Tästä johtuen kustannukset todennäköisesti kohdennettaisiin valinnaisena lisävarusteena. Vertailun vuoksi maltilliseen 500e hintaan saisi myös sähköä noin 2000:een esilämmitykseen (100 per vuosi olisi 20v), joka olisi vaikutuksiltaan tuota järjestelmää tehokkaampi. Haluaisin toki olla väärässä ja saada sähköautojen kylmäominaisuuksia parannettua ilman merkittäviä lisäkustannuksia.Tuo dokumentti on vuodelta 2013 ja kuvaa periaatteen. Markkinoilla on jo kaupallisia ratkaisuja jotka toteuttavat tuota käytännössä ja ovat siirtyneet raskaammasta kalustosta henkilöautojen suuntaan.
Esimerkiksi
Kannattaako tehoa hyödyntää ja kuinka paljon on tietysti riippuvainen hyötylaskelmista mutta se on täysin toteuttamiskelpoinen ratkaisu.
Toimintaperiaate on toki äärimmäisen yksinkertainen ja äkkiseltään ajateltuna järkevä. Mutta henkilöautoliikenteessä ongelma jota tuolla yritetään ratkaista on myös hyvin pieni ja koskee pientä osaa autoilijoista harvoin.
Enemmän niillä on tekemistä ketjun aiheeseen kuin jarrujärjestelmien mitoitusperiaatteilla. Vastuskeskustelu siirtyi nopeasti siihen että voisiko akun ohi suunnata kerättyä energiaa suoraan lämmöksi ja hyödyntää vaikkapa kabiinin lämmityksessä parantaen hyötysuhdetta ja rangea kylmissä keleissä. Mun mielestä erittäin oikea ketju?En ole vieläkään ymmärtänyt, että mitä helvettiä jotkut lämpövastukset tekevät sähköauto- / hybridi threadeissä?
Takavetoinen sähköauto ei voi missään kuviteltavissa olevissa tilanteissa tehdä mitään merkittävän tiukkaa jarrutusta pelkällä regenillä / moottoreilla, joten on aivan irrelevanttia millaisia vastuksia tai regeneitä siihen autoon on pultattu.
Oikea jarrutus tapahtuu eturenkaiden levyjarruilla ja kaikesta muusta spekulointi on teoreettista mutuilua. Ne etujarrut pitää suunnitella niin, että eturenkaat saadaan lukkoon motarivauhdissa jos ABS-jarrujen ohjainpiiri niin käskee.
Teslahan tekee tämän octovalvella.Enemmän niillä on tekemistä ketjun aiheeseen kuin jarrujärjestelmien mitoitusperiaatteilla. Vastuskeskustelu siirtyi nopeasti siihen että voisiko akun ohi suunnata kerättyä energiaa suoraan lämmöksi ja hyödyntää vaikkapa kabiinin lämmityksessä parantaen hyötysuhdetta ja rangea kylmissä keleissä. Mun mielestä erittäin oikea ketju?
Tänä aamuna ensimmäinen työmatka sähköautolla. Laitoin radion päälle niinkuin yleensä, ja sitten pois. Siitä hiljaisuudesta vaan haluaa nauttia.