Keskustelua hybridiautoista

Maailma voisi olla toisenlainen



Onneksi ei ole.

Tää on ihan hauska visio, mutta valitettavasti vain pikku siivu ongelmaa. Kun tuon kaiken vaihtaa sähköllä toimivaksi katseet siirtyy siihen energiantuottoon, mikä ilman uusiutuvia jättää lähes saman ongelman suuressa mittakaavassa. Ja tähän (sekä akkujen valmistukseen liittyviin luonnovarojen tuhlaukseen tai saastuttamiseen) sähköautojen vastustajat jaksavat aina tarttua, ja tavallaan syystä. Ongelma ei tosin ole sähköautojen vaan yleisesti energiantuotannon ongelma. Mun mielestä olis hyvä lobata sähköautojen kyljessä aina uusiutuvia energiantuottomahdollisuuksia, koska nää tavallaan kulkee käsi kädessä jos agenda on vähentää päästöjä. Tää on se yks iso syy miks fanitan Teslaa, siellä pyritään tähän komboon. Ja tää ei ollu väite etteikö joku muukin siihen pyrkis, Tesla nyt vaan erottuu vahvasti joukosta monella tapaa.
 
Riippuu mitä mitataan. Lähipäästöjä, joo. Hiilidioksidi, ei välttämättä.

Electric Cars Are Cleaner Even When Powered by Coal

edit:
large_4gN2UhZkefJ3MmVLSpTW2kfj-YEmKouEYnKlBIFSvoc.png
 
Tuossa sulla on näköjään mukana pakettiautot samassa? Se nostaa päästöjä jo merkittävästi. Lisäksi diesel-autot on yleensä isompia kuin henkilöautot, ainakin euroopassa.
"The average fuel-efficiency of new vans varied widely across Member States due to the different models and sizes of vehicles sold in each country. As in recent years, average emissions were lowest in Portugal (133.7 g CO2/km), followed by Bulgaria (134.4 g CO2/km) and Cyprus (135.1 g CO2/km). Average emissions were highest in Germany (173.4 g CO2/km), the Czech Republic (170.0 g CO2/km) and Slovakia (169.7 g CO2/km)." Eli eriytetty passanger cars ja vans. Ei nyt tainnu voittaa tääkään arpa.
 
Ihan totta, WLTP muutti tuota aika paljon kyllä. Mutta toisaalta paljon käyttökelpoisempia lukuja.

NEDC:llä oli paljon autoja ihan tavallisella bensa/dieselkoneella jotka meni helposti ja reilusti alle 100 g/km. Nyt näyttäis samat autot olevan 100-120 g/km, kun nopeasti vilkaisi muutaman hinnaston.



Kannattaisi varmaan avata vähän enemmän noita linkkejä keskustelijoille. Ei se oikein kerro mitään, että pasteat linkin ja irrotat sieltä yksittäisiä lauseita. Tosiaan tuosta jäi äkkiä sellainen käsitys, että ilmoittamassasi lukemassa olis ollut pakettiautot mukana vaikka ei ollut. :) No mutta joka tapauksessa, diesel-autot on yleensä isompia kuin bensa-autot että sikäli eroa tulee sieltäkin. Pääsääntöisesti dieselit päästää vähemmän hiilidioksidia.

Kyllä sä varmasti osaat itsekkin lukea loput linkistä. Pastesin suoraan sen mikä juuri sinun väittämiisi liittyi.
 
En minä lukutaitoasi epäillyt, vaan luetun ymmärtämisen uskoin olevan sillä tasolla, että linkin avaamalla olisit löytänyt vastauksen.

edit: nyt kyllä menee ainakin mun osalta niin pahasti OT, että lopetan.
 
Ihan totta, WLTP muutti tuota aika paljon kyllä. Mutta toisaalta paljon käyttökelpoisempia lukuja.

NEDC:llä oli paljon autoja ihan tavallisella bensa/dieselkoneella jotka meni helposti ja reilusti alle 100 g/km. Nyt näyttäis samat autot olevan 100-120 g/km, kun nopeasti vilkaisi muutaman hinnaston.
Ainakin jos on bensa-auto ja automaattivaihteisto, niin harva on alle 130 g/km.
 
Käytiin kesällä töistä vierailulla asiakkaana olevan sähkönjakelufirman luona ja siellä suunnittelija oli kyllä kovasti sitä mieltä, että järeämmän verkoston rakentaminen ei ole mahdollista, vaan pitäisi rakentaa välivarastoja isompien talorykelmien ja yli paria satunnaista latailijaa palvelevien huoltoasemien yhteyteen, jos sähköautojen osuus kasvaa mitenkään merkittäväksi tulevaisuudessa.

Reilusti yli 90 % ei pidä paikkaansa, vaikka sillä tarkoittaisi 90 % nykyisestä akkuautokannasta.

Kyllä luottaisin enemmän johonkin paikalliseen sähköraneen kuin kantaverkkoyhtiöön: Sähköautot, uhka vai mahdollisuus? - Fingrid-lehti

”Neljännesmiljoona autoa voisi lisätä tarvetta sähköteholle enimmillään 100-200 megawattia kylmän pakkaspäivän aamu- ja iltatunneilla, kun sähkönkulutus tyypillisesti on korkeimmillaan. Suhteutettuna Suomen huippukulutukseen (ensi talven arvio 15 200 MW), puhuttaisiin noin prosentin kasvusta.”
 
250 000 autoa on myös aika pieni osa kokonaisautokannasta. Mutta edelleen, vaikka olisi täysi miljoona, niin se on silti vain muutama prosentti.
 
Riippuu mitä mitataan. Lähipäästöjä, joo. Hiilidioksidi, ei välttämättä.
Ei riipu
E: Paitsi jos ladataan ihan puhtaalla mustalla hiilellä niin ollaan about tasoissa kts. seuraavat viestini
:
upload_2020-1-5_18-51-3.png


Most efficient verrokkina on 2019 Toyota Prius Eco, joka hieman ironisesti on "itselataava" hybridi :D

Niin ja siis tässä yo. katsauksessa on siis kyseessä 150 000 km elinkaaripäästöt 30 kWh (Leaf) akustolla.
Käytönaikaisissa (fuel-cycle/well-to-tank+tailpipe/tank-to-wheel) päästöissä ei mene edes tiukoille, vaikka ajeltaisiin Puolassa:
upload_2020-1-5_19-6-7.png


Tuossa yo. tutkimuksessa oli erit taustaoletukset:
"The basic assumptionsare: a life time driven distance of 200.000 km and a weight of the glider of 1200kg. For the battery electric vehicle following assumption are considered: a real-life electricity consumption of 0,2 kWh/km [19] and a 30kWh LMO battery (average of 55 kgCO2/kWh [12]); 1,5 battery replacement is needed over the life time of the vehicle [20, 17]. The reference diesel vehicle emits 120 gCO2/km on NEDC, which is augmented with 35% to reflect real life driving conditions [5]. The EU 28 mix of 2015 emits 300gCO2/kWh [21]."

Toivosi muuten, että tutkimuksissa alettaisiin käyttämään ajankohtaisemman kokoisia akkuja (luokkaa 60-80 kWh) ja akkukemioita. Nuo 30 kWh Leaffit ovat kuitenkin jo nykyaikaisiin sähkäreihin verrattuna aika nuhasia pumppuja, vaikkakin kaupunkikäyttöön (ja Pohjois-Norjan reissuille!) iha soivia pelejä :)
 
Viimeksi muokattu:
Tää on ihan hauska visio, mutta valitettavasti vain pikku siivu ongelmaa. Kun tuon kaiken vaihtaa sähköllä toimivaksi katseet siirtyy siihen energiantuottoon, mikä ilman uusiutuvia jättää lähes saman ongelman suuressa mittakaavassa. Ja tähän (sekä akkujen valmistukseen liittyviin luonnovarojen tuhlaukseen tai saastuttamiseen) sähköautojen vastustajat jaksavat aina tarttua, ja tavallaan syystä. Ongelma ei tosin ole sähköautojen vaan yleisesti energiantuotannon ongelma. Mun mielestä olis hyvä lobata sähköautojen kyljessä aina uusiutuvia energiantuottomahdollisuuksia, koska nää tavallaan kulkee käsi kädessä jos agenda on vähentää päästöjä. Tää on se yks iso syy miks fanitan Teslaa, siellä pyritään tähän komboon. Ja tää ei ollu väite etteikö joku muukin siihen pyrkis, Tesla nyt vaan erottuu vahvasti joukosta monella tapaa.

Näin on, sähköautotuotannon ongelmia näkevät useimmiten ne, jotka eivät edes halua asioita ymmärtää ja tutkia. Siksi nuo sähköautovastaisten ihmisten motiivit kiinnostavatkin. Heitä ei kiinnosta lainkaan mikään faktatieto.

Niin ja onhan tuo tietysti vain mainos ja siksi käännetty huumorin puolelle. Mutta siinä olet aivan oikeassa, että jos asia halutaan nähdä negatiivisesti, niin se kyllä onnistuu fossiilifanaatikoilta.
 
Kyllä luottaisin enemmän johonkin paikalliseen sähköraneen kuin kantaverkkoyhtiöön: Sähköautot, uhka vai mahdollisuus? - Fingrid-lehti

”Neljännesmiljoona autoa voisi lisätä tarvetta sähköteholle enimmillään 100-200 megawattia kylmän pakkaspäivän aamu- ja iltatunneilla, kun sähkönkulutus tyypillisesti on korkeimmillaan. Suhteutettuna Suomen huippukulutukseen (ensi talven arvio 15 200 MW), puhuttaisiin noin prosentin kasvusta.”
Eksponentiaalisella, eli ei ehkä täysin realistisella, täyssähköautojen määrän kasvulla 250 000 autoa menee rikki seitsemän vuoden päästä (2404*2^7 = 307 712). Kyllä tuossa ehtinee infraa vahvistaa (jos tarvii) ja rakentaa muutaman lataustolpan.
 
consumption of 0,2 kWh/km [19] and a 30kWh LMO battery (average of 55 kgCO2/kWh [12]); 1,5 battery replacement

Eli periaatteessa laskettu 45kWh akulle jos oikein ymmärsin?

Tuo sähkönkulutus on aika kova. 20kWh/100km. Suunnilleen sama mitä mulla menee Model 3 P:llä.

Ja 120 grammaa CO2 on BMW 320d luokkaa, joten tässä on annettu kyllä kaikki mahdollisuudet polttikselle. Akun päästöt voidaan tuplata ja ollaan silti voiton puolella.

En CO2 päästöjä vähentääkseni aja sähköautolla, mutta onhan se ihan kiva bonus.

Eksponentiaalisella, eli ei ehkä täysin realistisella, täyssähköautojen määrän kasvulla 250 000 autoa menee rikki seitsemän vuoden päästä (2404*2^7 = 307 712). Kyllä tuossa ehtinee infraa vahvistaa (jos tarvii) ja rakentaa muutaman lataustolpan.

Voin uskoa että 7 vuoden päästä on ainakin 250k töpseliautoa, eli täyssähkö + plug-in hybridi. Jolloin suurin osa ladattavista autoista ei edes pysty lataamaan kovinkaan suurella teholla.

250k täyssähköä tulee varmaan 10+ vuoden aikajänteellä, mutta paha on mitään sanoa varmaksi.

Voi olla että Suomalaiset innostuvat sähköautoilusta yhtäkkiä. Ehkä se vaatii sen halvan volkkarin
 
Niin, tossa ei ole laskettu asiaa siltä kantilta että kaikki sähkö tehtäis hiilellä.
On siinä hetin seuraavassa kuvassa Puola, joka on aika worst-case ainakin Euroopassa:
"Poland’s primary energy production achieved 2723,7 PJ in 2017 and relied heavily on coal and fossil fuels. Hard coal, accounted for 57.9% of energy production in 2017, followed by lignite (ruskohiili) (18.7 %), natural gas (5.3 %), crude oil (1.5%) and others, mainly renewables (16.6 %)."

Intia ja Australia on nuita Puolan lukemia (640g/kwh) vielä +10-20% "edellä". Siellä menee varmaan jo aika tiukoille, pitää koittaa kaivella oisko vaikka Ausseissa asiaa mietitty.
 
Tuo sähkönkulutus on aika kova. 20kWh/100km. Suunnilleen sama mitä mulla menee Model 3 P:llä.
Kun lasketaan auton todellista kulutusta, eli sitä kulutusta jonka se verkosta imee niin ajotietokoneen luvuilla voi pyyhkiä persettä. Ja tuo todellinen kulutus on tärkeää nimenomaan silloin kun mietitään auton todellisia päästöjä tai sähköverkon kestoa. Auton näyttämät luvut toimii lähinnä kun kalkuloi jäljellä olevaa rangea ym.

Model 3 tapauksessa ajotietokoneen ohi menee ainakin:
- latauksen häviöt
- esilämmitys / -jäähdytys
- kaikki sähkönkulutus kun auto on P-moodissa
- auton hereilläolo esim sentrymoden aikana

Ja latauksesta tulee kylmällä kelillä ihan pirusti häviöitä, kun akku pitää ensin lämmittää tarpeeksi ennenkuin akku pystyy ottaan virtaa vastaan. DC-latauksesta erityismaininta että 7kW pusketaan lämmöksi siihen asti että akku on jotain 40-50C välillä. Talvikelillä tarkottaa helposti koko lataussessiota ja 50kW laturista tuo on jo aika paljon. AC-latauksessa lämmitys lopetetaan onneks huomattavasti aikaisemmin. Tuohon sitten normaalit hyötysuhteet päälle kaikissa energiansiirron vaiheissa voimalaitokselta auton moottorille. Ajoprofiilista, lataustavasta ja omasta mukavuudenhalusta riippuen talvella verkosta otetaan todella helposti +30kWh/100km. Varsinkin jos asiaa ei tiedosta eikä energiankulutusta pyri tietoisesti minimoimaan.
 
Kyllä luottaisin enemmän johonkin paikalliseen sähköraneen kuin kantaverkkoyhtiöön: Sähköautot, uhka vai mahdollisuus? - Fingrid-lehti

”Neljännesmiljoona autoa voisi lisätä tarvetta sähköteholle enimmillään 100-200 megawattia kylmän pakkaspäivän aamu- ja iltatunneilla, kun sähkönkulutus tyypillisesti on korkeimmillaan. Suhteutettuna Suomen huippukulutukseen (ensi talven arvio 15 200 MW), puhuttaisiin noin prosentin kasvusta.”
Ei ollut vieläkään kyse kantaverkosta, vaan siitä narusta, joka tulee siitä pienestä harmaasta peltikaapista ojan reunassa sinne kiinteistölle.

Luottamus toki kannattaa muutenkin pistää aasian tuntiaan, joka vetää hihasta jonkin pienen määrän autoja ja valehtelee niiden enimmäissähkönkulutuksen vähintään puolella. 250000 autoa 8 A virralla tekee 460 MW. 16 A virralla melkein 1 GW. Ja niitä autoja pitäisi saada tiellä kaksi miljoonaa, ei kahtasataatuhatta.
 
Toi Mustan Mach-e alkoi ainakin itseä kiinnostaa. Sopivan hintainen ja kokoinen ja pitäis olla kuitenkin jokseenkin laadukas tuote. Model 3:ssa ei oikein innostanut toi Teslan jälkimarkkinointi. Näyttää aika hyvältä tämä markkina pikkuhiljaa, kun alle parin vuoden päästä olis tarkoitus olla mahdollisuus ladata kotona mahdollisesti jopa kahta autoa.

Toki pitää ymmärtää että aika moni tarvii semmoista 20-30 tonnin isohkoa autoa myös, joten sinne tarvii tarjontaa kanssa ja saa nähdä miten se segmentti kehittyy. Mutta tuossa 50-70k hintaluokassa tulee varmaan olemaan kohta hyvin valinnanvaraa.

Hyvät speksit siinä Fordissa ainakin. Pitää käydä katsomassa livenä sitten kun pystyy. Kuvista katsottuna se perä on vaan jotenkin kummallisen näköinen. Normi sedan on omaan silmään osuvampi, niillä markkinoilla ei oikeastaan ole kuin Model 3 ja periaatteessa S, vaikka luukku onkin viistoperä. Tässä kohtaa tosin en ostaisikaan muuta kuin Teslaa, vaikka aluksi meinasin 330e:n hommata.

Ja latauksesta tulee kylmällä kelillä ihan pirusti häviöitä

Sitten voidaan laskea myös polttiksen lisäpäästöt kylmällä? Ekat kilsat menee reippaasti yli sen keskiarvopäästön.

Täydellistä vertausta ei voida tehdä, on niin paljon muuttujia, mutta aika selkeä erotus tuossa on. Lataushäviöillä sitä ei kurota umpeen.

Polttiksen kylmäkäynnistys vie rutkasti polttoainetta, mutta ketä niin tekee jos on lohkolämppärin käytölle mahdollisuus? Mutta sitten siinä menee sähköä joka täytyisi laskea mukaan.

Kylmän akun pikalataus vaatii lämmittämistä, mutta kuinka usein menet tyhjällä akulla kylmiltään lataamaan? Itellä lähimmät pikalaturit on sopivan matkan päässä että akku lämpeää jo ajamisen aikana, hukkalämmöllä.

Veikkaan että tossa vertailussa on käytetty ihan lämpimän kelin olosuhteita.
 
Intia ja Australia on nuita Puolan lukemia (640g/kwh) vielä +10-20% "edellä". Siellä menee varmaan jo aika tiukoille, pitää koittaa kaivella oisko vaikka Ausseissa asiaa mietitty.
Ei ehkä ihan paras lähde, mutta:
"In a paper I co-authored late last year, we estimated that the typical Australian petrol vehicle generated 355 grams of CO₂-equivalent per kilometre in real-world fuel life cycle emissions.

By comparison, a typical electric vehicle charged using the average Australian electricity grid mix generated about 40% fewer emissions, at 213 grams of CO₂-equivalent per kilometre."

Eli täyssähkö olisi about tasoissa nykyaikaisen Dieselin kanssa aiemman katsauksen perusteella (huom. eri lähteet, ei voi verrata 1:1).

Australian energiantuotanto on kyllä komeaa katseltavaa:
upload_2020-1-5_20-15-16.png


Lääniä olis kuitenki laittaa myllyä ja paneelia niin maan helkkaristi.

Edit: Puhdas (pun intended) musta hiili on näköjään IPCC:n mukaan 740 - 910g CO2 ekv / kWh (Australia 760).
 
Viimeksi muokattu:
250000 autoa 8 A virralla tekee 460 MW. 16 A virralla melkein 1 GW
Pointti olikin tämä:
"Kaikkea sähköä ei kuitenkaan ladata samanaikaisesti autoihin. Osa autoista on liikenteessä, osa pysäköitynä ilman latausmahdollisuutta ja osassa akut ovat täynnä. Neljännesmiljoona autoa voisi lisätä tarvetta sähköteholle enimmillään 100-200 megawattia kylmän pakkaspäivän aamu- ja iltatunneilla, kun sähkönkulutus tyypillisesti on korkeimmillaan."

Mutta eihän tuokaan toki ole kuin valistunut arvaus.
 
Sitten voidaan laskea myös polttiksen lisäpäästöt kylmällä? Ekat kilsat menee reippaasti yli sen keskiarvopäästön.
Juu siis ilman muuta jos tässä tehtäis vertailua koko liikenteen päästöistä tai jotain vastaavaa. Muutenkin monesti naurattaa kun tuolla polttiksien esilämmitykseen (lohko+sistilat) kulutetulla sähköllä jo ajais sen 10-20km työmatkan, mut jostain syystä esilämmitystä tai todellisuudessa korkeampia kulutuksia ei oikein mitenkään oteta huomioon oikein missään. Saati polttoaineen jalostuksen ja logistiikan päästöjä. Et emmä tässä ollu sähköjä dissaamassa, vaan kun kontekstina tais olla sähköverkkojen kestävyys, mitoitus ym ni toi sun heittämä luku siihen keskusteluun oli vähän huono.

Kylmän akun pikalataus vaatii lämmittämistä, mutta kuinka usein menet tyhjällä akulla kylmiltään lataamaan? Itellä lähimmät pikalaturit on sopivan matkan päässä että akku lämpeää jo ajamisen aikana, hukkalämmöllä.
Mun havaintojen mukaan akku ei ajamalla lämpene juuri yli 18C talvella, joten joka kerta sitä on lämmitetty latauksen aikana kun tuo aktiivisen lämmityksen raja on niin korkea DC-latauksessa. Kesälläkin ihmettelin miks 50kW laturit antaa lähes aina auton mukaan 42kW, mut näin jälkeenpäin tajusin että sitä akkua lämmitetään myös kesäisin. Ei toki läheskään yhtä kauaa.
 
Mun havaintojen mukaan akku ei ajamalla lämpene juuri yli 18C talvella, joten joka kerta sitä on lämmitetty latauksen aikana kun tuo aktiivisen lämmityksen raja on niin korkea DC-latauksessa. Kesälläkin ihmettelin miks 50kW laturit antaa lähes aina 42kW, mut näin jälkeenpäin tajusin että sitä akkua lämmitetään myös kesäisin. Ei toki läheskään yhtä kauaa.

Se voi olla. Sellanenkin mikä vaikuttaa noissa Efacecin QC45 latureissa on se että ne on periaatteessa 50kW latureita, mutta niinkuin nimi vihjaileekin niin yleensä sieltä configuraatiostä löytyy että se on rajoitettu 45kW. Eli ei kannata ihmetellä jos niistä ei ikinä saa 50kW :D
 
Se voi olla. Sellanenkin mikä vaikuttaa noissa Efacecin QC45 latureissa on se että ne on periaatteessa 50kW latureita, mutta niinkuin nimi vihjaileekin niin yleensä sieltä configuraatiostä löytyy että se on rajoitettu 45kW. Eli ei kannata ihmetellä jos niistä ei ikinä saa 50kW :D
No joo, noissa mitkä laturin päästä antaa 45kW niin auto näyttää 38kW kun tuo 7kW menee lämmitykseen. Luultavasti tuttuja lukuja sullekkin ;)

Edit. Tuo DC-latauksen energianhukka kolmosen tapauksessa on sitä pahempi mitä hitaampi laturi, koska Tesla näkee asian tällä hetkellä binäärisesti ja riippumatta laturin tehosta, niin aina tuupataan täydellä teholla lämpöä akkuun kunnes se on "riittävän" lämmin
 
Luultavasti tuttuja lukuja sullekkin

Kylmemmillä keleillä on juu. Kesällä sain aina sen 43-44kW. Tosin kaasujalka on hieman painavampi kun kesärenkaat on alla.

Testattiin yhtä DC laitetta mikä jouduttiin rajoittamaan testin ajaksi alle 11kW, koska se oli vain voimarasiassa kiinni. Ihmeteltiin hetki että minkä takia latausnopeus tippuu nollaan :D Testipaikka vaan muutaman kilsan päässä kotoa niin ei akku ehtinyt lämpeämään
 
Testattiin yhtä DC laitetta mikä jouduttiin rajoittamaan testin ajaksi alle 11kW, koska se oli vain voimarasiassa kiinni. Ihmeteltiin hetki että minkä takia latausnopeus tippuu nollaan :D Testipaikka vaan muutaman kilsan päässä kotoa niin ei akku ehtinyt lämpeämään
Juu ei ole Tesla paljon ajatellut suomen kaltasia perähikiöitä tässä, vaan ajatusmaailmana on lähinnä ollut että jos auto on DC-latauksessa, niin pakko olla supercharger ja kovat tehot koska miks vitussa kukaan millään muulla pikalatais. Ja noilla kovemmilla tehoilla akun eliniän kannalta lienee sitten parempi vaihtoehto lämmittää se jopa kuumaksi latauksen aikana. Vaikka sitä joutuukin heti latauksen jälkeen jäähdyttämään. Pitäis tietenki olla aika kova litium-ioni akkujen asiantuntija ja tietää kolmosen kennojen kemiat ym että vois varmaks sanoa, mutta hivenen tuntuu turhalta lämmittää +40 asteiseks 50kW takia..
 
Ei ollut vieläkään kyse kantaverkosta, vaan siitä narusta, joka tulee siitä pienestä harmaasta peltikaapista ojan reunassa sinne kiinteistölle.

Luottamus toki kannattaa muutenkin pistää aasian tuntiaan, joka vetää hihasta jonkin pienen määrän autoja ja valehtelee niiden enimmäissähkönkulutuksen vähintään puolella. 250000 autoa 8 A virralla tekee 460 MW. 16 A virralla melkein 1 GW. Ja niitä autoja pitäisi saada tiellä kaksi miljoonaa, ei kahtasataatuhatta.

Luepas se artikkeli niin selviää miksi ei ole 460 MW...
 
Sähköyhtiöthän tasaa kulutuksen hinnoittelulla, eihä se mitään ihmeellistä ole? Klo 01-05 lataus sähköö siihen hintaa että autot ladataan kun on kulutus pienimmällään.
 
Pystyykö Priuksella ajamaan vaikka hybridiakku olisi kulunut loppuun?
Millä tavalla kulunut loppuun? Moottori käynnistetään hybridiakustolla koska erillistä starttia ei ole. Jos auton saa käyntiin niin sillä on mahdollista ajaa, tosin kulutus on tietysti isompi jos akku on todella huonossa kunnossa.
 
Fiskerin Henrikki se jaksaa yrittää:

Fisker Ocean Electric Crosover makes splashy debut.

OAmenE0.png


Jutun mielenkiintoisin kohta liittyy ajoneuvon hankintaan:
The company is currently taking $250 deposits on the Ocean and will offer a $379-per-month subscription plan for the vehicle which it says can be canceled at any time. The deal requires an up-front payment of $2999, in the style of a vehicle lease, and it includes a generous allowance of 30,000 miles a year plus paid service and maintenance.

Mutta joo, en nyt välttämättä pidättelisi hengitystä odotellessa.
 
No on tuolla päin Norjassa varmaan niitä latauspaikkoja ihan hyvin, ajattelinkin jos ajaakin vaikka Suomen läpi Pohjois-Norjaan ja pyörittelee siellä. :)

Sähköautoista mitään tiedä, mutta saahan Leafiakin suuremmalla akulla..

Plugshare näyttää aika hyvin pikalatureita myös pohjoiseen. 24kwh leafilla Suomen puolivälissä alkaa ongelmat mutta kunhan pääsee norjan puolelle niin siellä niitä latureita on myös pohjoisessa..
IMG_20200106_175021.png
Niillä on muistaakseni Norjassa joku laki että pääväylillä pikalaturien maksimietäisyys on 50km.

Ensi kesänä olisi tarkoitus tehdä pitempää reissua kyseiseen maahan. Jos oikein olen urheilumielellä niin voisi ajella Suomen läpi pohjoisnorjaan. Tosin se vaatii jo AC-latausta ja lämpimiä kelejä jos 17,8kWh käytettävän energian turvin meinaa suorittaa.. :D

Model 3 on tosiaan hyvä myös noiden latureiden takia. Samat laturit taitaa käydä kaikkiin 3, S ja X. Eri liittimet silti. Model 3 ei taida olla paljoa kalliimpikaan kun paras Nissan Leaf.

Ei uutena olekkaan jos vertaa isoimman akun leafia ja pienimmän akun model3 niin ollaan jo lähellä.

Minulla tosin se käytetty Leaf joita saa melkeinpä 4Kpl yhden model3 SR+ hinnalla.. Pelkän työmatkan ajossa (ei julkista vaihtoehtoa) sanoisin että parempi vastine rahalla. Kuitenkin yli yhden pikalatauksen vaativilla reissuilla olisi varmasti paljon huolettomampaa isomman akun autoilla. Olisi se sitten vaikka 30/40/62KWh leaf, vaikka Seat Mii Electric tai mikä tahansa Tesla. Huomaa vertaus, kaikki Teslan S3X mallit kuuluvat pitkän rangen autoihin. (Vanhallakin model S:llä ajelee pidemmälle kuin uudella Porschella) pun intended...

Vertailun vuoksi olen viimeisen kuukauden aikana ajanut reilu 2000km ja pikaladannut autoani tasan 2kertaa. Joten omalla kohdallani koen pärjääväni oikein hyvin vielä pikkuakkuisella.

Ahveniston moottoriradallakin tuli kesällä käytyä kirjaimellisesti sunnuntai-ajelulla. :)
 
Ei ollut vieläkään kyse kantaverkosta, vaan siitä narusta, joka tulee siitä pienestä harmaasta peltikaapista ojan reunassa sinne kiinteistölle.

Luottamus toki kannattaa muutenkin pistää aasian tuntiaan, joka vetää hihasta jonkin pienen määrän autoja ja valehtelee niiden enimmäissähkönkulutuksen vähintään puolella. 250000 autoa 8 A virralla tekee 460 MW. 16 A virralla melkein 1 GW. Ja niitä autoja pitäisi saada tiellä kaksi miljoonaa, ei kahtasataatuhatta.
Oletko miettinyt miten miljoona sähkösaunaa (6GW) hoidetaan ilman suurempia ongelmia? On muuten puolet Suomen sähkön tuotanto kapasiteetista.

Tuolla on asiantuntioiden kommentteja asiasta:
Kuusi väitettä sähköstä – uskotko Suomen olevan Venäjän sähköstä riippuvainen ja sähköautojen kaatavan verkot?
 
Oletko miettinyt miten miljoona sähkösaunaa (6GW) hoidetaan ilman suurempia ongelmia? On muuten puolet Suomen sähkön tuotanto kapasiteetista.

Tuolla on asiantuntioiden kommentteja asiasta:
Kuusi väitettä sähköstä – uskotko Suomen olevan Venäjän sähköstä riippuvainen ja sähköautojen kaatavan verkot?
Lainaan vastaukseksi itseäni viestistäni, jota et lainaamisesta huolimatta lukenut:

"Ei ollut vieläkään kyse kantaverkosta".

Koska et lukenut linkaamaasi uutistakaan, lainaan sieltäkin: "jakeluverkon puolella pitää kuitenkin ottaa huomioon, jos johonkin rakennetaan suuritehoinen sähköautojen latauskenttä."

Sauna-analogiaa jatkaakseni, kuinka helppoa mielestäsi olisi asentaa oma kiuas vanhan kerrostalon jokaiseen asuntoon? Sähköihin vaan ja sormet ristiin?
 
Viimeksi muokattu:
Lainaan vastaukseksi itseäni viestistäni, jota et lainaamisesta huolimatta lukenut:

"Ei ollut vieläkään kyse kantaverkosta".

Koska et lukenut linkaamaasi uutistakaan, lainaan sieltäkin: "jakeluverkon puolella pitää kuitenkin ottaa huomioon, jos johonkin rakennetaan suuritehoinen sähköautojen latauskenttä."

Sauna-analogiaa jatkaakseni, kuinka helppoa mielestäsi olisi asentaa oma kiuas vanhan kerrostalon jokaiseen asuntoon? Sähköihin vaan ja sormet ristiin?
Ja heti perässä lukee:
"Tuolloin pitää varmistaa, että sähkönsyötön kapasiteetti on riittävä. Samalla tavalla toimitaan muulloinkin, kun rakennetaan jotakin paljon sähköä tarvitsevaa, Jäppinen sanoo."

Eli mikä tässä on nyt se ongelma? Niitä 250k autoa ei edelleenkään ladata samalla kentällä yhtäaikaa.
 
Mukava lukea kokemuksista hybrid- ja sähköautoista. :tup:
Ei niin mukava lukea vähän väliä toistuvaa jankkausta sähköverkon riittävyydestä tai siitä että teoriassa ainakin X ja Y tai vähintää Z on aina tai sitte ei ole koskaan todellista. Samat linkit ja asiantuntijoiden lausunnot eikä kukaan muuta kuitenkaan omaa "oikeaa" kantaansa. :tdown:
 
Sähköautojen tuotanto tulee muutenkin olemaan pullonkaula vielä pitkään. Vaikka menisi 30v, että viimeiseenkin neukkukuutioon on saatu sellaiset piuhat jotka kestää hidasta ac-latausta, niin isossa kuvassa tämä ei näy oikeastaan mitenkään. Autokanta sähköistyy jokatapauksessa, se vaan alkaa niistä joilla realiteetit täyttyy jo nyt.

Sauna-analogioihin vois verrata vaikka laajakaistojen tuloa. Infraa tuli myös vanhoihin taloihin sitä myöten kun siitä oltiin valmiita maksamaan.
 
Ja heti perässä lukee:
"Tuolloin pitää varmistaa, että sähkönsyötön kapasiteetti on riittävä. Samalla tavalla toimitaan muulloinkin, kun rakennetaan jotakin paljon sähköä tarvitsevaa, Jäppinen sanoo."

Eli mikä tässä on nyt se ongelma? Niitä 250k autoa ei edelleenkään ladata samalla kentällä yhtäaikaa.
Keskusteluhan siis lähti siitä, että sähköautoille on kuulemma valmis infra, joka kattaa 90 %:n tarpeet. Rakentamista odottavat asiat eivät käsittääkseni ole valmista infraa.
 
Keskusteluhan siis lähti siitä, että sähköautoille on kuulemma valmis infra, joka kattaa 90 %:n tarpeet. Rakentamista odottavat asiat eivät käsittääkseni ole valmista infraa.

No siis 90% valmis ei ole 100%, sehän on aika selkeää. Mitä sä oikein tässä haet?

Ja eikö se aluksi ollut että 90% on valmis, eli se viimeinen 10% on se lataustolppa, kaapelointi sekä mahdollisesti lähijakelukeskus.

Jos sulle riittää 8A lataus niin periaatteessa se infra on 100% valmis.

Jokatapauksessa olen sitä mieltä että turha tästä on keskustella, sillä kantaverkko kestää, ja se on kaikilla tiedossa että jos halutaan 60-luvun asuntoyhtiön pihalle 350kW pikalaturi tai 100kpl AC latureita, niin täytyy vetää uusi liittymä.
 
Ei uutena olekkaan jos vertaa isoimman akun leafia ja pienimmän akun model3 niin ollaan jo lähellä.

Minulla tosin se käytetty Leaf joita saa melkeinpä 4Kpl yhden model3 SR+ hinnalla.. Pelkän työmatkan ajossa (ei julkista vaihtoehtoa) sanoisin että parempi vastine rahalla. Kuitenkin yli yhden pikalatauksen vaativilla reissuilla olisi varmasti paljon huolettomampaa isomman akun autoilla. Olisi se sitten vaikka 30/40/62KWh leaf, vaikka Seat Mii Electric tai mikä tahansa Tesla. Huomaa vertaus, kaikki Teslan S3X mallit kuuluvat pitkän rangen autoihin. (Vanhallakin model S:llä ajelee pidemmälle kuin uudella Porschella) pun intended...

Vertailun vuoksi olen viimeisen kuukauden aikana ajanut reilu 2000km ja pikaladannut autoani tasan 2kertaa. Joten omalla kohdallani koen pärjääväni oikein hyvin vielä pikkuakkuisella.

Ahveniston moottoriradallakin tuli kesällä käytyä kirjaimellisesti sunnuntai-ajelulla. :)
Tosiaan Nissan Leaf hinnat lähtee 11 500 eurosta, eli neljä saisi Teslan hinnalla. Samoin Seat Mii 15 920€ saisi 3 kpl Teslan hinnalla.
Nissan Leaf vaihtoautot - Nettiauto

Saa nähdä laskeeko Mii:n tulo noiden käytettyjen sähköautojen hintoja.
Skoda CITIGOe iV:lle oli tullut myös hinta, 36,8 kWh 61 kW Ambition iV, 19 400€ -2000€ hankintatuki. Toivottavasti ehtivät valmistaa up ja Citigo autoja edes riittävästi, kun Mii:n saatavuus on huono.

Mietin pienen hetken sitä käytettyä Nissan Leafiakin, mutta ajattelin että olisi parempi ostaa uusi Mii, vaikka onkin pienempi. Koska olisi monta vuotta uudempi ja uuden auton takuu. Akutkin kumminkin vanhenee vähän joka vuosi.

Käytetyt Teslat on vanhimmillaan 2013, eli 7 vuotta. Vanhimmat Model 3:t tietysti 2018. Vielä joutuisi 6 vuotta odottaa, että kolmoset vanhenee ja olisi paremmin ostohinnoissa. Mii:llä saa siis alkaa harjoitella sähköautoilua.
 
Tässä tuntuu taas siltä että kovimmat vastaanpuhujat ja asiantuntijat eivät ole perehtyneet asiaan, tai saatika edes ole kokemusta tästä alasta
Tai ehkä vaan nykyinen systeemi on helpompaa tms? Ei tarvitse mitään muuta miettiä kuin sitä onko mittari E:n yläpuolella.
Toki omakotiasujalle ja lyhyitämatkoja ajavalle se on aika sama, jo nyt.

Autokanta sähköistyy jokatapauksessa, se vaan alkaa niistä joilla realiteetit täyttyy jo nyt.
Lähinnä niistä jotka haluavat maksaa preemiota "keskeneräisestä" tekniikasta.

5-10v päästä saadaan tuotteita, jotka selkeästi samalla tasolla tai parempia kuin nykyiset ja mahdollisesti jopa halvempaan hintaan.

No nyt on jo muutama halpa vaihtoehto tullut, mutta saatavuus ja ominaisuudet suht heikkoa.
 
Kattellaan sit kun sähköauton saa 1000 eurolla ja vuoden leimalla, niin ostan sellasen.
20 000km/v ajaminen kuluttaa varovaisesti arvioiden n. 2000€/v edestä polttoainetta. (Karvan yli 6 litran keskiarvo bensalla)

Sähköauton latailu kotisähkön hinnalla maksaa n. 500€, joten käyttökuluissa tulee aika paljon säästöä.

Eikö sen takia voisi maksaa vähän enemmän? Itse ainakin maksaisin useamman tonnin enemmän autosta, jolla ajaminen on 1500€/v halvempaa.
 
20 000km/v ajaminen kuluttaa varovaisesti arvioiden n. 2000€/v edestä polttoainetta. (Karvan yli 6 litran keskiarvo bensalla)

Sähköauton latailu kotisähkön hinnalla maksaa n. 500€, joten käyttökuluissa tulee aika paljon säästöä.

Eikö sen takia voisi maksaa vähän enemmän? Itse ainakin maksaisin useamman tonnin enemmän autosta, jolla ajaminen on 1500€/v halvempaa.
Itse tilasin Mii:n ensimmäisten joukossa, kun hinta oli jo mielestäni sopiva. Vaikka ajoa tuleekin vähän, niin sähköauton ajettavuus on ihan kiva, kun ei ole vaihteita. Lisäksi se että lataaminen onnistuu kotona, maks 16A. Vielä on varalla just noita muutaman satasen autoja. Fiat Punto 2005 ja Peugeot 406 2000. Jos tarvitsee koukkua, niin noissa molemmissa on. Enkä kyllä taida tarvitakaan koukkua juurikaan.


Mietin tuossa että olisiko Seat Miitä parempi pitää autotallissa talvella, vai onko aivan sama ja pitää autoa katoksessa? Vaivattomampi oli pitää katoksessa. Eikä nyt taida kovia pakkasia enää ollakaan, jotka kylmentäisi akkua.
 
Lähinnä niistä jotka haluavat maksaa preemiota "keskeneräisestä" tekniikasta.
No riippuu. Omaan käyttöön sähkö tarjoaa jo nyt ylivoimaisesti parhaan vastineen rahalle oikeastaan millä tahansa mittarilla ajateltuna. Toki moni joutuu tekeen vielä kompromisseja ja vielä useammalle löytyy ihan dealbreakereita kun valikoima on mitä on. Mutta pointtina olikin se, että koska valmistus on niin mallien kuin lukumääränkin puolesta rajoite, niin markkinat pystyy jo nykyisellä infralla vetämään autoja kauan ennen kuin pullonkaulana yleistymiselle on kerrostalojen ohuet piuhat ja pienet liittymät.

5-10v päästä saadaan tuotteita, jotka selkeästi samalla tasolla tai parempia kuin nykyiset ja mahdollisesti jopa halvempaan hintaan.
No luonnollisesti.
 
Mietin tuossa että olisiko Seat Miitä parempi pitää autotallissa talvella, vai onko aivan sama ja pitää autoa katoksessa? Vaivattomampi oli pitää katoksessa. Eikä nyt taida kovia pakkasia enää ollakaan, jotka kylmentäisi akkua.

Jos siinä on akunlämmitin jonka menee päälle esim. esilämmitettäessä autoa niin sitten katos riittää. Jos ei ole lämmitintä niin laittaisin talliin jos siihen on mahdollisuus, varsinkin jos on lämmin talli.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
269 335
Viestejä
4 656 722
Jäsenet
76 422
Uusin jäsen
miro123

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom