Keskustelua hybridiautoista

[zepi]

Noinkohan voi varsinaisesta romahtamisesta puhua kun se pikalataus ei alunalkaenkaan ole niin kovin nopea?

Kuvasta näkisi paremmin, että millaisia nopeuksia milläkin SOC-tasolla on tarjolla.

Jos 35kW vauhti jatkuu 80%-SOC:iin asti, niin se on paljon kivempi kuin se, että jo 50%-SOC:lla pudotaan 15-20kW tasolle.

Myös se, että pudotaanko suoraan johonkin yksinumeroiseen kW lukemaan vai jatkuuko lataus 75-90 välillä kuitenkin 20kW tasolla vaikuttaa ainakin jonkin verran käytettävyyteen jos haluaa edes joskus ajella Mii:llä motaria mökille.

 

[Esinahkatakki]

Kuvasta näkisi paremmin, että millaisia nopeuksia milläkin SOC-tasolla on tarjolla.

Jos 35kW vauhti jatkuu 80%-SOC:iin asti, niin se on paljon kivempi kuin se, että jo 50%-SOC:lla pudotaan 15-20kW tasolle.

Myös se, että pudotaanko suoraan johonkin yksinumeroiseen kW lukemaan vai jatkuuko lataus 75-90 välillä kuitenkin 20kW tasolla vaikuttaa ainakin jonkin verran käytettävyyteen jos haluaa edes joskus ajella Mii:llä motaria mökille.

36kW max, josta alkaa tasaisesti laskea 40% jälkeen.

 

[TommiZeliard]

Onko kellään Seat Mii:stä / eUP:sta / citigo:sta tarjota pikalatausnopeuden graafia? Että miltä se latausnopeus näyttää ja millä täyttöasteella latausnopeus alkaa romahtaa?

Fastned.nl:ssä on noita hyviä latausnopeus / Soc-graafeja monelle muulle autolle, mutta noista kolmesta en löytänyt.

edit: siis tälläistä

Tuosta näkee suoraan, että kona 64kWh malli pystyy lataamaan 10-75 soc% välillä aika mukavaa yli 300km/h vauhtia motarikulutuksillakin, kunhan laturi on nopea.

Katsoin tuon Björnin videon ja näpyttelin lukemat Exceliin.
Latausnopeus on parhaimmillaan 35-36 kW. Siitä nopeus alkaa laskea noin 37 %:n kohdalla (jos lataus aloitettiin 10 %:sta). Tätä laskua jatkuu noin 75 %:iin asti, jolloin nopeus on 20 kW. Sitten tapahtuu se romahdus, koska @80 % teho on enää 15 kW ja @90 % AC:n luokkaa, eli 8 kW.

 

[zepi]

36kW max, josta alkaa tasaisesti laskea 40% jälkeen.

Tuo on valitettavasti vain ihan hirveää seurattavaa, eikä lopputuloksesta näe mitään fiksua, selostuskin puhuu epäoleellisista asioista. Ihan kuin ne akun prosentit olisivat jotenkin oleellinen asia...

Se graafi on ylivertainen vertailutyökalu tavalliselle ihmiselle.

Noistakin ioniq lataa selkeäsi nopeimmin ja kerää ekan varttitunnin aikana suvereenisti eniten kilsoja tankkiin. Joka on siis ainakin minusta se tärkein mittari matka-ajossa.

Autoa kun ei ajeta prosenteilla, vaan kilowattitunneilla.

 

[zepi]

Katsoin tuon Björnin videon ja näpyttelin lukemat Exceliin.
Latausnopeus on parhaimmillaan 35-36 kW. Siitä nopeus alkaa laskea noin 37 %:n kohdalla (jos lataus aloitettiin 10 %:sta). Tätä laskua jatkuu noin 75 %:iin asti, jolloin nopeus on 20 kW. Sitten tapahtuu se romahdus, koska @80 % teho on enää 15 kW ja @90 % AC:n luokkaa, eli 8 kW.

Kiitos graafista, aika harmillisen hitaaksi tippuu eUP:n latausnopeus jo varhaisessa vaiheessa, mutta ehkäpä se ei kauppakassille ole niin iso miinus.

20kW on jo aika hidasta, vain aavistuksen yli 100km/h vauhdista jos puhutaan motariajosta. Johonkin espoon rantaraitin pyöritykseen ei pikalaturia yleensä tarvitsekaan ja siihen käyttöön joku 8-16A yksivaihetöpselikin piisaa pitkälle.

 

[TommiZeliard]

Kiitos graafista, aika harmillisen hitaaksi tippuu eUP:n latausnopeus jo varhaisessa vaiheessa, mutta ehkäpä se ei kauppakassille ole niin iso miinus.

20kW on jo aika hidasta, vain aavistuksen yli 100km/h vauhdista jos puhutaan motariajosta. Johonkin espoon rantaraitin pyöritykseen ei pikalaturia yleensä tarvitsekaan ja siihen käyttöön joku 8-16A yksivaihetöpselikin piisaa pitkälle.

Mainitsemasi hidas 20 kW on vasta silloin, kun reissun aikana tapahtuva pikalataus on lopuillaan.
Jos lataa välin 10-75 % tai 20-75 %, niin keskiteho on 30 kW. Tuon 30 kW:n leikkauskohdan eri puolilla on epäsymmetrinen integraali; vasemmalla puolella on suorakulmio ja oikealla kolmio.

En ole paljoa maantietä ajanut, mutta keskikulutukset ovat olleet silloin 9,7-12,x kWh satkulle. Pienin, eli 9,7 tuli, kun torstaina ajoin Ompun kulmilta Hangontietä Pikkalaan@81 km/h vakkarissa. Kivenlahdesta Kirkkonummelle olisi saanut ajaa lyhyen pätkän sataa, mutta en ajanut. Jos oikeasti pitäisi taittaa HKI-Tampere-HKI-Tampere (700 km) yhteen pötköön, niin tuskin on nopein tapa ajaa 120 km/h. Jos taas ajaa satasta, niin mainitsemani 30 kW tarkoittaisi yli 200 km/h latausnopeutta. Sinne rantaraitille 30 kW antaa rangea 395 km/h.


Omat kokemukset Lidlin pikalaturilla ovat SOC@19-55 % vielä tuotakin noin 10 % hitaampia, eli ka. 28,2 kW. Lieköhän Norjassa ollut sopivan viileää tammikuussa? Talvella kulutus tulee olemaan suurempi, joten kätsyä jos latausnopeus silloin paranee.

 

[jle01]

Onko kukaan kysellyt Miin tai Citigoe IV:n toimitusaikoja viime aikoina, jos siis laittaisi tilauksen sisään nyt?

Miihin ei ainakaan tällä hetkellä oteta tilauksia vastaan.

E-upin taitaa saada aika rivakasti ja nyt oli joku kampanja päällä.
Samaten citigon taitaa saada nopeasti.

 

[zepi]

Mainitsemasi hidas 20 kW on vasta silloin, kun reissun aikana tapahtuva pikalataus on lopuillaan.
Jos lataa välin 10-75 % tai 20-75 %, niin keskiteho on 30 kW. Tuon 30 kW:n leikkauskohdan eri puolilla on epäsymmetrinen integraali; vasemmalla puolella on suorakulmio ja oikealla kolmio.

En ole paljoa maantietä ajanut, mutta keskikulutukset ovat olleet silloin 9,7-12,x kWh satkulle. Pienin, eli 9,7 tuli, kun torstaina ajoin Ompun kulmilta Hangontietä Pikkalaan@81 km/h vakkarissa. Kivenlahdesta Kirkkonummelle olisi saanut ajaa lyhyen pätkän sataa, mutta en ajanut. Jos oikeasti pitäisi taittaa HKI-Tampere-HKI-Tampere (700 km) yhteen pötköön, niin tuskin on nopein tapa ajaa 120 km/h. Jos taas ajaa satasta, niin mainitsemani 30 kW tarkoittaisi yli 200 km/h latausnopeutta. Sinne rantaraitille 30 kW antaa rangea 395 km/h.


Omat kokemukset Lidlin pikalaturilla ovat SOC@19-55 % vielä tuotakin noin 10 % hitaampia, eli ka. 28,2 kW. Lieköhän Norjassa ollut sopivan viileää tammikuussa? Talvella kulutus tulee olemaan suurempi, joten kätsyä jos latausnopeus silloin paranee.

Jos nyt ihan vaan hki-tre-hki tai tre-hki-tre ajon ajaisi.

Ongelmaksi tuo latausnopeuden hidastuminen tulee, jos on pakko ladata esim. 30kWh, että pääsee perille. Mitä hitaampa se lataus akku suht. täyteen akkuun on, sitä useampaan osaan ja lähemmäs matkan loppua sen latauksen on painotuttava, jotta latauksen kesto ei veny tolkuttomaksi.

10-15kW teholla harmittaisi ladata talvella sitä viimeistä tarvittavaa 5kWh:ta joka tarvitaan, että pääsee perille.

 

[MedHot]

Ajoinpa eilen paikallisbussilla vaimon kanssa. Päästiin keskustaan niin totesin että oispa se vaan vaan kiva kun nämäkin hirvitykset kulkisi sähköllä niin loppuisi tuo möly. Hän siihen sitten että saa aika kovat piuhat vetää tuosta torin alta että 5min max. seisokkiajoilla paikallisbussit latais niitä akkujaan pitkin päivää

edit. Heidän firman uusi muuntamo siis rakenteilla siihen torin toiselle laidalle...

 

[Malp]

Mukavaa että olette puheväleissä

 

[MedHot]

Mukavaa että olette puheväleissä

Meillä kun ei ole sitä "lasten takia ollaan yhdessä" supervoimaa niin pakko välillä puhuakkin.

 

[varakreivi de Valmont]

Ajoinpa eilen paikallisbussilla vaimon kanssa. Päästiin keskustaan niin totesin että oispa se vaan vaan kiva kun nämäkin hirvitykset kulkisi sähköllä niin loppuisi tuo möly. Hän siihen sitten että saa aika kovat piuhat vetää tuosta torin alta että 5min max. seisokkiajoilla paikallisbussit latais niitä akkujaan pitkin päivää

edit. Heidän firman uusi muuntamo siis rakenteilla siihen torin toiselle laidalle...

PK-seudulla on jo paljon sähköbusseja. Eiköhän ne siellä varikolla pääasiallisesti ladata. Viiden minuutin latauksilla vain vähän lisätään toimintaetäisyyttä, eikä siihen mitään kolmivaihevirtaa ihmeellisempää tarvita.

 

[vemkki]

PK-seudulla on jo paljon sähköbusseja. Eiköhän ne siellä varikolla pääasiallisesti ladata. Viiden minuutin latauksilla vain vähän lisätään toimintaetäisyyttä, eikä siihen mitään kolmivaihevirtaa ihmeellisempää tarvita.

Busseja on kahdenlaisia: Toiset ladataan pääasiassa varikolla, ja sitten on Linkkerin busseja, joissa on aika pienet akut, joita ladataan päätepysäkeillä. Linkker tosin horjuu konkurssin partaalla, ja enemmän kai nykyään ostetaan Kiinasta sähköbusseja, jotka ladataan varikolla.

Sähköbussit ovat kuulemma jo nykyään melko kannattavia, koska käyttökulut ovat pienemmät kuin dieselbusseissa.

 

[Antti Alien]

PK-seudulla on jo paljon sähköbusseja. Eiköhän ne siellä varikolla pääasiallisesti ladata. Viiden minuutin latauksilla vain vähän lisätään toimintaetäisyyttä, eikä siihen mitään kolmivaihevirtaa ihmeellisempää tarvita.

Kyllähän siitä "kolmivaihevirrasta" menee läpi vaikka gigawatti sopivilla virroilla ja jännitteillä, mutta jos viittaat tavanomaiseen talosähköön, niin viiden minuutin latauksella saisi melkein kilometrin lisämatkaa n. 1 kWh/km kuluttavalle bussille. Sama olla lataamatta ollenkaan.

HSL on ilmeisesti valinnut busseihinsa varsin kookkaat akut, puhuvat nimittäin 300 km matkasta yhdellä latauksella.

 

[pitkae]

Busseja on kahdenlaisia: Toiset ladataan pääasiassa varikolla, ja sitten on Linkkerin busseja, joissa on aika pienet akut, joita ladataan päätepysäkeillä. Linkker tosin horjuu konkurssin partaalla, ja enemmän kai nykyään ostetaan Kiinasta sähköbusseja, jotka ladataan varikolla.

Sähköbussit ovat kuulemma jo nykyään melko kannattavia, koska käyttökulut ovat pienemmät kuin dieselbusseissa.

Linja 55 lie ajettu noilla Linkkereillä. Tosin sähköbussin tuolla linjalla olen tainnut nähdä joskus viime kesänä viimeksi. Liekö tuo Linkkerin tilanne vaikuttaa, ja liikennöitsijähän tuossa taitaa vaihtua vuoden alusta.

 

[miloytyn]

Busseja on kahdenlaisia: Toiset ladataan pääasiassa varikolla, ja sitten on Linkkerin busseja, joissa on aika pienet akut, joita ladataan päätepysäkeillä. Linkker tosin horjuu konkurssin partaalla, ja enemmän kai nykyään ostetaan Kiinasta sähköbusseja, jotka ladataan varikolla.

Sähköbussit ovat kuulemma jo nykyään melko kannattavia, koska käyttökulut ovat pienemmät kuin dieselbusseissa.

Espoossa nuo sähköbussit tulee Koreasta.

Helsingin seudun linjoille tulee 30 uutta täyssähköbussia

www.hsl.fi

 

[zepi]

Zürichissä on paljon hybridisähköbusseja jotka kulkevat osan matkoista johdinlinjojen alla, osan matkaa akulla ja tarpeen vaatiessa pörättävät dieselin käyntiin.

Muutaman pääväylän kun sähköistäisi johtimilla, niin ei kai se paljon ratikoista eroa?

Ratikat ovat tietty kapeampia, joten niille on helpompi löytää tilaa omalle kaistalle.

 

[vemkki]

Toisaalta kumipyörillä osan matkaa ilman johtimia liikkuva infra on paljon joustavampaa ihan pelkästään linjojen lopettamisen ja aloittamisen kannalta. Kuulostaa fiksulta tuo systeemi.

Fiksuus riippuu aina käyttötilanteesta. Tuo Zürichin ratkaisu kuulostaa aika erikoiselta, kun on kaikki mahdolliset tekniikat ympätty samaan bussiin (dieselmoottori, akkukäyttöisyys ja johdinkäyttöisyys). Ei varmasti ole halpoja busseja hankkia ja huoltaa. Oletan että tuossa ei ole ollut kustannustehokkuus tärkein juttu, vaan paikallispäästöjen vähentäminen keskustan alueella. Samalla on kuitenkin mahdollistettu liikennöinti lähiöihin.

 

[vemkki]

Joo tarkotin sitä vaan että ratikka on aika kallis infra sekin, ja vaivalloinen muuttaa.

Ratikoissa on korkeat perustamiskulut (linjan rakentaminen ja kaluston hankinta), mutta käyttökulut ovat alhaiset. Ratikat myös edellyttävät (ja mahdollistavat) suuria matkustajamääriä, eli sopivat parhaiten runkolinjoille ja keskustaan. Yleensä talot eivät muuta muualle, joten harvemmin tarvitsee siirtää kiskoja pois. Tosiaan jos on lähiöistä kyse, niin sitten yleensä kumipyöräliikenne on parempi ratkaisu. Nuo Zürichin bussit lienevät vähän sellainen siirtymäkauden tuote, kun ei vielä pystytä tekemään kustannustehokkaita busseja, joissa olisi riittävän suuri akkukapasiteetti koko päivän liikennettä varten.

 

[vemkki]

No, kyllä noita jatkuvasti Helsingissäkin joudutaan muuttelemaan, hylättyjä pysäkkejä ei sentään pureta.

Välillä muutetaan joo, mutta ne käyttämättömät pätkät ovat Helsingissä varsin lyhyitä, ja niitä voidaan käyttää siirtymäajossa ja poikkeusliikenteessä. Helsingissä Kampin kohdalla on pysäkki, jonka kautta ei tällä hetkellä kulje ratikoita, mutta tulevaisuudessa siihen on kyllä tulossa ratikkalinja, kun bussiliikennettä korvataan ratikoilla.

 

[Pakana]

Muutaman pääväylän kun sähköistäisi johtimilla, niin ei kai se paljon ratikoista eroa?

On siinä se ero että ratikoissa on rautapyörät, eli se sähköistäminen on paljon yksinkertaisempaa.

Tosin, enpä nyt tiedä, eihän se teknisesti mikään ylettömän vaika juttu olisi rakentaa tietyille linjoille maahan kiskoa, jota kautta johdinauto maadoittaisi ja samalla ohjaisi bussia.. Sen voisi itseasiassa yhdistää olemassaolevaan ratikkalinjaan, ja käyttää ratikan sähkönsyöttöä, tosin vaatisi kai tuolle "latauslinjalle" vähän ylimääräistä jerkkua syöttölaitteeseen.

Ratikat ovat tietty kapeampia, joten niille on helpompi löytää tilaa omalle kaistalle.

Eihän ratikka ole bussia kapeampi...? Kapea raideväli voi tietysti antaa sellaisen vaikutelman, ja tietysti tarkka ajolinja mahdollistaa pienemmät toleranssit, mutta ei se itse kulkuneuvo sen kapeampi ole.

E: No piti tietysti googlata, Helsingin ratikka on 2,4m leveä, joka lienee ollut aikanaan suurin sallittu ajoneuvon leveys, jonka takia ovat edelleen sen levyisiä, bussit ovat nykyään 2,55, vaikka 2,6m busseja vielä joitain liikenteessä onkin.

 

[Raikku]

Chris Harris kehuu kovasti Taycan Turbo S:ää

 

[MedHot]

Chris Harris kehuu kovasti Taycan Turbo S:ää

Edes katsomatta videota. Porsche, voitto. Porsche sähköllä voitto. Ei ne suotta tee maailman parhaita autoja.

edit. Luulisin että paneelitkin suorassa ja kaikki paikat maalattu.

 

[Raikku]

Kehuu nimenomaan että ensimmäinen ajettavuudeltaan jännittävä(siis sporttiauto-mielessä) sähköauto. Tosin varmaan tarkoittaa että suuressa mittakaavassa, onhan on offeja ollut vuosikymmeniä.

 

[MedHot]

Teslojen kiihtyvyyttä kun kehutaan niin olisi hauska nähdä miten radalla käy. Viivalta lähtiessä taitaa Tesla viedä. Hyvin vähän mutta vie kuitenkin.

Painoahan tuollakin on 2.4 tonnia.

 

[Habazon]

Teslojen kiihtyvyyttä kun kehutaan niin olisi hauska nähdä miten radalla käy. Viivalta lähtiessä taitaa Tesla viedä. Hyvin vähän mutta vie kuitenkin.

Painoahan tuollakin on 2.4 tonnia.

Juu ei nykyinen malli oo mikään ratamalli, se tuleva plaid malli sitten pitäisi vissiin rikkoa nyrren ennätykset kun joskus julkaistaan?

 

[Ahr]

Ajoinpa eilen paikallisbussilla vaimon kanssa. Päästiin keskustaan niin totesin että oispa se vaan vaan kiva kun nämäkin hirvitykset kulkisi sähköllä niin loppuisi tuo möly. Hän siihen sitten että saa aika kovat piuhat vetää tuosta torin alta että 5min max. seisokkiajoilla paikallisbussit latais niitä akkujaan pitkin päivää

edit. Heidän firman uusi muuntamo siis rakenteilla siihen torin toiselle laidalle...

Kaikki oveni edestä menevät bussit taitavat nykyään toimia sähköllä.

 

[Zetbo]

Juu ei nykyinen malli oo mikään ratamalli, se tuleva plaid malli sitten pitäisi vissiin rikkoa nyrren ennätykset kun joskus julkaistaan?

Ai se joka ei ajanu nyrreä edes ympäri kertaakaan ja teki ennätyksen? Teslan PR kyllä tehoaa kun porukka ei osaa käyttää aivoja ollenkaan. Se plaid myös lähti hinausautolla sieltä radalta ja ainakin yksi(saattoi olla jopa 3) Taycania ajo samalla siitä ohi.

 

[Habazon]

Ai se joka ei ajanu nyrreä edes ympäri kertaakaan ja teki ennätyksen? Teslan PR kyllä tehoaa kun porukka ei osaa käyttää aivoja ollenkaan. Se plaid myös lähti hinausautolla sieltä radalta ja ainakin yksi(saattoi olla jopa 3) Taycania ajo samalla siitä ohi.

Kyllä siellä enemmänkin on ajeltu kuin ne jotka hajosivat?

Tesla Model S Plaid: Everything We Know

A three-motor track-ready version of the big Tesla sedan is on its way. Here's what to expect.

www.roadandtrack.com

"
Tesla hasn't released a lap time for the Model S Plaid yet, and it hasn't made an official record attempt, rather, it's just tested cars in open Industry Pool lapping sessions. In September, a source at the track told R&T that the Model S ran a 7:23 in traffic per their stopwatch. In November, German publication Auto Motor Und Sport reported that the prototype managed to lap the 'Ring in 7:13. We can't confirm that number, and it's likely that it was unofficially recorded by an individual trackside at the Nürburgring. If that's representative of what it'll run when the fancy timing gear is switched on, it's an amazing number.

For reference, the Porsche Taycan ran a 7:42, though the car that set the lap wasn't the quicker Turbo S, so it's possible the German brand has a bit more up its sleeve. But is the Turbo S 30 seconds faster than the regular old Turbo? Not without a set of ultra-sticky tires, we suspect.

"

 

[TommiZeliard]

Eka mökkireissu Miillä takana koko perheen kanssa, tosin vain golf-mökille Pikkalaan. Reissu kesti neljä päivää ja aivan kaikki sapuskat ja juomat (pl. vesi) kuskattiin mukana. Autossa oli kolme hlöä (180 cm, 177 cm ja 124 cm) ja koira (7,5 kg). Pikku hurtta matkusti tällä kerralla etujalkatilassa. Etupenkki oli säädetty normaalia taaemmas. Koira olisi voinut matkustaa myös takapenkillä vyötetyssä kopassaan.

Tavaratilan välipohja oli alimmassa asennossaan, jolloin sen alla kuitenkin mahtuu olemaan tilapäislaturi. Type 2 -kaapeli oli kiepillä takasyvennyksessä poissa tieltä, mutta helposti saatavilla ilman kuorman purkua. Tavaratilan korkeus hattuhyllyn alla on reilusti suurempi kuin farmareissa verhon alla, joten sinne sujahti päällekkäin kaksi putkikassia ja lapsen isompi laukku. Korkean autojääkaapin päällekin jäi melkein 10 cm ilmatilaa.

Tavaratilassa:
-2 putkikassia
-lapsen iso olkalaukku
-pari sulkismailaa
-4 muovikassia, joista yksi oli jääkaapin edessä
-autojääkaappi

Takapenkin jalkatilassa:
-2 tai 3 muovikassia

Takapenkillä:
-piirustuslaukku
-nalle

Etujalkatilassa:
-koira

Pakkaaminen oli helppoa. Luulin joutuvani kaatamaan takapenkin 60 % -osan, koska kymmenen laukun/kassin ja jääkaapin röykkiö näytti niin suurelta auton vieressä. Se korkeus siinä yllätti eniten. Kamat vaan hupenivat käsistä moneen kerrokseen. Siellä ne olivat, vaikka kuvasta niitä ei näe. Se pitää sanoa, että neljällä ihmisellä olisi ollut jo hieman ahdasta ja tavarat jaloissa.


Range oli lähtiessä 321 km/93 %. Ensin oli pikavisiitti mummilan pihalle, josta Ompun liittymästä Länsiväylää/Hangontietä kohti Pikkalaa@81 km/h vakkarissa. Matkaa kertyi 38 km ja mökin pihassa range 281 km, kulutus 9,7 kWh/100 km.

Toisena päivänä tuli ajettua 48 km Siuntion ympäristössä@8,5 kWh/100 km.

Kolmas matka oli 5 km uimaan hiekkakuopalle 300 m vaparia, kulutus 7,7 kWh/100 km. Tässä oli mukana muutamat metrit äänetöntä kuminpolttoa, kun kaverin perhe tuli moikkaamaan ja näki samalla auton.

Neljäntenä päivänä oli paluu kotiin 33 km@82 km/h vakkarissa, kulutus 10,1 kWh/100 km (5-6 m/s sivutuuli).

Yhteensä matkaa kertyi neljän päivän aikana 124 km ja range kutistui 321 km ->181 km. Hangontiellä kului enemmän kuin kotikulmilla, joten siksi rangesta hävisi 16 km "ylimääräistä". SOC laski 93 % -> 55 %. Mökillä olisi voinut ladata, mutta en nähnyt sitä tarpeelliseksi.

Reissun sähköt tarjosi tällä kerralla Olarin Prisma.

 

[pelitys]

Kyllähän nuo sähköauton ranget osuu luvattuun kun köröttelee pappavauhdilla maks 90 tai mieluiten alle. Oma hybridi näytti 80 vauhdissa 10kw kulutuslukemaa, 130 motarivauhdissa 33kw ja 135 ~40kw tasaisella maalla mittarinopeutta. Pikaisesti laskeskelin että tavallista matkavauhtia tarvisi vähintään 70kwh talviolosuhteissa hki-tre motaripätkään ja perään pikalataus kun tarvisi vielä jatkaa siitä. Sitä odotellessa että tulee järkevän hintaisia sähköautoja 100kwh+ akustolla.

 

[juu-zo]

Kyllähän nuo sähköauton ranget osuu luvattuun kun köröttelee pappavauhdilla maks 90 tai mieluiten alle. Oma hybridi näytti 80 vauhdissa 10kw kulutuslukemaa, 130 motarivauhdissa 33kw ja 135 ~40kw tasaisella maalla mittarinopeutta. Pikaisesti laskeskelin että tavallista matkavauhtia tarvisi vähintään 70kwh talviolosuhteissa hki-tre motaripätkään ja perään pikalataus kun tarvisi vielä jatkaa siitä. Sitä odotellessa että tulee järkevän hintaisia sähköautoja 100kwh+ akustolla.

Oliko sun pointti että sähköauto on aivan loistava auto sellaiseen käyttötarkoitukseen kuin se on tehty? Lapin reissulle venettä vetämään on sitten ihan omat autonsa.

 

[Admiral General Aladeen]

Jeps. Dieseleissä on muuten se mukava puoli, että niiden kulutus nousee maltillisesti nopeuden kasvaessa.

Onko tälle jotain lähdettä?


Näyttää aika samaa tahtia kulutus kasvavan kovemmissa nopeuksissa niin bensat, dieselit ja hybridit:

Fuel Consumption at Higher Speeds

Auto Bild test data for 8 of the cars, rendered as fuel economy (mpg US) rather than fuel consumption (l/100km). Click to enlarge. While it may seem intuitive that driving at higher speeds consumes more fuel, exact data on just how much a difference that makes model-by-model isn’t readily...

www.greencarcongress.com

Jos tarkasti katsoo, niin näyttää jopa TSI ja TDI Golffien kohdalla kulutukset lähestyvän toisiaan kun vauhti kasvaa:

 

[vekaas]

Vw tainnu tehdä tutkimuksensa joko dynossa tai tyhjiössä sillä jo järkihän sanoo kun nopeus, ilmanvastus ja vierintävastus kasvaa niin kulutus lisääntyy. Vw kaaviossa kulutukset laskee.

 

[Terro]

Vw tainnu tehdä tutkimuksensa joko dynossa tai tyhjiössä sillä jo järkihän sanoo kun nopeus, ilmanvastus ja vierintävastus kasvaa niin kulutus lisääntyy. Vw kaaviossa kulutukset laskee.

Ilmeisesti mpg (miles per gallon) on kirjoittajalle tuntematon käsite. Lisäksi kyseessä ei ole Volkswagenin tutkimus.

 

[Zetbo]

Kyllä siellä enemmänkin on ajeltu kuin ne jotka hajosivat?

Tesla Model S Plaid: Everything We Know

A three-motor track-ready version of the big Tesla sedan is on its way. Here's what to expect.

www.roadandtrack.com

"
Tesla hasn't released a lap time for the Model S Plaid yet, and it hasn't made an official record attempt, rather, it's just tested cars in open Industry Pool lapping sessions. In September, a source at the track told R&T that the Model S ran a 7:23 in traffic per their stopwatch. In November, German publication Auto Motor Und Sport reported that the prototype managed to lap the 'Ring in 7:13. We can't confirm that number, and it's likely that it was unofficially recorded by an individual trackside at the Nürburgring. If that's representative of what it'll run when the fancy timing gear is switched on, it's an amazing number.

For reference, the Porsche Taycan ran a 7:42, though the car that set the lap wasn't the quicker Turbo S, so it's possible the German brand has a bit more up its sleeve. But is the Turbo S 30 seconds faster than the regular old Turbo? Not without a set of ultra-sticky tires, we suspect.

"

Nii eli eivät ajaneet koko kierrosta. Ei mitään todisteita, että olisivat. Siihen tarvitaan "privaatti" nyrre, että siellä pystyy ajamaan koko radan. Taycanin kierroksesta on ihan video saatavilla.

 

[Sähköautoileva motoristi]

Kyllähän nuo sähköauton ranget osuu luvattuun kun köröttelee pappavauhdilla maks 90 tai mieluiten alle. Oma hybridi näytti 80 vauhdissa 10kw kulutuslukemaa, 130 motarivauhdissa 33kw ja 135 ~40kw tasaisella maalla mittarinopeutta. Pikaisesti laskeskelin että tavallista matkavauhtia tarvisi vähintään 70kwh talviolosuhteissa hki-tre motaripätkään ja perään pikalataus kun tarvisi vielä jatkaa siitä. Sitä odotellessa että tulee järkevän hintaisia sähköautoja 100kwh+ akustolla.

Leaf 40 kWh ottaa talvirajoituksilla suurinta sallittua todellista nopeutta käyttäen TRE-HKI noin 30-36 kWh tuolla noin 175 km matkalla, eli edestakaisin suunnilleen sen 70 kWh.
Sähköauto Nissan Leaf 40 kWh:llakin onnistuu Tampere - Helsinki -välin säännöllinen työmatkailu | Sähköautoileva motoristi | Autotie

Leaf on todella suuriruokainen moottoritiellä ja esim Tesla Model3 saati Ioniq menevät huomattavasti vähemmällä. Kona 64 kWh meni Kangasala - HKI - Kangasala edestakaisin 340 km 54,7 kWh:lla talvirajoituksia noudattaen.
Sähköauto Konalla työkeikka Kangasala-Helsinki-Kangasala 340 km -ilman yhtään latausta | Sähköautoileva motoristi | Autotie

Kesänopeusrajoituksilla molemmat vievät enemmän, mutta minulla ei vielä omakohtaista todennettua dataa riittävän monelta kertaa muodostaakseni vahvaa näkemystä. Kertaalleen vuonna 2016 olen kuitenkin mittaillut tuota hyvin epätarkalla menetelmällä ja sain kulutukseksi 120 km/h (navitarkistettu todellinen nopeus) 23-25 kWh/100 km, eli yhteen suuntaan tarvittaisiin noin 43 kWh energiaa, eli edestakaiseen noin 86 kWh.
Nissan Leaf kulutus moottoritiellä 120 km/h nopeudessa kesäkelissä | Sähköautoileva motoristi | Autotie
Leafilla ei olekaan mitään järkeä ajaa kesäläkään moottoritiellä pitkää matkaa 120 km/h, koska ajamalla 100 km/h pääsee nopeammin perille asti. Kirjoitan kyllä tämän kesän kokemuksia 40 kWh Leafista kesärajoituksilla tuota motaria ajellen, kunhan ennätän saada dataa.

Pakko vielä sanoa, että itselle juna on tälle välille kuitenkin nopein, vaivattomin ja ympäristölle paras ratkaisu etenkin tänään taas on vain 15 min kävelyt asemille. Sarjalipulla juna on myös kohtalaisen edullinen, varsinkin jos HKI-päässä joutuu maksamaan ajoneuvon pysäköinnistä.

 

[varakreivi de Valmont]

En näe itse tarvetta 100 kWh akustoille, mutta latausverkostossa on vielä kehitettävää. Niillä alueilla, joissa itse liikun latureita kyllä on, mutta aina kun joutuu pois SC-verkoston ulottuvilta, joutuu jännäämään, onko ainoa pikalaturi tyhjä sekä tuskailemaan sen tyypillisesti alle 50 kW lataustehon kanssa. Jos kaikkialla pääteiden varsilla olisi +6 paikan latausasemia 150 kW lähtöteholla, mitään ongelmaa ei olisi. Ei haittaa käydä vessassa tai syömässä parinsadan kilometrin jälkeen.

 

[vekaas]

Ilmeisesti mpg (miles per gallon) on kirjoittajalle tuntematon käsite. Lisäksi kyseessä ei ole Volkswagenin tutkimus.

Katoppas niin onkin. Vedän edellisen takaisin. Kiitos kuitenkin asiallisesta palautteesta.

 

[realistic]

Katoppas niin onkin. Vedän edellisen takaisin. Kiitos kuitenkin asiallisesta palautteesta.

Vastaava mittari km/l tahi mailia/l näyttää olevan myös käytössä euroopassa/muualla maailmassa, jopa yleisemmin, kuin suomalainen l/100km. Hämää kyllä tosiaan ajoittain pikaisesti jotain videota katsoessa, kun on tottunut 'toisin päin' toimiviin lukemiin ja vähän eri arvoihin.

Oletettavasti vastaavat erot periytyvät myös sähköautojen puolelle ainakin jossain määrin, joten aiheesta kiinnostuneiden kannattaa tutustua esitystapoihin sen verran, että päässä voi tehdä nopeaa vertailua artikkeleita lukiessa tai videoita katsoessa.

 

[Kvarkki]

Nuo käppyrät alkaa ikävästi 80 km/h nopeudesta. Lisäksi dieselissä on enemmän energiaa/litra ja parempi hyötysuhde. Litramääräisesti mitattu dieselin on siis pakko olla parempi ja kulutuskäyrän kasvu loivempi, jos palikat ovat muuten samat. Isolla bensavaparilla kulutuksen nousu ei ole kovin dramaattinen, mutta esim. Hondan pikkuvaparilla kulutus räjähtää. Sama kävi Fordin pikkuisella ecoboostilla. Nuo sähköauton kulutuslukemat motarilla tuo kyllä mutkia matkaan omaan hankintaan, kun oma ajo on 99% nelikaistaista motaria

 

[P.T]

Hybridien kulutus tosiasiassa jotakuinkin kaksinkertaistuu kovassa moottoritienopeudessa kun tehoa saadaan pelkästään ottomoottorista.

Väittäisin että hybridi on hyötysuhteen kannalta parhaimmillaan kun kaikki ottomoottorin teho menee suoraan pyörille eikä energiaa kierrätetä merkittävissä määrin akun kautta.
Hiljempaa ajamalla toki pääsee pienemmällä kulutuksella, koska ilmanvastus on niin paljon pienempi, mutta polttoaineen energia muuttuu silloin liike-energiaksi merkittävästi huonommalla hyötysuhteella.
Käytännössähän hybridin kulutus on jokseenkin sama, ajoitpa 40km/h tai 80km/h, vaikka 80km/h ilmanvastus on nelinkertainen.

 

[Slayer]

Nyt olet aika pihalla siitä miten hybridi säästää polttoainetta. Säästö tehdään avustamalla ajoneuvo sähkömoottorin avulla liikkeelle ja hyödyntämällä sähköä pienissä nopeuksissa mahdollisimman paljon. Puhtaassa moottoritieajossa hybridi on ihan yhtä taloudellinen kuin vastaava auto pelkällä polttomoottorilla.

Ei aina niinkään. Onhan noissa hybrideissä vaikka mitä atkinson-moottoreita sun muita, joiden hyötysuhde on parempi kuin perus polttiksessa. Moottoritieajokaan ei älyttömiä tehoja vie, ollaan pienessä osakuormassa edelleen suhteessa polttomoottorin maksimitehoon.

 

[P.T]

Nyt olet aika pihalla siitä miten hybridi säästää polttoainetta. Säästö tehdään avustamalla ajoneuvo sähkömoottorin avulla liikkeelle ja hyödyntämällä sähköä pienissä nopeuksissa mahdollisimman paljon. Puhtaassa moottoritieajossa hybridi on ihan yhtä taloudellinen kuin vastaava auto pelkällä polttomoottorilla.

Minä taas luulen että sinulla menee hieman sekaisin hyötysuhde ja polttoaineenkulutus. Väittämäsi "Hybridien kulutus tosiasiassa jotakuinkin kaksinkertaistuu kovassa moottoritienopeudessa kun tehoa saadaan pelkästään ottomoottorista. " on yksinkertaisesti väärin alleviivatulta osalta eli kulutus ei todellakaan vähenisi jos tuossa vielä mentäisiin käyttämään sähkömoottoria.

 

[Slayer]

Joo onhan noissa varsin hyvin optimoitu tuo polttomoottorikin. Se kulutuskasvu vaan on jokatapauksessa suuri niistä taajamanopeuksista tuonne moottoritienopeuksiin. Ihan sama tapahtuu sähköautolla. Tätä samaa kasvua ei kuitenkaan tapahdu vastaavissa määrin dieselillä, jota olen tässä yrittänyt teroittaa.

Joka johtunee yksinomaan siitä, että dieseli viedä ruksuttaa siellä hitaissa nopeuksissa suhteessa enempi ainetta. Voi sen toki niinkin ajatella, että se vie suhteessa vähempi kun ajetaan lujempaa - mutta tuota kautta ajattelemalla ei kauheasti asiat kehity...

 

[P.T]

Oletko ihan tosissasi ettei polttoaineen kulutus vähene jos energiaa saisi polttoaineen sijaan akusta?

En kai niin ole väittänyt. Lähinnä yritin sanoa että akkua ei liiemmin kannata ladata bensalla moottoritienopeuksissa.
*MUOKS* Ehkä olisi syytä tarkentaa, mistä tässä tarkalleen ottaen puhutaan. Omat kommenttini ovat koskeneet lähinnä Toyota-henkistä itselataavaa hybridiä. Jos sinä olet puhunut plugareista niin homma on toki eri. Tarkotiitko siis tilannetta, jossa ajetaan plugarilla esim. 150km/h ja sähköajon maksiminopeus olisi vaikka 130km/h eli akussa on virtaa, mutta sitä ei voi käyttää?

 

[Kvarkki]

Joka johtunee yksinomaan siitä, että dieseli viedä ruksuttaa siellä hitaissa nopeuksissa suhteessa enempi ainetta. Voi sen toki niinkin ajatella, että se vie suhteessa vähempi kun ajetaan lujempaa - mutta tuota kautta ajattelemalla ei kauheasti asiat kehity...

Mikä sun pointtis on, mitä tässä nyt pitäisi kehittyä? Jos kyseessä on maksaja, niin maksajaahan kiinnostaa kulunut litramäärä. Jolloin jos ja kun diesel on parempi suuremman enegiamäärän ja hyötysuhteen myötä, niin se on bensaa parempi. Matalissa nopeuksissa mennään koneen minimillä toiminta-alueella, jolloin kulutus ei ole optimi. Mutta jos ja kun jää silloinkin bensan tasolle, niin maksajan lompakko edelleen kiittää dieseliä. Käyttäjän saaman ajomatkan/kulujen kannalta optimi hybridi siis olisi isoakkuinen diesel, joka hoitaisi hitaat nopeudet sähköllä ja kovat vauhdit dieselillä. Käytetyn energian määrän kannalta sähkömoottori vie voiton, mutta akut ei anna toistaiseksi periksi mitään kovavauhtista 1000 km matkaa, joka on dieselille aika normaali.

 

[Galaxy]

Nuo käppyrät alkaa ikävästi 80 km/h nopeudesta. Lisäksi dieselissä on enemmän energiaa/litra ja parempi hyötysuhde. Litramääräisesti mitattu dieselin on siis pakko olla parempi ja kulutuskäyrän kasvu loivempi, jos palikat ovat muuten samat. Isolla bensavaparilla kulutuksen nousu ei ole kovin dramaattinen, mutta esim. Hondan pikkuvaparilla kulutus räjähtää. Sama kävi Fordin pikkuisella ecoboostilla. Nuo sähköauton kulutuslukemat motarilla tuo kyllä mutkia matkaan omaan hankintaan, kun oma ajo on 99% nelikaistaista motaria

Ainakin ennenvanhaan pienten bensavaparien ongelma oli vielä usein lyhyet välitykset jolloin kierrokset huiteli taivaissa ~130km/h vauhdeissa. Ja samalla bensaa paloi aivan helvetisti.

 

[mustajoki]

Ainakin ennenvanhaan pienten bensavaparien ongelma oli vielä usein lyhyet välitykset jolloin kierrokset huiteli taivaissa ~130km/h vauhdeissa. Ja samalla bensaa paloi aivan helvetisti.

Sähköllä ajaessa ei pitäisi välityksistä olla valtavaa haittaa - autoa valittaessa ilmanvastuskerroin tullee hyvin tärkeäksi jos ajelee lähinnä motaria. Mutta samalla lailla sen dieselinkin pitää tehdä työtä, että ilmamassasta päästään läpi.

 

[Slayer]

Mikä sun pointtis on, mitä tässä nyt pitäisi kehittyä? Jos kyseessä on maksaja, niin maksajaahan kiinnostaa kulunut litramäärä.

Pointti oli se, että jos sillä "kulutuksen kasvulla suhteessa nopeuden noustessa" olisi joku itseisarvo, jota sillä siis ei ole, olisi helpointa vaan nostaa hybrideissäkin hitaamman ajon kulutusta vaikka puolitoistakertaiseksi ja sitten paistatella kuinka "hybrideissä ei kulutus kasva kun nopeus nousee".

Maksajaa nimenomaan kiinnostaa litrat, ei paljonko kulutus missäkin tilanteessa suhteessa nousee, siksi sillä ei ole merkitystä. Ainoastaan että ajetuissa nopeuksissa/etäisyyksissä päästään mahd. pienellä kulutuksella

Jolloin jos ja kun diesel on parempi suuremman enegiamäärän ja hyötysuhteen myötä, niin se on bensaa parempi. Matalissa nopeuksissa mennään koneen minimillä toiminta-alueella, jolloin kulutus ei ole optimi. Mutta jos ja kun jää silloinkin bensan tasolle, niin maksajan lompakko edelleen kiittää dieseliä. Käyttäjän saaman ajomatkan/kulujen kannalta optimi hybridi siis olisi isoakkuinen diesel, joka hoitaisi hitaat nopeudet sähköllä ja kovat vauhdit dieselillä. Käytetyn energian määrän kannalta sähkömoottori vie voiton, mutta akut ei anna toistaiseksi periksi mitään kovavauhtista 1000 km matkaa, joka on dieselille aika normaali.

Eikä tuo dieseli-sähkö ole mikään itsestäänselvä "optimi hybridi" - tuohan riippuu täysin ajetuista etäisyyksistä ja nopeuksista. Jossain ajossa jossa olisi runsaasti pitkiä matkoja sekä runsaasti hidasajoa tuollainen varmaan olisi aika ok, mutta diesel kalliimpana ja raskaampana konstruktiona aina mukana raahattavaksi jotain satunnaisia pidempiä siirtymiä varten ei välttämättä kuolettaisikaan tuomaansa lisäkustannusta ihan heti.