Keskustelua hybridiautoista

Minkälaisiin aikoihin esim. ym. plugarit kiihtyvät 80-120km/h välin?

Corollahan ei plugari ole, mutta sille 5,8s ja MB 6,4s eli ei se ero ihan niin iso ollutkaan ja tuossa uusimmassa Tuulilasissa olikin B-mersu eikä A. 0-100km/h tuolle on ilmoitettu 6,8s. Tuo B-mersu oli parivertailussa XC40-plugarin kanssa ja XC40:n ohituskiihtyvyys oli 5,8s ja 0-100 7,3s. Aiemmin oli tehokkaampien plugarin parivertailu ja BMW 330e:n ohituskiihtyvyys oli 4,6s ja Volvo V60 T8:n 4,2s.
 
Edelleen ei vastausta kuulunut mitä polttomoottori tekee, kun akku on tyhjä. Vastaus: toimii agregaattina ja tuottaa vetoa pyörille, kunnes akusto on täynnä(tai varaukseen, jolloin järjestelmä sallii sen osallistua vauhdin ylläpitämiseen). Ihme kiertelyä asian kanssa.

Paino lisää kulutusta.( Ylämäkeen eritoten)

Generointi ei minusta ole kitkatonta :hmm:
No tietysti se paino täytyy saada hilattua ylös, mutta mikä menee ylös tulee myös alas. Toisin kuin pelkällä polttiksella sen potentiaalienergian saa tarvittaessa talteen. Tietysti jos lasketaan kulutus vain johonkin vuoren huipulle ajamisesta, niin saadaanhan se silloin epäedulliseksi hybridille.

Polttomoottorin yksi suurimpia ongelmiahan on siinä että sen hyötysuhde laskee osakuormalla. Sen takiahan varsinkin modernit monivaihteisest automaatit on rakennettu niin että suurimmat välityssuhteet ovat hyvin pitkiä, jotta moottoria voidaan kuormittaa sillä hyvällä hyötysuhteella. Epätasainen maasto asettaa vaan omat ongelmansa tuon oikean rasitusasteen asettamiseksi, vaikka tasamaalla ajettaisiin optimihyötysuhteella ylä- ja alamäki ei.
 
No tietysti se paino täytyy saada hilattua ylös, mutta mikä menee ylös tulee myös alas. Toisin kuin pelkällä polttiksella sen potentiaalienergian saa tarvittaessa talteen. Tietysti jos lasketaan kulutus vain johonkin vuoren huipulle ajamisesta, niin saadaanhan se silloin epäedulliseksi hybridille.

Polttomoottorin yksi suurimpia ongelmiahan on siinä että sen hyötysuhde laskee osakuormalla. Sen takiahan varsinkin modernit monivaihteisest automaatit on rakennettu niin että suurimmat välityssuhteet ovat hyvin pitkiä, jotta moottoria voidaan kuormittaa sillä hyvällä hyötysuhteella. Epätasainen maasto asettaa vaan omat ongelmansa tuon oikean rasitusasteen asettamiseksi, vaikka tasamaalla ajettaisiin optimihyötysuhteella ylä- ja alamäki ei.

BSFC-map-of-the-engine-7-BSFC-brake-specific-fuel-consumption-rpm-r-min-Max-maximum_W640.jpg


Tuossa hieman havainnollistavaa. g/kWh tarkoittaa montako grammaa polttoainetta kuluu jotta saadaan yksi kWh hyötyenergiaa ulos. Eli täyskuormalla lähellä vääntöpiikkiä saadaan eniten hyötyenergiaa polttomoottorista.

 
Tuossa on aika kattavaa syväluotausta Ioniq Hybridin/Plug-inin voimalinjasta. Kovin kapealla alueella pyritään pysymään polttomoottorilla ja sähkömoottorin kuormantasauskyky on tässä avainroolissa. Osan plug-in hybridien ongelma on liian pieni sähkömoottori (huom. samalla akselilla kuin polttis), jolloin sen tehokkaan turbokoneen kuormapistettä ei päästä riittävästi hilaamaan optimialueelle hybridimoodissa. Kommentti koskee siis lähinnä nelivetoja, missä sähkömoottorit pyörittää eri akselia kuin polttis, vaikkapa Volvo T8.

Edit. Lähti vähän ohi aiheen.

20210116_211218.jpg


 
Viimeksi muokattu:
Yleista on nyt että dieselautoja vaihdetaan bensiini hybrideihin, niin kuin itsellänikin. Nyt kokemusta on vähän reilu puoli vuotta pääasiassa kehtäteiltä ja kaupungista, jossa plug-in hybridi toimii hienosti. Toisenlaisiakin kokemuksia on meidän työyhteisessä. Maantieajossa tuommoinen bensahybriidi alkaa imeskelemään polttoainetta tuplamääriä dieseliin verrattuna varsinkin jos sattuu laskempi lataaja olemaan kyseessä.
 
Löytyi hyvä työkalu päästöjen laskemiseen ja visualisointiin.


MIT:n tekemä joten se on USA keskeinen. Vaakasuunnan arvoihin ei kannata kauheasti antaa painoarvoa.

Pystysuunnan arvot eli päästöt toisaalta ovat aika samat mitä katsoin EPA lukuja hybrideistä. Esim. Prius päästää noin 99g/km sekä EPA:n sekä Toyotan Suomen sivujen mukaan. Mielenkiintoisimmat on tietenkin ei ladattavat hybridit, ladattavat hybridit, täyssähköt sekä Mirai vetyauto.

Suomen sähköntuotannon keskipäästöarvo on luokkaa 141 kg CO2/MWh eli 141g/kWh. Löin laskuriin jokaisen ladatun kWh:n arvoksi 280g/kWh eli lähes tuplat, ettei ole mitään epäselvää sen tiimoilta. Hyötysuhde on oikeasti parempi kuin tuo. Laitoin ajetuiksi kilometreiksi 16tkm per vuosi. Ajoneuvon eliniäksi on laitettu 15 vuotta. Kaupunkiajoa 30%. Plugarien käyttöaste EPA:n arvion mukaan. Se olettaa että akku ladataan öisin. Akustojen tuotannon päästöiksi on asetettu 100kg/kWh ja tuotannon sähkön päästöiksi oletus 450g/kWh mikä siellä oli. Vedyn tuotantotapana metaanin höyryreformointi.

Noilla asetuksilla vetyauton eliniän (eli 15 vuotta) päästöt ovat suuremmat kuin minkään tuossa listassa olevan sähköauton. Vaihtamalla vedyn tuotantomenetelmä elektrolyysiksi vie vetyauton päästöt tukevasti täyspolttomoottori sekä ei-ladattavien hybridien maastoon. Vastaavat päästöt antaa BMW 330i.

Eli jos päästöistä puhutaan niin tämän mukaan ei ole tässä kohtaa täyssähköä parempaa.

Plugareille jos laitetaan 100% käyttöaste eli ajetaan aina sähköllä niin päästään samaan luokkaan kuin täyssähköillä tietenkin. Mutta siinä kohtaa se on vain erittäin rampautettu täyssähkö.

Nostamalla akkujen tuotannon päästöt 173kg/kWh, virtasyöpöimmät täyssähköt nousevat pienimpien ei-ladattavien hybridien tasalle.


Itse ainakin olen pitkään etsinyt työkalua millä voi helposti visualisoida näitä lukuja.

Jos noita lukuja voi pitää kohtuullisen tarkkoina niin päästöjen vähentämisen merkeissä täyssähkö on oikea valinta jo nyt. Akkujen ja sähköntuotannon päästöjen lasketessa tämä tulee vain paranemaan.
 
Suomessa kulutetun sähkön keskiarvo co2 g/kwh on Finngridin mukaan 170g/kwh viimeisen vuoden aikana: CO2
Tuotetun sähkön keskiarvo on 134g/kwh.
 
Henkilöautoista ensimmäisenä markkinoille ajaa Maxus Euniq, mikä on 7 hengen tila-auto. Autossa on 52,5 kWh:n akku ja sähkömoottori tuottaa 130 kilowatin/177 hevosvoiman tehot.

Autolle luvataan 325 kilometrin toimintamatka eurooppalaisen WLTP:n mittaustavan mukaan.

Auton perään voi kytkeä 400 kilon perävaunun.

Tämähän tuli ihan puskista?
 
Suomessa kulutetun sähkön keskiarvo co2 g/kwh on Finngridin mukaan 170g/kwh viimeisen vuoden aikana: CO2
Tuotetun sähkön keskiarvo on 134g/kwh.

Nyt taisi tulla katsottua viimeisen viikon maksimeja, eikä suinkaan viimeisen vuoden keskiarvoa. Koko vuottahan tuosta ei edes suoraan saa esille.

Edellinen puoli vuotta tuotettu/käytetty 77/78 ja sitä edellinen puoli vuotta 74/68 gCO2/kWh.
 
"Tarjolla on kolme akkuvaihtoehtoa: 51,5 kWh, 72, kWh ja 88,55 kWh. Toimintamatka on akkutehosta riippumatta 296 kilometriä."

Ok...
Eiköhän tuossa ole joku syy esim. painorajoitus tai tuon tilavuuden mukaan sekä takaveto/neliveto mikä voi johtaa tuohon.
 
mielenkiintoinen juttu tuo kiinalaismerkki. Tuollaisen pakun katollehan saisi jo 3kpl isoja talonkatolle tarkoitettuja aurinkopaneeleita, niistä saisi jo kesällä jotain iloa irti. Mikähän autojen hinta on kiinan markkinoilla, olisi kiva tietää kun täällä tietenkin hinnoitellaan paikallisen kilpailun mukaan, ei suinkaan lähtömaan tason perusteella, tai valmistuskustannusten..
 
Kumman hinta kiinnostaa? 7 paikkaisen vai pakun? Jos pakun hinta kiinnostaa ja loydat englanninkielisen linkin autoon niin voin tyokaverilta kysya
 
Tuollaisen pakun katollehan saisi jo 3kpl isoja talonkatolle tarkoitettuja aurinkopaneeleita, niistä saisi jo kesällä jotain iloa irti.
Ei oikein käytännössä, pakussa se olisi kuitenkin pois hyötykantavuudesta, eikä se tuotto ole kulutukseen nähden kovinkaan kummoinen.
 
Ei oikein käytännössä, pakussa se olisi kuitenkin pois hyötykantavuudesta, eikä se tuotto ole kulutukseen nähden kovinkaan kummoinen.

eikös kantavuus mitata metreissä pakuissa ja pikku jakeluautoissa;) Laskeskelin vaan, että 1kw verran tai jopa enemmän saisi paneeleita, jos vielä ohuita liimattavia saisi kyljet täyteen, jos ei auto ole ihan ammattiajossa niin se voisi antaa jotain apua.
 
eikös kantavuus mitata metreissä pakuissa ja pikku jakeluautoissa;) Laskeskelin vaan, että 1kw verran tai jopa enemmän saisi paneeleita, jos vielä ohuita liimattavia saisi kyljet täyteen, jos ei auto ole ihan ammattiajossa niin se voisi antaa jotain apua.
Ainakin volkkarin e-crafterissa on vain tonni kantavuutta, joka on reilu 500kg vähemmän kuin polttispelissä.. Lisäksi tuo kantavuuden riittävyys riippuu myös aika paljon käytöstä. Käytännössä tietysti noita pakuja punnitaan niin harvoin että ylikuorma ei niin ihmeellinen riski ole.

E: hmm.. näköjään crafterissa onkin suhteellisen huono kantavuus jo ihan lähtöjään, ero ei ole ihan noin iso..
 
Maantieajossa tuommoinen bensahybriidi alkaa imeskelemään polttoainetta tuplamääriä dieseliin verrattuna varsinkin jos sattuu laskempi lataaja olemaan kyseessä.
Tuota on vaikea uskoa. Mikä auto verrattuna mihin?

Jotenkin huvittavaa että kiinalainen Maxuskin maksaa 50 k e. Kuinka monella on oikeasti varaa laittaa tollaiseen rahaa?
Perus Transit dieselkoneella on myös sen vajaa 50k€. Eihän se ole isosta autosta kovin iso summa rahaa?
 
Niin pakuhan on jo halpa 36 tonnin hinnaltaan.

Tuo perheauto 48500 on Teslan hinnoissa. Ei paljoa innosta. Tesla ostetaan yleensä sen takia että saa Porchen kiihtyvyyden Pirkka-hintaan.

Keskimääräinen uuden auton ostohinta suomessa näyttää olevan 34 tonnia
 
Lukien Model 3 ryhmää, ei se sähköautoautuus aina sielläkään tunnu olevan. Unohdetaan ne Teslamaiset ominaisuudet viime päiviltä (käteen jäävät kahvanpalaset, ovet jäässä, katot nitisee, ..), niin siellä on hyvin paljon samoja ongelmia sähköautoiluun liittyen. Latauksen hyötysuhde pakkasilla 30% (70% menee lämmöksi, alkaa olemaan bensavehkeen tasoa hyötysuhde) kun käytetään 16A letkua, joten lataus on todella hidasta, range jää 150km paikkeille toisilla (eikä 440km) etc.

Tuo hidas lataus on muuten ärsyttävä ongelma pakkasilla, ei tulla lähtemään aamulla "täydellä tankilla". Nyt on 67% akkua ja 95% tavoite, ennuste on "24+ hours", eli ei mitään hajua. Klo 13 iskin laturiin, silloin oli vielä 50%, joten viidessä tunnissa 17%. Lähinnä taitaa harakoita lämmitellä tällä hetkellä 3kW teholla. 11kW laturi toki helpottaisi tätä ongelmaa.
Siis hetkinen että mitenkä nyt? Lämmittääkö Tesla pakkasella akkuja 3 kW teholla 24/7 vai mistä on kyse?
 
Mistä löytyy nuo Maxuksen kolaritestit?

Kiinalaisten itse tekemiä testejä ei lasketa.
En siitä tiedä mutta tästä jutusta oli kyse. Perusmallissa ei ole ikkuna airbageja mutta muissa on.

Euro testit tulossa Xpengiin.

Maxuksen tietoja ei löydy EuroNcap sivultoltakaan. Ehkä ei ole vielä testit tehty.
 
Siis hetkinen että mitenkä nyt? Lämmittääkö Tesla pakkasella akkuja 3 kW teholla 24/7 vai mistä on kyse?
Akun pitää olla hieman yli +0c että se kykenee ottaan virtaa vastaan. Auto kuitenkin lämmittää akkua latauksen aikana noin +10c asti. Lämmitys ottaa max 7kW, kuitenkin enintään laturin antaman tehon verran. Jos laturi tarjoaa yli 7kW, niin varsinainen lataus alkaa jo tuon +0c:n jälkeen tuolla ylijäämäteholla. Muussa tapauksessa kuten vaikkapa 13-16A matkalaturilla lämmitys jatkuu tuonne +10c asti. Vasta tämän jälkeen lämmitys lopetetaan ja laturin antama virta syötetään akulle. Akku luonnollisesti luovuttaa lämpöään koko ajan, ja mitä suurempi delta sitä nopeammin. Käytännössä mitä kylmempi ilma (ja akku), sitä kauemmin alkulämmitys kestää ja sitä useammin lataus pysähtyy välilämmitystä varten. Tarpeeksi kylmässä liian tehottomalla laturilla akkua tuskin saadaan ikinä tarpeeksi lämpimäksi. 11kW laturilla merkittävää ongelmaa ei ole ainakaan vielä -35c pakkasessa, toki lataus silti kestää kauemmin mitä kesällä, mutta täyden latauksen saa helposti yön yli.

Edit. Ja tämä siis model 3, S/X en tiiä, niissä kun on aivan erit kennot ja lämmitysjärjestelmät niin saattaa olla eroa latauksessakin.
 
Viimeksi muokattu:
Onko täällä kenelläkään kokemusta 2017> Volkswagen e-Golfista 100kW mallista? Uskaltaako sellaista laittaa käytettynä n. 25t€? Onko noissa isompia tyyppivikoja ollut?

Muutama tkm tuli ajettua 2019 mallilla. Sisältää yhden ~1300km roundtrip reissun. Disclaimerina olin pari kk aikaisemmin hakenut Model 3 performancen ja ajelin e-Golfilla syystä että joku ajoi parkkiksella perseeseen ja oma auto oli korjauksessa.

Omat miinukset oli
- Range tietenkin. Käytännössä 150km nollakelissä.
- Latausnopeus. AC:kin vain 7.2kW max
- Etuvetoisuus, pito lähti helposti
- Ainakin se yksilö oli "kylmä" eli jostain pääsi vetoa läpi tai lämppärin teho ei ollut tarpeeksi suuri
- Käynnistysnappi
- Hidas
- Tuntui kuin kaasupolkimessa olisi ollut keinotekoinen viive.
- Manuaalinen latausluukku, se jäi auki muutaman kerran. Ja täytyi säätää niiden suojien kanssa.
- Navi oli aika kehno, käytin suosiolla puhelinta
- Tavara ja takamatkustamotila on pieni. Täytyi ottaa takamatkustamoon jotain tavaroita kun ajeltiin työkalujen kanssa. Samat roippeet mahtui helposti kolmosen takaluukkuun
- Tiedonanti on heikkoa. Esim. akun tilaa ei saa prosentteina vaan pitää laskea niistä ihmeen palkeista. Polttisväki ei varmaan osaa sellaisia odottaakaan mutta Teslan jälkeen kovin alkeellista
- Muut puuttuvat ominaisuudet kuten dashcam, sentry, AP, kunnon popit yms.



Plussat
+ Adaptiiviseen vakkariin sai reilusti etäisyyttä


Jos tarvitsee kaupunkiralliin kulkinetta niin varmasti soveltuu hyvin jos sellaisen haluaa. 50/50 että lähtisinkö e-Golfilla vai polttiksella reissuun. Ehkä jos vaihtoehtoina on e-Golf tai karvalakki normi golf niin ehkä ottaisin e-Golfin silti. Sähköllä on mukavampi ajaa.
 
Onko täällä kenelläkään kokemusta 2017> Volkswagen e-Golfista 100kW mallista? Uskaltaako sellaista laittaa käytettynä n. 25t€? Onko noissa isompia tyyppivikoja ollut?

Eikö kannattaisi odottaa ID3:n karvalakkimalleja jotka käsittääkseni lähtee uutena noin 30k€? On kumminkin paremmat tilat ja enemmän rangea kuin e-Golfissa.
 
Muutama tkm tuli ajettua 2019 mallilla. Sisältää yhden ~1300km roundtrip reissun. Disclaimerina olin pari kk aikaisemmin hakenut Model 3 performancen ja ajelin e-Golfilla syystä että joku ajoi parkkiksella perseeseen ja oma auto oli korjauksessa.

