Keskustelua hybridiautoista

No funtsippa, mikä trafiikki suosittujen tankkauspisteiden/kahviloiden kohdalla kesäisin. Normaali polttoainetankkaus kestää n. 2-5minuuttia: siirrä se koko härdelli sähköjohdon varaan ja se töpselihärdelli kestää sen 15-40minuuttia. 1 sähkölataus vie sen 4-10 bensiini/diesel-tankkauksen verran aikaa. Mieti sitten huoltoasemien latauskapasiteettia. On varmasti erittäin stressivapaata lomamatkailua tiedossa ja se ei sitten realisoidu agressiivisena käytöksenä liikenteessä, kun vitutuskäyrä on maksimoitu lataustauolla.... :rolleyes: Liekkö tuo päättäjien tarkoitus saada ihmiset pössytteleen pilveä, että hermot kestää tulevaisuuden latauspistehelvetin(sopisi hyvin nykyhallituksen ideologiaan)..:rofl:

Josko sitten autopilotilla ois ok ajella pikku tötsyissäkin ;)
 
Kumma kun kaikki ajattelevat hiljaisuutta autossa SISÄLLÄ.
Joka ikinen sähköauto on mun mielestä hiljainen ULOSPÄIN.
Vielä kun on kitkat, niin mukavan hiljaista.

Uusissa sähköautoissahan on kyllä keinotekoinen ääni, että muu liikenne kuulisi sähkärin.
 
No funtsippa, mikä trafiikki suosittujen tankkauspisteiden/kahviloiden kohdalla kesäisin. Normaali polttoainetankkaus kestää n. 2-5minuuttia: siirrä se koko härdelli sähköjohdon varaan ja se töpselihärdelli kestää sen 15-40minuuttia. 1 sähkölataus vie sen 4-10 bensiini/diesel-tankkauksen verran aikaa. Mieti sitten huoltoasemien latauskapasiteettia. On varmasti erittäin stressivapaata lomamatkailua tiedossa ja se ei sitten realisoidu agressiivisena käytöksenä liikenteessä, kun vitutuskäyrä on maksimoitu lataustauolla.... :rolleyes: Liekkö tuo päättäjien tarkoitus saada ihmiset pössytteleen pilveä, että hermot kestää tulevaisuuden latauspistehelvetin(sopisi hyvin nykyhallituksen ideologiaan)..:rofl:

Latauspisteitä tarvitaan toki paljon enemmän kuin bensapumppuja. Tähän tapaan: Tesla opens world’s largest Supercharger station, 72 stalls in Shanghai

Oikeasti: 10-80% :rolleyes: Takerrutaan nyt vielä enemmän sun esittämiin mielipiteeseen: montako nuita sähkökikottimia pitää olla? 1 matka-ajoon soveltuva, 1 kaupunkipyöritykseen jne. Kovin on kehitys vetänyt takapakkia, kun 90-luvun Puntolla on voinut kulkea kesälomareissun peräkärryineen tarvittaessa ja ko. Auto on ollut ns. Hinnat alkaen kikkare markkinoilla.

10-80% on toki ongelma ellei akku ole aika iso. Jos tuo 70% riittää yli 200 kilometrin ajoon raskaassakin kelissä niin sitten alkaa olla ihan ok. Osa nykyisistäkin autoista lataa hyvällä teholla yli 80%.

Yksi auto toki riittää ja sen kannattaa sopia myös matka-ajoon. Niinhän se on polttistenkin kanssa, että kakkosauto on usein pienempi kaupunkiauto. Pieniäkin sähköautoja löytyy kyllä ihan kelvollisilla latausominaisuuksilla pitkiä matkoja ajatellen.
 
Jos tuota latauspaikkojen määrää lähtee miettimään ihan töpselissä vietettävän ajan määrällä, niin saadaan seuraavanlaista laskelmaa.

Pitkän matkan talviajossa polttomoottoriautoa täytetään ehkä 700km välein 5min. Sähköautoja ladataan talviajossa suuremman kulutuksen vuoksi 200km välein keskimäärin 40min. Sähköautojen latausaika on oma hiha-arvio, jonka perustan siihen, että seassa on nopeasti latautuvia autoja, mutta myös hitaasti latautuvia autoja ja osa autoista jää roikkumaan letkuun pidemmäksi ajaksi kuin on todellisuudessa tarve (väki esim. syömässä).

Tästä saadaan arvio, että polttomoottoriautoja pitää tankata 7.15min/1000km ja sähköautoja 200min/1000km. Eli sähköautojen pitää olla piuhan päässä 28 kertaa kauemmin kuin polttomoottoriauton.

Jos nykyisellä isohkolla levähdyspaikalla 4 polttoainepistettä on riittävä määrä kattamaan tarvittavan tankkaustarpeen, niin teholatauspisteitä tarvitaan vastaavalla käyttöasteella 4*28 = 112 kpl kyseiselle levähdyspaikalle että "tankintäyttö" kapasiteetti pysyisi samalla tasolla. Saa nähdä kuinka tuollaisten 100 kpl x 100kW latauspisteiden asennukset tulevaisuudessa sitten onnistuu.
 
Jos tuota latauspaikkojen määrää lähtee miettimään ihan töpselissä vietettävän ajan määrällä, niin saadaan seuraavanlaista laskelmaa.

Pitkän matkan talviajossa polttomoottoriautoa täytetään ehkä 700km välein 5min. Sähköautoja ladataan talviajossa suuremman kulutuksen vuoksi 200km välein keskimäärin 40min. Sähköautojen latausaika on oma hiha-arvio, jonka perustan siihen, että seassa on nopeasti latautuvia autoja, mutta myös hitaasti latautuvia autoja ja osa autoista jää roikkumaan letkuun pidemmäksi ajaksi kuin on todellisuudessa tarve (väki esim. syömässä).

Tästä saadaan arvio, että polttomoottoriautoja pitää tankata 7.15min/1000km ja sähköautoja 200min/1000km. Eli sähköautojen pitää olla piuhan päässä 28 kertaa kauemmin kuin polttomoottoriauton.

Jos nykyisellä isohkolla levähdyspaikalla 4 polttoainepistettä on riittävä määrä kattamaan tarvittavan tankkaustarpeen, niin teholatauspisteitä tarvitaan vastaavalla käyttöasteella 4*28 = 112 kpl kyseiselle levähdyspaikalle että "tankintäyttö" kapasiteetti pysyisi samalla tasolla. Saa nähdä kuinka tuollaisten 100 kpl x 100kW latauspisteiden asennukset tulevaisuudessa sitten onnistuu.

Laskelmissa voisi huomioida, että sähköautoon on ladattu kotona ehkä keskimäärin 300 kilometrin ajoon riittävä sähkö. Jossain juhannus- tai perus mökkiviikonloppuliikenteessä moni pääsee ilman välilatausta perille asti. Kauemmas ajaviakin kotilataus auttaa aika paljon, kun mietitään pikalatausaikaa/ajetut kilometrit. PK-seudulta Lappiin ajaisin ehkä mieluiten siten, että ottaisin yhden hotelliyön väliin sellaisessa paikassa, missä voi ladata täyteen AC-latauksella ja kumpanakin ajopäivänä DC-latausta tulisi aika vähän.
 
Julkisten latauspisteiden riittävyyden kannalta kannattaa tunnistaa se ero polttis- ja sähköautoissa, että siinä missä polttikset vievät aina tankatessa kapasiteettia julkisilta pumpuilta, niin valtaosa sähköauton latauksesta hoidetaan yksityisellä latauksella. Jos mökiltä löytyy riittävä latausmahdollisuus, niin voi nekin reissut olla täysin riippumattomia julkisesta kapasiteetista, kunhan välimatka jää rangen piiriin. Mutta tiettyinä päivinä vuodessa voi kysyntä peakata kovasti, jolloin lisäinfra on tarpeellista. Mutta eiköhän sitä tule ajan myötä ihan luonnollisestikin, ja yhdistettynä autojen älyyn, pystytään kapasiteettia käyttämään tehokkaasti.
 
Laskelmissa voisi huomioida, että sähköautoon on ladattu kotona ehkä keskimäärin 300 kilometrin ajoon riittävä sähkö. Jossain juhannus- tai perus mökkiviikonloppuliikenteessä moni pääsee ilman välilatausta perille asti. Kauemmas ajaviakin kotilataus auttaa aika paljon, kun mietitään pikalatausaikaa/ajetut kilometrit. PK-seudulta Lappiin ajaisin ehkä mieluiten siten, että ottaisin yhden hotelliyön väliin sellaisessa paikassa, missä voi ladata täyteen AC-latauksella ja kumpanakin ajopäivänä DC-latausta tulisi aika vähän.

Niin ja tässäkin on oletuksena, että perillä on mahdollisuus ladata. Monilla on ongelmaa saada sovittua latauksesta AsOy:ssa niin ongelmaahan ei ole Lapin vuokramökeillä tai isoilla parkkialueilla huoneistojen ja hotelleiden pihalla. Epäilen että monilla kesämökeilläkään shukoa ihmeellisempää latausmahdollisuutta on ja 2.3 kW teholla ladatessa juuri pe-su saa isomman akun ladattua.
 
Oikeasti: 10-80% :rolleyes: Takerrutaan nyt vielä enemmän sun esittämiin mielipiteeseen: montako nuita sähkökikottimia pitää olla?

Ihan oikeasti, suurin osa sähköautoista on tehty niin, että matka-ajossa tuo on se alue akusta, mikä täyttyy nopeasti. 80-100% lataus on yleensä niin hidas, ettei sitä ole mitään järkeä jäädä odottamaan, vaan jatkaa matkaa, jos ei todella tarvi olla menossa ihan rangen äärirajoille.

Ensi vuonna mallivalikoimat kasvavat taas runsaasti, kyllä sieltä löytyy se yksikin sopiva.
 
Niin ja tässäkin on oletuksena, että perillä on mahdollisuus ladata. Monilla on ongelmaa saada sovittua latauksesta AsOy:ssa niin ongelmaahan ei ole Lapin vuokramökeillä tai isoilla parkkialueilla huoneistojen ja hotelleiden pihalla. Epäilen että monilla kesämökeilläkään shukoa ihmeellisempää latausmahdollisuutta on ja 2.3 kW teholla ladatessa juuri pe-su saa isomman akun ladattua.

Minuakin kiinnostaa, miten Lapin vuokramökkien omistajat suhtautuvat lataamiseen. Teknistä estettä 8A lataukseen ei varmaan useinkaan ole vuokramökeillä. AsOy:n parkkipaikoilla ongelma voi olla teknistäkin sorttia, tosin useammin ehkä asenneongelma. Tuo kesämökin sukohan on aivan passeli ja usein varmaan järjestyisi myös 3,6kW, joka mahdollistaa hieman ajelua viikonlopun aikanakin. Sitten toki huonompi homma, jos mökillä ei ole sähköliittymää.
 
Mielenkiintoista kyllä nähdä millainen rooli tulevaisuuden huoltiksilla on. Itse voisin kuvitella HKI-Kuusamo reissuilla tulevaisuudessa pitää taukoa jossain ihan muualla missä vain sähkärin saa lataukseen ja sapuskaa lautaselle.
 
Pientä päivitystä oman e-208 toimitukseen. Toimitus myöhästyy parilla kuukaudella, koska ekasta tilauksesta jäi autosta pois pari tuikitärkeää lisävarustetta. Auto piti siis tilata uudelleen kun eka oli jo tuotannossa eikä muutos siihen enää onnistunut. Virhe johtui siitä että tilauksen jälkeen, ennen tuotantoa varustelistaus uudistui ja varuste joka oli aijemmin vakiovaruste, muuttui lisävarusteeksi. Maahantuoja ei tätä muutosta ilmoittanut myyjälle, vaikka muut muutokset käytiinkin läpi. Huomasin asian itse vahingossa hieman liian myöhässä. Harmittaa, mutta toisaalta, mikäpä kiire tässä. Enemmän olisi harmittanut, jos oisin saanut auton puuttuvalla varusteella. Siitä ois syntynyt jo sitten vähän erilainen soppa. Jotain pientä kompensaatiota lienee luvassa.
 
Laskelmissa voisi huomioida, että sähköautoon on ladattu kotona ehkä keskimäärin 300 kilometrin ajoon riittävä sähkö. Jossain juhannus- tai perus mökkiviikonloppuliikenteessä moni pääsee ilman välilatausta perille asti. Kauemmas ajaviakin kotilataus auttaa aika paljon, kun mietitään pikalatausaikaa/ajetut kilometrit. PK-seudulta Lappiin ajaisin ehkä mieluiten siten, että ottaisin yhden hotelliyön väliin sellaisessa paikassa, missä voi ladata täyteen AC-latauksella ja kumpanakin ajopäivänä DC-latausta tulisi aika vähän.
Jos laitetaan perspektiiviä asioihin: tuolla ajatusmaailmalla minä joutuisin yöpymään välillä, kun kuljen kotoa työpaikalle. :facepalm: Ei kiitos. Mulle kyllä hyvin riittää antiikkinen polttomoottoritekniikka...
 
Jos tuota latauspaikkojen määrää lähtee miettimään ihan töpselissä vietettävän ajan määrällä, niin saadaan seuraavanlaista laskelmaa.

Pitkän matkan talviajossa polttomoottoriautoa täytetään ehkä 700km välein 5min. Sähköautoja ladataan talviajossa suuremman kulutuksen vuoksi 200km välein keskimäärin 40min. Sähköautojen latausaika on oma hiha-arvio, jonka perustan siihen, että seassa on nopeasti latautuvia autoja, mutta myös hitaasti latautuvia autoja ja osa autoista jää roikkumaan letkuun pidemmäksi ajaksi kuin on todellisuudessa tarve (väki esim. syömässä).

Tästä saadaan arvio, että polttomoottoriautoja pitää tankata 7.15min/1000km ja sähköautoja 200min/1000km. Eli sähköautojen pitää olla piuhan päässä 28 kertaa kauemmin kuin polttomoottoriauton.

Jos nykyisellä isohkolla levähdyspaikalla 4 polttoainepistettä on riittävä määrä kattamaan tarvittavan tankkaustarpeen, niin teholatauspisteitä tarvitaan vastaavalla käyttöasteella 4*28 = 112 kpl kyseiselle levähdyspaikalle että "tankintäyttö" kapasiteetti pysyisi samalla tasolla. Saa nähdä kuinka tuollaisten 100 kpl x 100kW latauspisteiden asennukset tulevaisuudessa sitten onnistuu.

Voisi ehkä vähän kertoa mistä nuo lukemat ovat tulleet. Toistaiseksi tuntuu mutuilulta

Bjornin 1000km testien mukaan Model S LR Ravenilla menee 25 minuuttia kauemmin kuin polttiksella, ja tämä viileämmissä olosuhteissa. Model 3 Performancella menee 30 minuuttia kauemmin kuin poltiksella, mutta tämä on vielä kylmemmissä olosuhteissa testattu. Aika pitkään saa selata tuota listaa että päästään yli 200 minuutin päähän polttiksesta. Jopa energiasyöpöllä ja pienempiakkuisella e-tron 50 mallilla päästään alle 200 minuutin eroon, ja vielä märällä viileällä kelillä.
 
Minuakin kiinnostaa, miten Lapin vuokramökkien omistajat suhtautuvat lataamiseen. Teknistä estettä 8A lataukseen ei varmaan useinkaan ole vuokramökeillä. AsOy:n parkkipaikoilla ongelma voi olla teknistäkin sorttia, tosin useammin ehkä asenneongelma. Tuo kesämökin sukohan on aivan passeli ja usein varmaan järjestyisi myös 3,6kW, joka mahdollistaa hieman ajelua viikonlopun aikanakin. Sitten toki huonompi homma, jos mökillä ei ole sähköliittymää.
Suurin ongelma on varmaan ne 2 tunnin kellokytkimet ja kovat pakkaset, mitkä voi tehdä tuosta lataamisesta mielenkiintoisen kokemuksen.
 
Jos laitetaan perspektiiviä asioihin: tuolla ajatusmaailmalla minä joutuisin yöpymään välillä, kun kuljen kotoa työpaikalle. :facepalm: Ei kiitos. Mulle kyllä hyvin riittää antiikkinen polttomoottoritekniikka...

Et varmaan aja päivittäin tuota väliä? Laitoin tuon väliyöpymisen aika pitkälti sen takia, että olisin varmaan liikkeellä juuri hiihtolomalla tai pääsiäisenä, jolloin laturille pääsyä voi joutua hieman jännittämään. Jos tekisin reissuhommia ja kulkisin pidempää väliä viikottain niin useimpina viikonloppuina tuskin olisi tuota ongelmaa.

Suurin ongelma on varmaan ne 2 tunnin kellokytkimet ja kovat pakkaset, mitkä voi tehdä tuosta lataamisesta mielenkiintoisen kokemuksen.

Aika usein meillä on ollut vuokramökissä ulkopistorasia, josta saa jatkuvasti virtaa...ladannut en ole niin en tiedä olisiko saanut lupaa. Naapurimökissä on kyllä ollut Tesla lataamassa samanlaisesta, mutta en tiedä liekö kysynyt lupaa.
 
Suurin ongelma on varmaan ne 2 tunnin kellokytkimet ja kovat pakkaset, mitkä voi tehdä tuosta lataamisesta mielenkiintoisen kokemuksen.
Kilpailu vuokrauksista sen verta kovaa, että eiköhän siellä parin vuoden sisään mainosteta kilpaa latausmahdollisuuksista, jos se alkaa olemaan valintakriteeri.

Omalla kohdalla lapin matkailu on tavanomaista, kun siellä on meidän oma mökki. Vielä en polttista vaihda, sillä vaikka matkailu teoriassa onnistuisi, sitoo latausmahdollisuudet liikkumista samoille urille varsinkin pohjoisessa harvan verkon vuoksi. Pari vuotta useampi reissu, niin alkaa se parhainkin menu tympimään, jos aina samassa paikassa joutuu tauottaan. Eikä se lapin erämatkailukaan mukavaa ole, kun jossain Nellimissä mietit jo seuraavan 200km ajoja sen mukaan, mistä saa virtaa, etkä sen mukaan missä olisi mukava käydä.
Hybridin taloudellisuus hukkuu itsellä hankintahintaan ja valikoiman kasvaessa arvon putoamiseen. Eikä omilla kriteereillä edes ole vielä kunnolla mitään valikoimaa.
Eikä kyllä innosta sekään täys sähköisissä, että Tampere-Helsinki väli + paikallisajot molemmissa päässä onnistuu vielä harvalla laitteella ilman välilatausta. Tuo on semmoinen matka, että se menee ilman pysähdyksiä tai korkeintaan take-away kahvi mukaan.

Työkaveri tuota väliä ajoi pari vuotta e-Golfilla kun tuli keikkaa. Siinä sitten iltapäivästä istui latailemassa tien päällä klo viiden aikaan, kun muut paineli jo lähellä kotia. Se oli omistautumista.
 
Voisi ehkä vähän kertoa mistä nuo lukemat ovat tulleet. Toistaiseksi tuntuu mutuilulta

Bjornin 1000km testien mukaan Model S LR Ravenilla menee 25 minuuttia kauemmin kuin polttiksella, ja tämä viileämmissä olosuhteissa. Model 3 Performancella menee 30 minuuttia kauemmin kuin poltiksella, mutta tämä on vielä kylmemmissä olosuhteissa testattu. Aika pitkään saa selata tuota listaa että päästään yli 200 minuutin päähän polttiksesta. Jopa energiasyöpöllä ja pienempiakkuisella e-tron 50 mallilla päästään alle 200 minuutin eroon, ja vielä märällä viileällä kelillä.
No ensinnäkin tässä en laskenut 1000km matkaan kuluvaa aikaa, vaan töpselissä/polttoainepumpussa kiinnioloaikaa. Ja laskennalla siis oli tarkoitus laskea, että kuinka paljon niitä latauspisteitä tarvitsee olla siinä vaiheessa kun oikeasti on paljon sähköautoja ja väki matkustaa hiihtolomalla lappiin. Ei sitä kauanko matkanteko sähköautolla kestää, tai mikä on nopein auto matkustaa. Kukaan ei varmaan halua tilannetta, että pitäisi matkustaa lappiin perheen kanssa, mutta saapuessa lähes tyhjällä akulla huoltoasemalle, niin kaikki tolpat on varattuna ja jono tolpille on todella pitkä (jopa useita tunteja, kuten jenkeissä käynyt kun sähköautoja paljon reissussa ja superchargerit paikoin täynnä). Ehkä sähköautokaudella järkevämpää onkin valita autojuna lappiin itse ajamisen sijaan.

Lisäksi Teslabjörnin bensa-autotestissä Björn piti mm. puolen tunnin ruokatauon, vessatauon yms. mikä keinotekoisesti hidastaa bensa-auton aikaa suhteessa sähköautoihin. Sähköautojen mittauksissa tauot on pakko pitää (ja sähköauto on töpselissä), mutta bensa-auton tapauksessa Björn olisi voinut jättää ne pitämättä (taukojen ajan bensa-auto ei varaa pumppua). Jos bensa-autolla lähdettäisiin parasta mahdollista aikaa ajamaan, niin tuosta Björnin ajasta voi helposti ottaa 40min pois, jolloin ero Teslaan kasvaa yli tuntiin. Ja kaikki aja sitä parasta mahdollista Teslaa, vaan on erilaisia autoja, joissa on erilaiset latausnopeudet. Ja sen mukaan ne roikkuvat siinä laturissa lyhyemmän aikaa tai kauemman aikaa.
 
Hybridejä varsinkaan plug-in ei tosiasiassa halua enää kukaan kun sähköautot tästä hiukan kehittyvät. Itse en laittaisi rahojani moiseen kiinni ellei hinta olisi sama tai lähes sama kuin vastaavan bensiinikäyttöisen mallin. Käytetyille bensapeleille löytyy jatkossakin kohderyhmä, ne jotka ajavat pidempiä matkoja ja haluavat tankata autonsa odottamatta akkujen latautumista. Ja tietysti ne jotka kapinoivat sähköautoja vastaan.
Varmaan sama pätee tänään ostettuun sähköautoon vs. 5v päästä valmistettuun.

Voi hinnat romahtaa aika lailla jos akkutekniikassa tehdään jotain isompaa kehitystä => hinta laskee, kapasiteetti ja latausominaisuudet paranevat
 
Saiskohan oman ketjun tälle tulevaisuusmutuilulle? Olis kiva lukea yhdestä ketjusta pelkästään asiaa niistä kulkuneuvoista.

Ihan hyvä idea. Aina kun tulee uusia osallistujia niin jauhetaan samat asiat. Kestääkö sähköverkko, lataus on liian hidasta, latureita liian vähän, liian kallista, range ei riitä ja kaikki muu mutuilu ihmisiltä jotka eivät ole sähköautoon koskeneetkaan
 
Mina matkustan autossa lahes ainoastaan taksin takapenkilla ja busseissa ja kylla kummassakin on sahkoinen voimalinja aivan ylivertainen matkustusmukavuudessa. Varsinkin Diesel bussit ovat aivan jarkyttavia kun on paassyt sahko-bussin makuun. Kiinassa tulee vahan valia sahko taksi kulkuvalineeksi ja on se sellaisessa vaan niin mukava madella liikennevaloista toiseen.
Jaa a. Kerran Turussa olin sähköbussissa ja melko nykivä rotjo sekin kyllä oli. Ei juuri eroa tavalliseen. Jostain syystä melukin oli yllättävän kova. Kaipa niitä on erilaisia, mutta tuo nyt ei ollut mukavuudeltaan yhtään sen parempi.

Oikein yllätyin kun odotin hiljaista ja pehmeää menoa.
 
Onko tuosta Hyundai Ioniq 5:sta tullut vielä mitään uutta infoa? Jossain oli, että auto tulisi myyntiin ensi vuoden alussa, mutta kuinkakohan oikeasti on, kun vielä ei ole autosta kuulunut juuri mitään. Tuo auto kuitenkin on todella kiinnostava omalla listalla, koska odottaa voi todella hyvää todellista rangea, koska jo nuo "ei alusta asti sähköksi" tehdyt mallit ovat todella taloudellisia.
 
Onko tuosta Hyundai Ioniq 5:sta tullut vielä mitään uutta infoa? Jossain oli, että auto tulisi myyntiin ensi vuoden alussa, mutta kuinkakohan oikeasti on, kun vielä ei ole autosta kuulunut juuri mitään. Tuo auto kuitenkin on todella kiinnostava omalla listalla, koska odottaa voi todella hyvää todellista rangea, koska jo nuo "ei alusta asti sähköksi" tehdyt mallit ovat todella taloudellisia.
Ioniq 5 on kyllä kiinnostava. Käsittääkseni julkistus alkuvuodesta (tammi-helmikuu?) ja saatavuus joskus loppuvuodesta.
 
Ihan hyvä idea. Aina kun tulee uusia osallistujia niin jauhetaan samat asiat. Kestääkö sähköverkko, lataus on liian hidasta, latureita liian vähän, liian kallista, range ei riitä ja kaikki muu mutuilu ihmisiltä jotka eivät ole sähköautoon koskeneetkaan
Annan enintään kaksi sivua sille, että jokin näistä aihelmista lähtee alusta käyntiin, kun joku kansantietäjä eksyy ketjuun.

Bubbling under: vetyautot, 30 asteen pakkaset ja akkupalot
 
Pitää varmaan katsoa vielä tuokin kortti ennen kuin päättää minkä auton hommaa seuraavaksi. Ioniq 5 ja Mach-e vahvoilla tällä hetkellä.
Bemarilta tulossa i4 ensivuonna myös mikä ainakin speksien perusteella vaikuttaa varsin lupaavalta. Itse odottelen juurikin sitä ja siihen voisi tarttua jos hinta ei karkaa.
 
Työkaveri tuota väliä ajoi pari vuotta e-Golfilla kun tuli keikkaa. Siinä sitten iltapäivästä istui latailemassa tien päällä klo viiden aikaan, kun muut paineli jo lähellä kotia. Se oli omistautumista.
On kyllä aika onneton akku. Ainakin tuo eka malli. Kun ID.3 käytettävissä oleva on 58kWh sillä keskikokoisella akulla. On se kehitys ainakin vähän mennyt eteenpäin.

"Pienemmällä 26kWh akulla varustettua e-Golfia myytiin vuosina 2014-2016. Päivitetty malli suuremmalla akulla tuli myyntiin vuonna 2017."
"Akun kokonaiskapasiteetti
26.5 kWh
Akun käytettävissä oleva kapasiteetti
24.2 kWh"

Viimeisessä e-Golfissa on 32kWh akku.
 
Bemarilta tulossa i4 ensivuonna myös mikä ainakin speksien perusteella vaikuttaa varsin lupaavalta. Itse odottelen juurikin sitä ja siihen voisi tarttua jos hinta ei karkaa.
Ei taida riittä takakontin tilat tuossa. Muuten varmaan riittäisi, mutta sen verran usein tulee nykyisen farkun kontissa roudattua jotain "korkeaa" että melkein pitää olla farkku tai suv muodoltaan. Ja eiköhän tuon hinta nouse sen verran korkeaksi, että muilta merkeiltä voi valita melkein minkä tahansa mallin.
 
Ei taida riittä takakontin tilat tuossa. Muuten varmaan riittäisi, mutta sen verran usein tulee nykyisen farkun kontissa roudattua jotain "korkeaa" että melkein pitää olla farkku tai suv muodoltaan. Ja eiköhän tuon hinta nouse sen verran korkeaksi, että muilta merkeiltä voi valita melkein minkä tahansa mallin.
alkaen 50k dollaria on arvioitu jenkeissä. se mitä se sitten suomessa maksaa ni jaa-a. Tosin bemareita saa tosi hyvillä liisaridiileillä niin ehkä sellainen sitten.
Tuo että muilta valita minkä tahansa mallin samaan rahaan niin onko se hyvä vai huono juttu?
 
Lisäksi Teslabjörnin bensa-autotestissä Björn piti mm. puolen tunnin ruokatauon, vessatauon yms. mikä keinotekoisesti hidastaa bensa-auton aikaa suhteessa sähköautoihin. Sähköautojen mittauksissa tauot on pakko pitää (ja sähköauto on töpselissä), mutta bensa-auton tapauksessa Björn olisi voinut jättää ne pitämättä (taukojen ajan bensa-auto ei varaa pumppua). Jos bensa-autolla lähdettäisiin parasta mahdollista aikaa ajamaan, niin tuosta Björnin ajasta voi helposti ottaa 40min pois, jolloin ero Teslaan kasvaa yli tuntiin. Ja kaikki aja sitä parasta mahdollista Teslaa, vaan on erilaisia autoja, joissa on erilaiset latausnopeudet. Ja sen mukaan ne roikkuvat siinä laturissa lyhyemmän aikaa tai kauemman aikaa.
Ei ruokatauko ole mitään keinotekoista hidastamista, vaan kyllä se on ihan oikeasti pakollinen ainakin minulle ja n. 95%:lle muista automatkailijoista.

On ihan sama, että onko alla diesel, bensa vai sähköauto. Ruokaa, kahvia ja vessataukoja tarvitaan aina saman verran. Jos sinä et tarvitse, niin etsi omaan käyttöösi realistinen testaaja, meille muille tavallisille ihmisille nuo vessatauot ja syömiset ovat osa matkantekoon käytettyä aikaa.
 
Ei ruokatauko ole mitään keinotekoista hidastamista, vaan kyllä se on ihan oikeasti pakollinen ainakin minulle ja n. 95%:lle muista automatkailijoista.

On ihan sama, että onko alla diesel, bensa vai sähköauto. Ruokaa, kahvia ja vessataukoja tarvitaan aina saman verran. Jos sinä et tarvitse, niin etsi omaan käyttöösi realistinen testaaja, meille muille tavallisille ihmisille nuo vessatauot ja syömiset ovat osa matkantekoon käytettyä aikaa.
Et selvästikään lukenut sitä minun viestiä. Sanoin mielestäni ihan selvästi, että kyse ei ollut siitä, että missä ajassa milläkin autolla 1000km ajaa.
 
Et selvästikään lukenut sitä minun viestiä. Sanoin mielestäni ihan selvästi, että kyse ei ollut siitä, että missä ajassa milläkin autolla 1000km ajaa.
Kyllä minä luin ja ymmärsin, mutta olen vaan aivan eri mieltä siitä, että onko se syömään pysähtyminen keinotekoista hidastamista vaiko ei.
 
Mina matkustan autossa lahes ainoastaan taksin takapenkilla ja busseissa ja kylla kummassakin on sahkoinen voimalinja aivan ylivertainen matkustusmukavuudessa. Varsinkin Diesel bussit ovat aivan jarkyttavia kun on paassyt sahko-bussin makuun. Kiinassa tulee vahan valia sahko taksi kulkuvalineeksi ja on se sellaisessa vaan niin mukava madella liikennevaloista toiseen.
Dieselbussissa ei ole matkustusmukavuuden kannalta mitään vikaa, vaikka teoriassa sähkövetoinen olisi parempi. Käytännössä ero johtuu suunnittelijoiden ja käyttäjien laiskuudesta.

Yleensä ongelmana on huono vaihteisto tai huono kuljettaja. Toivoisin toki muista syistä, että paikallinen linja-autoliikenne sähköistyisi nopeasti. Dieselbussit ovat huomattava hajuhaitta ja hengitysilmaongelma, talvisin myös teeskentelynormien mukaiset. En minä juuri niissä matkusta mutta haistelen.
 
Mielenkiintoista kyllä nähdä millainen rooli tulevaisuuden huoltiksilla on. Itse voisin kuvitella HKI-Kuusamo reissuilla tulevaisuudessa pitää taukoa jossain ihan muualla missä vain sähkärin saa lataukseen ja sapuskaa lautaselle.
Sama rooli valtateiden varsien huoltiksilla on tulevaisuudessa kuin nykyisinkin. Siellä saa sapuskaa lautaselle, karkkipussin ostettua ja käytyä kusella. Etuna huoltoasemilla nyt ja jatkossakin on se, että huoltoasema on tien varrella ja sinne on helppo mennä. Polttoaineen myynti on nykyisinkin sivubisnes, vaikka silläkin tulosta tehdään suurilla volyymeilla. Kiireetön matkailija voi tietenkin poiketa tieltä kaupunkikeskustaan ruokailemaan monipuolisemmin tai johonkin tien lähistöllä olevaan muuhun kohteeseen. Jos nykyisin oikein pitkällä matkalla joutuu väkisinkin tankkaamaan matkan varrella, joudutaan jatkossa lataamaan matkan varrella. Ja tässä asiassa tulevaisuuden valtatiehuoltis palvelee matkailijaa sillä, että on tarjolla iso kenttä latauspaikkoja ja siten latausmahdollisuus jonottamatta ja joutumatta etsiskelemään töpselipaikkaa. Tulevaisuuden sähköautomaailmassa matkailijan entistä vähemmän kannattaa mennä matkan varrelle jäävään kaupunkiin syömään paremmin, kun sieltä on hankalampi löytää latauspaikka.
 
Kyllä pitäisi olla mahdollista ajella jonkin verran viikonlopun aikana, jos yhdestä vaiheesta saa 16A. Jos 8A niin sitten toki aika vähän.
8a on toki aika vähän, vaikka omassa käytössä uskoisin senkin yleensä riittävän, kunhan sitä sähköä olisi aina ja saisi käyttää edes sen kahdeksan ampeerin edestä.

16 on toki enemmän. Pitää kuitenkin huomata, että sehän ei ole sallittu jatkuva kuormitus vakiomallin schuko-rasiasta. Jatkuvalle 16 ampeerille on toki erikseen olemassa vahvistettuja rasioita, ja voihan vastaavassa syötössä käyttää muutakin rasiaa. Tämä on silti ongelma ajatellen latausta ihan vaan jossain mökillä jostain ulkorasiasta. Tosin yleensä tilapäislaturit kai ottavat vähemmän, eli esim. 8-13 ampeeria.
 
Kilpailu vuokrauksista sen verta kovaa, että eiköhän siellä parin vuoden sisään mainosteta kilpaa latausmahdollisuuksista, jos se alkaa olemaan valintakriteeri.

Omalla kohdalla lapin matkailu on tavanomaista, kun siellä on meidän oma mökki. Vielä en polttista vaihda, sillä vaikka matkailu teoriassa onnistuisi, sitoo latausmahdollisuudet liikkumista samoille urille varsinkin pohjoisessa harvan verkon vuoksi. Pari vuotta useampi reissu, niin alkaa se parhainkin menu tympimään, jos aina samassa paikassa joutuu tauottaan. Eikä se lapin erämatkailukaan mukavaa ole, kun jossain Nellimissä mietit jo seuraavan 200km ajoja sen mukaan, mistä saa virtaa, etkä sen mukaan missä olisi mukava käydä.

Lapissa asuvana tuoreena sähköauton omistajana kommentoisin sen verran että viimeisen viiden vuoden aikana latauspisteiden määrä eri puolilla Lappia on lisääntynyt jopa räjähdysmäisesti. Edellisen autonhankinnan aikana viisi vuotta sitten esim. Itä-Lapissa oli yhteensä 0 sähköautojen latauspistettä ja nyt niitä on parissakymmenessä eri paikassa. Lienee myös niin että latauspisteiden asentaminen ei ole rahallisesti hirveän iso panostus ja matkailuyrittäjillä alkaa olla tiedossa se että muutaman asteen lämpötilan nousu ei ole hyvä juttu bisnesten kannalta. Oletettavasti latauspisteitä tulee siis lisää.
 
Norjassa meni sähköautojen myyntiennätykset taas rikki joulukuussa. Sähköautoja myytiin joukukuussa peräti 14366 kappaletta. Aiempi ennätys 11609 oli maaliskuussa 2019 kun ensimmäiset Model 3:t toimitettiin ja syyskuussa 2020 myytiin 10564 kappaletta. Vertailun vuoksi suomessa myydään uusia henkilöautoja yhteensä keskimäärin 8000kpl kuukaudessa ja Norjan asukasluku on hieman pienempi kuin suomessa. Uudistunutta Model 3:sta myytiin joulukuussa erityisen paljon, enemmän kuin koko aiempana vuonna yhteensä. Viime vuoden kolme myydyintä autoa norjassa oli: 1. Audi e-Tron, 2. VW ID.3, 3. Tesla Model 3.

Saattaa olla, että tänä vuonna kun sähköautovalikoima entisestään paranee, niin vuodesta 2022 eteenpäin norjassa ei enää polttomoottoriautoja käytännössä enää myydä (kuin lähinnä marginaalinen määrä).
 
Me oltiin just Ukkohallassa joulu ja vuokramökissä oli latausasema. Helpotti kyllä elämää kun ei tarvinnu alkaa selvitellä mökin omistajan kanssa että saako jostain pistorasiasta ladata ja Ukkohallassa ei näyttänyt olevan edes type2 latauspisteitä missään. Tais olla 11kw latauslaite josta Ioniq kylläkin osasi hyödyntää vain 3.6kw mutta tuo oli aivan riittävä.
 
Suunnitelmissa olisi ottaa skodan etec octavia. Onko noista kevyt hybrideistä mihinkään vai kannattaako suoraan katsella ladattavan perään? Onko tuossa kevythybridissä merkittäviä kulutuksellisia eroja polttomoottori versioon verrattuna?
 
nähtävästi ladattavassa mallissa on korkeahko kulutus kun akku tyhjä:



Sitten taas 1.5 mikrohybridi on pitkässä ajossa huomattavasti taloudellisempi. Eli ajosuoritteesta kiinni minkälainen lopulta on järkevä. Tuo lataushybridi sokaisee uutuudenviehätyksellään, mutta käytäntö on sitten eri juttu, saako kaikkien latausasemien virittelyn sun muun jälkeen oikeasti mitään taloudellista hyötyä siitä.
 
Suunnitelmissa olisi ottaa skodan etec octavia. Onko noista kevyt hybrideistä mihinkään vai kannattaako suoraan katsella ladattavan perään? Onko tuossa kevythybridissä merkittäviä kulutuksellisia eroja polttomoottori versioon verrattuna?
Tässä yhden Youtube-kanavan kulutustestejä kevythybridi-Golfista, jossa siis sama moottori (Yaris testi, jossa mukana myös Golfin lukemat). Ainoastaan hitaassa kaupunkiajossa jää Toyotan hybrideille, mutta kaikessa muussa sitten voittaa.

Kevyt-hybridissä toki se hyvä puoli, että "tietää mitä saa" kulutuksen suhteen, eikä tarvi vaivailla päätä latailun kanssa tai yrittää ajella autoa ilman ilmastointia tai lämmitystä, että saa venyteltyä sähkörangea. Ikäänkuin huolettomampi ajelun suhteen, vaikka ahkera lataaja toki saa plugin-hybridin kuluttamaan vähemmän.

Untitled-1.png
 
Viimeksi muokattu:
Dieselbussissa ei ole matkustusmukavuuden kannalta mitään vikaa, vaikka teoriassa sähkövetoinen olisi parempi. Käytännössä ero johtuu suunnittelijoiden ja käyttäjien laiskuudesta.

Yleensä ongelmana on huono vaihteisto tai huono kuljettaja. Toivoisin toki muista syistä, että paikallinen linja-autoliikenne sähköistyisi nopeasti. Dieselbussit ovat huomattava hajuhaitta ja hengitysilmaongelma, talvisin myös teeskentelynormien mukaiset. En minä juuri niissä matkusta mutta haistelen.
Kyllä noissa diesel busseissa meteli (sisä ja ulko) on ongelma.
 
nähtävästi ladattavassa mallissa on korkeahko kulutus kun akku tyhjä:



Sitten taas 1.5 mikrohybridi on pitkässä ajossa huomattavasti taloudellisempi. Eli ajosuoritteesta kiinni minkälainen lopulta on järkevä. Tuo lataushybridi sokaisee uutuudenviehätyksellään, mutta käytäntö on sitten eri juttu, saako kaikkien latausasemien virittelyn sun muun jälkeen oikeasti mitään taloudellista hyötyä siitä.


Minun on vaikea ymmärtää miten mikrohybridi voi olla pitkässä ajossa taloudellisempi kuin plugari, mistä kulutusero tulee? Akun paino ei selitä tuota ainakaan.
 
Minun on vaikea ymmärtää miten mikrohybridi voi olla pitkässä ajossa taloudellisempi kuin plugari, mistä kulutusero tulee? Akun paino ei selitä tuota ainakaan.
Olisiko tuossa jotain testausongelmaa? Itsellä ainakin -17 passatissa jos akun ajaa tyhjäksi niin auto alkaa sitä lataamaan vähän aina polttiksella, eikä pelkästään jarrutusenergiasta. Onkin tullut tavaksi ajella sitten niillä reissuilla kun akku tyhjenee niin akku tyhjäksi vasta loppumatkasta.
Jos kulutukset kiinnostaa niin uudeltamaalta kuhmoon eilisessä paskakelissä eli lumipyryä ja nollan tai vähän alle säässä auton ilmoittama kulutus oli 5,9l satasella. Keskinopeus oli 63km/h ja matka n600km.
 
Jatkan vielä tuohon kevythybridimoottoriin liittyen, että tuossa aiemmin tähän ketjuun laitoin Skoda RS IV:n kulutuslukemat ja siellä akku tyhjänä saman kanavan tekemät kulutuslukemat oli alla olevat. Eli tuossa kulutukset kun ajetaan ilman lataamista saman konsernin pluginilla ja kevyt-hybridillä.

Kulutus tyhjällä akulla Octavia plug-in:
eco city: 4.5 l/100 km
90 km/h (56 mph): 5.1 l/100 km
120 km/h (75 mph): 6.6 l/100 km
140 km/h (87 mph): 8.1 l/100 km

Kulutus Golf kevyt-hybrid:
eco city: 4.9 l/100 km
90 km/h (56 mph): 4.1 l/100 km
120 km/h (75 mph): 5.6 l/100 km
140 km/h (87 mph): 6.7 l/100 km
 
Suunnitelmissa olisi ottaa skodan etec octavia. Onko noista kevyt hybrideistä mihinkään vai kannattaako suoraan katsella ladattavan perään? Onko tuossa kevythybridissä merkittäviä kulutuksellisia eroja polttomoottori versioon verrattuna?
Ladattava olisi tehokkaampi, mutta en ole kyllä itse vertaillut noita kahta mallia. Skodan hinnastoa en katsonut, mutta Seatilta vilkaisin.

Halvin 1.5 moottori 5.6 litran kulutus. Kun taas 1.4 ladattavalla akku tyhjänä 6.1 litran kulutus. Ootko tuota Seatia harkinnut, vai mikä tekee Skodasta halutumman?

Screenshot_2021-01-01-11-38-58-24_e2d5b3f32b79de1d45acd1fad96fbb0f.jpg

Edit:
Skodan hinnastossa ei ollut kulutusta akku tyhjänä.

Ja ladattavassa on yksi vaihde vähemmän, 6 vs 7.
 
Viimeksi muokattu:

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 431
Viestejä
4 490 821
Jäsenet
74 157
Uusin jäsen
mursu-90

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom