Keskustelua hybridiautoista

[Super Hessu]

Laitetaan nyt pieni (suuri) yhteenveto omista kokemuksista sähköautoista.

Ostin 2014 vuoden Nissan Leaf sähköauton käytettynä 2018 syksyllä. Karvan alle 112tkm ajettuna.

Eilen tuli mittariin 150tkm.

Olen siis ajanut 38tkm reilun vuoden aikana.

Akun kunto leafspy appia käyttäen oli 78,5% parhaillaan kun auto minulle tuli ja nyt mennään 76,5% lukemissa..
Kesällä havaittu myös 74,5% luku, joten oletan totuuden olevan jossain 75% vaiheilla ja siis akun kunto noin 3% tippunut 38tkm ajon aikana. (Lämpötila vaikuttaa lukemaan)

Autolla ajaa 84kmh GPS nopeudella maksimissaan 100km nollakelissä.
/ 120km +20°C helteessä
/ 75km -25°C pakkasilla

Kesällä 2019 ajoimme 117km non-stop 83kmh GPS nopeutta. Kotipihaan saapuessa olisi virtaa ollut ehkä juuri sen 120km rajan kohdille köröttämiseen.

Olen vaihtanut autoon tänä aikana seuraavat osat:
Tuulilasin pyyhkimensulat.
Talvi ja kesärenkaat vuodenajan mukaan.

Aika huoletonta menoa, paitsi:

Takakontissa avausnapin tiiviste haljennut lähiaikoina, kontakti mennyt nyt rikki, sähköinen avaus, mekanismi ei siis toimi.

Muuta vikaa ei ole näkynyt.

Työmatka 49km/suunta taittuu molempiin suuntiin plussakelissä ilman välilatausta. Pakkasilla pitää ladata molemmissa päissä.

Paras hankinta pitkään aikaan.
Edellinen työmatka corolla vei 10€ edestä päivässä polttoainetta ja nyt menee se 2€ sähköön.

Syksyllä tuli vähän Extreme reissu tehtyä ja käytiin perheen kanssa tällä autolla Norjassa. Ajettiin 2700km 6päivän reissulla.
Kyllä, juuri tällä 120km maksimikantaman vehkeellä.

Käytännössä latausverkosto saneli paikat ja ajomatkat latausten välillä ja ne vaihtelivat 50-100km välillä. Yleensä ollen noin 60-80km/ pätkä ja sähköautoa kannattaakin ladata pikalatureissa vain siihen asti kun seuraavan etapin energia on akkuun asti saatu.

Yritimme saapua myös mahdollisimman tyhjällä akulla laturille jotta saataisiin suurempi latausteho, joka on suotavaa minuuttihintaisen veloituksen takia.

Tästä reissusta on timelapse pätkä kuvattu ja tulossa lähiaikoina ihmeteltäväksi.

Tässä pari kuvaa reissulta:




Kyllä, 120km rangella pääsee vaikka norjaan mökille. Sähköä saa töpselistä.

En mä pystyisi tuollaiseen suunnitelmallisuuteen. Ajan mieluummin 20 vuotta vanhalla bensa Nissanillani, jossa vastaavassa nollakelissä on rangea 800-900 kilometriä.

Sitä ei voi kieltää, etteikö tuollainen ole just passeli esim. työmatkaliikenteeseen.

Pitäisi sitten vaan olla polttis toisena autona, kun ei noihin pienempiin sähkiksiin saa vetokoukkuakaan.

 

[Pakana]

Vuoristohan ei periaatteessa ole sähköautolle niin paha, miltä se äkkiseltään kuulostaa, siellä kun tulee vastamäen jälkeen yleensä myötämäki, jossa pystytään keräämään talteen iso osa mäen potentiaalienergiasta.

Saisi tulla myös näitä sähköllä toimivia pakettiautoja markkinoille itse olisi kiinnostunut niistä jos olisi kohtuullinen toimintamatka luokkaa 450-600km ja normi pakettiauton vetokyky.

Ei ole vielä teknisesti mahdollista. Tai periaatteessa olisi, mutta ei sinne juuri kantavuutta jäisi.

Peräkärry on aika suuri ongelma sähköautolle. Vaikka jokin kärry pienikulutuksisen polttisauton kulutuksen tuplaisi, ei se käytännössä juuri haittaa, mutta sähköautolle tuo on iso ongelma.

Mulle riittäisi sellainen n. 100-150km range + REX

 

[vemkki]

Minä en kyllä keksi, että mitä hyvää polttokennoautossa on verrattuna 80kWh akulliseen sähköautoon jonka voi ladata joka yö kotona täyteen, varsinkin kun täällä sivistyneessä maailmassa motareiden varret on täynnä superchargereita.

Onhan vetyautoilla useita etuja verrattuna akullisiin sähköautoihin:
- Ei monien satojen kilojen lisäpainoa akuista
- Akkujen valmistuskapasiteetti ei ole pullonkaulana autojen tuotannolle
- Tankkausinfran rakentaminen on helpompaa, koska ei tarvita järeitä sähköliittymiä
- Tankkaus on aina nopeaa

Näyttäisi kuitenkin siltä, että akkukäyttöisyys on voittava teknologia, ellei sitten tule suurempaa kriisiä akkuihin tarvittavien harvinaisten metallien puutteen takia.

 

[Pakana]

- Tankkausinfran rakentaminen on helpompaa, koska ei tarvita järeitä sähköliittymiä

Tuo nyt ei oikeastaan pidä paikkansa. Sen järeän sähköliittymän tekeminen ei ole kovin vaikeaa, Vety edellyttää sitäkin järeämpiä säiliöitä, tai vaihtoehtoisesti oman kaasuputkiverkostonsa ja korkeapainekompressoreita.

Vedyn suurin ongelma on se että sillä ei ole käytännössä minkäänlaista infraa, kun taas sähkölle on olemassa jo reilusti yli 90% tarpeen täyttävä infra.

 

[akse]

ID:stä tulee monia malleja. ID.3 on tosiaan pikkuautoluokassa eikä varsinainen kilpailija M3:lle. Oma ennustus on että Tesla myy teknologianörteille pääosin ja muille joita uudet asiat kiinnostaa, ja kun täyssähköautot alkaa yleistymään kunnolla perinteiset autovalmistajat jyrää yli. Asiakaspalvelusta voi olla montaa mieltä ja ei liene millään autovalmistajalla kovin hyvää luokkaa, mutta pelkästään huollon toiminta tekee sen että valtaosa ostajista tulevaisuudessa (3-5 vuotta eteenpäin) tulee valitsemaan minkä tahansa muun paitsi Teslan.

Eikös ID3 sisätilat ole passatin luokkaa? Tavaratilat pienemmät, mutta ei kai kovin paljon pienempi kuin Model 3.

Edit. njoo mainittiinkin jo pari kertaa edellä.

 

[Terro]

Eikös ID3 sisätilat ole passatin luokkaa? Tavaratilat pienemmät, mutta ei kai kovin paljon pienempi kuin Model 3.

Tavaratilat on isommat kuin Model 3:ssa:

 

[Pakana]

Eikös ID3 sisätilat ole passatin luokkaa? Tavaratilat pienemmät, mutta ei kai kovin paljon pienempi kuin Model 3.

Edit. njoo mainittiinkin jo pari kertaa edellä.

Tuo sisätilojen koko on myös aika subjektiivinen käsite, ulkomitoiltaan hyvinkin isoissa autoissa voi olla aika ahtaat sisätilat, eikä niitä pienin sisätiloin varustettuja autoja siltikään katsota kuuluvan siihen pykälää pienempään kokoluokkaan.

 

[Abe]

Tavaratilat on isommat kuin Model 3:ssa:

ID.3:ssa ei taida tosin olla frunkia, en tiedä onko tossa taulukossa sitä otettu huomioon (ja sen tavaratilan kannen alla oleva tila). Pelkkien litrojen vertailu on tosin vähän turhaa, sedaneissa voi olla litroissa isot tavaratilat mutta koitappa laittaa sinne jotain isoja lastenvaunuja jos lastausaukko on pieni tai muuten muoto hankala. Toinen juttu on sitten joku pitkä esine kuten polkupyörä, riittääkö pituus jos penkit on alhaalla. Tuo banana box -testi on kyllä vertailukelpoisempi kuin pelkät litrat.

 

[NATi]

Ei hitto kyllä mä nyt nostan hattua. Kauanko meni suuntaansa ajoaika? Ei vissiin Norjan vuoristo aiheuttanut yllätyksiä rangen suhteen. Tuolla tuskin kovin pitkään ylöspäin kiipeää?

Pisin ajomatka yhden päivän aikana:
Tukholmasta Oslo ohi Vikersundiin hotelliin.
Google Maps sanoo 594km
(Arvio 6h56min ilman taukoja)

Peräti 13tuntia Meidän matkaan meni, rauhallisesti rekkaliikenteen vauhtia ajellen ja välillä vähän pidempään taukoa pitäen kuin tarvis (syötiin latauksen aikana tai vähän meni joskus ylikin, 3-vuotias lapsi mukana ja joskus latauspaikan lähellä oli leikkipaikka. Jne.. lomalla ei ole kiire jos matkastakin tekee lomaa )

Eräs vuori pääsi vähän yllättämään paluumatkalla. Oli katsonut kartasta laturin johon oli tarkoitus pysähtyä lataamaan, mutta vähän ennen laturia huomasin että kyllä meidän pitäisi päästä myös seuraavalle laturille ja sitten saataisi akku lähes tyhjäksi ja latausnopeus hetkeksi noin 46kW teholle. 30% kohdilla se jo laskee alas kuin lehmän häntä näissä 24kWh Leaf malleissa.

No se vaikutti ihan hyvältä idealta kunnes tietysti noin puolivälissä matkaa alkoi nousu joka vei 5km aikana noin 15% sähköä.. ohops.. no Leafspy auki ja sieltä vakoilemaan että milloinkas se meno loppuu, mietimme pysähdystä jonkun tienvarressa olevan talon pihaan ja hattu kourassa pyytämään töpselipaikkaa kunnes saisimme sen energian jolla ajaisi laturille. Tähän ei kuitenkaan tarvinnut ryhtyä koska ylämäen jälkeen tuli "yllättäen" myös alamäki, jossa sitten rullailtiin mukavasti viimeisten prosenttien kanssa useita kilometrejä 0-kulutuksella. Viimeinen etappi laturille paikallisen kylä keskustan läpi köröttäen alle 40kmh ja tässä kuva sieltä laturilta. 2% ennen auton sammumista perille. Eli vielä olisi sen 1-2kilometriä päässyt. Turhan tarkalle. Yleensä saavuimme n. 10% reservillä.

Kuvat latauksen alussa ja lopussa antaa osviittaa lataustehosta/ajasta lämpimän akun kanssa.




Ei akun käytettävissä oleva kWh määrä päätä huimaa kuten näkyy. Mutta suurin osa kilometreistä jos ajetaan auton muutenkin parkissa oloaikana ladatulla sähköllä niin ei se elämää vaikeuta sen enempää kuin lohkolämmitin johtoa käyttää polttomoottoriautoissa.

En kyllä kiellä etteikö Teslan hankinta houkuttanut matkalla, kun eräällä pysäkillä oli 3 eri firman chademo latureista 3 varattuna ja teslan pistokkeita oli tarjolla 14kpl ja kaikki vapaina... Tämä Teslan ylivoimainen latausverkosto ilmiö toistui useasti matkalla. Suomessakin ABC Tammisillan pihassa on 8kpl Teslan laturia ja 2kpl kaikille muille merkeille ja niihinkin saa sen Teslan laturiin..

Model 3 todennäköisesti on Leafin korvaaja sitten aikanaan. Ei siitä vaan pääse mihinkään, se voittaa Leafin lähes kaikessa. Mutta oli tämä sentään moninkertaisesti halvempi hankkia

 

[JaniKari]

Tuulivoiman yleistyessä tuota ilmaista sähköä voi riittää paljonkin, sitä kun ei ole koskaan tasaisesti saatavilla.

Aika paljon täytyy tuulivoimaa lisätä jotta "ilmaista" sähköä tulee huomattavasti. 2019 Nordpoll hintajakauma:

Täytyy muistaa että jos "ilmaiselle" sähkölle tulee paljon käyttöä niin sen ei enään olekkaan ilmaista

 

[jm82]

Mutta eikös auton pitäisi olla auton näköinen

BMW i3 ei niin pahalta tuntunut ajettaessa, kun ulkonäköä ei itse nähnyt Lisäksi siihen ulkonäköön on jo vähän tottunut.

Pisin ajomatka yhden päivän aikana:
Tukholmasta Oslo ohi Vikersundiin hotelliin.
Google Maps sanoo 594km
(Arvio 6h56min ilman taukoja)

Peräti 13tuntia Meidän matkaan meni, rauhallisesti rekkaliikenteen vauhtia ajellen ja välillä vähän pidempään taukoa pitäen kuin tarvis (syötiin latauksen aikana tai vähän meni joskus ylikin, 3-vuotias lapsi mukana ja joskus latauspaikan lähellä oli leikkipaikka. Jne.. lomalla ei ole kiire jos matkastakin tekee lomaa )

Eräs vuori pääsi vähän yllättämään paluumatkalla. Oli katsonut kartasta laturin johon oli tarkoitus pysähtyä lataamaan, mutta vähän ennen laturia huomasin että kyllä meidän pitäisi päästä myös seuraavalle laturille ja sitten saataisi akku lähes tyhjäksi ja latausnopeus hetkeksi noin 46kW teholle. 30% kohdilla se jo laskee alas kuin lehmän häntä näissä 24kWh Leaf malleissa.

No se vaikutti ihan hyvältä idealta kunnes tietysti noin puolivälissä matkaa alkoi nousu joka vei 5km aikana noin 15% sähköä.. ohops.. no Leafspy auki ja sieltä vakoilemaan että milloinkas se meno loppuu, mietimme pysähdystä jonkun tienvarressa olevan talon pihaan ja hattu kourassa pyytämään töpselipaikkaa kunnes saisimme sen energian jolla ajaisi laturille. Tähän ei kuitenkaan tarvinnut ryhtyä koska ylämäen jälkeen tuli "yllättäen" myös alamäki, jossa sitten rullailtiin mukavasti viimeisten prosenttien kanssa useita kilometrejä 0-kulutuksella. Viimeinen etappi laturille paikallisen kylä keskustan läpi köröttäen alle 40kmh ja tässä kuva sieltä laturilta. 2% ennen auton sammumista perille. Eli vielä olisi sen 1-2kilometriä päässyt. Turhan tarkalle. Yleensä saavuimme n. 10% reservillä.

Kuvat latauksen alussa ja lopussa antaa osviittaa lataustehosta/ajasta lämpimän akun kanssa.




Ei akun käytettävissä oleva kWh määrä päätä huimaa kuten näkyy. Mutta suurin osa kilometreistä jos ajetaan auton muutenkin parkissa oloaikana ladatulla sähköllä niin ei se elämää vaikeuta sen enempää kuin lohkolämmitin johtoa käyttää polttomoottoriautoissa.

En kyllä kiellä etteikö Teslan hankinta houkuttanut matkalla, kun eräällä pysäkillä oli 3 eri firman chademo latureista 3 varattuna ja teslan pistokkeita oli tarjolla 14kpl ja kaikki vapaina... Tämä Teslan ylivoimainen latausverkosto ilmiö toistui useasti matkalla. Suomessakin ABC Tammisillan pihassa on 8kpl Teslan laturia ja 2kpl kaikille muille merkeille ja niihinkin saa sen Teslan laturiin..

Model 3 todennäköisesti on Leafin korvaaja sitten aikanaan. Ei siitä vaan pääse mihinkään, se voittaa Leafin lähes kaikessa. Mutta oli tämä sentään moninkertaisesti halvempi hankkia

Model 3 on tosiaan hyvä myös noiden latureiden takia. Samat laturit taitaa käydä kaikkiin 3, S ja X. Eri liittimet silti. Model 3 ei taida olla paljoa kalliimpikaan kun paras Nissan Leaf.

 

[Antti Alien]

Tuo nyt ei oikeastaan pidä paikkansa. Sen järeän sähköliittymän tekeminen ei ole kovin vaikeaa, Vety edellyttää sitäkin järeämpiä säiliöitä, tai vaihtoehtoisesti oman kaasuputkiverkostonsa ja korkeapainekompressoreita.

Vedyn suurin ongelma on se että sillä ei ole käytännössä minkäänlaista infraa, kun taas sähkölle on olemassa jo reilusti yli 90% tarpeen täyttävä infra.

Käytiin kesällä töistä vierailulla asiakkaana olevan sähkönjakelufirman luona ja siellä suunnittelija oli kyllä kovasti sitä mieltä, että järeämmän verkoston rakentaminen ei ole mahdollista, vaan pitäisi rakentaa välivarastoja isompien talorykelmien ja yli paria satunnaista latailijaa palvelevien huoltoasemien yhteyteen, jos sähköautojen osuus kasvaa mitenkään merkittäväksi tulevaisuudessa.

Reilusti yli 90 % ei pidä paikkaansa, vaikka sillä tarkoittaisi 90 % nykyisestä akkuautokannasta.

 

[aeinola]

Käytiin kesällä töistä vierailulla asiakkaana olevan sähkönjakelufirman luona ja siellä suunnittelija oli kyllä kovasti sitä mieltä, että järeämmän verkoston rakentaminen ei ole mahdollista, vaan pitäisi rakentaa välivarastoja isompien talorykelmien ja yli paria satunnaista latailijaa palvelevien huoltoasemien yhteyteen, jos sähköautojen osuus kasvaa mitenkään merkittäväksi tulevaisuudessa.

Reilusti yli 90 % ei pidä paikkaansa, vaikka sillä tarkoittaisi 90 % nykyisestä akkuautokannasta.

Mä oon tästä samaa mieltä. Tuollaset välivarastot ja "aliverkot" on se suunta mihin varmaan mennään. Tai no, täällä Suomessa en tiedä noiden aliverkkojen hyödyllisyydestä. Jenkeissä vissiin niitä visioidaan, paikkaamaan pääverkon hetkellisiä ongelmia.

 

[Mariini]

Saas nähdä tuleeko näitä pienoisydinvoimaloita, joiden teho riittäis abööt kaupunkitasolle.

 

[JaniKari]

Käytiin kesällä töistä vierailulla asiakkaana olevan sähkönjakelufirman luona ja siellä suunnittelija oli kyllä kovasti sitä mieltä, että järeämmän verkoston rakentaminen ei ole mahdollista, vaan pitäisi rakentaa välivarastoja isompien talorykelmien ja yli paria satunnaista latailijaa palvelevien huoltoasemien yhteyteen, jos sähköautojen osuus kasvaa mitenkään merkittäväksi tulevaisuudessa.

Reilusti yli 90 % ei pidä paikkaansa, vaikka sillä tarkoittaisi 90 % nykyisestä akkuautokannasta.

Jos kaikki autot muuttuisivat sähköautoiksi niin Suomen sähkön kulutus kasvaisi noin 10%. Ei luulisi aiheuttavan mitään valtavaa ongelmaa sähköverkoille. Varmaan sähköverkkoa pitäisi vahventaa mutta ei niitä tarvitse tuplata. Suurin osa sähköautojen latauksesta kuitenkin tapahtuu yöllä hitaasti.

 

[jrp]

Käytiin kesällä töistä vierailulla asiakkaana olevan sähkönjakelufirman luona ja siellä suunnittelija oli kyllä kovasti sitä mieltä, että järeämmän verkoston rakentaminen ei ole mahdollista, vaan pitäisi rakentaa välivarastoja isompien talorykelmien ja yli paria satunnaista latailijaa palvelevien huoltoasemien yhteyteen, jos sähköautojen osuus kasvaa mitenkään merkittäväksi tulevaisuudessa.

Reilusti yli 90 % ei pidä paikkaansa, vaikka sillä tarkoittaisi 90 % nykyisestä akkuautokannasta.

Kun ottaa huomioon keskimääräisen ajomäärän, niin 90% kapasiteetti tuntuu hyvinkin realistiselta. Sähkön välivarastointi tuntuu jo ideana varsin älyttömältä, tai ylipäätänsä erittäin kalliina toteuttaa. Lisäksi mahdollisia ongelmakohtia syntynee vain muutamiin kohtiin vilkkaasti liikennöityjen teiden yhteyteen muutamana viikonloppuna vuodessa. Suurellakaan asuntoalueella ei ladata kaikkia autoja kerralla tyhjästä täyteen pikalatauksella, joten tästä ei syntyne ongelmaa.

 

[Antti Alien]

Jos kaikki autot muuttuisivat sähköautoiksi niin Suomen sähkön kulutus kasvaisi noin 10%. Ei luulisi aiheuttavan mitään valtavaa ongelmaa sähköverkoille. Varmaan sähköverkkoa pitäisi vahventaa mutta ei niitä tarvitse tuplata. Suurin osa sähköautojen latauksesta kuitenkin tapahtuu yöllä hitaasti.

Ei kyse olekaan keskimääräisen kulutuksen kasvamisesta, vaan sähkön siirrosta sinne, missä sitä käytetään ja silloin kun sitä käytetään. Jos terawattitunnin vuodessa sähköä käyttävän tehtaan kulutus nousee, ei siitä aiheudu välittömiä ongelmia. Jos sen sijaan aiemmin lähinnä rasvakeitintä ja sähkövalaistusta pyörittäneelle huoltoasemalle pitäisi saada yhtäkkiä siirrettyä piikeissä useita megawatteja tehoa, alkaa ongelmia tulemaan.

 

[Antti Alien]

Kun ottaa huomioon keskimääräisen ajomäärän, niin 90% kapasiteetti tuntuu hyvinkin realistiselta. Sähkön välivarastointi tuntuu jo ideana varsin älyttömältä, tai ylipäätänsä erittäin kalliina toteuttaa. Lisäksi mahdollisia ongelmakohtia syntynee vain muutamiin kohtiin vilkkaasti liikennöityjen teiden yhteyteen muutamana viikonloppuna vuodessa. Suurellakaan asuntoalueella ei ladata kaikkia autoja kerralla tyhjästä täyteen pikalatauksella, joten tästä ei syntyne ongelmaa.

Ei niitä autoja tarvitse ladata tyhjästä täyteen yhtäaikaa; riittää kun ne ovat ylipäätään latauksessa edes muutaman sekunnin ajan yhtäaikaa. Kuormantasaukseen ei ole olemassa valmista tekniikkaa, jolla autoja voisi vaan alkaa laittamaan kiinni olemassa oleviin pistorasioihin ja homma pelittää kauniisti. Sille on ihan syynsä, miksi monissa taloyhtiöissä ei ole lämmitystolppia, ja miksi niissäkin, joissa on, on yleensä tiukat rajoitukset sähkön käytölle.

 

[HengaHox]

Käytiin kesällä töistä vierailulla asiakkaana olevan sähkönjakelufirman luona ja siellä suunnittelija oli kyllä kovasti sitä mieltä, että järeämmän verkoston rakentaminen ei ole mahdollista, vaan pitäisi rakentaa välivarastoja isompien talorykelmien ja yli paria satunnaista latailijaa palvelevien huoltoasemien yhteyteen, jos sähköautojen osuus kasvaa mitenkään merkittäväksi tulevaisuudessa.

Reilusti yli 90 % ei pidä paikkaansa, vaikka sillä tarkoittaisi 90 % nykyisestä akkuautokannasta.

Tää ei kuulosta oikealta mun korvaan. Riippuu tietenkin monesta asiasta mutta lähtökohtaisesti tää on väärin.

Jos se on laskenut että kaikki Suomen autot lataa yhtä aikaa jollain 300kW teholla niin ehkä sitten joo. Mutta todellisuudessa suurin osa latureista tulee olemaan hitaita AC latureita.

 

[Antti Alien]

Tää ei kuulosta oikealta mun korvaan. Riippuu tietenkin monesta asiasta mutta lähtökohtaisesti tää on väärin.

Jos se on laskenut että kaikki Suomen autot lataa yhtä aikaa jollain 300kW teholla niin ehkä sitten joo. Mutta todellisuudessa suurin osa latureista tulee olemaan hitaita AC latureita.

Jos nyt vaikka keskimääräisen neukkukuutiokompleksin pihasta vaihdetaan ne 200 autoa sähköisiksi ja ladataan yhtäaikaa 8 A virralla, niin se tekee jo melkein 0,5 MW yhdelle parkkialuelle.

 

[aeinola]

Tää ei kuulosta oikealta mun korvaan. Riippuu tietenkin monesta asiasta mutta lähtökohtaisesti tää on väärin.

Jos se on laskenut että kaikki Suomen autot lataa yhtä aikaa jollain 300kW teholla niin ehkä sitten joo. Mutta todellisuudessa suurin osa latureista tulee olemaan hitaita AC latureita.

Riippuu varmaan myös niistä sähköautoista. Jos on riittävästi/sopivasti rangea jotta voi latailla tarpeeks yön aikana hitaasta AC laturista autoaan niin nopeiden lautreiden tarve (ja se infra) on pienempi. Jos taas balanssi autoissa on sellanen että tarvii latailla päivän mittaan enempi nopeilla latureilla alkaa asia keikahtamaan toiseen suuntaan. Paljolti riippuu akkuteknologian kehityksestä ja siitä millasia sähkiksiä alkaa jengi ostamaan. Tää on aika pitkälti puhdasta mutuilua.

 

[jrp]

Ei niitä autoja tarvitse ladata tyhjästä täyteen yhtäaikaa; riittää kun ne ovat ylipäätään latauksessa edes muutaman sekunnin ajan yhtäaikaa. Kuormantasaukseen ei ole olemassa valmista tekniikkaa, jolla autoja voisi vaan alkaa laittamaan kiinni olemassa oleviin pistorasioihin ja homma pelittää kauniisti. Sille on ihan syynsä, miksi monissa taloyhtiöissä ei ole lämmitystolppia, ja miksi niissäkin, joissa on, on yleensä tiukat rajoitukset sähkön käytölle.

On hyvin epätodennäköinen tilanne, että kaikki asuinalueen autot ovat samaan aikaan latauksessa ja vaikka olisivatkin, niin isossa osassa latausvirta on olematon tai sitä ei ole johtuen akun täynnä olemisesta.
Taloyhtiöiden lämpötolpat pitää joka tapauksessa päivittää lataukseen sopiviksi, niin niihin on mahdollista (jos ollaan järkeviä) asentaa kuormaa tasaava tekniikka.

 

[HengaHox]

Jos nyt vaikka keskimääräisen neukkukuutiokompleksin pihasta vaihdetaan ne 200 autoa sähköisiksi ja ladataan yhtäaikaa 8 A virralla, niin se tekee jo melkein 0,5 MW yhdelle parkkialuelle.

Kohtuu iso parkkipaikka siellä mutta ei se mitään. Kuormanhallinnalla se saadaan hoidettua pienemmällä kapasiteetilla jos ei paukut riitä.

 

[Antti Alien]

On hyvin epätodennäköinen tilanne, että kaikki asuinalueen autot ovat samaan aikaan latauksessa ja vaikka olisivatkin, niin isossa osassa latausvirta on olematon tai sitä ei ole johtuen akun täynnä olemisesta.
Taloyhtiöiden lämpötolpat pitää joka tapauksessa päivittää lataukseen sopiviksi, niin niihin on mahdollista (jos ollaan järkeviä) asentaa kuormaa tasaava tekniikka.

Niin, se on sitä infraa, joka pitää ihan erikseen rakentaa. Kuormantasaus aiheuttaa myös uusia ongelmia: saattaapa hieman kyrpiä, jos laittaa autonsa johtoon kiinni sillä ajatuksella, että lähdenpä parin tunnin päästä matkaan, ja sillä välin akkuun on ilmestynyt vain muutamia wattitunteja energiaa.

 

[HengaHox]

Niin, se on sitä infraa, joka pitää ihan erikseen rakentaa. Kuormantasaus aiheuttaa myös uusia ongelmia: saattaapa hieman kyrpiä, jos laittaa autonsa johtoon kiinni sillä ajatuksella, että lähdenpä parin tunnin päästä matkaan, ja sillä välin akkuun on ilmestynyt vain muutamia wattitunteja energiaa.

Lataus on hidasta jos kaikki kytkee kaapelin samaan aikaan. Tämä on lähes mahdotonta. Kuormantasauksella saadaan nopea lataus niille jotka saapuvat ensin. Sitten kun akut on ladattu täyteen, se kapasiteetti vapautuu.

Sitten on vielä se että yleensä näet kuinka nopeasti autosi lataa, joten se ei tule yllätyksenä jos lataus on hidasta. Plus sitten se että taloyhtiöiden pihassa olevat laturit ovat yleensäkin yön yli lataamista varten, ja tämä on jo tiedossa.

Tässä tuntuu taas siltä että kovimmat vastaanpuhujat ja asiantuntijat eivät ole perehtyneet asiaan, tai saatika edes ole kokemusta tästä alasta

 

[mikaanikko]

Vuoristohan ei periaatteessa ole sähköautolle niin paha, miltä se äkkiseltään kuulostaa, siellä kun tulee vastamäen jälkeen yleensä myötämäki, jossa pystytään keräämään talteen iso osa mäen potentiaalienergiasta.



Ei ole vielä teknisesti mahdollista. Tai periaatteessa olisi, mutta ei sinne juuri kantavuutta jäisi.

Peräkärry on aika suuri ongelma sähköautolle. Vaikka jokin kärry pienikulutuksisen polttisauton kulutuksen tuplaisi, ei se käytännössä juuri haittaa, mutta sähköautolle tuo on iso ongelma.

Mulle riittäisi sellainen n. 100-150km range + REX

En ole saanut selville mikä estää peräkärryn käytön sähköautossa.
Heitän tässä ilmaisen idean: peräkärry rakennetaan akuston päälle ja ladataan erikseen tarvittaessa - matkan varrella voisi käyttää kahta laturia yhtaikaa. Näin tarvittava lisäenergia kulkisi mukana. Tietenkin kantavuus vähän kärsisi.

 

[JaniKari]

Niin, se on sitä infraa, joka pitää ihan erikseen rakentaa. Kuormantasaus aiheuttaa myös uusia ongelmia: saattaapa hieman kyrpiä, jos laittaa autonsa johtoon kiinni sillä ajatuksella, että lähdenpä parin tunnin päästä matkaan, ja sillä välin akkuun on ilmestynyt vain muutamia wattitunteja energiaa.

Parkkipaikan kuormanhallintaan on ratkaisut olemassa. Se että parkkipaikoja ohjattaisiin keskitetysti ei varmasti ole mahdotonta lisätä.
Edelleen sähkön kulutus kasvaa hyvin maltillisesti sähköautojen takia. Kaiken lisäksi niiden kulutus profiili on paljon sähköverkko ystävällisempi verrattuna sähkösaunaan tai sähkölämmityksen. Kaiken lisäksi kaikki sähköautot tukevat älykästälatausta vain verkon ohjaus puuttuu kun sille ei ole tarvetta/taloudellista intressiä ainakaan vielä.
Sähköverkon omistajilla on intressit yli speksata verkkonsa koska näin saadaan voitot maksimointia.

 

[Antti Alien]

Lataus on hidasta jos kaikki kytkee kaapelin samaan aikaan. Tämä on lähes mahdotonta. Kuormantasauksella saadaan nopea lataus niille jotka saapuvat ensin. Sitten kun akut on ladattu täyteen, se kapasiteetti vapautuu.

Sitten on vielä se että yleensä näet kuinka nopeasti autosi lataa, joten se ei tule yllätyksenä jos lataus on hidasta. Plus sitten se että taloyhtiöiden pihassa olevat laturit ovat yleensäkin yön yli lataamista varten, ja tämä on jo tiedossa.

Tässä tuntuu taas siltä että kovimmat vastaanpuhujat ja asiantuntijat eivät ole perehtyneet asiaan, tai saatika edes ole kokemusta tästä alasta

Liikenneruuhkiakaan ei ole, koska on mahdotonta liikkua yhtäaikaa? Suurin osa ihmisistä tulee tunnin sisällä töistä kotiin. Tälläkin kadulla on suorastaan ruuhkaa n. 16:15-16:30, vaikka taloja kadun varrella on n. 20 ja osa asukkaista on eläkeläisiä.

Hupaisaa, miten yhtäaikaa huudellaan kuinka kaupungeissa ei mitään pikalatauspaikkoja edes tarvita kun lataaminen hoituu omassa pihassa, ja kuinka pihassa lataamisen ongelmat eivät oikeastaan ole ongelmia, kun yön ylihän tässä lataillaan ja kyllähän se nyt tiedetään.

En puhu lainkaan sähköautoja vastaan: tuossa on omassa pihassa tälläkin hetkellä latauksessa yksi sellainen. Yritän vain tuoda hieman realismia siihen, minkälaista infraa sähkön siirtäminen ja varastointi vaatii. On aivan turha huudella, että akkuautoille olisi olemassa valmis infra, joten muita vaihtoehtoja ei edes kannattaisi harkita.

 

[Wilmo]

Sähköautot, uhka vai mahdollisuus? - Fingrid-lehti

"Talven huippukulutustilanteessa kylmänä pakkaspäivänä Suomi on jo pitkään ollut riippuvainen sähkön tuonnista naapurimaista. Lisäävätkö sähköautot edelleen Suomen tuontiriippuvuutta huippukulutustilanteessa? Neljännesmiljoona sähköautoa tarvitsevat sähköenergiaa noin 2000 MWh vuorokaudessa. Kaikkea sähköä ei kuitenkaan ladata samanaikaisesti autoihin. Osa autoista on liikenteessä, osa pysäköitynä ilman latausmahdollisuutta ja osassa akut ovat täynnä. Neljännesmiljoona autoa voisi lisätä tarvetta sähköteholle enimmillään 100-200 megawattia kylmän pakkaspäivän aamu- ja iltatunneilla, kun sähkönkulutus tyypillisesti on korkeimmillaan. Suhteutettuna Suomen huippukulutukseen (ensi talven arvio 15 200 MW), puhuttaisiin noin prosentin kasvusta."

Itse en näe infraa mitenkään puutteellisena, eikä sitä näe infran asiantuntijatkaan. Sähkönkulutus lisäksi jatkuvasti laskee ja on laskenut jo vuosia, joten lisää infran kapasiteettiä vapautuu jatkuvasti.

Edit: Tulevaisuudessa näen kaksisuuntaiset laturit erittäin isona etuna, jossa halvan sähkön aikana saadaan varastoitua energiaa valtavat määrät hajautetusti, jota sitten voidaan purkaa kun säätövoimaa ei ole saatavilla riittävästi. Tässä näkisin ongelmana lataussyklit, jotka lisäytyisi. Ehkä tulevaisuuden akkukemioilla tämä on pienempi ongelma?

 

[zepi]

Sähköautot, uhka vai mahdollisuus? - Fingrid-lehti

Edit: Tulevaisuudessa näen kaksisuuntaiset laturit erittäin isona etuna, jossa halvan sähkön aikana saadaan varastoitua energiaa valtavat määrät hajautetusti, jota sitten voidaan purkaa kun säätövoimaa ei ole saatavilla riittävästi. Tässä näkisin ongelmana lataussyklit, jotka lisäytyisi. Ehkä tulevaisuuden akkukemioilla tämä on pienempi ongelma?

Jos latauksessa olevan akkua puretaan sähköpulassa esim. kerran vuodessa pahimman pulan aikaan, niin ei niitä syklejä tuollaisesta käytöstä kerry kuin muutamia yksittäisiä syklejä auton eliniän aikana.

Mitä tehdään 24kWh ja 30kWh leaffien akuille kun autot ruostuvat niiden ympäriltä? Vaikka akun kapasiteetista olisi kulahtanut 50%, niin 12kWh akku voi olla kotitaloudelle oikeasti ihan kiinnostava, etenkin aurinkosähkösysteemin kylkeen, jos sen Leaffin akun saa paalauskuntoisesta autosta järkevään hintaan.

Ja kun niitä sähköautojen raatoja alkaa 15v päästä muodostua satoja vuodessa, niin jonkun kannattaa jo suunnitella sarjavalmisteisia moduuleita, joilla noita saadaan hyödynnettyä. Kun tuotantosarjat ovat tarpeeksi isoja, niin hinnatkin voivat pysyvät kurissa.

 

[Super Hessu]

Pisin ajomatka yhden päivän aikana:
Tukholmasta Oslo ohi Vikersundiin hotelliin.
Google Maps sanoo 594km
(Arvio 6h56min ilman taukoja)

Peräti 13tuntia Meidän matkaan meni, rauhallisesti rekkaliikenteen vauhtia ajellen ja välillä vähän pidempään taukoa pitäen kuin tarvis (syötiin latauksen aikana tai vähän meni joskus ylikin, 3-vuotias lapsi mukana ja joskus latauspaikan lähellä oli leikkipaikka. Jne.. lomalla ei ole kiire jos matkastakin tekee lomaa )

Eräs vuori pääsi vähän yllättämään paluumatkalla. Oli katsonut kartasta laturin johon oli tarkoitus pysähtyä lataamaan, mutta vähän ennen laturia huomasin että kyllä meidän pitäisi päästä myös seuraavalle laturille ja sitten saataisi akku lähes tyhjäksi ja latausnopeus hetkeksi noin 46kW teholle. 30% kohdilla se jo laskee alas kuin lehmän häntä näissä 24kWh Leaf malleissa.

No se vaikutti ihan hyvältä idealta kunnes tietysti noin puolivälissä matkaa alkoi nousu joka vei 5km aikana noin 15% sähköä.. ohops.. no Leafspy auki ja sieltä vakoilemaan että milloinkas se meno loppuu, mietimme pysähdystä jonkun tienvarressa olevan talon pihaan ja hattu kourassa pyytämään töpselipaikkaa kunnes saisimme sen energian jolla ajaisi laturille. Tähän ei kuitenkaan tarvinnut ryhtyä koska ylämäen jälkeen tuli "yllättäen" myös alamäki, jossa sitten rullailtiin mukavasti viimeisten prosenttien kanssa useita kilometrejä 0-kulutuksella. Viimeinen etappi laturille paikallisen kylä keskustan läpi köröttäen alle 40kmh ja tässä kuva sieltä laturilta. 2% ennen auton sammumista perille. Eli vielä olisi sen 1-2kilometriä päässyt. Turhan tarkalle. Yleensä saavuimme n. 10% reservillä.

Kuvat latauksen alussa ja lopussa antaa osviittaa lataustehosta/ajasta lämpimän akun kanssa.




Ei akun käytettävissä oleva kWh määrä päätä huimaa kuten näkyy. Mutta suurin osa kilometreistä jos ajetaan auton muutenkin parkissa oloaikana ladatulla sähköllä niin ei se elämää vaikeuta sen enempää kuin lohkolämmitin johtoa käyttää polttomoottoriautoissa.

En kyllä kiellä etteikö Teslan hankinta houkuttanut matkalla, kun eräällä pysäkillä oli 3 eri firman chademo latureista 3 varattuna ja teslan pistokkeita oli tarjolla 14kpl ja kaikki vapaina... Tämä Teslan ylivoimainen latausverkosto ilmiö toistui useasti matkalla. Suomessakin ABC Tammisillan pihassa on 8kpl Teslan laturia ja 2kpl kaikille muille merkeille ja niihinkin saa sen Teslan laturiin..

Model 3 todennäköisesti on Leafin korvaaja sitten aikanaan. Ei siitä vaan pääse mihinkään, se voittaa Leafin lähes kaikessa. Mutta oli tämä sentään moninkertaisesti halvempi hankkia

No on tuolla päin Norjassa varmaan niitä latauspaikkoja ihan hyvin, ajattelinkin jos ajaakin vaikka Suomen läpi Pohjois-Norjaan ja pyörittelee siellä.

Sähköautoista mitään tiedä, mutta saahan Leafiakin suuremmalla akulla..

 

[tsop]

Onkohan polttomoottorifoorumeilla ketjuja, joissa murehditaan polttoaineen saatavuutta, sen hintaa tulevaisuudessa ja jonoja huoltoaseman polttoainepumpuille? Ei taida olla.

Miksi sähköautoihin liittyvien legendojen parissa jaksetaan pyöriä. Ja aina siten, että teoreettisia ongelmia on enemmän kuin mitään muuta.

Onko joku nähnyt foorumeilla valitettavan sitä, että joku ei tarvitse kuorma-autoa, koska ruokakassi mahtuu omaan pikkuautoon? Tai että ei voi autolla vetää peräkärryä, kun ei ole koukkua ja ei osaisi peruuttaa kärry kiinni. Samat kommettipalstoilla, joko siellä on kaikki varttivajakkiavohoitopotilaat, Putinin trollit tai sitten ihmisillä on liikaa aikaa ja kieroutunut huumorintaju.

Löytyisikö foorumia, jossa voisin käydä kertomassa, että en halua omaa linja-autoa, koska en voi istua kuin yhdellä istuimella kerrallaan? Eikä mahdu tavalliseen pysäköntiruutuun. Joten mistä ihmeestä tulee kaikki tuo sähköautojen vastustus?
Tietämättömyys on selkeä vastaus, mutta silti, mitä sillä tietämättömyyden paljastamisella voittaa?

 

[tsop]

Maailma voisi olla toisenlainen



Onneksi ei ole.

 

[aeinola]

Maailma voisi olla toisenlainen



Onneksi ei ole.

Tää on ihan hauska visio, mutta valitettavasti vain pikku siivu ongelmaa. Kun tuon kaiken vaihtaa sähköllä toimivaksi katseet siirtyy siihen energiantuottoon, mikä ilman uusiutuvia jättää lähes saman ongelman suuressa mittakaavassa. Ja tähän (sekä akkujen valmistukseen liittyviin luonnovarojen tuhlaukseen tai saastuttamiseen) sähköautojen vastustajat jaksavat aina tarttua, ja tavallaan syystä. Ongelma ei tosin ole sähköautojen vaan yleisesti energiantuotannon ongelma. Mun mielestä olis hyvä lobata sähköautojen kyljessä aina uusiutuvia energiantuottomahdollisuuksia, koska nää tavallaan kulkee käsi kädessä jos agenda on vähentää päästöjä. Tää on se yks iso syy miks fanitan Teslaa, siellä pyritään tähän komboon. Ja tää ei ollu väite etteikö joku muukin siihen pyrkis, Tesla nyt vaan erottuu vahvasti joukosta monella tapaa.

 

[Wilmo]

Niin paskasta sähköä ei saada tuotettua sähköautoon, etteikö bensa olisi huonompi vaihtoehto.

 

[Wilmo]

Riippuu mitä mitataan. Lähipäästöjä, joo. Hiilidioksidi, ei välttämättä.

Electric Cars Are Cleaner Even When Powered by Coal

edit:

 

[Wilmo]

No ei muutakun datat tiskiin kun teet väitteitä.

edit: Average CO2 emissions from new cars and new vans increased in 2018

"On average, the CO2 emissions of diesel cars (121.5 g CO2/km) are now very close to those of petrol cars (123.4 g CO2/km). The difference of 1.9 g CO2/km was the lowest observed in the past 5 years."

 

[vemkki]

Täytyypä jaksaa ettiä vähän dataa jossain kohtaa ja vertailla samojen koko- ja ikäluokkien autoja. Moderni henkilöauto on helposti alle 100 g/km kuitenkin.

Ei ainakaan WLTP-normilla mitattuna.

 

[Wilmo]

Tuossa sulla on näköjään mukana pakettiautot samassa? Se nostaa päästöjä jo merkittävästi. Lisäksi diesel-autot on yleensä isompia kuin henkilöautot, ainakin euroopassa.

"The average fuel-efficiency of new vans varied widely across Member States due to the different models and sizes of vehicles sold in each country. As in recent years, average emissions were lowest in Portugal (133.7 g CO2/km), followed by Bulgaria (134.4 g CO2/km) and Cyprus (135.1 g CO2/km). Average emissions were highest in Germany (173.4 g CO2/km), the Czech Republic (170.0 g CO2/km) and Slovakia (169.7 g CO2/km)." Eli eriytetty passanger cars ja vans. Ei nyt tainnu voittaa tääkään arpa.

 

[HengaHox]

Ei ainakaan WLTP-normilla mitattuna.

Ja jos verrataan saman tehoista autoa. Jopa Leafissä on nykyään yli 200hv.

 

[Wilmo]

Ihan totta, WLTP muutti tuota aika paljon kyllä. Mutta toisaalta paljon käyttökelpoisempia lukuja.

NEDC:llä oli paljon autoja ihan tavallisella bensa/dieselkoneella jotka meni helposti ja reilusti alle 100 g/km. Nyt näyttäis samat autot olevan 100-120 g/km, kun nopeasti vilkaisi muutaman hinnaston.



Kannattaisi varmaan avata vähän enemmän noita linkkejä keskustelijoille. Ei se oikein kerro mitään, että pasteat linkin ja irrotat sieltä yksittäisiä lauseita. Tosiaan tuosta jäi äkkiä sellainen käsitys, että ilmoittamassasi lukemassa olis ollut pakettiautot mukana vaikka ei ollut. No mutta joka tapauksessa, diesel-autot on yleensä isompia kuin bensa-autot että sikäli eroa tulee sieltäkin. Pääsääntöisesti dieselit päästää vähemmän hiilidioksidia.

Kyllä sä varmasti osaat itsekkin lukea loput linkistä. Pastesin suoraan sen mikä juuri sinun väittämiisi liittyi.

 

[Wilmo]

En minä lukutaitoasi epäillyt, vaan luetun ymmärtämisen uskoin olevan sillä tasolla, että linkin avaamalla olisit löytänyt vastauksen.

edit: nyt kyllä menee ainakin mun osalta niin pahasti OT, että lopetan.

 

[vemkki]

Ihan totta, WLTP muutti tuota aika paljon kyllä. Mutta toisaalta paljon käyttökelpoisempia lukuja.

NEDC:llä oli paljon autoja ihan tavallisella bensa/dieselkoneella jotka meni helposti ja reilusti alle 100 g/km. Nyt näyttäis samat autot olevan 100-120 g/km, kun nopeasti vilkaisi muutaman hinnaston.

Ainakin jos on bensa-auto ja automaattivaihteisto, niin harva on alle 130 g/km.

 

[markus]

Käytiin kesällä töistä vierailulla asiakkaana olevan sähkönjakelufirman luona ja siellä suunnittelija oli kyllä kovasti sitä mieltä, että järeämmän verkoston rakentaminen ei ole mahdollista, vaan pitäisi rakentaa välivarastoja isompien talorykelmien ja yli paria satunnaista latailijaa palvelevien huoltoasemien yhteyteen, jos sähköautojen osuus kasvaa mitenkään merkittäväksi tulevaisuudessa.

Reilusti yli 90 % ei pidä paikkaansa, vaikka sillä tarkoittaisi 90 % nykyisestä akkuautokannasta.

Kyllä luottaisin enemmän johonkin paikalliseen sähköraneen kuin kantaverkkoyhtiöön: Sähköautot, uhka vai mahdollisuus? - Fingrid-lehti

”Neljännesmiljoona autoa voisi lisätä tarvetta sähköteholle enimmillään 100-200 megawattia kylmän pakkaspäivän aamu- ja iltatunneilla, kun sähkönkulutus tyypillisesti on korkeimmillaan. Suhteutettuna Suomen huippukulutukseen (ensi talven arvio 15 200 MW), puhuttaisiin noin prosentin kasvusta.”

 

[zepi]

250 000 autoa on myös aika pieni osa kokonaisautokannasta. Mutta edelleen, vaikka olisi täysi miljoona, niin se on silti vain muutama prosentti.

 

[ViKiV]

Riippuu mitä mitataan. Lähipäästöjä, joo. Hiilidioksidi, ei välttämättä.

Ei riipu

Spoileri: Poikkeus

E: Paitsi jos ladataan ihan puhtaalla mustalla hiilellä niin ollaan about tasoissa kts. seuraavat viestini

:

Most efficient verrokkina on 2019 Toyota Prius Eco, joka hieman ironisesti on "itselataava" hybridi

Niin ja siis tässä yo. katsauksessa on siis kyseessä 150 000 km elinkaaripäästöt 30 kWh (Leaf) akustolla.
Käytönaikaisissa (fuel-cycle/well-to-tank+tailpipe/tank-to-wheel) päästöissä ei mene edes tiukoille, vaikka ajeltaisiin Puolassa:

Tuossa yo. tutkimuksessa oli erit taustaoletukset:
"The basic assumptionsare: a life time driven distance of 200.000 km and a weight of the glider of 1200kg. For the battery electric vehicle following assumption are considered: a real-life electricity consumption of 0,2 kWh/km [19] and a 30kWh LMO battery (average of 55 kgCO2/kWh [12]); 1,5 battery replacement is needed over the life time of the vehicle [20, 17]. The reference diesel vehicle emits 120 gCO2/km on NEDC, which is augmented with 35% to reflect real life driving conditions [5]. The EU 28 mix of 2015 emits 300gCO2/kWh [21]."

Toivosi muuten, että tutkimuksissa alettaisiin käyttämään ajankohtaisemman kokoisia akkuja (luokkaa 60-80 kWh) ja akkukemioita. Nuo 30 kWh Leaffit ovat kuitenkin jo nykyaikaisiin sähkäreihin verrattuna aika nuhasia pumppuja, vaikkakin kaupunkikäyttöön (ja Pohjois-Norjan reissuille!) iha soivia pelejä

 

[tsop]

Tää on ihan hauska visio, mutta valitettavasti vain pikku siivu ongelmaa. Kun tuon kaiken vaihtaa sähköllä toimivaksi katseet siirtyy siihen energiantuottoon, mikä ilman uusiutuvia jättää lähes saman ongelman suuressa mittakaavassa. Ja tähän (sekä akkujen valmistukseen liittyviin luonnovarojen tuhlaukseen tai saastuttamiseen) sähköautojen vastustajat jaksavat aina tarttua, ja tavallaan syystä. Ongelma ei tosin ole sähköautojen vaan yleisesti energiantuotannon ongelma. Mun mielestä olis hyvä lobata sähköautojen kyljessä aina uusiutuvia energiantuottomahdollisuuksia, koska nää tavallaan kulkee käsi kädessä jos agenda on vähentää päästöjä. Tää on se yks iso syy miks fanitan Teslaa, siellä pyritään tähän komboon. Ja tää ei ollu väite etteikö joku muukin siihen pyrkis, Tesla nyt vaan erottuu vahvasti joukosta monella tapaa.

Näin on, sähköautotuotannon ongelmia näkevät useimmiten ne, jotka eivät edes halua asioita ymmärtää ja tutkia. Siksi nuo sähköautovastaisten ihmisten motiivit kiinnostavatkin. Heitä ei kiinnosta lainkaan mikään faktatieto.

Niin ja onhan tuo tietysti vain mainos ja siksi käännetty huumorin puolelle. Mutta siinä olet aivan oikeassa, että jos asia halutaan nähdä negatiivisesti, niin se kyllä onnistuu fossiilifanaatikoilta.

 

[ViKiV]

Kyllä luottaisin enemmän johonkin paikalliseen sähköraneen kuin kantaverkkoyhtiöön: Sähköautot, uhka vai mahdollisuus? - Fingrid-lehti

”Neljännesmiljoona autoa voisi lisätä tarvetta sähköteholle enimmillään 100-200 megawattia kylmän pakkaspäivän aamu- ja iltatunneilla, kun sähkönkulutus tyypillisesti on korkeimmillaan. Suhteutettuna Suomen huippukulutukseen (ensi talven arvio 15 200 MW), puhuttaisiin noin prosentin kasvusta.”

Eksponentiaalisella, eli ei ehkä täysin realistisella, täyssähköautojen määrän kasvulla 250 000 autoa menee rikki seitsemän vuoden päästä (2404*2^7 = 307 712). Kyllä tuossa ehtinee infraa vahvistaa (jos tarvii) ja rakentaa muutaman lataustolpan.

 

[HengaHox]

consumption of 0,2 kWh/km [19] and a 30kWh LMO battery (average of 55 kgCO2/kWh [12]); 1,5 battery replacement

Eli periaatteessa laskettu 45kWh akulle jos oikein ymmärsin?

Tuo sähkönkulutus on aika kova. 20kWh/100km. Suunnilleen sama mitä mulla menee Model 3 P:llä.

Ja 120 grammaa CO2 on BMW 320d luokkaa, joten tässä on annettu kyllä kaikki mahdollisuudet polttikselle. Akun päästöt voidaan tuplata ja ollaan silti voiton puolella.

En CO2 päästöjä vähentääkseni aja sähköautolla, mutta onhan se ihan kiva bonus.

Eksponentiaalisella, eli ei ehkä täysin realistisella, täyssähköautojen määrän kasvulla 250 000 autoa menee rikki seitsemän vuoden päästä (2404*2^7 = 307 712). Kyllä tuossa ehtinee infraa vahvistaa (jos tarvii) ja rakentaa muutaman lataustolpan.

Voin uskoa että 7 vuoden päästä on ainakin 250k töpseliautoa, eli täyssähkö + plug-in hybridi. Jolloin suurin osa ladattavista autoista ei edes pysty lataamaan kovinkaan suurella teholla.

250k täyssähköä tulee varmaan 10+ vuoden aikajänteellä, mutta paha on mitään sanoa varmaksi.

Voi olla että Suomalaiset innostuvat sähköautoilusta yhtäkkiä. Ehkä se vaatii sen halvan volkkarin

 

[ViKiV]

Niin, tossa ei ole laskettu asiaa siltä kantilta että kaikki sähkö tehtäis hiilellä.

On siinä hetin seuraavassa kuvassa Puola, joka on aika worst-case ainakin Euroopassa:
"Poland’s primary energy production achieved 2723,7 PJ in 2017 and relied heavily on coal and fossil fuels. Hard coal, accounted for 57.9% of energy production in 2017, followed by lignite (ruskohiili) (18.7 %), natural gas (5.3 %), crude oil (1.5%) and others, mainly renewables (16.6 %)."

Intia ja Australia on nuita Puolan lukemia (640g/kwh) vielä +10-20% "edellä". Siellä menee varmaan jo aika tiukoille, pitää koittaa kaivella oisko vaikka Ausseissa asiaa mietitty.