Omat miinukset oli
- Range tietenkin. Käytännössä 150km nollakelissä.
- Latausnopeus. AC:kin vain 7.2kW max
- Etuvetoisuus, pito lähti helposti
- Ainakin se yksilö oli "kylmä" eli jostain pääsi vetoa läpi tai lämppärin teho ei ollut tarpeeksi suuri
- Käynnistysnappi
- Hidas
- Tuntui kuin kaasupolkimessa olisi ollut keinotekoinen viive.
- Manuaalinen latausluukku, se jäi auki muutaman kerran. Ja täytyi säätää niiden suojien kanssa.
- Navi oli aika kehno, käytin suosiolla puhelinta
- Tavara ja takamatkustamotila on pieni. Täytyi ottaa takamatkustamoon jotain tavaroita kun ajeltiin työkalujen kanssa. Samat roippeet mahtui helposti kolmosen takaluukkuun
- Tiedonanti on heikkoa. Esim. akun tilaa ei saa prosentteina vaan pitää laskea niistä ihmeen palkeista. Polttisväki ei varmaan osaa sellaisia odottaakaan mutta Teslan jälkeen kovin alkeellista
- Muut puuttuvat ominaisuudet kuten dashcam, sentry, AP, kunnon popit yms.



Plussat
+ Adaptiiviseen vakkariin sai reilusti etäisyyttä


Jos tarvitsee kaupunkiralliin kulkinetta niin varmasti soveltuu hyvin jos sellaisen haluaa. 50/50 että lähtisinkö e-Golfilla vai polttiksella reissuun. Ehkä jos vaihtoehtoina on e-Golf tai karvalakki normi golf niin ehkä ottaisin e-Golfin silti. Sähköllä on mukavampi ajaa.
Noin kriittisesti kun katsot myös kolmosta niin sen negatiivisten asioiden lista on varmasti yhtä kattava verrattuna positiivisiin.
 
No tietysti se paino täytyy saada hilattua ylös, mutta mikä menee ylös tulee myös alas. Toisin kuin pelkällä polttiksella sen potentiaalienergian saa tarvittaessa talteen. Tietysti jos lasketaan kulutus vain johonkin vuoren huipulle ajamisesta, niin saadaanhan se silloin epäedulliseksi hybridille.

Polttomoottorin yksi suurimpia ongelmiahan on siinä että sen hyötysuhde laskee osakuormalla.

VAG plugarilla ajellessa olen välillä huvikseni seuraillut hetkellistä kulutusta, siitä kun näkee mihin suuntaan energiaa kulkee ja mitä kumpikin voimanlähde tekee. Selvästi yrittää optimoida polttiksen hyötysuhdetta ja vaihtelevassa ajossa onnistuu ihan kohtuullisesti.

Kaupunkiajo on se selkein keissi, mutta hyötyä tulee myös mäkisessä maastossa tai hitaammilla mutkateillä missä välillä jarrutellaan ja ajetaan paljon osakaasulla. Tällöin joko nostetaan polttomottorin kuormaa ja siten hyötysuhdetta generoimalla sähköä tai ajetaan pelkällä sähköllä.

Havaintojeni mukaan vanhemmalla bensa-autolla itäisen Suomen mäkiset seututiet tuppasivat nostamaan keskikulutusta, tällä plugarille ne ovat laskeneet sitä.
 
ettei alle 600 WLTP rangella olevaa sähköautoa kannata käytännössä ostaa jos haluaa ajella pidempiä siirtymiä kovassa pakkasessa ilman ylimääräistä säätämistä, miettimistä, lämmityslaitteen sammuttamista ja 40km/h ajamista 80km/h alueella.

Ei tosiaan nappaa nuo puolentoista tunnin välein toistuvat pitkät ruokatunnit, lämpötilan laskeminen ja neljääkymmpiä ajaminen.

Mitä sautoja tuossa 600 WLTP-luokassa on, esimerkkejä?
 
Toi TM juttu on hyvin tehty kieliposkella oleva juttu. Autona heillä on Model 3 Standard range ja WLTP sille on 400+km.

Tuossa selkeästi haluttu tuoda esiin se, että valmistajan antamiin lukemiin ei vaan kannata luottaa sokeasti vaan kokeilla ja katsoa riittääkö kantama itselleen.

Kannattaa lukaista ne kaikki tekstit läpi, ne kyllä perseilee mutta ihan tarkoituksella tuoden näitä epäkohtia esiin kun tavan tallaaja sähkön ostaa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 390
Viestejä
4 489 665
Jäsenet
74 151
Uusin jäsen
Malik

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom