Keskustelua hybridiautoista

Miksi pikalatauksen minimi pitäisi olla 5e?

Eikö se ole just hyvä jos käyttäjä nappaa vain sen tarvitsemansa 10kWh 3e:llä vapauttaen laturin muuhun käyttöön?
 
Eikös kyse ole korttipäätteen kustannuksista. Jos ostaa kaupasta 24-packin limua 12 eurolla, yhden pullon hinnaksi tulee 50 senttiä, eli 1,50€/l (paitsi että hinnassa on mukana pullopantti, eli todellinen hinta lähelle 1,20€/l) . Jos ostaa limuautomaatista puolen litran limun, se maksaa ehkä 2,00-2,50 euroa, eli 4,00-5,00€/l. Jos lataaminen latauspisteellä maksaisi 3-4 kertaa sen mitä kotona, niin kuinkahan paljon pöyristymistä se herättäisi tyypillisten sähköautoilijoiden parissa?
Se provisio on luotolla luokkaa prosentista kolmeen pienillä toimijoilla, isoilla vähemmän. Debitillä vähemmän. Se limun kalliimpi automaatissa ja pienessä pakkauksessa ei liity mitenkään korttimaksuun.

Plus että se korttiprovisio maksetaan joka tapauksessa, ei se RFID ole mikään maksuväline vaan vain tunniste. Kortilla ne lataukset maksetaan silti ja provisiot menee

Itse kortinlukijan osuus on kymppejä, eli täysin mitätön latauspisteen hinnassa.

Syy sille, että näitä kikkailumaksutapoja on ei ole kustannukset vaan yritys sitouttaa asiakkaita, mutta en usko että pitkällä tähtäimellä toimii, ellei sitten tule yhtä useamman latauspisteverkoston yhdistävää maksutapaa.
 
Miksi pikalatauksen minimi pitäisi olla 5e?

Eikö se ole just hyvä jos käyttäjä nappaa vain sen tarvitsemansa 10kWh 3e:llä vapauttaen laturin muuhun käyttöön?

No joo, pikalatauksen kohdalla keskiostos on varmaan ihan luonnostaan sen verran iso että korttiyhtiön provisiot pysyvät kohtuullisina ilman mitään pakkoja. En myöskään ehdota että pitäisi luopua noista latausfirmojen tageista kokonaan eli niillä maksamalla saisi juuri niin vähän kuin haluaa.
 
Voisin ketjua mahdollisesti lukeville latausoperaattorien edustajille antaa pari täkyä:

1. Useimmat sähköauton omistajat pystyvät tällä hetkellä lataamaan autonsa kotona. Asiointilatauksen käyttöön on siksi hyvin harvoin pakottavaa syytä. Latauspistettä käytetään siten vain, jos se on riittävän vaivatonta ja järkevän hintaista. Voisin itse kuvitella käyttäväni keskinopeita latauspisteitä, jos niissä olisi piuha valmiina ja maksaminen onnistuisi lähimaksulla (kortti, Google/Apple Pay jne.). Koko toimenpiteen pitäisi onnistua n. 15 sekunnissa.
2. En käytä palveluanne kuin äärimmäisessä hädässä, jos joudun kaivamaan oman kaapelini rontista, syöttämään uudelleen kirjautumistietoja, kaivelemaan rfid-ketjua ja puutteellisen käyttöliittymäsuunnittelun takia tihrustamaan toimintaohjeita pöntön kyljestä tai älypuhelimesta. Palvelunne on marginaalisesti hyödyllinen - sen käyttö ei voi olla vaikeaa ja turhauttavaa.
3. Pikalataus on eri tavalla tärkeä kuin keskinopea. Itse en Teslan omistajana käytä muita operaattoreita kuin pakon edessä, mutta silloin kun käytän, toivoisin, että se kökkösovelluksenne osaisi esimerkiksi ehdottaa ja reitittää lähimmälle pikalaturille. Esimerkiksi K-latauksen ja Fortum C&D:n käyttäminen latauspisteen etsimiseen on niin vaikeaa, että minun on oikeasti vaikea ymmärtää, mihin tarkoitukseen appi on edes suunniteltu. Käyttöliittymä on niin kaukana asiakkaan tarpeista, että on vaikea ymmärtää, miten mikään ammattimainen yritys saa näin surkeaa jälkeä aikaiseksi.
4. Kun asiakas suuntaa pikalaturille, on ensiarvoisen tärkeää, että palvelu on käytettävissä. Latauspisteitä pitäisi aina olla enemmän kuin yksi, ja edelleen jos sitä kökkösovellusta pitää tarjota, se voisi esim. selvästi ohjata muuallle kuin pimeänä tai varattuna olevalle laturille. Näitä olisi kiva saada isojen teiden varteen olemassa olevien huoltoasemien yhteyteen (vielä selvästi enemmän kuin nyt).
5. Jatkuva vitutus ja seitsemän erilaista muovirinkulaa ketjussa eivät sitouta asiakasta. Hyvä ja sujuva palvelu sitouttaa.
 
Muutaman viikon välein aina tää pankkikortti keskustelu. Eiköhän se ole selvää, että ei kannata kun kukaan toimija ei niitä laita? Bensa-asemilla taitaa olla käyttöaste ja korttiostosten suuruus jotain ihan toista luokkaa kun näillä sähkötolpilla.

Tulee kylllä polttoainettakin ostaessa käytettyä Nesteen appia, joten henk. koht. en näe korttimaksamista lataustolpissa tarpeellisena.

Ja se tagin vilauttaminen on satakertaa nopeampaa, kuin pankkikortin kanssa toimien, poislukien tietty lähimaksu.
Yhtä mieltä siitä, että yhdellä tagilla kaikkien toimijoiden tolpat, taikka sitten tosiaan puhelimen nfc:llä olisi mutkattomampaa.
 
Tulee kylllä polttoainettakin ostaessa käytettyä Nesteen appia, joten henk. koht. en näe korttimaksamista lataustolpissa tarpeellisena.

Ja se tagin vilauttaminen on satakertaa nopeampaa, kuin pankkikortin kanssa toimien, poislukien tietty lähimaksu.
Yhtä mieltä siitä, että yhdellä tagilla kaikkien toimijoiden tolpat, taikka sitten tosiaan puhelimen nfc:llä olisi mutkattomampaa.

Niin miksi on siis pitänyt keksiä uusi paska tapa, kun olisi ollut jo olemassa olevia ja yleisesti käytössä kuten tuo pankkikortin lähimaksu.
 
Tulee kylllä polttoainettakin ostaessa käytettyä Nesteen appia, joten henk. koht. en näe korttimaksamista lataustolpissa tarpeellisena.

Ja se tagin vilauttaminen on satakertaa nopeampaa, kuin pankkikortin kanssa toimien, poislukien tietty lähimaksu.
Yhtä mieltä siitä, että yhdellä tagilla kaikkien toimijoiden tolpat, taikka sitten tosiaan puhelimen nfc:llä olisi mutkattomampaa.

Miksi pitäisi olla erillinen sovellus, tagi tai edes pankkikortti esillä? Käytännössä kaikki suomalaiset pankit tarjoavat tuen Google/Apple/MobilePaylle. Tämä maksusovellus aktivoidaan yhden kerran, ja sillä voi maksaa kaikki ostokset siinä missä luottokortilla. Jopa sen satunnaisen tunnuslukukyselynkin voi hoitaa oman puhelimen näytöltä koskematta koronapeitteiseen maksupäätenäppäimistöön.

Kun käytetään eri operaattorien omia sovelluksia, tageja ym, ne samat luottokorttitiedot ja rekisteröinnit joutuu käsin syöttämään n + 1:een eri paikkaan ja samalla kasvaa luonnollisesti myös väärinkäytösten riski. Myös käyttäminen on vaivalloisempaa, koska sovellus pitää erikseen avata tai tagi ottaa mukaan versus, että avaisi vain älypuhelimen näytön ja veisi sen lähimaksupisteelle. Ei niin yhtään mitään hyötyä, mutta vaivaa ja tietoturvariskejä senkin edestä.
 
Miksi pitäisi olla erillinen sovellus, tagi tai edes pankkikortti esillä? Käytännössä kaikki suomalaiset pankit tarjoavat tuen Google/Apple/MobilePaylle. Tämä maksusovellus aktivoidaan yhden kerran, ja sillä voi maksaa kaikki ostokset siinä missä luottokortilla. Jopa sen satunnaisen tunnuslukukyselynkin voi hoitaa oman puhelimen näytöltä koskematta koronapeitteiseen maksupäätenäppäimistöön.

Kun käytetään eri operaattorien omia sovelluksia, tageja ym, ne samat luottokorttitiedot ja rekisteröinnit joutuu käsin syöttämään n + 1:een eri paikkaan ja samalla kasvaa luonnollisesti myös väärinkäytösten riski. Myös käyttäminen on vaivalloisempaa, koska sovellus pitää erikseen avata tai tagi ottaa mukaan versus, että avaisi vain älypuhelimen näytön ja veisi sen lähimaksupisteelle. Ei niin yhtään mitään hyötyä, mutta vaivaa ja tietoturvariskejä senkin edestä.

Samaa mieltä, mutta olemassaolevilla ratkaisuilla on nyt vaan pakko mennä ja tagi on helppokäyttöisin.
 
Samaa mieltä, mutta olemassaolevilla ratkaisuilla on nyt vaan pakko mennä ja tagi on helppokäyttöisin.

Ei ole. Itse äänestän renkaillani. Mii ei liikahda kertaakaan niin pitkälle, että range ei riitä perille asti missä latausmahdollisuus töpselistä. Voisin kyllä ihan mielelläni kuvitella tekeväni esim. 300-400 km reissun Miillä, niin että pitäisin jonkun välipaussin ja söisin samassa, mutta tuollaisia paskasovelluksia ja tägejä en nöyrry käyttämään. Otan vaikka mielummin agrekaatin peräkonttiin ja pistän sen siihen latauspisteen viereen pärisemään.
 
Voisin ketjua mahdollisesti lukeville latausoperaattorien edustajille antaa pari täkyä:

1. Useimmat sähköauton omistajat pystyvät tällä hetkellä lataamaan autonsa kotona. Asiointilatauksen käyttöön on siksi hyvin harvoin pakottavaa syytä. Latauspistettä käytetään siten vain, jos se on riittävän vaivatonta ja järkevän hintaista. Voisin itse kuvitella käyttäväni keskinopeita latauspisteitä, jos niissä olisi piuha valmiina ja maksaminen onnistuisi lähimaksulla (kortti, Google/Apple Pay jne.). Koko toimenpiteen pitäisi onnistua n. 15 sekunnissa.
2. En käytä palveluanne kuin äärimmäisessä hädässä, jos joudun kaivamaan oman kaapelini rontista, syöttämään uudelleen kirjautumistietoja, kaivelemaan rfid-ketjua ja puutteellisen käyttöliittymäsuunnittelun takia tihrustamaan toimintaohjeita pöntön kyljestä tai älypuhelimesta. Palvelunne on marginaalisesti hyödyllinen - sen käyttö ei voi olla vaikeaa ja turhauttavaa.
3. Pikalataus on eri tavalla tärkeä kuin keskinopea. Itse en Teslan omistajana käytä muita operaattoreita kuin pakon edessä, mutta silloin kun käytän, toivoisin, että se kökkösovelluksenne osaisi esimerkiksi ehdottaa ja reitittää lähimmälle pikalaturille. Esimerkiksi K-latauksen ja Fortum C&D:n käyttäminen latauspisteen etsimiseen on niin vaikeaa, että minun on oikeasti vaikea ymmärtää, mihin tarkoitukseen appi on edes suunniteltu. Käyttöliittymä on niin kaukana asiakkaan tarpeista, että on vaikea ymmärtää, miten mikään ammattimainen yritys saa näin surkeaa jälkeä aikaiseksi.
4. Kun asiakas suuntaa pikalaturille, on ensiarvoisen tärkeää, että palvelu on käytettävissä. Latauspisteitä pitäisi aina olla enemmän kuin yksi, ja edelleen jos sitä kökkösovellusta pitää tarjota, se voisi esim. selvästi ohjata muuallle kuin pimeänä tai varattuna olevalle laturille. Näitä olisi kiva saada isojen teiden varteen olemassa olevien huoltoasemien yhteyteen (vielä selvästi enemmän kuin nyt).
5. Jatkuva vitutus ja seitsemän erilaista muovirinkulaa ketjussa eivät sitouta asiakasta. Hyvä ja sujuva palvelu sitouttaa.
Tämä!

Jatkan listaa.

6. Fortumille kehitysehdotukseksi: Jos teidän latausasema nyt ei aina ihan joka kerta toimikaan, niin ei siihen maailma pääty vaikka harmittamaan jääkin. Mutta voisitteko lisätä siihen latauspömpelin käyttöliittymään "Peruuta" -painikkeen ihan vaikka niitä kertoja varten kun lataus ei syystä tai toisesta suostu starttaamaan? Niin, kun se lataus ei suostu alkamaan ja mä häivyn paikalta pois, niin ei siinä sen jälkeen kukaan muukaan saa ladattua, kun se pömpeli on jumissa.
7. K-latauksen strategiasta vastaava henkilö, huhuu!! Tämä on sinulle: Kun vaihdoitte latauspisteidenne kilowattituntipohjaisesta laskutuksesta aikaperusteiseen laskutukseen, niin mikähän mahtoi olla teidän agenda asiassa? Saada asiakas mahdollisimman nopeasti poistumaan kauppakeskuksesta? Ettei vaan kukaan auton lataaja tai hänen perheensä vaan tekisi mitään ylimääräisiä heräteostoksia ostosreissullaan? :hmm:"Nyt akka pois sieltä rättikaupasta, nopeasti! Meillä ei oo aikaa enää ylimääräisille ostoksille, mittari raksuttaa!!" Niin. Nyt lopputulos on kieltämättä K-ryhmän toimintamallin mukainen: "Sama palvelu ja tuotteet nyt myös meiltä, mutta kalliimmalla!"

Bonusyllätyssektorina: lataustekniikoiden ja -palvelujen uskomattoman sekava kirjo. Kuinka ihmeessä autovalmistajat onnistuivat menemään metsään standardien osalta?
 
Viimeksi muokattu:
Onko sähköautoissa muuten estetty ajoneuvon liikuttelu silloin kun se on latauksessa? Johtoa ei siis voisi vahingossa kiskaista mukanaan irti?
Ja lisäksi ainakin ensimmäisellä latauskerralla tuli yllätyksenä, että ainakin oman Volkkarini kohdalla se latausjohto lukittuu latauksen aikana hyvin, hyvin tiukasti pistokkeeseen kiinni, ellei ole avannut autoa keskuslukituksen napista. "No jo on jumalauta tiukka liitin.... rrrkele!" Onneksi en ehtinyt käyttää enempää voimaa. Ja onneksi kukaan ei ollut näkemässä...:whistling:
 
Pari kajaria auton pohjaan ja kävelyvauhdissa hiljaisena looppina soimaan...

Jossain törmäsin videoon, jossa sähkömoottoripyörän äänet oli otettu TIE-fighterista. iiiiiIIIIIIIÄÄÄÄÄÄÄÄ-Ä-Ä-ÄÄÄHHHH! :love2:
 
Joo, kohta on netti pullollaan näitä sovelluksia millä saa ääniä vaihdeltua sähköautoihin ... samoin kuin aikoinaan oli se soittoäänivillitys kun pystyi ekaa kertaa omia käyttämään "että erottui joukosta"
 
Olisiko jollakin linkata jokin suomalainen kattava artikkeli vertailusta, jossa käydään kaikki polttoainevariantit (bensiini, diesel, sähkö sekä hybrid) läpi sekä missä olisi huomioitu myös verolliset vaikutukset? Ei tunnu mistään löytyvän.
 
Olisiko jollakin linkata jokin suomalainen kattava artikkeli vertailusta, jossa käydään kaikki polttoainevariantit (bensiini, diesel, sähkö sekä hybrid) läpi sekä missä olisi huomioitu myös verolliset vaikutukset? Ei tunnu mistään löytyvän.
Olen tällä itse laskenut vertailuja.
 

Jos olisi osannut googlea käyttää, niin ei tarvitsisi toivoa/arvailla.

Alkaen Sorentosta Kia/Huyndai toteuttaa tehokkaamman hybridin perustuen 1.6t SmartStream moottoriin (CVVD-venttiilinohjaus). Sähköjärjestelmän speksit aikalailla kuten nykyisessä Ioniqissa (44.2 kW sähkömoottori 1.49 kWh akku). Näillä päästään 226hp/350Nm.

Edit. 8-lovinen DCT ei taidakkaan koskea tätä voimalinjaa vaan dieseliä ja Youtuben perusteella tämä hybridi voisi olla nelivetoinen. Onkohan siis sähkömoottori sijoitettu erillisesti taka-akselille vai vaihteiston jälkeen kuten Ioniqissa.

Eli ei saatu korkealle kiertävää vaparia, mutta muuten speksit aikalailla sitä mitä ajattelin. Jännä nähdä miten pärjää WLTP ja real life kulutustesteissä Toyotaan 2l hybridiin (184hp) ja 2.5l hybridiin (218 hv) saman segmentin korissa.

Kyllä nuo Huyndai Ioniq/Kia Niro hybridit (kuin myös pluginit) menee saman autoluokan toyota Hybridin kanssa yhtä pienellä kulutuksella oman kokemuksen mukaan. Pienen kulutuksen avain on ecoksi (mekaanisesti) säädetty moottori ja sen kuormituksen tasaus. Moottori käy pääsääntöisesti parhaimmalla hyötysuhdealueella ja välillä sitten kokonaan sammuksissa täyssähköllä.

Toivottavasti Huyndai onnistuu CVVD teknologian kanssa ja julkaisisi hybridin, josta irtoaisi tarvittaessa entisaikojen vähän kireämmän bensavaparin huipputeho + 50 heppaa sähköavustusta ja normiliikenteessä sitten nykyinen atkinsonkiertokoneen kulutus.
 
Viimeksi muokattu:
NOista tägeistä tuli mieleen että kyllähän hieman vastaava on olemassa myös polttoaineiden puolella. Raskaankaluston D-pisteethän ovat samanlaisia firman omaan maksutapaan sidottuja asemia, joista ei mitään saa ilman että on tehnyt sopimuksen etukäteen.
Tuossa nyt tietysti on taustalla se että on yksinkertaisempaa antaa kuljettajalle kortti jolla ei saa mitään muuta kuin dieselöljyä tietyiltä asemilta, mutta eihän siihen mitään järkevää teknistä syytä ole miksei D-pisteellä voi tankata normaalilla luottokortilla.

Bonusyllätyssektorina: lataustekniikoiden ja -palvelujen uskomattoman sekava kirjo. Kuinka ihmeessä autovalmistajat onnistuivat menemään metsään standardien osalta?

Onko noita eri lataustekniikoita autovalmistajien puolelta nyt niin kovin monia?
 
Eikös tuo ccs ja type2 käytännös nissania mukaan lukematta ole nyt ne standardit? Eiköhän nissaniki sen euroopas muuta ccs kun yksin jäivät sen omansa kanssa.
 
Ihan liikaa jo nyt.

Type 1
Type 2, josta ainakin mode 2 ja mode 3

CCS
CHAdeMO
Tesla Supercharger
Schuko

Porschella kaiketi omansa?

Toki regioonaeroja, eli kaikki mallit ei oo käytössä kaikilla alueilla.
 
Ihan liikaa jo nyt.

Type 1
Type 2, josta ainakin mode 2 ja mode 3

CCS
CHAdeMO
Tesla Supercharger
Schuko

Porschella kaiketi omansa?

Toki regioonaeroja, eli kaikki mallit ei oo käytössä kaikilla alueilla.

Ei tuo tilanne ihan noin kirjava onneksi ole. Esim. type 2 mode 2 on käytännössä suko-type 2 ja type 2 mode3 on type 2-type 2.
Porsche käyttää CCS:ää, mutta korkeampaa jännitettä kuin muut. Ihan standardin mukainen kuitenkin käsittääkseni ja lataus onnistuu mistä tahansa ccs-laturista, mutta huipputeho vaatii 800V. Aika vahvasti näyttää että Euroopassa type2 ja CCS muodostuvat standardeiksi ja type1 sekä chademo väistyvät. Sikäli harmi, että chademo ilmeisesti on ollut toimintavarmempi kuin CCS.
 
Ihan liikaa jo nyt.

Type 1
Type 2, josta ainakin mode 2 ja mode 3

CCS
CHAdeMO
Tesla Supercharger
Schuko

Porschella kaiketi omansa?

Toki regioonaeroja, eli kaikki mallit ei oo käytössä kaikilla alueilla.
Teslakin menossa ccs uusissa malleissa, s/x malliin voi ostaa ccs adapterin jälkiasenteisenakin.
 
Eihän niitä olisi kuin CCS ja Chademo ellei Teslan olisi ollut pakko "leikkiä Applea" ja tehdä ihan omansa.

Tai sitten Teslan liittimestä olisi voinut ottaa standardin, se on sirompi. Mutta ongelmaksi tais tulla se, että CCS = standardi (kaikki yhdessä sitouduttiin) kun taas Tesla on oma firmansa. En tosin tiedä olisiko se antanut liittimensä yleiselle standardisoinnille.
 
7. K-latauksen strategiasta vastaava henkilö, huhuu!! Tämä on sinulle: Kun vaihdoitte latauspisteidenne kilowattituntipohjaisesta laskutuksesta aikaperusteiseen laskutukseen, niin mikähän mahtoi olla teidän agenda asiassa? Saada asiakas mahdollisimman nopeasti poistumaan kauppakeskuksesta? Ettei vaan kukaan auton lataaja tai hänen perheensä vaan tekisi mitään ylimääräisiä heräteostoksia ostosreissullaan? :hmm:"Nyt akka pois sieltä rättikaupasta, nopeasti! Meillä ei oo aikaa enää ylimääräisille ostoksille, mittari raksuttaa!!" Niin. Nyt lopputulos on kieltämättä K-ryhmän toimintamallin mukainen: "Sama palvelu ja tuotteet nyt myös meiltä, mutta kalliimmalla!"
Ongelma on varmaan sama kuin kaikilla kiinteistöjen omistajilla. Käyttäjät huutaa latauspisteitä, muuten ei tulla. Sitten kun niitä laitetaan, niin tullaan se 5km hybridi priuksella ja jätetään 3h kauppareissun ajaksi laturin. Taas asiakkaat huutaa: lisää latauspaikkoja... eikä ne saa mitään maksaa, muuten ei tulla!

Eli kiinteistön omistaja sijoittaa jotain 1000-15000€ per latausasema, joista ei saisi periä yhtään voittoa. Samalla tästä tappiopalvelusta tulee jatkuvaa negatiivista somehuomiota, kun siellä on latureita liian vähän tai se oli taas rikki tai se maksaa liikaa tai veloitetaan väärin tai väärällä taksalla.
Keskitietä ei vielä ole.

Oikeasti ainoa keino saada nuo asemat paremmalle hyötysuhteelle on saada käyttäjä vapauttamaan se seuraavalle heti kun tarve loppuu. Tätä ei toki käyttäjä halua ymmärtää, vaan vika on kauppiaassa kun ei taas ole kaikki valmista ja ilmaista. Ehkä sitten 10v päästä.
Miksi sitä kärryä ei sitten voi siirtää kun lataus on loppu? Tuskin siihen tarvitsee joka kerta edes ajaa.

Enkä ole Keskolle töissä.
 
Ongelma on varmaan sama kuin kaikilla kiinteistöjen omistajilla. Käyttäjät huutaa latauspisteitä, muuten ei tulla. Sitten kun niitä laitetaan, niin tullaan se 5km hybridi priuksella ja jätetään 3h kauppareissun ajaksi laturin. Taas asiakkaat huutaa: lisää latauspaikkoja... eikä ne saa mitään maksaa, muuten ei tulla!

Eli kiinteistön omistaja sijoittaa jotain 1000-15000€ per latausasema, joista ei saisi periä yhtään voittoa. Samalla tästä tappiopalvelusta tulee jatkuvaa negatiivista somehuomiota, kun siellä on latureita liian vähän tai se oli taas rikki tai se maksaa liikaa tai veloitetaan väärin tai väärällä taksalla.
Keskitietä ei vielä ole.

Oikeasti ainoa keino saada nuo asemat paremmalle hyötysuhteelle on saada käyttäjä vapauttamaan se seuraavalle heti kun tarve loppuu. Tätä ei toki käyttäjä halua ymmärtää, vaan vika on kauppiaassa kun ei taas ole kaikki valmista ja ilmaista. Ehkä sitten 10v päästä.
Miksi sitä kärryä ei sitten voi siirtää kun lataus on loppu? Tuskin siihen tarvitsee joka kerta edes ajaa.

Enkä ole Keskolle töissä.
Nää sähköautoilijat haluaa vaan tukia tukien perään. Osto hintaa pitäs valtion tukea, sen jälkeen ei haluta polttoaineveroja/tiemaksuja, lataustolppa pitäs olla ilmainen as.oy:ssä ja siihen päälle vielä pitäs lähikauppiaan ladata niiden auto ilmaiseksi! :D Eivät ihan vähään tyydy.
 
Oikeasti ainoa keino saada nuo asemat paremmalle hyötysuhteelle on saada käyttäjä vapauttamaan se seuraavalle heti kun tarve loppuu. Tätä ei toki käyttäjä halua ymmärtää, vaan vika on kauppiaassa kun ei taas ole kaikki valmista ja ilmaista. Ehkä sitten 10v päästä.
Miksi sitä kärryä ei sitten voi siirtää kun lataus on loppu? Tuskin siihen tarvitsee joka kerta edes ajaa.
Onko yleensä missä sähköautomerkeissä/ malleissa appi, joka ilmoittaa kun lataus on valmis ja auto siirrettävissä?
 
Ei noissa latausmaksuissa ole mitään vikaa jos ne on kWh perustaisia, minuuttitaksa jättää hybridi tai sähköautolatailijat eriarvoiseen asemaan ja muutenkin koko minuuttitaksa juttu on just lähtöisin varmaan jostain kauppaketjun halusta häivyttää ne latailijat äkkiä pois heti kun ostokset on marketista tehty.

Toi on muutenkin perinjuurin hullunkurista kun ei se auto täyteen ladattuna lähde siitä parkkipaikaltaan yhtään mihinkään. Se voi silti lojua siinä niin pitkään kuin autonomistaja haluaa. Taksan laskutushan loppuu sillä sekunnilla kun lataaja lopettaa latauksen tai auton akku tuli täyteen.
 
Viimeksi muokattu:
Nää sähköautoilijat haluaa vaan tukia tukien perään. Osto hintaa pitäs valtion tukea, sen jälkeen ei haluta polttoaineveroja/tiemaksuja, lataustolppa pitäs olla ilmainen as.oy:ssä ja siihen päälle vielä pitäs lähikauppiaan ladata niiden auto ilmaiseksi! :D Eivät ihan vähään tyydy.

Eihän se lähikauppiaan lataus kelpaa kuin ilmaiseksi mikäli kotilataus löytyy. Tietysti herää kysymys, kenelle näin laajaa julkista hidaslatausinfraa rakennetaan kun töpseliautoilu ilman kotilatausta ei varmaan kasva kovin merkittäväksi ilmiöksi.
 
Ongelma on varmaan sama kuin kaikilla kiinteistöjen omistajilla. Käyttäjät huutaa latauspisteitä, muuten ei tulla. Sitten kun niitä laitetaan, niin tullaan se 5km hybridi priuksella ja jätetään 3h kauppareissun ajaksi laturin. Taas asiakkaat huutaa: lisää latauspaikkoja... eikä ne saa mitään maksaa, muuten ei tulla!

Eli kiinteistön omistaja sijoittaa jotain 1000-15000€ per latausasema, joista ei saisi periä yhtään voittoa. Samalla tästä tappiopalvelusta tulee jatkuvaa negatiivista somehuomiota, kun siellä on latureita liian vähän tai se oli taas rikki tai se maksaa liikaa tai veloitetaan väärin tai väärällä taksalla.
Keskitietä ei vielä ole.
Nopeasti lataavalle täyssähköautoilijalle ei luulisi tuo aikaperustainen lataus olevan kustannuksiltaan juurikaan sen kummempi juttu kuin kilowattituntiperustainen. Mutta omalla, hitaasti lataavalla hybridillä tuolla on merkitystä. Ei mun auto lataudu edes kolmessa tunnissa täyteen. Joten jos mahdollisuudet ovat esim. täällä Helsingissä tuntivelotteinen K-latauspiste, tai kilowattituntiperusteinen Plugit esim. Kannelmäen Kaaressa (S-ketjua, enimmäkseen), niin valintani on aina jälkimmäinen. Siellä on aina reilusti tyhjiä latauspaikkoja ja sillä aikaa kun autoni latautuu hitaasti, niin todennäköisesti ostokseni teen siellä Prismassa ja saatanpa ostaa ylimääräisen kahvikupposen, ehkä jopa S-ketjun kahviossa. Toinen näistä kahdesta jättiketjusta ymmärtää selkeästi hybridi/sähköautoilijan kulutustottumuksien ohjailun oikein. Toinen ei.

Tietenkin he saavat tehdä voittoa latauspisteillään, se on selvä. Mutta tässäkin hinta ratkaisee. Plugit on minulle valtavasti halvempi. Ja saa minut ohjautumaan S-marketin valikoimien ääreen.

Ja ei, en ole S-ketjun palkkalistoilla.
 
Nopeasti lataavalle täyssähköautoilijalle ei luulisi tuo aikaperustainen lataus olevan kustannuksiltaan juurikaan sen kummempi juttu kuin kilowattituntiperustainen. Mutta omalla, hitaasti lataavalla hybridillä tuolla on merkitystä. Ei mun auto lataudu edes kolmessa tunnissa täyteen. Joten jos mahdollisuudet ovat esim. täällä Helsingissä tuntivelotteinen K-latauspiste, tai kilowattituntiperusteinen Plugit esim. Kannelmäen Kaaressa (S-ketjua, enimmäkseen), niin valintani on aina jälkimmäinen. Siellä on aina reilusti tyhjiä latauspaikkoja ja sillä aikaa kun autoni latautuu hitaasti, niin todennäköisesti ostokseni teen siellä Prismassa ja saatanpa ostaa ylimääräisen kahvikupposen, ehkä jopa S-ketjun kahviossa. Toinen näistä kahdesta jättiketjusta ymmärtää selkeästi hybridi/sähköautoilijan kulutustottumuksien ohjailun oikein. Toinen ei.

Tietenkin he saavat tehdä voittoa latauspisteillään, se on selvä. Mutta tässäkin hinta ratkaisee. Plugit on halvempi. Ja saa minut ohjautumaan S-marketin valikoimien ääreen.

Ja ei, en ole S-ketjun palkkalistoilla.
Niitä latauspisteitä on vähän eri syistä eri paikoissa. Jossain ne on tarkoitettu vetonaulaksi, jossain raksuttamaan voittoa pisteen omistajalle, jossain PR-tempaukseksi ja jossain jotain näiden yhdistelmää. Mikä sitten on fiksu hinnoittelu riippuu vähän näistäkin, kuten tietysti myös siitä onko niistä pisteistä ylitarjontaa vai pulaa. Jos jälkimmäistä, niin markkinamekanismihan toimii ihan oikein jos palvelua vähemmän tarvitseva hybridikuski jättää menemättä latauspaikalle. Jos taas kyseessä on vetonaula, niin palvelu ei toimi, jos se ei vedä yleisöä. Toki silloinkin onnistuminen riippuu siitä kuuluitko sinä kohderyhmään ja olisi parempi vetonaula kustannuksiltaan lisävetovoiman arvoinen. Jos se on PR-stunt niin voi olla että pääasia on, että se latauspaikka on siellä.

Eriarvoisuudesta kitinää en kyllä silti ymmärrä, kun kyse on vapaasta kilpailusta. Ei siinä ole mitään tasa-arvoista tai epätasa-arvoista jos yhden firman palvelu mielyttää enemmän kuin toisen, oli syynä sitten hinta, laatu tai jokumuu.
Eihän se lähikauppiaan lataus kelpaa kuin ilmaiseksi mikäli kotilataus löytyy. Tietysti herää kysymys, kenelle näin laajaa julkista hidaslatausinfraa rakennetaan kun töpseliautoilu ilman kotilatausta ei varmaan kasva kovin merkittäväksi ilmiöksi.
Saa nähdä mihin markkina ja ranget kehittyy, mutta kyllä esim. työmatka-autoilijoita saattaa kiinnostaa julkinen latausmahdollisuus työpaikan lähellä, vaikka kotona tai taloyhtiössä latausmahdollisuus olisikin, varsinkin jos matka on kantaman rajamailla. Toki tämä tarve varmasti vähenee jos ja kun sähköautojen kantamat kasvaa.
 
Viimeksi muokattu:
Eriarvoisuudesta kitinää en kyllä silti ymmärrä, kun kyse on vapaasta kilpailusta. Ei siinä ole mitään tasa-arvoista tai epätasa-arvoista jos yhden firman palvelu mielyttää enemmän kuin toisen, oli syynä sitten hinta, laatu tai jokumuu.

Ei täällä tarvitsisi keskustella mistään jos kaikki olisi valkoista.
 
Niitä latauspisteitä on vähän eri syistä eri paikoissa. Jossain ne on tarkoitettu vetonaulaksi, jossain raksuttamaan voittoa pisteen omistajalle, jossain PR-tempaukseksi ja jossain jotain näiden yhdistelmää. Mikä sitten on fiksu hinnoittelu riippuu vähän näistäkin, kuten tietysti myös siitä onko niistä pisteistä ylitarjontaa vai pulaa. Jos jälkimmäistä, niin markkinamekanismihan toimii ihan oikein jos palvelua vähemmän tarvitseva hybridikuski jättää menemättä latauspaikalle.
Ihan hyvää pohdintaa, mutta vasta-argumentti vielä tähän, liittyen alimitoitukseen. Jos on käynyt niin että latauspaikkojen määrä on alimitoitettu, ja jos ajatellaan siltä kantilta että asiakas tietää jo että kyseinen K-piste on useimmiten varattu, niin jossain vaiheessa vähintään osa asiakkaista tuumannee että en mene sinne. "Kun ei sinne kumminkaan mahdu". -> Ketju menetti juuri asiakkaan.
 
Ei noissa latausmaksuissa ole mitään vikaa jos ne on kWh perustaisia, minuuttitaksa jättää hybridi tai sähköautolatailijat eriarvoiseen asemaan ja muutenkin koko minuuttitaksa juttu on just lähtöisin varmaan jostain kauppaketjun halusta häivyttää ne latailijat äkkiä pois heti kun ostokset on marketista tehty.

Onko jollain tapana jäädä notkumaan marketille kun ostokset on tehty? Itse uskon, että yksi syy aikaveloitukselle on se, että on ajateltu ettei kWh-hinnoittelu ole normitallaajalle kovin helppo ymmärtää. Toki tuo on mennyt sikäli pieleen että ei se normitallaaja hahmota tuolla aikaveloituksellakaan sitä, millaista vastinetta saa rahoilleen, mutta loppusumma ei ainakaan tule yllätyksenä. Jos tuosta haluaa jotain hyvää hakea, niin tuleepahan pientä painetta autonvalmistajille laittaa paremmat laturit autoihinsa.

DC-puolella on sitten vielä se hölmöys, että kWh-laskutus ei ole laillista mikäli mittaus on AC-puolella (josta on halvempaa mitata tarkasti), vaikka sekä myyjä että ostaja toivoisivat kWh-laskutusta (vaikka se olisikin hieman virheellinen DC-puolelta mitattuun verrattuna).

Toi on muutenkin perinjuurin hullunkurista kun ei se auto täyteen ladattuna lähde siitä parkkipaikaltaan yhtään mihinkään. Se voi silti lojua siinä niin pitkään kuin autonomistaja haluaa. Taksan laskutushan loppuu sillä sekunnilla kun lataaja lopettaa latauksen tai auton akku tuli täyteen.

Joillain latureilla alkaa juosta korkea idle fee, jos autoa seisottaa laturilla latauksen jälkeen, mutta esim. K-Lataus taitaa toimia kuten sanoit.
 
Ihan liikaa jo nyt.

Ei tilanne ole lainkaan niin paha miltä Virallinen Totuus saa sen näyttämään. Ensinnäkin nuo modet voit unohtaa samantien. Autoissa on type 2 ja toisen pään voi laittaa johdolla type 2 -rasiaan tai sukorasiaan. 'Asiointilataus' ja 'Kotilataus'. Sitten on type 2 + ccs, jolla saadaan pikalataus lähes kaikkeen. Jos autossa sattuu olemaan type 1 -liitin, niin se on kuitenkin sovittimella yhteensopiva type 2:n kanssa, eli käytännössä jos auto on type 1:llä varustettu (Nissan, Mitshubishi), niin sinulla on ihan oletuksena Suomessa kaapeli, jolla kytket sen type 2 -liittimeen ilman mitään ongelmaa. Vanhemmissa Tesloissa on myös jo jonkun hankkimat sovittimet, millä ne CSS:n kanssa juttelevat, jos se käyttöalueelle oleellista on. Oikeaksi eroksii jää siis vain tuo Nissan/Mitsubishin chademo.
 
Ei tilanne ole lainkaan niin paha miltä Virallinen Totuus saa sen näyttämään. Ensinnäkin nuo modet voit unohtaa samantien. Autoissa on type 2 ja toisen pään voi laittaa johdolla type 2 -rasiaan tai sukorasiaan. 'Asiointilataus' ja 'Kotilataus'. Sitten on type 2 + ccs, jolla saadaan pikalataus lähes kaikkeen. Jos autossa sattuu olemaan type 1 -liitin, niin se on kuitenkin sovittimella yhteensopiva type 2:n kanssa, eli käytännössä jos auto on type 1:llä varustettu (Nissan, Mitshubishi), niin sinulla on ihan oletuksena Suomessa kaapeli, jolla kytket sen type 2 -liittimeen ilman mitään ongelmaa. Vanhemmissa Tesloissa on myös jo jonkun hankkimat sovittimet, millä ne CSS:n kanssa juttelevat, jos se käyttöalueelle oleellista on. Oikeaksi eroksii jää siis vain tuo Nissan/Mitsubishin chademo.

Juuri näin. Silloin toki on vähän huono tilanne type1-autoilla, jos kiinteällä type2-kaapelilla olevat latauspisteet yleistyvät. Ei kuitenkaan näytä siltä ja onhan siihenkin väliin sopiva adapteri olemassa, mutta sen käyttö oli kielletty ainakin jossain Lidlissä.
 
Itse en kaipaa minkäänlaisia hankintatukia sähköautoille, mutta taloyhtiöt on syytä lainsäädännöllä pakottaa suhtautumaan lähtökohtaisesti sallivasti latauspisteiden rakentamiseen osakkaan omalla rahalla. Tällä hetkellä isännöitsijöille ja hallituksille on yksinkertaisinta vetää päiviräsäset ja kieltää kaikki, vaikka mitään tosiasiallista haittaa muille osakkaille ei olisi ja myönteinen toimintatapa lähinnä nostaisi asuntojen arvoa. Nyt liian usein vedotaan 10-20 vuoden päästä mahdollisesti realisoituviin investointitarpeisiin ja samanaikaisesti jätetään huomioimatta samalla aikajänteellä tapahtuva arvonnousu (tai kääntäen -lasku, mikäli lataamista ei sallita).
 
Ei oikein vakuuttanut tämä laskuri. Mitä pienemmän akun laittoi ladattavaan hybridiin sen vähemmän se päästi. Nolla akku on paras vaihtoehto ladatavassa hybridissä...
Joo päästöistä en tiedä mutta kustannuksista saa jotain irti.
 
Voisin veikata, etttä niiden käyttö perustuu lätkän sisäiseen sarjanumeroon. Eli dataa niihin ei välttämättä ole tallennettu lainkaan vaan kone lukee sarjanumeron ja etsii sen tiedot tietokannasta.
On ne nyt vahan alykkaampia. Sisaltavat myos salasanan jonka servu tietaa ja jota ei saa ihan helposti kopiotua ulos koska pikku prossu suojaa sita.
 
Koeajo: Mercedes-Benz A 250 e on auto, jollaisia kaikkien ladattavien hybridien olisi aina pitänyt olla

Mercedes-Benz A 250 e yhdistää suuren akun ja pihin polttomoottorin: tuloksena on huipputaloudellinen auto. ... Mikäli päätepisteestä löytää latausaseman, täyttyy akku 7,4 kilowatin teholla (2x16A) noin kahdessa tunnissa. Nopean latauksen ja matalahkon sähkönkulutuksen ansiosta A-sarjaa on mielekästä ladata lyhyemmilläkin kauppavisiiteillä ... Loppuvuodesta lisävarustelistalle ilmestyy vielä 24 kilowatin enimmäistehoon yltävä CCS-pikalataus.

7.2kW type-2 latauksella tosiaan asiontilatauskin muuttuu järkevämmäksi sekä käyttäjän että palveluntarjoajan kannalta. 3.6kW latauksella virtaa ostosreissulla tulee hädin tuskin vaivan arvosta - ja kWh-hinnalla latauksesta tulee niin vähän rahaa, ettei oikein edes kata laturin ylläpitoa...
 
Täyssähköisen ajon toimintamatkan kasvu 20–35 kilometrin tasolta noin 50 kilometrin tasolle on edistysaskel, joka ladattavien hybridien olisi pitänyt ottaa kauan sitten – toivottavasti muut merkit kopioivat.
Mitä sieniä tää toimittaja on taas vedellyt? :confused: Tuo alhainen toimintamatka on nimenomaan ollut Mersun ongelma, monilla muilla on jo vuosikaudet päässyt tuon 50km.

Ja pienen bensamoottorin ja tehokkaan sähkömoottorin yhdistelmäkään ei ole mikään kovin uusi keksintö.

Piti ihan tarkistaa jutun päivämäärä ja kyllä se tosiaan on huhtikuu 2020. :tdown:
 
Mitä sieniä tää toimittaja on taas vedellyt? :confused: Tuo alhainen toimintamatka on nimenomaan ollut Mersun ongelma, monilla muilla on jo vuosikaudet päässyt tuon 50km.

Ja pienen bensamoottorin ja tehokkaan sähkömoottorin yhdistelmäkään ei ole mikään kovin uusi keksintö.

Piti ihan tarkistaa jutun päivämäärä ja kyllä se tosiaan on huhtikuu 2020. :tdown:
Oma 2014 plugari kulkee toin 50km sähköllä. En nyt tiedä miten tuo on mullistava?
 
Oma 2014 plugari kulkee toin 50km sähköllä. En nyt tiedä miten tuo on mullistava?
No katsos kun se on maksettu mainos eikä kunnollinen arvio. Harvassa on ne moottorijulkaisut joissa kerrotaan asiat kuin ne ovat eikä vaan luetella käsikirjoitettuja speksejä esitteestä ja kehutaan kaiken olevan yhtä luokkansa parhaista.
 
Kyl nyt luetaan kuin piru raamattua.
Mitä sieniä tää toimittaja on taas vedellyt? :confused: Tuo alhainen toimintamatka on nimenomaan ollut Mersun ongelma, monilla muilla on jo vuosikaudet päässyt tuon 50km.

Ja pienen bensamoottorin ja tehokkaan sähkömoottorin yhdistelmäkään ei ole mikään kovin uusi keksintö.
Amperan (edelleen paras plug-in?) lisäksi aika harvassa on olleet sellaiset plugarit joilla oikeasti pääsi sähköllä yli 50km jos halusi lämpöäkin matkustamoon. Toki näitä tuli markkinoille lisää viime vuoden lopussa, kun WLTP:n myötä plugarien vaatimukset kiristyivät.
 
Kyl nyt luetaan kuin piru raamattua.

Amperan (edelleen paras plug-in?) lisäksi aika harvassa on olleet sellaiset plugarit joilla oikeasti pääsi sähköllä yli 50km jos halusi lämpöäkin matkustamoon. Toki näitä tuli markkinoille lisää viime vuoden lopussa, kun WLTP:n myötä plugarien vaatimukset kiristyivät.
No totta kyllä, että talvella 50km saavuttaminen on monilla mahdotonta. Mutta eipä tuossa Mersussakaan mitään muuta uutta ole kuin hieman kasvatettu akkukoko, jolloin tietysti range kasvaa (ja niin kasvaa myös hinta ja paino).

Pointtini oli se, että tuon markkinointiosaston tuottaman "artikkelin" antama kuva on täysin vääristynyt kun aiemmin Mersut ovat olleet juuri niitä, joilla toimintamatka on ollut huomattavan alhainen - ei muut valmistajat.
 
Pointtini oli se, että tuon markkinointiosaston tuottaman "artikkelin" antama kuva on täysin vääristynyt kun aiemmin Mersut ovat olleet juuri niitä, joilla toimintamatka on ollut huomattavan alhainen - ei muut valmistajat.
En kyllä sanoisi, että Mersu olisi aiemmin ollut mitenkään yksin huonon toimintamatkan kanssa. Vanhat bemarit myös ihan kuraa ja "hybridikuninkaan" vanhemmilla malleilla myös aika vaatimaton range.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
269 222
Viestejä
4 656 033
Jäsenet
76 387
Uusin jäsen
TJ8

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom