Keskustelua hybridiautoista

Polttamisesta syntyy monia muitakin yhdisteitä kuin hiilidioksidia. Synteettiset hiilivedyt eivät ole pelkkää hiiltä ja vetyä, joka palaisi täydellisen puhtaasti hiilidioksidiksi ja vedeksi. Mukana on vaikka mitä prosessin mukana tulleita aineita.

Kerroppas lisää näistä "prosessin mukana tulleista aineista".

Nestemäistä vetyä ei ole järkevä käyttää, mutta muuten mainitsemasi ongelmat on jo ratkaistu. Vedyn energiasisältö on n. 2,5-kertainen massayksikköä kohti bensaan verrattuna,

Todellinen luku lienee 2.9-kertainen.

Mutta vedyn vaatima tila standardi-ilmanpaneessa vaan sattuu olemaan n. 8300 kertaa suurempi kuin bensiinin vaatima tila painoyksikköä kohden, eli n. 2900-kertainen samaa energiamäärää kohden.

Oman autoni tankki on n. 60 litraa. Standardi-ilmanpaineessa vetynä sama energia vaatisi 172 kuutiometriä tilaa.

Tai, sen saman energiamäärän tunkeminen 150 litran tankkiin vaatisi 1150 barin paineen.

ja hyötysuhteet huomioiden käytännön ero on lähes 5-kertainen.

Polttokennolla päästään n. 50% hyötysuhteeseen, hiilivetyjä voi polttaa hyvällä polttomoottorilla n. 40% hyötysuhteella kun moottoria käytetään sille optimaalisissa olosuhteissa (mikä voidaan tehdä, jos kiihdytykset ja alikuormitukset tasoitetaan sähkömoottorilla).

Todellinen ero siis n. 3.6-kertainen kun verrataan polttomoottoriin joka tehty taloudellisuus silmälläpitäen.

Eli hyötysuhde-erosta johtuen saman energian ulos saamiseksi tarvitaankin standardi-ilmanpaineessa vain n. 138 eikä 172 kuutiometriä sitä vetyä. Eli tunkeminen 150 litraan vaatiikin "vain" n. 920 barin paineen.

Mutta hiilivetynä voidaan käyttää myös metaania ja polttaa sitä polttokennossa samalla 50% hyötysuhteella kuin vetyä. Toki sen vaatii sitten myös suuremmat, vahvemmat tai kylmemmät tankit kuin bensiini tai diesel, mutta ero tilavuudessa vetyyn on silti huomattava, ja koska metaanin höyrystymispiste on paljon korkeampi kuin vedyllä, jäähdytetty nestemäisenä kaasun säilövä tankki on metaanille paljon helpompi ja energiatehokkaampi

150 litran säiliö mahtuu aivan hyvin esimerkiksi Hyundai Nexoon, ja sillä pääsee päälle 600 km.

... mutta se tankki painaa reippaasti yli 10 kertaa enemmän kuin säilömänsä vety, ja tuollaisten suurpainevetytankkien markkinahinta on tällä hetkellä luokkaa 1400 dollaria/säilötty vetykilo.

Eli niiden Hyundai Nexon vetytankkien markkinahinta on tällä hetkellä melkein 8000 dollaria/auto.

Tankkaus kestää 5 minuuttia. Ainoa jäljellä oleva ongelma on muna-kana -tyyppinen: pitäisi olla tankkauspisteitä autoille, ja autoja käyttämään tankkauspisteitä. Se ei kuitenkaan ole tekninen ongelma.

Näkisin, että 700 barin paineen vaativa hyvin kallis tankki on edelleen hyvin suuri ongelma siinä, että näistä voisi tulla kansanautoja massoille.

Mutta ehkä näillä jotain tekee sittenkin. Tuo tankki ei ole ihan niin suuri ongelma kuin miksi sitä luulin.
 
Veden ongelmat kertauksena:

- universumin pienin molekyyli, läpäisee kaiken. Vähänkään pidempään säilöminen vaatii nesteytyksen > -250 astetta = vie energiaa pitää nesteenä.

-vetykenno kuluu käytössä > mirain kenno esim 8000km vaihtoväli

- tarvitaan yhä akku > pieni akku > paljon purku kertoja > lyhyt käyttö ikä. Vetyauto on sähköauto jossa on pieni akku ja polttokenno ;)

paljon muutakin vedyssä on kivoja piirteitä jotka vedyn kannattajat unohtaa.
 
Tosin kahden perustuloisen perhe ei ole perustuloinen, vaan kuuluu ylimpiin 9. tai 10. tulokymmenykseen.

Kotitalouksista, joiden tulot sijoittuvat luokkaan 70-100k€/vuosi on 37,9% kaikista kotitalouksista. Ei sillä siis noin korkealle kvantiileissa kyllä pääse. Tällaisissa kotitalouksissa on keskimäärin 1,6 henkilöä töissä. Tuota alemmassa tuloluokassa on keskimäärin 1,02 henkilöä töissä (ja sitten 0,45 ; 0,09 etc). Eli tuo 70-100k€/vuosi on ensimmäinen tuloluokka jossa voitaisiin sanoa edes mediaanissa on kaksi henkilöä töissä. Tässä kyse siis bruttotuloista.

Kyllä se siis edustaa alinta tuloluokkaa jossa perheen aikuiset käyvät töissä. Kuten sanoin, en odottanut henkilöiden jotka eivät käy töissä ostavan uusia autoja.

Tämä data oli siis vuodelta 2017, en löytänyt valitettavasti uudempaa Tilastokeskuksen sivuilta.


Aletaan eksymään kohtuu kauas toki taas otsikosta.
 
Edit. Pohjustetaan vielä asiaa sen verran, että päivittäinen työmatka olisi noin 35km suunta.
Onko tuollaisia hybridejä, jolla pystyisi tuon lähemmäs 100km ajelemaan sähköllä.
Joku Kuga tai RAV4 melkein tuon 2x35 km pääsisi, muttei niihinkään sentään kolmea lastenistuinta taakse taida saada
 
Joku Kuga tai RAV4 melkein tuon 2x35 km pääsisi, muttei niihinkään sentään kolmea lastenistuinta taakse taida saada

Mä olen nyt ajellut tuolla RAV4 plugarilla syyskuusta asti sellaiset 13 000 km ja jotain on kertynyt jo haaviin matkan varrelta. Talvisen ajon puhtaasti sähköllä saa unohtaa, kun lämpötila laskee alle -10 asteen. Sähköllä pääsee kuitenkin vielä sellaiset 60 km tuossa kohtaakin. Tänään oli jo +6 trooppinen lämpö ja lähtiessä lupasi ilmastoinnin kanssa 79 km, mutta pääsi kyllä 80 km.
Kumulatiivinen sähkönkulutus on jo kuukauden ajan ollut 21,4 kWh/100 km ja bensaa on palanut 2.4 L/100 km. Tässähän tuo sähkönkulutus lasketaan niiltä kilometreiltä, kun sähköllä ajettu. Tämän päivän kulutuksen saa laskettua, kun jakaa takaisin seinästä ladatun sähkön 0,8:lla. Eli sähköä akkuun 14,58 kWh ja 80 km ~ 18,1 kWh/100 km. Itse pidän tämän kulutusta melko hyvänä.
Alkutaival syyskuun jälkeen oli varsin lupaavaa, kun hommasin Accelevin 6 kW laturin, jolla pystyy imuroimaan 24 A virtaa autoon, kun se yhdistetään muuntajalla 2:sta vaiheesta. Talon sulakkeet on 3 x 25 A ja kyseessä sähkölämmitteinen talo 350 neliötä ja tämä toimii ilman mitään virtavahteja, tai vuorotuskytkimiä.
No siis alkuun oli kulutuslukemat 1,0 L/100 km ja sähkönkulutus 19,2 kWh/100 km. Tämänpäiväinen kyllä taas miellytti ja saattaapa olla, että selkä kulutukseen kääntyi jo jokunen aika sitten, kun tuo on pysynyt nyt kuukauden tuossa 21,4 kWh/100 km lukemassa. Pisin pätkä pelkällä sähköllä on ollut 91,8 km, jolloin kulutus oli seinästä ladattuna mittarista 16,1 kWh/100 km.
Pakkanen myrkkyä tälle autolle, kun oikeaa lämmitintä ei ole, vaan ILP yrittää epätoivoisesti pitää tallista lähtevää autoa lämpimänä. Ulkoa lähtevät ei saa autoaan lämpiämään oikein muulla, kuin Webastolla. Laitan tuohon vielä kuvan perään, kun pakkasta oli sellainen toinen raja, eli -16 astetta tuolloin ja alkoi olla melkoista sähköpätkää jo, kun tavallista, että käy jo jatkuvasti tuossa kohtaa.

Muutoin on kyllä mainio auto ollut ajella, mutta pettymys ollut tuo pakkasella sähköllä ajo. Tämähän lupaa aina myös latauksen jälkeen usein taivaita ja kilometrit jää reippaasti puuttumaan. Laitetaan vielä siitäkin ennuste, eli tuonkin mukaan kykenee muka 82 km, mutta usein jää 70-75 km paikkeille. Paitsi siis taas tänään. No meidän ajoprofiili tuottaa tällaista, kun keskinopeus pyörii siinä 57 km/h nyt koko historialta.
Laitetaan vielä lisänä, että tuolla Accelevilla pystyy siis lataamaan ilman että talo kaatuu koska tahansa ja päivittäisiä ajoja saa sopivasti jo 200 km. Eli meillä ei olla pelkän yö latauksen kanssa, vaan niin paljon kun irti lähtee. Olisi vain pitänyt ottaa samantien se 8 kW tehoinen, niin saisi täyttä hönkää. Ei sitä kuitenkaan tule nytkään liikuteltua, kun tuokin kupariköntti painaa ihan tarpeeksi jo.
 

Liitteet

  • C2B0C71D-A0D2-44CF-AAD1-E993C9F49A9A.jpeg
    C2B0C71D-A0D2-44CF-AAD1-E993C9F49A9A.jpeg
    196,4 KB · Luettu: 51
  • B9D88E49-CE82-4501-AEA1-4CF3B8BD775B.jpg
    B9D88E49-CE82-4501-AEA1-4CF3B8BD775B.jpg
    67,4 KB · Luettu: 52
Viimeksi muokattu:
Japanilainen autonvalmistaja Nissan kertoo tehneensä läpimurron bensiinimoottorin hyötysuhteen parantamiseksi, mikä tietäisi sekä kulutuksen että hiilidioksidipäästöjen pienentymistä.
Nissanin mukaan polttoaineen kulutus vähenee 25 prosenttia.
E-Power-nimisessä järjestelmässä bensiinimoottorin hyötysuhde olisi 50 prosenttia, kun tätä nykyä polttomoottoreilla päästään Nissanin mukaan parhaimmillaan noin 40 prosentin hyötysuhteeseen.


Uusimmassa e-Powerissa on Nissan Leafissa käytettävä sähkömoottori, jonka ajoakkuja lataa generaattorin virkaa toimittava bensiinimoottori.
Bensiinimoottori voi tuottaa myös suoraan virtaa sähkömoottorille.
Bensiinimoottoria ei ole kytketty vetäviin pyöriin, vaan niitä pyörittää ainoastaan sähkömoottori, eli kyseessä on niin sanottu sarjahybridi.

Mitenkä noin hyvään hyötysuhteeseen on päästy? Se on samaa luokkaa kuin dieselissä?, jota on pidetty hyötysuhteeltaan hyvänä.
 
Mitenkä noin hyvään hyötysuhteeseen on päästy? Se on samaa luokkaa kuin dieselissä?, jota on pidetty hyötysuhteeltaan hyvänä.

Eiköhän tuossa helpota se että moottoria kuormitetaan vakiokierrosluvulla ja täyskuormalla, voidaan unohtaa kokonaan epäoptimaaliset osakuormat. Samaten koneesta saadaan yksinkertainen ainakin teoriassa kun voidaan unohtaa muuttuvat imusarjat, muuttuvat nokka-akselit jne. Ja moottorihan ei tarvise olla mikään 1,6l vaan joku pikkumosa jossa tuottoa se verran että pystyy matka-ajossa pitämään energiataseen plussalla... tuolla kerran on (iso?) akku bufferina.
 
Tuo voi luvata jatkoaikaa polttomoottorille. Vastaava toteutus taisi olla opel amperassa, tosin ei ollut vakiokierroskone.

Ihme muuten, ettei hybrideissä tuota ole aiemmin toteutettu? Käytännössähän toyotan hybriditkin ovat olleet polttomoottorin tukena, vähentäen sen kulutusta, mutta tämä nissanin systeemi näyttäisi olevan fiksumpi kun polttomoottori optimoidaan tuottamaan sähköä, jolla sitten liikutaan.
 
Ettei olisi tuo Nissaninkin ratkaisu Atkins kiertoinen mutta ottavat sen enemmän kirjaimellisesti kuin Toyota. Ei kai tuossa mitään ole ole keksitty. Päätetään vaan tehdä auto uusilla parametreilla.
 
Ihan semiofftopiccina, viimeisen sanotaan 5 vuoden aikana on ihan perus c segmentinkin autojen hinnat nousseet kohisten, ei meinaa alle 30k saada mitään järkevää autoa perheelle, siis perus polttiksia. Nyt sitten ihan pikkusia corsia ja peugeot 208 sähköautoja myydään 40kiloeuron hintaan ja siitä isommat sähkärit onkin jo 50k+.

Ihan herää kysymys jos tienaat 30k vuodessa niin millä rahalla näitä uusia autoja ostetaan?
Riippuu paljon hankintatavasta. Toki suoraan käteisellä ostaessa 30 tonnia vuodessa tienaavaan voi olla hankala säästellä 30 000 euroa autoon, mutta nykyään on noita rahoitustapoja sen verran moneen lähtöön, että oman taloutensa hallitsevan on varmaan monessa tilanteessa mahdollista uusiakin autoja katsella.

Tosin jos koko perheen tulot on 30 000 vuodessa ja on lapsia mukana, ei varmaan tuon hintaluokan autoja kannata katella, mutta jos mukaan laskee puolison tulot eikä asuta missään Helsingin keskustassa, niin kai se jollain väännöllä on mahdollista. Tosin nyt muistin, että kyse on sähköautokeskustelusta ja se on ihan totta, että tonne yli 40 000 euron lukemiin hypätessä osto-/rahoitusmahdollisuuksia ei niin monelta löydykään.
 
Onko vielä olemassa sähköautoja, johon saisi kolme lasten istuinta kiinni taakse?

Vaihtoehtoisesti sitten hybdridejä.

Edit. Pohjustetaan vielä asiaa sen verran, että päivittäinen työmatka olisi noin 35km suunta.
Onko tuollaisia hybridejä, jolla pystyisi tuon lähemmäs 100km ajelemaan sähköllä.
Tyyriis, mutta näppärä ratkaisu on 3 lapsen istuin joka mahtuu autoon kuin autoon: Child Car Seats - 4 Child Car Seat, 3 Child Car Seat & Accessories
 
”Työ osoitti, että riskialttiita kohteita on paljon ja haavoittuvuuksia tulee koko ajan lisää. Suurin vastuu asiasta huolehtimisesta on tietenkin ajoneuvovalmistajilla, mutta on toimintamalleja, joilla käyttäjä voi omalta osaltaan tilannetta helpottaa. Tärkeintä on tiedostaa, että ajoneuvot ovat nykyään lähes täysin tietokoneita ja ne ovat alttiita kyberhyökkäyksille.”

 
Eiköhän tuossa helpota se että moottoria kuormitetaan vakiokierrosluvulla ja täyskuormalla, voidaan unohtaa kokonaan epäoptimaaliset osakuormat. Samaten koneesta saadaan yksinkertainen ainakin teoriassa kun voidaan unohtaa muuttuvat imusarjat, muuttuvat nokka-akselit jne. Ja moottorihan ei tarvise olla mikään 1,6l vaan joku pikkumosa jossa tuottoa se verran että pystyy matka-ajossa pitämään energiataseen plussalla... tuolla kerran on (iso?) akku bufferina.

Ei kuitenkaan liene mikään perus down-size moottori... että olisi ihan on-off -moottori?
 
Volvon sähköistyminen... Katsotaan. Ruotsikin on iso harvaan asuttu maa ja kuten meillä Suomessakin, niin heillä myös mökkeily kulttuuri ja samalla tavalla Sven joutuu vetämään venettä pitkiä matkoja.
 
Pari viikkoa sitten kyselin muutamalta norjalaiselta Norjan sähköautotilanteesta, ja tällä hetkellä heidän kertoman mukaan yksi isoimmista ongelmista on se, että sähköautojen suosion takia erityisesti yhteisinä pyhäaikoina laturille jonottelu on lisääntynyt huomattavasti. Kaikkien etuuksien ansiosta sähköautokanta on lisääntynyt huomattavasti eikä latausasemien määrä ole pysynyt perässä, joten varsinkin tollasina aikoina, jolloin kaikki lähtevät samana perjantai-iltapäivänä mökille, saa ilmeisesti ihan tosissaan varautua pitkiin odotuksiin.

Sekin siis on väliaikainen ongelma, mutta joka tapauksessa sellainen, joka muutaman vuoden aiheuttaa harmaita hiuksia. Ja sen ihmeemmin Suomen tulevaisuudesta mitenkään varmuudella tietämättöminä vähän ennakoivat, että sama odottaa meitä täälläkin, ellei sitten tuota kehitystä onnistuta järkeillä vähän eri taktiikalla.

Ei tällaisen tarvitse kenenkään autohankintoihin välttämättä vaikuttaa, mutta ihan kiinnostavaa on nähdä, miten täällä käy. Ja onhan se hyvä, että tällaisia skenaarioita on vähintään takaraivossa valmiina siltä varalta, jos vastaavaa tapahtuu täälläkin. Ehkä sitten vituttaa edes vähän vähemmän.
 
Viimeksi muokattu:
Latausasemia tulee kyllä kokoajan ja edelleenkin se ajattelumallin muutos; ellet aja +300km matkaa, et edes joudu latailemaan pikalaturilla.

Pääasiassa auto "tankataan" kotona. Tai työpaikalla. Ja niitä latureita tosiaan on tulossa jo nyt; Kesko, McDonald's, Lidl, IONITY, Teslalla useita asemia...
 
Volvon sähköistyminen... Katsotaan. Ruotsikin on iso harvaan asuttu maa ja kuten meillä Suomessakin, niin heillä myös mökkeily kulttuuri ja samalla tavalla Sven joutuu vetämään venettä pitkiä matkoja.

Tälle vuotta tulee ihan käsittämätön määrä uusia latureita pohjoiseen Ruotsin osalta.
 
Volvo tekee päätökset koko maailman myyntiä ajatellen ja siksi se on vielä olemassa ja kehittymässä nykyisessä omistuksessa.

Toisin kuin Saab, joka ei onnistunut kehittymään paria mallisarjaa pidemmälle, laajemmalle ostajajoukolle. Ruotsia varten ei kannata autotehdasta pyörittää.
 
Latausasemia tulee kyllä kokoajan ja edelleenkin se ajattelumallin muutos; ellet aja +300km matkaa, et edes joudu latailemaan pikalaturilla.

Pääasiassa auto "tankataan" kotona. Tai työpaikalla. Ja niitä latureita tosiaan on tulossa jo nyt; Kesko, McDonald's, Lidl, IONITY, Teslalla useita asemia...
Joo ihan totta, että normaalina arkena toi ei muodostune ongelmaksi. Pitkät mökkimatkat voi olla vähän eri asia, mutta jospa Suomessa latausasemien määrä kasvaa vähän paremmassa suhteessa autoihin kuin Norjassa.
 
Volvo tekee päätökset koko maailman myyntiä ajatellen ja siksi se on vielä olemassa ja kehittymässä nykyisessä omistuksessa.

Toisin kuin Saab, joka ei onnistunut kehittymään paria mallisarjaa pidemmälle, laajemmalle ostajajoukolle. Ruotsia varten ei kannata autotehdasta pyörittää.

GM saneli ehdot, että Saabin pitää tehdä huonompia autoja, eli käytännössä lyödä oma merkki opelin keulaan. Saab ei suostunut ja GM ajoi merkin ahtaalle ja lopulta konkkaan.

1614690220797.png


Onhan tuossa pienehkö ero Suomen lappiin verrattuna.

On länsinaapuri ehkä hiukan Suomea edellä...
 
2. Vety kaasuna suuressa paineessa vaatii todella vahvan (eli painavan) tankin. Suuri paine laittaa lisäksi ylimääräisiä turvallisuusvaatimuksia.
Tankki on kallis ja painava, ja potentiaalisesti vaarallinen.

Edellisen Mirain 2 tankkia painoivat täytettynä yhteensä n. 85kg, ei minusta ihan hirveästi vs. akkujen paino.
 
Nii just näin. Että paljonko se vetytankin paino ja koko vs akun vastaavat.

Pelkkää vetytankkia sähköauton akkuun on turha verrata. Vertailuun pitää vetyautosta ottaa myös sen ajoakku ja itse polttokenno oheisroinineen.

Mirai on ulkomitoiltaan edustusluokan auto, mutta tavaratilat ovat pienemmät kuin Yariksessa. Painoa sillä on enemmän kuin Tesla Model 3 LR:llä.
 
Pelkkää vetytankkia sähköauton akkuun on turha verrata. Vertailuun pitää vetyautosta ottaa myös sen ajoakku ja itse polttokenno oheisroinineen.

Mirai on ulkomitoiltaan edustusluokan auto, mutta tavaratilat ovat pienemmät kuin Yariksessa. Painoa sillä on enemmän kuin Tesla Model 3 LR:llä.

Mun mielestä merkittävin ongelma vedyssä on sen järjetön syttymisherkkyys. Eli ei riitä että autossa on 800barin paineen kestävä tankki, se tankki pitää suojella niin että se ei missään, pahimmasssakaan kolaritilanteessa saa vaurioitua. Jos vetysäiliö laitettaisiin tavalliseen autoon vaan polttoainetankin tilalle, niin ihan oikeankin elämän kolarit olisivat hollywood kolareita.
 
Pelkkää vetytankkia sähköauton akkuun on turha verrata. Vertailuun pitää vetyautosta ottaa myös sen ajoakku ja itse polttokenno oheisroinineen.

Mirai on ulkomitoiltaan edustusluokan auto, mutta tavaratilat ovat pienemmät kuin Yariksessa. Painoa sillä on enemmän kuin Tesla Model 3 LR:llä.

Nyt puhuttiin pelkästä vetytankin painosta, ei se nyt niin painava ole kuitenkaan.

Jos katsotaan koko ketjua niin painot jotakuinkin tankit 85kg (vanha Mirai) + polttokenno 56kg + FC boost converter 29kg + akku 44kg eli yhteensä about 215kg.

Vrt. Model 3 LR 480kg akut.

Lisäksi kannattaa huomioida että polttokennoteknologia kehittyy selvästi nopeammin kuin akkupuoli eli jatkossa ero tod.näk. kasvaa.

EDIT: kaikki nuo painot on vanhasta Miraista, uudessa paino on tippunut, ilmeisesti polttokennon paino on tippunut puoleen eli melkein 30kg vähemmän.
 
Viimeksi muokattu:
Ei se ole suoraan polttokennot tai vetytankit jotka tekee Miraista painavan. Se on pyöreiden tankkien ja niiden turvarakenteiden viemä tila, jota kompensoidakseen autosta pitää tehdä fyysisesti isompi ettei sisätilat kärsi liikaa. Tämä on se se perussyy miksi Mirai on ulkomitoiltaan isompi mutta sisätiloiltaan pienempi kuin Tesla M3. Se vain välilliseti johtaa siihen että Vetyautot tuppaa olemaan painavampia.
 
Veden ongelmat kertauksena:

- universumin pienin molekyyli, läpäisee kaiken. Vähänkään pidempään säilöminen vaatii nesteytyksen > -250 astetta = vie energiaa pitää nesteenä.

-vetykenno kuluu käytössä > mirain kenno esim 8000km vaihtoväli

- tarvitaan yhä akku > pieni akku > paljon purku kertoja > lyhyt käyttö ikä. Vetyauto on sähköauto jossa on pieni akku ja polttokenno ;)

paljon muutakin vedyssä on kivoja piirteitä jotka vedyn kannattajat unohtaa.

Taisi tulla naputteluvirhe polttokennon kestolle, jos kerta tojo lupaa sille 100 000 mailia takuuta.

Vety menee tosiaan läpi tiivisteistä helpommin kuin moni muu kaasu. Onko tuosta mitään speksejä että kauan vety pysyy Mirain tankissa?

Googlettelin nopeasti vedyn varastoinnin vuodoista tankeista ja siellä mainittiin jotain että vetytankkien vuoto voi olla tyypillisesti jotain 10^-3 .... 10^-2 mbar*l/s

Miten tämä matematiikka menee?

Eli esim Toyota Mirain tankki ~100 litraa ja 700 bar paineessa
-> 70 000 000 mbar*l

pessimistisellä vuotonopeudella 10^-2 mbar*l/s kestäisi 70 000 000 mbar*l / 0,01 = 7 miljardia sekuntia laskea kaikki paine pois tankista, eli yli 200 vuotta.
 
vertailu.png


TM julkaisi täyssähköjen vertailun.

edit. tuossa vielä mallit
      • Honda E
      • Mazda MX-30
      • Peugeot e-2008
      • Porsche Taycan 4S
      • Volkswagen ID.3
      • Volvo XC40 Recharge
 
Onko tuo toimintamatka maantieajoa?
"Ensimmäisen toimintamatkakokeen ajoimme välillä Rovaniemi–Saariselkä. Ulkolämpötila oli keskimäärin –11 °C. "
"Toisen toimintamatkakokeen teimme Saariselältä käsin –13 °C:n lämpötilassa. Poikkeuksena viimevuotiseen reittiin suuntasimme autojen nokat nyt kohti etelää tunturin ylittämisen välttämiseksi ja siten valtaosaa Suomen maanteitä paremmin muistuttavaksi. "
 
ID3 ei tuossa testissä vakuuttanut toiminnallisuudeltaan kylmässä. Volvo sen sijaan yllättävän hyvä!
 
Vielä toimintamatka ilman esilämmitystä -11 asteen lämpötilassa.

toimintamatka.png

Kaikin puolin hämmentävää, miten Mazda ja Honda päätti lähteä tarjoamaan noin surkeita rangeja. Nuohan olisivat olleet heikohkoja tuloksia jo 2018.
Ei kaikkien autojen tarvitse 400+ matkoja tavoitella, mutta silti. Eivät nämä mitään budjettiluokan autoja ole.
 
Kaikin puolin hämmentävää, miten Mazda ja Honda päätti lähteä tarjoamaan noin surkeita rangeja. Nuohan olisivat olleet heikohkoja tuloksia jo 2018.
Ei kaikkien autojen tarvitse 400+ matkoja tavoitella, mutta silti. Eivät nämä mitään budjettiluokan autoja ole.

Mazdaa ja hondaa varmaan yritetään ensisijaisesti myydä erilaisuudella ja suunnittelussa on painotettu muita asioita kuin sähkötekniikkaa. Mahdollisesti ne on myös tehty ainoastaan alentamaan malliston keskimääräisiä päästöjä, eikä niitä varsinaisesti odoteta edes myytävän isoja määriä.
 
Juu jutun alussa oli " Vaikka uutuuksia on esitelty pitkin vuotta, otimme vertailuun käytännössä kaikki viime vuonna esitellyt uutuudet, jotka vain ehtivät mukaan. Toki sillä rajoitteella, että otimme vain yhden version kustakin perusrakenteesta, mikäli sitä käytetään useammassa mallissa"
 
Mikä on TM:n selitys, ettei Tesla ole mukana testissä?

TM 5/2019:
”Talvitestissä mitattiin myös autojen toimintamatkaa ajamalla akut täyteenlatauksen jälkeen tyhjäksi. Keskimäärin 11 asteen pakkasessa Hyundai ja Kia pääsivät toiseksi pisimmälle, 333 kilometriin, Teslan jatkaessa vertailun suurimmalla akullaan 391 kilometriin.”

Teslassa 100kWh, korealaisissa 64kWh akkupaketit
 
No niin. Nyt näyyttäisi talvenselkä katkenneen. Tuo RAV4 plug in kulutus kääntyi laskuun. Eli tuo nyt kuukauden jämähtänyt sähkönkulutus 21,4 kWh/100 km muuttui eilen lukemaan 21,3 kWh/100 km. Bensakulutus ei sensijaan kerro niin hyvin todellista kulutusta, kun se jaetaan kaikkien kilometrien kesken. Se on koko ajalta 2,4 L/100 km. Kilometrejä siis n 13 000 km nyt takana. Jos joku haaveilee tällaista plugaria käyttävänsä siten, että ajelee 0 litraa bensalla myös talvet läpeensä nämä nurkka-ajot, niin RAV4 plugarilla siihen vaaditaan muutama reunaehto jo.
Mulla on lämpöpyynti +19 astetta ja lähdetään aina lämpimästä tallista. Alin lämpö on -10 astetta, jolloin pääsee max 60 km puhtaasti sähköllä ja saa olla jo oikeasti tarkkaa ajoa. Kulutus sähköllä sinänsä keväisellä kelillä on hämmästyttävän pieni. Syksyllä sitä tarkemminkin mittailinkin ja kaikki lataukset meni 18-20 kWh/100 km väliin omalla ajolla. RAV4 näyttää jostain syystä tuon kumulatiivisen mittarinsa samalla lukemalla, kuin seinästä tulevan latauslaitteen mittarikin. Eli ladattu sähkö on myös reaalikulutuslukema. Latausta saa menemään autoon aina tyhjästä täyteen niin lähellä 14,5 kWh, ettei enää jaksa ihan pienimpiä desimaaleja erotellakaan. Jos muistaa aina nollata tripin lähtiessä, niin melkoisen helppoa on tarkastaa kulutuskin tyhjäksi ajossakin. Pätkäajot saa selville APPista GPS kilometreinä ja sähkön voi lukea 1/1000 osa tarkkuudella latauslaitteesta. Seka-ajot on liian haastavaa eritellä jo. Tyhjällä akulla ajelu tuottaa kulutusta n 5,5-6,0 L/100 km lukemiin meidän ajoprofiililla. Ja verrokkina vein 27 000 km ajetun tavallisen hybrid RAV4 MY19 lukemalla 5,3 L/100 km vaihdossa. Tällä plugarilla tulee vain bensakilometrejä liian pätkissä, ettei pysty tuon tarkempaan haarukkaan vetämään. Range näyttämät on taas alkanut kipuamassa lähemmäs tuota 90 km lukemaa, kun lämpötila on 5-10 astetta plussan puolella, mutta ne on vain lupauksia ja vähän on tullut mietittyä, etteikö tämä auto opi mistään sitä todellista. Tosin voi näyttää 79 ja pääsee 81. Ja joskus yhtäkkiä 60 km ainoastaan.
No tämmöistä tämä täällä. Ja 18,1 kWh akulla.
 
Viimeksi muokattu:
Vielä toimintamatka ilman esilämmitystä -11 asteen lämpötilassa.

toimintamatka.png


edit. Eli akku ajettiin täydestä niin tyhjäksi että auto pysähtyy.
Vähän tarpeettomia tällaiset "akku tyhjäksi mittanauhan kanssa" -testit. Range ei kerro auton käyttökelpoisuudesta oikein mitään. Range voi olla vaikka 1000 km, mutta se ei paljoa lämmitä jos sen jälkeen autolla menee puoli vuorokautta ladata pari sataa kilometriä lisämatkaa. Testi ei ota myöskään huomioon sitä, että 100-0 % ajelun jälkeen käytännön range seuraavalle etapille onkin korkeintaan 80 % luokkaa, sillä 100 %:iin lataaminen kestää ikuisuuden.

Björnin 1000 km ajoaikatesti kertoo paljon enemmän siitä, miten mukavasti matka etenee. Eniten ei vaikuta akun koko, vaan kulutus ja latausnopeus. Tuollaisissa testeissä on toki paljon muuttujia, mutta jos joukko autotoimittajia lähtee samaan aikaan liikkeelle samaa reittiä, niin tulos olisi suurinpiirtein vertailukelpoinen ainakin testattujen autojen välillä.
 
Tarkoitus mennä kokeilemaan viikonloppuna V60 T8 hybridiä. Pystyykö näillä ajamaan kovassakin pakkasessa pelkällä sähköllä, jos ohjaamon lämmittää webastolla ennakkoon vai pitääkö polttiksen olla aina päällä ajossa jos webasto päällä? Ymmärtääkseni pelkällä sähköllä ei juuri lämpöä pakkasella riitä.

Webastoa käyttäessä latautuuko myös pienempi akku plugarin kautta? Jos ylipäätänsä haluaa ajaa Pure tilassa niin lähteekö polttis päälle muuta kuin polkaisemalla?

Toisena vaihtoehtona on 330e ja tästä kiinnostaisi vastaavat kokemukset.
 
Sähköllä kyllä riittää lämmöt myös sisälle ja webastohan ei lämmitä kuin kabiinia. Ymmärtääkseni kulkee pakkasellakin sen minkä akussa riittää virta.
 
Volvo osaa käyttää webastoa erikseen, XC90 ainakin välillä napsauttaa sen päälle jos auto on kylmä ja mennään sähköllä. Kovemmilla pakkasilla kylmällä akulla, vaikka -15 kelissä, polttiksen mukaantulo ei vaadi polkaisua, vaan varovaisempikin polkimen käyttö riittää siihen.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
269 020
Viestejä
4 655 408
Jäsenet
76 328
Uusin jäsen
killbill

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom