Keskustelua hybridiautoista

Mut joo, en mä alunperin halunnut kuin todeta, että ei se ihan tosta vaan sähköautoisteta kaikkia lähiöiden parkkipaikkoja.

Toisaalta ei ole realistista ajatella että lähiöt on täynnä sähköautoja ihan heti. Nyt myytävillä polttiksilla ajetaan vielä 20v päästä ja niitä tullaan myymään vielä pitkään.
 
Sanoisin että latausinfra estää täyssähköisiä tulemasta ns. koko kansan autoiksi. Ei ne 70/80-luvun kerrostalojen lämpötolpat+sähkökeskukset kestä sitä että siellä 15-30 sähköautoa lataa (lähes) yhtäaikaa yön yli.

Johtuu tietysti siitä mitä prosenttiosuutta paikoista tuo 15-30 sähköautoa edustaa, mutta niin pitkään kun se edustaa luokkaa max 30% paikoista tuo ei ole vielä oikeastaan minkäänlainen ongelma edes nykyisille piuhoille, eikä sen kapasiteetin kasvattaminen ole erityisen vaikeaa.

Ja tämä kuvattu prosessi on sinusta triviaalia? Laajamittainen kapasiteetin kasvatus on kaikkea muuta kuin helppo juttu valmiiksi rakennetuissa ympäristöissä. Kysehän ei ollut yksittäisen taloyhtiön halusta vaan että kaikki haluaa. Siinä ei tilaus paina yhtään mitään, jos riittävää kaapelia ei pystytä toimittamaan tai runkoverkosta loppuu paukut.

Ainoa vaan, että se (nykyinen ja vähän nykyisestä paranneltukin) sähköverkko nimenomaan ei kestä, jos ja kun laajamittaisesti aletaan sähköautoilemaan. Puuttuu pari ydinvoimalaa noin ihan niinku alkuunsa... Runkoverkoissakin voi olla jotain pientä, jos suurennuslasilla.

Kapasiteetin kasvatus on yleisesti hyvin yksinkertaista, riittää että muuntamoja päivitetään, omakotitalojen syötöt ovat pääsääntöisesti aika rankasti ylimitoitettuja, isoissa kerrostaloyhtiöissä syötön mitoitus voi olla tiukempi, mutta jos uuden kaapelin kaivaminen on työlästä voidaan nykyisen syötön tehonkesto helposti tuplata muuntajalla. Lisäksi nykyisellään sähkönkulutus on yöaikaan muutenkin huomattavasti vähäisempää, joka tekee tuollaisten muutosten tarpeesta entistäkin vähäisempiä.

Nykyisin käytettävien liikennepolttoaineiden energiasisällöstä voidaan laskea että valmistuva uusi olkiluodon ydinvoimala tuottaa yksinään riittävästi energiaa sähköiselle liikenteelle.

Sähköautojen suurin pullonkaula on pikalataaminen, johon ei ole olemassa mitään kunnollista järkevää ratkaisua. Älytön määrä latauspisteitaä tietysti tavallaan ratkaisee tuon, mutta taloudellisesti se ei ole järkevä ratkaisu.
 
Ol3:n laskeminen tuotantoon on vähän sama kuin OP:n bonukset. Paperilla näyttää hyvältä, mutta todellisuudessa samaa lukua ei voi laskea montaa kertaa. Ei se paljoa lämmitä, että saadaan tuontisähköä korvattua omalla tuotannolla. En sitten tiedä onko minulla työn puolesta hämärtynyt näkökulma, mutta pelkkää ratkaistavaa ongelmaa minulle tulee esityksissä vastaan. Ja kun ideointi tuntuu keskittyvän lähinnä maksimirahastukseen, niin eipä tuo hyvältä näytä. Tai triviaalilta.
 
[...]
Sähköautojen suurin pullonkaula on pikalataaminen, johon ei ole olemassa mitään kunnollista järkevää ratkaisua. Älytön määrä latauspisteitaä tietysti tavallaan ratkaisee tuon, mutta taloudellisesti se ei ole järkevä ratkaisu.
Juhannusliikenne 7-10v päästä voi olla mielenkiintoinen ongelma. Jonossa pukkaa sähköautoja ja kaikki pitäisi ladata 300 - 500 km etäisyydellä pääkaupunkiseudulta. Onko ratkaisu isot valtakunnan verkon kuormantasausakut sijoitettuna huoltoasemille, joilla pikaladataan ruuhkaviikonloppuina autoja? Siirrettävät pikalatausasemat isoilla varastoakuilla? Vai lähteekö kaikki täysillä akuilla ja ruuhka hajaantuu ennen lataustarvetta.
 
Viimeksi muokattu:
Ol3:n laskeminen tuotantoon on vähän sama kuin OP:n bonukset. Paperilla näyttää hyvältä, mutta todellisuudessa samaa lukua ei voi laskea montaa kertaa.

Missä yhteydessä "saman luvun voi laskea monta kertaa"? Ja miten se on eri esim. OP:n bonusten kanssa? Ainakin mulla ne bonarit pienentää suoraan vakuutusmaksuja, jotka pitäisi maksaa rahalla. Ja kun sen rahan voi laskea vain yhteen kertaan, niin nyt sitä ei tarvi laskea sinne vakuutuksiin (niin paljoa), joten sen voi kertaalleen laskea vaikka OLUEEN.
 
Reilu kuukausi nyt takana vm.2017 GTE Passatilla (variant). Kaupungissa asun ja työskentelen, joten käytännössä ma-pe ajelut sujuvat sähköllä ja polttomoottori starttailee viikonloppu reissuilla. Tyytyväinen olen lukemiin :smile:

2jniSjbh.jpg
 
Juhannusliikenne 7-10v päästä voi olla mielenkiintoinen ongelma. Jonossa pukkaa sähköautoja ja kaikki pitäisi ladata 300 - 500 km etäisyydellä pääkaupunkiseudulta. Onko ratkaisu isot valtakunnan verkon kuormantasausakut sijoitettuna huoltoasemille, joilla pikaladataan ruuhkaviikonloppuina autoja? Siirrettävät pikalatausasemat isoilla varastoakuilla? Vai lähteekö kaikki täysillä akuilla ja ruuhka hajaantuu ennen lataustarvetta.

Tämä huolettaa minuakin jossain määrin. Suurin osa varmaan lähtee täydellä akulla ja ruuhka kyllä hajaantuu esim. vitostiellä n. 200km:n päässä Helsingistä. Oma juhannusmatkani on yleensä 650km/suunta eli lataustarvetta olisi, mutta jos oletetaan että sähköautojen kunnolla yleistyessä minimiakku on n. 60 kWh niin varsin moni pääsee mökilleen ilman latausta tai hyvin lyhyellä välilatauksella.

Ol3:n laskeminen tuotantoon on vähän sama kuin OP:n bonukset. Paperilla näyttää hyvältä, mutta todellisuudessa samaa lukua ei voi laskea montaa kertaa. Ei se paljoa lämmitä, että saadaan tuontisähköä korvattua omalla tuotannolla.

Omaa tuotantoa on jo nyt reservissä ainakin yhden ydinvoimalan verran lähes aina. Sähköä ostetaan ulkomailta vain koska se on halvempaa, mutta esim. kaasuturbiineilla saisi kyllä sähköautoilijan näkökulmasta ihan kohtuullisen hintaista sähköä jos tuonti loppuisi.
 
Omaa tuotantoa on jo nyt reservissä ainakin yhden ydinvoimalan verran lähes aina. Sähköä ostetaan ulkomailta vain koska se on halvempaa, mutta esim. kaasuturbiineilla saisi kyllä sähköautoilijan näkökulmasta ihan kohtuullisen hintaista sähköä jos tuonti loppuisi.
Mistä sä sit otat sen varavoiman, jos reservit olisi jo jatkuvassa käytössä?
 
No mikä se ratkaistava ongelma on?
- Sähkön tuontikanavat on kunnossa
- kohta viimeinkin saadaan toivottavasti OL3 tulille
- autoja ladataan pääasiassa öisin jolloin on ihan sama verkon kannalta muutenkin
- kantaverkossa ei ole tiedossa mitään ongelmia ja siellä pyörii hyvin investoinnit etukäteen
- jakeluverkossa pyörii investoinnit kokoajan etukäteen
- sähköasemapuolella pyörii investoinnit etukäteen
- asuinalueilla uusitaan kaapeleita sitä mukaa kun kapasiteettia tarvitaan, normaalia liiketoimintaa
- vanhoissa taloissa tulee sähköremontti muutenkin vastaan jossain kohtaa
- vaikka sähköremppaa ei tarvis tehdä, niin parkkipaikka on varmaan helpoin paikka ampua auki ja vetää varaukset tai kaapelit

Missä se ratkaistava ongelma nyt on? Ihan oikeasti, missä?

Sähkö ei tule loppumaan kesken. Siitä pitää markkinatalous huolen. Suorastaan naurettavaa sanoa että verkkoyhtiö myisi eioota kun joku haluaa nostaa liittymän kokoa. Sehän on niiden ydinliiketoimintaa :D
Markkinatalous ei rakenna uutta yhtään nopeammin kuin on mahdollista ja koska tarve tulee ensin, niin ollaan jo kusessa. Energia-alalla oikea aikayksikkö on vuosikymmen. Mutta muistutan nyt vielä, että tässä ollut kyse siitä mikä on mahdollista ja mikä ei. Vaan onko toteutus triviaalia vai ei.

Mut jatketaan autoista. Tällä foorumilla sähköntuotannon pohtimisesta mulle ei makseta (varsinkaan iltaisin :whistling:).
 
Juhannusliikenne 7-10v päästä voi olla mielenkiintoinen ongelma. Jonossa pukkaa sähköautoja ja kaikki pitäisi ladata 300 - 500 km etäisyydellä pääkaupunkiseudulta. Onko ratkaisu isot valtakunnan verkon kuormantasausakut sijoitettuna huoltoasemille, joilla pikaladataan ruuhkaviikonloppuina autoja? Siirrettävät pikalatausasemat isoilla varastoakuilla? Vai lähteekö kaikki täysillä akuilla ja ruuhka hajaantuu ennen lataustarvetta.
Ei sähkön riittävyydessä mitään ongelmaa ole, vaan niiden latauspisteiden..
(Itseasiassa tuo juhannusruuhkan aika lienee sellainen jolloin noin yleisesti sähkönkulutus mataa koko vuoden pohjalukemissa.)

Ei niitä latauspisteiden määrää voida mitoittaa tuollaista kerran vuodessa tapahtuvaa ruuhkahuippua varten... Tai voidaan tietysti, mutta se ei ole taloudellisesti mielekäs ratkaisu.

Itse sähkön riittävyys ei tule olemaan ongelma, koko sähköverkon tasolla nuo sähköautot eivät ole niin merkittävä lisäys, jonka lisäksi ne sähköautot eivät ilmesty sinne verkkoon yhdessä yössä, vaan siirtymä kestää kuitenkin vuosikymmeniä.
 
Mistä sä sit otat sen varavoiman, jos reservit olisi jo jatkuvassa käytössä?

Noita saa kyllä aivan kohtuulliseen hintaan lisää, jos käyttöä tulee enemmänkin. Löysin pikaisella googlauksella, että maksavat n. 300e/kW isommassa kokoluokassa. Voimalaitosmaailmassa toimii periaate: halpa laitos, kallis polttoaine ja kallis laitos, halpa polttoaine. Kysyntäjousto voi toki olla järkevämpi vaihtoehto, jos tulee jokin yllättävä tilanne...uskoisin että on olemassa suunnitelmat siitä, mitkä tehtaat ajetaan alas jos sähkö meinaa loppua.
 
Ei sähkön riittävyydessä mitään ongelmaa ole, vaan niiden latauspisteiden..
(Itseasiassa tuo juhannusruuhkan aika lienee sellainen jolloin noin yleisesti sähkönkulutus mataa koko vuoden pohjalukemissa.)

Ei niitä latauspisteiden määrää voida mitoittaa tuollaista kerran vuodessa tapahtuvaa ruuhkahuippua varten... Tai voidaan tietysti, mutta se ei ole taloudellisesti mielekäs ratkaisu.

Itse sähkön riittävyys ei tule olemaan ongelma, koko sähköverkon tasolla nuo sähköautot eivät ole niin merkittävä lisäys, jonka lisäksi ne sähköautot eivät ilmesty sinne verkkoon yhdessä yössä, vaan siirtymä kestää kuitenkin vuosikymmeniä.
En tuossa sähkön riittävyyttä valtakunnallisella tasolla epäillyt, vaan miten järjestetään siirtokapasiteetti ja töpselit tulevaisuuden ruuhkahuppuihin maakuntiin. Uskon että tämä ongelma ratkeaa kyllä ajan mittaan markkinavoimien avulla. Kymmentä teholatauspaikkaa kohti pitäisi olla megawatin siirtokapasiteetti, joka akkujen kehittyessä ja halventuessa voisi olla järkevämpää ottaa varastosta, kuin rakentaa pysyvästi piuhoilla.
 
Eiköhän noita tungeta merkkinoille silmät ja suut täyteen noiden päästörajojen alitusvaatimusten takia.

Eurooppalaiset merkit on kyllä pelannut itseään altavastaajiksi omalla kotimarkkinallaan CO2 fleet rajojen myötä ja nyt on kiire saada täysähköä ja blugaria markkinoille + pönkittää kilpailukykyä hankintatukien muodossa loppupeleissä veronmaksajien rahoilla. Erityisesti Toyota voi nyt lähivuodet keskittyä kannattavaan bisnekseen painamalla 30 Yaris hybridiä (Ranskan tehtaalla) yhden Mii Electricin vaatimalla akkukapasiteetilla ja mutuilen, että paremmalla katteella. Tuon myyntilappusen mukaan Yariksen WLTP päästöt olisivat 85g/km eli saavat laskettua suurempien autojen päästöjä 10g/km myytyä Yarista kohti? Prébrochure Nouvelle Yaris 02 2020—page 4 Suuremmista paremman katteen autoista lähdetään sitten pikkuhiljaa Rav4 ja (Mazda) CX30 sähköistyksellä.

Ranskassa Premiere Edition lasikatolla, hud näytöllä, JBL audiolla ennakkotilauksessa 23500e:lla. Tuo näyttäisi olevan siis korkein varustelutaso, muita hintoja ei ole vielä julkistettu. Onhan tuo nyt ihan hyvin varusteltu kaupunkiauto kohtuu hintaan.

2018 myynneistä pienimmillä päästöillä ovat Toyota ja Hyundai: Ensimmäinen bensahybrideillään, jälkimmäinen luultavimmin blug in + sähkömalleilla. Toyota on kimpassa pienemmän Mazdan kanssa ja Hyundai tietysti KIA:n.

 
Juhannusliikenne 7-10v päästä voi olla mielenkiintoinen ongelma. Jonossa pukkaa sähköautoja ja kaikki pitäisi ladata 300 - 500 km etäisyydellä pääkaupunkiseudulta. Onko ratkaisu isot valtakunnan verkon kuormantasausakut sijoitettuna huoltoasemille, joilla pikaladataan ruuhkaviikonloppuina autoja? Siirrettävät pikalatausasemat isoilla varastoakuilla? Vai lähteekö kaikki täysillä akuilla ja ruuhka hajaantuu ennen lataustarvetta.
Luulen että latausvuoroja pääsee ruuhkaviikonloppuina varaamaan. Varaat itsellesi latauksen 17.30-18.00 juhannuksen aatonaattona, ja tähtäät sitten ajot sen mukaan. Kun ruuhkapäivä lähestyy ja slotit alkaa loppumaan, hinnat nousee samaan tyyliin kuin lentoliput halpalentoyhtiöillä. Latausoperaattorit näkee mitkä latauspaikat on täynnä ekana, ja tilaavat niille varavoimaa ja lisälatureita.

Vähän synkkää kun vien autoilun spontaaniuden, mutta toisaalta eipähän tarvi jonottaa latausvuoroja.
 
Ei oo enää paluuta bensiksiin. Tuo Mii on niin mukava auto ajella ja Volt vaihtunee myös heti täyssähköön jahka seillaisen tulee riittävän edullises min 350 km rangella ja vetokoukkulla. Ei varmaan kyllä mene montaa vuotta tällä kehitystahdilla.
 
Viimeksi muokattu:
Vähän synkkää kun vien autoilun spontaaniuden, mutta toisaalta eipähän tarvi jonottaa latausvuoroja.

Tähän täytyy kyllä sanoa, että olen paljon spontaanimmin lähteny autoilemaan Miillä, kuin bensiksillä. Ehkä se liittyy tuohon olemattomaan matkustamisen hintaan, mikä Miillä on noin 2,3 €/100 km, kun pelkkä energiakulu lasketaan.
 
Naurettavaa väittää etteikö Suomessa infra pysyisi perässä. Varsinkin kun muutos ei ole mikään naps ja miljoona sähköautoa vaan hyvin pitkän ajan muutos. Ihan samalla tavalla sitä tie ja huoltamo verkostoa on muokattu vuosikymmenien saatossa liikenteen muuttuessa. Eikä ne kaupungitkaan ole mitään lukkoon lyötyjä paketteja. Muutoksia tehdään koko ajan kuten ennenkin. Varmaan olisi joskus pidetty naurettavana ettei voida rakentaa viemäriverkostoa saati uusia sitä. Eikä ne syötökaapelitkaan ole ikuisia, kaikella nykyisellä tekniikalla on joku elinkaari.

En myöskään usko mihinkään latausvuoroihin. Jos on joku solmupaikka niin siellä on nyt jo se lato abc parin sadan auton parkkipaikalla. Jos kysyntää riittää niin sitten siinä on 100 latauspaikkaa tarpeentullen. Uskoisin kyllä, että akkuteknologia ottaa aika isoja harppauksia seuraavien vuosikymmenien kuluessa, joten turha lukittautua johonkin nykyiseen ratkaisuun.

Tuli aamusta heitettyä sälli leikkaamaan ruohoa kuivanmaan mökille missä ei kyllä koskaan käydä. Sähköllä pääsin juuri edes takaisin 61km. Aika tarkallee nolliin meni kilometrit, mutta silti näyttää jättäneen 15% akkuun. Lataus täyteen näyttää 3h 40min 16A:lla. Kwh kulutuksesta ei tietoa kun Optima ei moista näytä. Keskinopeudesta ei hajuakaan 80 aluetta pääasiassa. Ihan tyytyväinen vieläkin 110tkm rullattun lukemiin.

Mikä mahtaa olla syynä kun perätilan 12v pistorasiasta tämä: Ilmapumppu 230V ei jaksa käynnistyä, yritää kyllä, mutta ei saa kierroksia kerättyä täyteen? Invertterinä tällänen: Duracell 175 W invertteri 2 x pistoke 2 x USB 2,4A | Motonet Oy 12v rasissa lukee 180W. Edessä olevassa rasissa sama 180W teksti ja siitä pelittää ihan ok. Jos ei toimisi kummassakaan niin veikkaisin pumpun käynnistysvirtaa liian isoksi invertterille, mutta nyt vika näyttäisi jäävän autoon. Voiko olla niin ohkaset kaapelit vedetty taakse, että tulee jännitehäviötä ja invertteri katkoo kun laskee jonkun kriittisen pisteen alle.
 
Eikös se pumpun sähkömoottori voi ottaa hetkellistä startissa jopa 6x nimellisvirran (600W)? Luulisi auton syöttö tuohon speksiin menevän, mutta invertterissä max 175w ei riitä.

Edit. Liian nopea vastaus puolet casesta lukematta. :) Onko Optimassakin kaksi töpseliä edessä vierekkäin? Jos niillä on yhdessä vähän vahvempi syöttö.

Ja molemmissa caseissa auto "käynnissä?"
 
Viimeksi muokattu:
Sanoisin että latausinfra estää täyssähköisiä tulemasta ns. koko kansan autoiksi. Ei ne 70/80-luvun kerrostalojen lämpötolpat+sähkökeskukset kestä sitä että siellä 15-30 sähköautoa lataa (lähes) yhtäaikaa yön yli.
70-80-lukujen taloissa ongelmaksi saattaa muodostua parkkipaikan johdotus, mutta uudemmissa yhtiöissä myös sähköliittymän koko. Suurin ongelma tuntuu silti olevan ymmärrys sähköautojen lataustarpeesta. Miksi kaikille pitäisi saada pikalataus omaan tolppaan vaikka vain harvalla on tähän tarvetta. Keskimääräisen työmatkan verran lataa helposti yön aikana hitaallakin latauksella.
 
No miten sen nyt ottaa. Tuollaisella mielestäsi sähköautoksi kelpaamattomalla autolla ollaan ajeltu noin 4,5v ja 80000 km. Sähköön on mennyt noin 1600€. Eikä ole harmittanut pätkääkään, päinvastoin

Päivittäisen ajosuoritteen sopiminen on hankittavalle autolle tärkein ominaisuus. Ei mikään luku yksinään.
Täällä myös käytössä tuollainen vanhempi, vm 2014 Leaf. Rumahan tämä on, ei siitä mihinkään pääse. :) Mutta kun osuu niin hyvin omaan ajoprofiiliin...
Tämän kahden vuoden omistussuhteen aikana on kilometrejä kertynyt n. 43000 ja sähköön on mennyt ~900€. Varsinaisia vikoja ei ole ollut, mutta etuakselille vaihdatin uudet jarrupalat. Lisäksi kesä- ja talvirenkaat jouduin uusimaan... niin ja pari ajovalopolttimoa. Siinäpä ne.
 
Eikös se pumpun sähkömoottori voi ottaa hetkellistä startissa jopa 6x nimellisvirran (600W)? Luulisi auton syöttö tuohon speksiin menevän, mutta invertterissä max 175w ei riitä.

Edit. Liian nopea vastaus puolet casesta lukematta. :) Onko Optimassakin kaksi töpseliä edessä vierekkäin? Jos niillä on yhdessä vähän vahvempi syöttö.

Ja molemmissa caseissa auto "käynnissä?"

Tämä ei anna virtaa oikein mihinkään jos ei ole auto päällä. Radiokin sammuu parin minuutin jälkeen.

Edessä tupakinsytytin + usb, takapenkillä sama ja kontissa vaan tupakinsytytin. Kaikkiin kolmeen ryhmään oma 20A sulake.
 
Nämä "miljoona ihmistä 1000km mökille Juhannuksena tunnin lataustauoilla"-jutut alkavat kuulostaa klassiselta kusematta lappiin purjevene perässä.

"Keskimääräinen mökkimatka on 91 kilometriä. Mediaani, eli puolet mökkimatkoista, on vain 38 kilometriä."

Eikä siellä latureilla tarvitse koko päivää viettää. Käykää huviksenne katsomassa vaikka Vierumäellä. Empiiristen havaintojeni mukaan ei siinä kukaan pyi montaa minuuttia.

Mökkimatkoja en pitäisi ongelmana. Ne on ennustettavia ja ihmiset hankkii todennäköisesti sellaisen auton että pääsee isommin latailematta. Latausinfraa myös kannattaa mitoittaa näitä varten koska kysyntää on ison osan vuodesta. Uskon että talviloma ja sukulointi reissut pyhien aikaan on isompi ongelma. Monet joutuu tekemään ne samaan aikaan (koulujen lomat) ja matkat pidempiä jolloin useamman on pakko ladata matkalla.

Toinen puoli asiassa on että jos perheessä on pienempiä lapsia, ei taukoja suunnitella auton vaan lasten ehdoilla. Usein ne pysähdykset myös tulee lyhyellä varoituksella :) Muutenhan sellaiset 20-30min tauot olisi erinomainen tilaisuus ladata, mutta silloin pitäisi (pika)latureita oikeasti olla joka huoltoasemalla ja levähdyspaikalla.
 
En tuossa sähkön riittävyyttä valtakunnallisella tasolla epäillyt, vaan miten järjestetään siirtokapasiteetti ja töpselit tulevaisuuden ruuhkahuppuihin maakuntiin. Uskon että tämä ongelma ratkeaa kyllä ajan mittaan markkinavoimien avulla. Kymmentä teholatauspaikkaa kohti pitäisi olla megawatin siirtokapasiteetti, joka akkujen kehittyessä ja halventuessa voisi olla järkevämpää ottaa varastosta, kuin rakentaa pysyvästi piuhoilla.

Sähköä siirrellään suomessa päästä toiseen, ne voimalinjat kulkevat nimenomaan maakuntien läpi.. siellä maakunnissa jopa tuotetaan sähköä.

Joku megawatin siirtokapasiteetti ei loppujenlopuksi ole mikään ihmeellinen..

Tosin eihän tuollainen välivarastokaan teknisesti tai taloudellisesti niin hölmö ajatus ole.. Ei sitä ole mitään tarvetta tehtä li-ion akustolla, vaan sinne voidaan laittaa vaikka jumalattoman kokoinen lipeäakku.. Samalla se toimisi myös muutenkin verkon varmuusvarastona, eikä se akku edes vastaavalla tavalla menisi iän myötä piloille.
 
Nyt on zencarin laturi caravan pistokkeen kanssa tallissa kiinni. Saa tarvittaessa 16 ampeerilla ladattua jos tarvii nopeammin saada virtaa sisään. Saa normikäytössä kököttää vaikka 10A asennolla kun riittää meidän normi ajossa hyvin lataamaan yön yli tuolla teholla. Aivan nollista täyteen lataus noin 9 tunnissa tuolla.
 

Liitteet

  • C63BF0EB-3906-4A8E-8148-97076399F0CE.jpeg
    C63BF0EB-3906-4A8E-8148-97076399F0CE.jpeg
    303,9 KB · Luettu: 89
Täällä myös käytössä tuollainen vanhempi, vm 2014 Leaf. Rumahan tämä on, ei siitä mihinkään pääse. :) Mutta kun osuu niin hyvin omaan ajoprofiiliin...
Tämän kahden vuoden omistussuhteen aikana on kilometrejä kertynyt n. 43000 ja sähköön on mennyt ~900€. Varsinaisia vikoja ei ole ollut, mutta etuakselille vaihdatin uudet jarrupalat. Lisäksi kesä- ja talvirenkaat jouduin uusimaan... niin ja pari ajovalopolttimoa. Siinäpä ne.
Täällä mennään vielä alkuperäisillä renkailla ja paloilla vm. 2012 Syksyllä pitää ostaa uudet kitkat. Mutta ei oo montaa euroa korjauksiin mennyt.
 
En tuossa sähkön riittävyyttä valtakunnallisella tasolla epäillyt, vaan miten järjestetään siirtokapasiteetti ja töpselit tulevaisuuden ruuhkahuppuihin maakuntiin. Uskon että tämä ongelma ratkeaa kyllä ajan mittaan markkinavoimien avulla. Kymmentä teholatauspaikkaa kohti pitäisi olla megawatin siirtokapasiteetti, joka akkujen kehittyessä ja halventuessa voisi olla järkevämpää ottaa varastosta, kuin rakentaa pysyvästi piuhoilla.
Siellä maakunnissahan tällä hetkellä rakennetaa verkkoa aivan uusiksi kun niitä ilmajohtoja vedetään maahan, samalla uusitaan muuntajatkopit jne jotka ovat tarpeen mukaan laajennettavissa.
10v sisään suomihan on hyvinkin otollinen paikka sähköllä liikkuvaksi kun on varmuuden kanssa maailman huippua syrjäistä pientä mökkiä myöden.
 
Viimeksi muokattu:
Homma menee triviaalista vähemmän triviaaliin siinä vaiheessa, kun siirtoyhtiö joutuu sanonaan HET. Harvemman lähiön verkostoa on niin järeäksi suunniteltu, että loputtomiin voi kuormaa lisätä
Missähän olosuhteissa sähkönsiirtoyhtiö edes voi kieltäytyä LAKIsääteisestä velvollisuudestaan tarjota liittymää energiamarkkinvirastolla hyväksyttämällään hinnastolla? Miksi helvetissä edes kieltäytyisi, kun verkon investoinille saa sen taatun 6.87% tuoton?
 
Jaguar_I-Pace-5-640x360.jpg

AJONEUVOT | UUTINEN | 24.6.2020
Alkuperäinen Teslan haastaja uudistuu: Jaguar I-Pace saa paremman latauksen
Kaupunkimaasturimaisen Jaguar I-Pacen lataus muuttuu mallivuoden vaihtumisen myötä kolmivaiheiseksi, joka on iloinen uutinen etenkin meille suomalaisille. Kolmivaihelataus mahdollistaa 11-kilowattisen lataamisen AC-pistokkeesta.
JAA ARTIKKELI

Vuonna 2018 perinteisten valmistajien tarjoamia premium-täyssähköautoja oli tarjolla erittäin vähän, jos lainkaan. Jaguar I-Pace oli paikalla ensimmäisenä haastajana ja tuloksena ansaitsi muun muassa Car of the Year, World Car Design of the Year ja World Green Car awards -palkinnot.Jaguar I-PaceNyt on uusiutumisen aika. Mallivuoden vaihtumisen yhteydessä tärkeimpänä uudistuksena Jaguar I-Pace saa paremman latauksen. Yksivaiheisen 7,4-kilowatin tehoisen latauksen korvaa kolmivaiheinen, parhaillaan 11 kilowatin tehoinen lataus. Tyhjästä täyteen latausaika tippuu tämän myötä 13,5 tunnista 8,6 tuntiin. CCS-pikalatauksen huipputeho on yhä 100 kW.
Ei pelkkä pistokepäivitys
Jaguar on päivittynyt myös ohjaamosta. Uudistetun Pivi Pro -tietoviihdejärjestelmän kerrotaan olevan edeltäjää nopeampi ja älypuhelinta helppokäyttöisempi. Paranneltu EV-navigointi kertoo lähellä olevien latausasemien sijainnin lisäksi ovatko ne vapaana vai käytösssä. EV-navigointi näyttää myös lataamisen hinnan ja arvioidun latausajan kullekin asemalle.
Jaguar_I-Pace-2.jpg

Jaguar_I-Pace-1.jpg

Jaguar_I-Pace-4.jpg

Jaguar_I-Pace-2.jpg

Jaguar_I-Pace-1.jpg

Jaguar_I-Pace-4.jpg

Ulkomuotoa on hiottu uudenlaisella Atlas Grey -viimeistelyllä keulamaskissa ja uudella Bright Pack -värivaihtoehdolla jonka voi valita kaikkiin I-Pace -malleihin.

Tuttu tekniikka
Brittiläinen autonvalmistaja uskoo auton tekniikan olevan yhä riittävää, sillä auton voimalinjan muodostaa yhä 400-hevosvoimainen sähkömoottoriparivaljakko, sekä 470 kilometrin toimintamatkan mahdollistava 90 kilowattitunnin ajoakku.
Päivitetyn I-Pacen hinnat alkavat 85 375 eurosta ja niiden toimitusten kerrotaan alkavan vuoden viimeisellä neljänneksellä.
Lähde ja kuvat: Jaguar

Veikkaanpa, että faceliftin tullessa akku/taloudellisuus kohenee 2v sisään, onhan nuo keränneet JLR:lle aika paljon dataa sähköautoilusta.
 
Mazdalta auton näköinen sähköauto.



 
Onkohan vihdoinkin tapahtunut joku muutos et autonvalmistajat ovat tajunneet, että sähköautotkik voivat näyttää autoilta eikä avaruussämpylöiltä? Osaltaan tykkään Mistä just siksi, ettei se näytä ekan genin Leafilta tai muulta yhtä kamalalta tuotokselta. Bravo!
 
Mutta miksi niiden kaikkien (melkein) keula on tuollainen ladonseinä? Ei mitään virtaviivaisuutta. Paitsi Huyndain Ioniq electricissä. Eikä sekään täysin hyvännäköinen.
 
Viimeksi muokattu:
Olen kanssa miettinyt että mistä johtuu ettei sähköautoihin saada kauniita maskeja. Onko sitä silmä vaan niin tottunut ilmaottoaukkoon että ilman sitä auto vaikuttaa eunukilta. Ei edes Tesla ole onnistunut maskissa joka kerta.
 
Sähköautojen pahin vastus on ilmanvastus, muotoilu ja "aukot" tulee sen ehdoilla.

Jos halutaan hyvät kulutuslukemat niin ihan ulkonäkö edellä ei voi mennä.
 
Sähköautojen pahin vastus on ilmanvastus, muotoilu ja "aukot" tulee sen ehdoilla.

Jos halutaan hyvät kulutuslukemat niin ihan ulkonäkö edellä ei voi mennä.

En nyt ole aivan satavarma, mutta olen kuvitellut etenkin Teslojen muotoilun olevan sieltä virtaviivaisemmasta päästä. Ei siis ole mitään syytä tehdä bemari-rumaa sähköautoa.
 
Mutta miksi niiden kaikkien (melkein) keula on tuollainen ladonseinä? Ei mitään virtaviivaisuutta. Paitsi Huyndain Ioniq electricissä. Eikä sekään täysin hyvännäköinen.
Oma veikkaus on tähän se, että ne kaikki on järjestään katumaastureita, joissa keula vaan tulee korkeammalle väkisin. Ja siksi ei voi muotoilla muuta kuin ladonseiniä, itse haluaisin nähdä että joku tekisi farmarimallin.
 
En nyt ole aivan satavarma, mutta olen kuvitellut etenkin Teslojen muotoilun olevan sieltä virtaviivaisemmasta päästä. Ei siis ole mitään syytä tehdä bemari-rumaa sähköautoa.

Joo ei siis tesloissa ole säleikköä. Muista en tiedä mikä virka säleiköllä on, tod näköisesti voidaan myös kosiskella dino kuskeja. Ei ole niin vieraan tuntosta ku on säleikkö nokassa ja viel ohjaamo mahdollisimman normaalin näkönen.
 
Tää on kyllä jännä juttu kun ainakin normaaliautoissa farmari taitaa olla suositumpi kuin sedan.
Onko muuallakin kuin Suomessa?
Löytyyköhän tilastoja esim. Saksasta?

Edit: Scandinaviassa 23% on farkkuja

European sales make up the biggest part of station wagon global demand. Last year, 72% of station wagons sold in the world remained on European roads. Although they have lost some share during the last 15 years, station wagons have generally managed to handle the SUV invasion well thanks to their strong position in Scandinavia (where they represent 23% of total registrations) and Germany, Europe’s biggest market. The biggest drop has taken place in Italy, where their market share dropped from a peak of 14.6% in 1999 to 7.0% last year.

Station wagons are disappearing... but wait, there's hope - JATO
 
Viimeksi muokattu:
Kivan näköinen omasta mielestä myös tämä tänään julkistettu Opel Mokka e:


Opel-Mokka-e-2021-800-06.jpg
Miksi tuosta on väkisin tehty onneton mopo ? 136hp vuonna 2020 ? Sähköautossa ei kyl ole moiselle perustelua kovin helposti.
 
Kyllä säleiköillä sähköautoissakin virkaa on, muotoiluelementti / merkin tunnusomainen muotoilu ja Jaguar sekä Audi ainakin käyttävät jäöhdyttämiseen.

Kyllä, sähköautokin kaipaa ilmavirran jäähdyttävää vaikutusta, tosin pienemmässä määrin. Joten i-Pace ja E-Tronin maskit ovat vain osittain avonaisia.
 
Tää on kyllä jännä juttu kun ainakin normaaliautoissa farmari taitaa olla suositumpi kuin sedan.
Kiinan kasvaville markkinoille pitää olla sedan ja Euroopassa farkkujen ostajat siirtyy katumaastureihin. Ehkä VW:n ID.5 tai korealaiset tuo täyssähköisen farkun.
 
Farmarit on pohjois-euroopan juttu, ja me nyt vaan ollaan aika pieni markkina. Toisekseen monet SUVit on oikeasti farmareita joissa on vähän muovia renkaiden ympärillä.
 
Mazdalta auton näköinen sähköauto.




Muuten varmaan ihan kiva, mutta unohtivat asentaa puolet akusta. Nythän tämä on vaan vähän Mii:tä isompi kauppakassi kun sekä akku, että ”pikalataus” ovat Mii:n tasoa ja hintaa on tuplasti.
 
Viimeksi muokattu:
Sama vika kuin Mersun sähköautossa, ei täysin "omansa" vaan tehty polttomoottorimallista sähköauto.

Eli kompromissi.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
257 779
Viestejä
4 478 081
Jäsenet
74 011
Uusin jäsen
velle

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom