Keskustelua hybridiautoista

Tämä taitaa olla se Teslakuskien itse keräämä data (trendijana näköjään rikki)? Tietenkin tuossa on kyse auton itsensä raportoimasta rangesta täydellä latauksella, mutta ei se hirveän huonolta näytä, jos ~200k mi (320k km) jälkeen akussa on vielä ~90% kapasiteetista jäljellä. Näyttävät myös järkiään olevan nuo yli 200k km ajetut autot Model S 85:a, eli jo ensimmäiset vedokset Teslan akuista ikääntyvät näköjään ihan kohtuu arvokkaasti tämän datan perusteella.

En tuota linkkiä saa auki mutta juu netistä löytyy paljon käyttäjädataa. Vaikka aluksi se kuluminen mietitytti jonkun verran, olen nykyään melko huolettomin mielin sen akun kulumisen kanssa. En tietenkään lataile supercchargereista joka päivä, mutta vielä en ole tarvinnut yli 80%:a akun kapasiteetista, joten yli 20% saa kulua ennen kuin huomaan/täytyy ottaa huomioon. Hyvässä lykyssä siinä kohtaa saa akun vaihdettua halvalla ja mahdollisesti parempaan, jos haluaa auton vielä pitää
 
En ole kanssasi keskustellut aiemmin mistään niin en oikeen tiedä mihin tämä itse keksitty paska liittyy?
No sitten teitä on kaksi, jotka jankkaa itsekeksittyä ”faktaa” syystä, miksi teidän auton valoautomaatio aiheuttaa vastaantulijoissa vilkuttelua. Kunhan totesin, että loogisin selitys on vastaantulijoiden häikäistyminen paskasti toimivan automaation takia.
 
No sitten teitä on kaksi, jotka jankkaa itsekeksittyä ”faktaa” syystä, miksi teidän auton valoautomaatio aiheuttaa vastaantulijoissa vilkuttelua. Kunhan totesin, että loogisin selitys on vastaantulijoiden häikäistyminen paskasti toimivan automaation takia.
Olen huomannut että kun ajovalot paskaantuvat, niin satunnaiset vilkuttelut lisääntyvät - ja autossa siis ei ole minkääntasoista kaukovaloautomatiikkaa, painepesurit eivät vaan kovinkaan kummoisesti pese niitä ajovaloja.
 
Olen huomannut että kun ajovalot paskaantuvat, niin satunnaiset vilkuttelut lisääntyvät - ja autossa siis ei ole minkääntasoista kaukovaloautomatiikkaa, painepesurit eivät vaan kovinkaan kummoisesti pese niitä ajovaloja.

Ongelma varmaan pahenee automatiikan kanssa. Pitkä valo palaa, ja vain pieni kohta umpiosta on pimennettynä. Paska umpiossa kääntää valoa myös tuolle pimennetylle alueelle?
 
Ongelma varmaan pahenee automatiikan kanssa. Pitkä valo palaa, ja vain pieni kohta umpiosta on pimennettynä. Paska umpiossa kääntää valoa myös tuolle pimennetylle alueelle?

Tämähän voi selittää yhtä tilannetta muutama ilta sitten, vähän paska sää. Joku sankari tuli pitkät päällä vastaan taajamassa. Itse toki pistin pitkät päälle että varmasti häikäisee yhtä paljon, mutta mitään ei tapahtunut vastaantulijan toimesta. Joku citymaasturi mistä nyt en osaa sanoa mikä oli, oliko hybrid tai sähkö tai muu led matrix systeemi. Tai muuten vaan pässi.
Ja vähän sama toisinpäin, joku ajaa perässä pitkät päällä, yritin kiinnittä jotain huomiota takasumarilla, ei mitään vaikutusta.
 
Tämähän voi selittää yhtä tilannetta muutama ilta sitten, vähän paska sää. Joku sankari tuli pitkät päällä vastaan taajamassa. Itse toki pistin pitkät päälle että varmasti häikäisee yhtä paljon, mutta mitään ei tapahtunut vastaantulijan toimesta. Joku citymaasturi mistä nyt en osaa sanoa mikä oli, oliko hybrid tai sähkö tai muu led matrix systeemi. Tai muuten vaan pässi.
Ja vähän sama toisinpäin, joku ajaa perässä pitkät päällä, yritin kiinnittä jotain huomiota takasumarilla, ei mitään vaikutusta.
Voi kyseessä olla vaan täyteen lastattu auto, ei suurin osa ihmisistä tajua että ajovalojen korkeutta voi säätää kojelaudassa olevasta nupista.

(ei tietysti silloin kun siihen on automatiikka)
 
Voi kyseessä olla vaan täyteen lastattu auto, ei suurin osa ihmisistä tajua että ajovalojen korkeutta voi säätää kojelaudassa olevasta nupista.

(ei tietysti silloin kun siihen on automatiikka)

Voihan se noinkin toki olla, tai sitten auto tai kuski tökkii. Harvoin noita jouset pohjassa ajelijoista näkee, no onneksi tosiaan harvemmin.
 
Lupailevat vähän sitä, että (VAG) sähköautojen hinnat ei enää hetkeen laskisi.
Entäpä autojen hintakehitys jatkossa, putoaako e-Golfin hinta edelleen
- Ei putoa, kyllä nämä e-Upin ja e-Golfin hinnat nyt ovat tässä.
- Jälleenmyyntihinnat tietysti noudattelevat näitä uusia hintoja, mutta eivät ne enää romahda kahdessa, kolmessa vuodessa mihinkään.

Vaikka e-Golfia nyt myydään tappiolla, niin jatkossa näin ei tapahdu uuden ID:3:n kanssa.
Se että ID:3:n hinta asettuu hieman päälle 30 000 euron, ei ole enää hintapolitiikkaa vaan kyse on yksinkertaisesti siitä, että kun auto rakennetaan alusta lähtien täyssähköautoksi, se pystytään tekemään edullisemmin kuin konvertoitu sähköauto.

Koko juttu:
Edessä autokaupan hullu vuosi: autoja myydään jopa tappiolla!
Autonvalmistajien pitää pystyä puristamaan myymiensä autojen päästöt alle 95 g/km keskiarvon vuonna 2020. Päästökurimuksen takia vähäpäästöisiä autoja myydään vaikka tappiolla.

Ensi vuosi on sähköautojen ja ladattavien hybridien vuosi. PENTTI J. RÖNKKÖ
Autonvalmistajien niskan päällä roikkuvat Damokleen miekkana EU:n määräämät kymmenien miljardien uhkasakot niille, jotka eivät pysty päästörajoja alittamaan.

Niinpä jokainen nollapäästöinen sähköauto on kuin taivaan lahja autonvalmistajalle.

K-Auton Volkswagen johtaja Mikko Mykrä uskoo, että markkinoilla nähdään ensi vuonna monenlaisia toimenpiteitä, jotta vähäpäästöisiä saataisiin kaupaksi. PENTTI J. RÖNKKÖ
Vuonna 2020 markkinoilla nähdään ennakoimattoman iso joukko ladattavia hybridejä ja täyssähköautoja. Yksikään Euroopan markkinoilla oleva autovalmistaja ei pysty olemaan tästä kehityksestä erossa.

Vain lataushybrideillä ja täyssähköautoilla tavoitetaan vaadittavat päästörajat.

Ensi vuonna valmistajat puskevat markkinoille - hinnalla millä hyvänsä - jokaisen valmistamansa sähköauton.

Tavalliselle kuluttajalle autoteollisuuden uutiset lupaavat hyvää. Kuluttajien kannalta ensi vuosi saattaa olla herkullinen ostajan markkinatori vähäpäästöisten osalta.

- Kaikkien autonvalmistajien pitää ensi vuonna tehdä erikoistoimenpiteitä, jotta vähäpäästöisiä automalleja menisi kaupaksi, sanoo sanoo Volkswagenin merkkejä maahantuovan K-Auton Volkswagen-ryhmän johtaja Mikko Mykrä.

Ensi vuosi on sähköautojen ja ladattavien hybridien vuosi. PENTTI J. RÖNKKÖ
- Jokainen valmistaja joutuu laskemaan sen hintapisteen, jossa auton myynti on viisaampi ratkaisu kuin maksella kalliita sakkoja EU:lle.

Se tarkoittaa sitä, että autoja myydään ensi vuonna tarvittaessa jopa tappiolla.

- Meillä se on jo nähty e-Upin ja e-Golfin kohdalla, Mykrä korostaa.

- Vai mitä luulet, noudattavatko nämä Seatin ja VW:n hinnat normaalia tällaisten autojen hintakatetta. Esimerkiksi e-Golfin oikea hinta on se 42 000 euroa.

Volkswagen e-Golfin viimeiset valmistuserät myydään loppuun polkuhintaan. PENTTI J. RÖNKKÖ
- Kun e-Golfia myydään nyt alle 30 000 euron, niin tehdas tekee joka autolla tappiota.

Mykrä muistuttaa, että näiden nyt tilattujen autojen kaupat tehdään ensi vuonna, jolloin ne vaikuttavat vuoden 2020 päästöihin.

Volkswagenilla hintakampanjat osuvat onnekkaasti malliston loppupään automalleihin, joten kipukynnys hinta-alennuksiin on pienempi kuin niillä autovalmistajilla, joilla tätä mahdollisuutta ei ole.

- Joillakin valmistajilla vähäpäästöisimmät autot voivat olla ladattavia hybridejä ja silloin niitä pitää saada joillakin toimenpiteillä kaupaksi, jotta päästörajat saavutetaan.

Pienikulutuksiset dieselit toki pääsevät bensiinimoottoreita helpommin päästötavoitteisiin, mutta sähköistämisellä saadaan vedettyä keskiarvoa alas, jolloin malliston huipulle voi jäädä vielä päästörajan pakostikin ylittäviä automalleja.

Sähköauto kelpaa sittenkin
Hintakampanja paljasti kuitenkin Mykrälle ja monelle muulle autoalan toimijalle yllättävän asian - suomalaiset saattavat olla valmiimpia sähköautoihin kuin mitä on kuviteltu.

Suomen halvimpien sähköautojen kysyntä nimittäin suorastaan tyrmäsi maahantuojan.

Suomen halvin sähköauto - Seat Mii electric - maksaa vain runsaat 15 000 euroa. BO INGVES
Seatit myytiin heti kättelyssä loppuun - noin 400 tilattiin ja uudet tilaajat joutuvat odottamaan autoaan vuoteen 2021.

VW e-Upin pieni määräerä - muutama kymmenen autoa - lähti lautaselta heti.

- Ja kun saimme neuvoteltua uuden 50 auton erän, niin myytiin kahdessa tunnissa loppuun, koska autoja jonotettiin. kerto Mykrä.

- Ei tällaista tilannetta ole nähty vuosikymmeniin autokaupassa.

- Ostajat soittavat liikkeeseen ja sanovat myyjälle autoa ajamatta ja näkemättä, että varaa yksi sellainen minulle. Tämä oli täysin ennakoimaton tilanne, Mykrä hämmästelee.

Halpojen sähköautojen hurja kysyntä kertoo ainakin siitä, että suomalaiset eivät siis mitenkään vihaa sähköautoja.

Vuonna 2020 tämä on yhä useamman auton tankkausväline. Sähköpistoke bensiinipistoolin sijasta. PENTTI J. RÖNKKÖ
Suomalaiset vain inhoavat sähköautojen korkeita hintoja ja näyttäisi siltä, että tämä ongelma kampitetaan, niin sähköauto kelpaa hyvin.

Volkswagenin hintakampanjointia tosin avitti se tekijä, että kaikki nyt ALEssa myytävät autot olivat jo mallikaarensa loppupäässä.

”Hinnat ovat nyt tässä”
Entäpä autojen hintakehitys jatkossa, putoaako e-Golfin hinta edelleen

- Ei putoa, kyllä nämä e-Upin ja e-Golfin hinnat nyt ovat tässä.

- Jälleenmyyntihinnat tietysti noudattelevat näitä uusia hintoja, mutta eivät ne enää romahda kahdessa, kolmessa vuodessa mihinkään.

Uudet alun pitäen sähköautoiksi tehdyt sähköautot kuten VW ID.3 pystytään tekemään halvemmalla kuin polttomoottoriautoista konvertoidut sähköautot. PENTTI J. RÖNKKÖ
Mykrä korostaa, että vaikka e-Golfia nyt myydään tappiolla, niin jatkossa näin ei tapahdu uuden ID:3:n kanssa.

Se että ID:3:n hinta asettuu hieman päälle 30 000 euron, ei ole enää hintapolitiikkaa vaan kyse on yksinkertaisesti siitä, että kun auto rakennetaan alusta lähtien täyssähköautoksi, se pystytään tekemään edullisemmin kuin konvertoitu sähköauto.
 
Kiinan automarkkinoilla odotetaan yllättävää käännettä: painopiste sähköautoista polttomoottoreihin ja metanoliin

Saksalaisen autoteollisuuden konsulttiyhtiön mukaan Kiina siirtää parhaillaan automarkkinoidensa painopistettä sähköautoista vähäpäästöisiin polttomoottori-
ja metanoliautoihin.

Stuttgartilaisen konsulttiyhtiö JSC Automotiven mukaan syynä on se, että Kiina haluaa varmistaa myös liikenteessä energia- ja raaka-aineriippumattomuutensa.
Se joutuu maahantuomaan ison osan sähköautoteollisuutensa tarvitsemista raaka-aineista.

JSCn Kiina-asiantuntijan mukaan Jochen Siebertin mukaan Kiina on viime vuodet tukenut voimakkaasti sähköautoilua, mutta Kiina on nyt leikkaamassa tukea
75 prosentilla. Siebertiä haastatteli Automobil Industrie -lehti joulun alla. Kiina on jo tukenut miljardeilla euroilla sähköautoteollisuuttaan.

Sähköautoteollisuuden sijaan Kiina aikoo panostaa vähäpäästöisiin polttomoottoriautoihin ja myös metanoliautoihin.

Kiina on muuttanut 100 000 bensiinikäyttöistä taksia metanolikäyttöisiksi viime kuukausina.

Kaikki tämä ei tarkoita, että Kiina luopuu kokonaan sähköautoilusta, mutta täyssähköautojen ja hybridien painoarvo Kiinan politiikassa kutistuu ja se tuntuu
myös automarkkinoilla. Käänne kiinnostaa erityisesti saksalaista autoteollisuutta.

- T&T
 
Sillä välin meillä ahdetaan vuoteen 2025 mennessä kaikki kuntien/valtion/julkisyhteisöjen/valtionyhtiöiden kanssa tekemisissä olevat kuljetuspalvelutuottajat 0g/km päästörajoihin, raskaalla puolella muutama poikkeus. :comp:
 
Sillä välin meillä ahdetaan vuoteen 2025 mennessä kaikki kuntien/valtion/julkisyhteisöjen/valtionyhtiöiden kanssa tekemisissä olevat kuljetuspalvelutuottajat 0g/km päästörajoihin, raskaalla puolella muutama poikkeus. :comp:

Oikein. Sais kiisseli rekat heittää helvettiin
 
Ja vaihtoehtona on...? :think:

Ei ole.

Lähinnä tää koskettaa nyt henkilö- ja pakettiautoja, ei vielä kuorma- ja linja-autokalustoa, vaikka niissäkin vähennetään.
 
Kaasut on lähinnä jakeluautoissa ja busseissa, sähkö on utopiaa ja vety "to be been," siihen kyllä on paukkuja laitettu, koska massa rajoittaa. Pitäis olla riittävän energiatiheää polttoainetta, jonka säiliöt ei paina paljoa.
 
Paljon puhutaan miten tuotetaan se voima millä auto kulkee (esim öljy vs sähkö). Vähemmän puhutaan moottorin tekniikasta. Oma näkemys perustuu nimen omaan siihen, että sähkömoottori on polttomoottoria parempi vaihtoehto. Vasta sen jälkeen katse kohdistuu siihen miten se sähkö tuotetaan. Voithan sä polttaa bensaa sähkön tuottamiseen? Eri asia onko siinä mitään järkeä. Niin kauan kuin sähkön varastointi ja sen varaston täyttö ei ole kustannustehokasta pyritään keksimään vaihtoehtoisia ratkaisuja, kuten polttokennot. Näistä syistä uskon, että nähdään vetypolttokenno-ratkasuja ennen ns täyssähköjen totaalista yleistymistä. Siirtyminen keksittyy ensin moottoritekniikkaan ja vasta sitten sen voiman tuotto metodeihin.
 
Kaasut on lähinnä jakeluautoissa ja busseissa, sähkö on utopiaa ja vety "to be been," siihen kyllä on paukkuja laitettu, koska massa rajoittaa. Pitäis olla riittävän energiatiheää polttoainetta, jonka säiliöt ei paina paljoa.
Varmaan tarkoitit että sähköt ja kaasut molemmissa jakeluautoissa ja busseissa. Ainakin sähköisiä busseja ja jakeluautoja on ollut liikkeessä jo vuosikausia. Jakeluautoihinkin on käsittääkseni kantama juuri sopiva päiväjakeluun (puhutaan siis kuorma-autoista). Näin ainakin sen mitä on yrittäjien kokemuksista kirjoitettu.
 
Aika paha jatkossa noita isompia (premium merkkien ulkopuolisia) plugin-hybrideitä on myydä yli 40000 eurolla, kun Superbin saa alle 40000 euron.
 
Ja vaihtoehtona on...? :think:

Ei ole.

Lähinnä tää koskettaa nyt henkilö- ja pakettiautoja, ei vielä kuorma- ja linja-autokalustoa, vaikka niissäkin vähennetään.
Hivenen ihmettelen, miksi raskaalla puolella sähköistyminen on niin hidasta vrt. kevytpuoli. Rungossa on tilaa kohtuullisen paljon akustolle, yritykset pääsääntöisesti osaavat laskea taloudellisen hyödyn paremmin kuin kuluttaja ja ajo-ja lepoaika-asetuskin pakottaa kuljettajan (auton) lataamaan akkuja tovin tietyn ajosuoritteen jälkeen. Extrana kahvikupilla Stadista Lappiin -autoilijoiden jorinoita ei tarvitse kuunnella.
 
Aika paha jatkossa noita isompia (premium merkkien ulkopuolisia) plugin-hybrideitä on myydä yli 40000 eurolla, kun Superbin saa alle 40000 euron.
Jep. Skodan hinta varmasti syynä. On kyllä sopivasti hinnoiteltu phev malli. Täytyy käydä jossain vaiheessa Skoda liikkeessä. Omat ajot on vaan turhan vähäiset (superb liian iso ja kallis), sekä Mii tulossa.
Screenshot_20191228-145739_Adobe_Acrobat.png
 
Hivenen ihmettelen, miksi raskaalla puolella sähköistyminen on niin hidasta vrt. kevytpuoli. Rungossa on tilaa kohtuullisen paljon akustolle, yritykset pääsääntöisesti osaavat laskea taloudellisen hyödyn paremmin kuin kuluttaja ja ajo-ja lepoaika-asetuskin pakottaa kuljettajan (auton) lataamaan akkuja tovin tietyn ajosuoritteen jälkeen. Extrana kahvikupilla Stadista Lappiin -autoilijoiden jorinoita ei tarvitse kuunnella.
Kuorma-autot ja varsinkin yhdistelmät on kalliita. Lähes kaikki kalusto pyörii 24/7 liikenteessä kahden tai kolmen kuskin toimesta. Millaiset akut laitetaan 70000kg yhdistelmään niin että sillä ajaa 1000km päivässä ja maksimissaan 45 min ruoka/lataustauoilla?
 
Kuorma-autojen ja yhdistelmien on tarkoitus kuljettaa tavaraa, tavara painaa. Akkujen paino on pois tavarasta eli siitä, mistä se raha tulee.
 
Kuorma-autot ja varsinkin yhdistelmät on kalliita. Lähes kaikki kalusto pyörii 24/7 liikenteessä kahden tai kolmen kuskin toimesta. Millaiset akut laitetaan 70000kg yhdistelmään niin että sillä ajaa 1000km päivässä ja maksimissaan 45 min ruoka/lataustauoilla?

Tämän paperin mukaan 800km matkaan tarvittaisiin 4.1 tonnia akkuja ja jopa 6 tonnin edestä akustoa. Mutta tämä lukema tulee riippumaan miten se akusto tehdään. Eli painoa voidaan vähentää jos akuston paketointi saadaan optimoitua. Ajoneuvon kokonaispainoon ei tosin tuota koko lukemaa tulisi lisäksi, kun polttomoottori otetaan pois. Mitä nopeasti katsoin niin 9L 300hv moottori painaa jo ~880kg kuivana. Siihen öljyt ja vedet päälle niin lähellä 1000kg ollaan. 520hv moottori painaa 1290kg kuivana. Vaihteisto varmaan sen 300kg. Jos Model S takamoottori painaa 31kg ja siitä saadaan 362hv, niin lasketaan vaikka 300kg elektroniikalle ja sähkömoottorille+alennusvaihteelle. Tosin noin painavasta setistä saadaan varmaan 1000hv+


Sen voi myös laskea itse eri akustojen energiatiheyksillä kun tiedämme energiankulutuksen olevan 1.14kWh/km - 1.44kWh/km. Tämä siis tasaisella maalla, nopeus 90km/h. Nopeutta laskemalla saa tietenkin enemmän rangea.

Akun koko riippuu myös paljonko ehtii siinä välissä lataamaan, 800km range voi olla enemmän kuin tarpeeksi, tai sitten ei. Joillain reiteillä varmaan riittäisi puolet tuosta rangesta.

Polttomoottorirekan lukemat ovat 2.2kWh/km - 3.3kWh/km. Olisi myös mielenkiintoista tietää olisiko se energiatehokkaampaa tehdä rekoista diesel-sähköjä, kuten jotkin laivat.


Kuorma-autojen ja yhdistelmien on tarkoitus kuljettaa tavaraa, tavara painaa. Akkujen paino on pois tavarasta eli siitä, mistä se raha tulee.

Näinhän se on, mutta moniko lasti mahtaa olla siinä maksimipainon rajalla? Varsinkin kun kokonaismassoja juuri korotettiin
 
Ei kannata sekoittaa jotain Inexin varastolta S-markettiin 30km keikkaa heittävää jakelukuorkkia johonkin Keski-Suomen tehtaalta satamaan pitkää matkaa ajavaa vetonuppia.

Vaatimukset ovat aivan erilaiset ja se dieselin pienhiukkaspäästöt siellä nelostiellä haittaavat paljon vähemmän kuin punavuoren k-kauppaa täyttävän lyhyttä matkaa ajavan auton lähipäästöt.
 
Kuorma-autojen ja yhdistelmien on tarkoitus kuljettaa tavaraa, tavara painaa. Akkujen paino on pois tavarasta eli siitä, mistä se raha tulee.
Kösitykseni mukaan kappaletavarapuolella kuutiot ovat tällä hetkellä se rajoittava tekijä. Puutavara- yms. teollisuuden kuljetukset sitten asia erikseen tottakai.
 
Kösitykseni mukaan kappaletavarapuolella kuutiot ovat tällä hetkellä se rajoittava tekijä. Puutavara- yms. teollisuuden kuljetukset sitten asia erikseen tottakai.

Suuressa osassa ollaan täysillä painoilla liikenteessä ja puutavara/teollisuus puolella se on aika normaalia että 3vuotta ja miljoona mittarissa autolla. Kaupan jakelu/tms ajossa tosiaan sitten ei varmasti näitä haasteita ole ja sinne varmasti sähkörekkoja ensimmäisenä tuleekin.
 
En kyllä näe että raskaissa kuorma-autoissa täyssähkö tulee kovin pian olemaan mikään standardi, sen sijaan hybridit tulevat yleistymään, jo nykyiset kokemukset ovat ilmeisen hyviä niissä.
Lisäksihän lainsäädäntö mahdollistaa sähköisen voiman tuoman lisämassan "hyvityksen" kantavuudessa tonniin asti, eli hybridivoimansiirron lisämassaa ei jouduta nipistämään kuormasta.

Jakeluautoissa täyssähköiset mallit odottelevat lähinnä kai tuotantoa, tämänhetkiset toteutukset ovat protoja, ja laajamittaisempi käyttöönotto tökkii lähinnä tuotannon päässä, ei niinkään kysynnässä.

Jakeluautoissahan nykyisellään autojen koon määrittelee ensisijaisesti tarve, lainsäädäntö ei ole rajoittava tekijä, ja jos kyytiin täytyy saada isokin akusto, voidaan autoihin yksinkertaisesti lisätä yksi (ohjaava) akseli lisää, jolloin mitkään muut ominaisuudet eivät kärsi.

Yksi dieselmoottorin kuolemaa edistävä tekijä joka on jo nyt näkyvissä on nykyaikaisten dieseleiden vika-alttius ja kallius. Suomessa ei tilannetta tietääkseni vielä ole, mutta esim yhdysvalloissa on jo myynnissä uudelleentehtyjä kuorma-autoja, eli 20 vuotta vahha rekkaveturi on tehty uudestaan vanhan runkonumeron ympärille, ja ainoa ero oikeasti uuteen autoon on sen päästönormissa. Linja-autoille tehtiin hieman vastaavia uudelleenkorituksia täälläkin, mutta ne ovat nykyään kiellettyjä.
 
Paljonko raskaan liikenteen vehkeet kuluttavat dieseliä? Jos katsotaan, että 15kWh/100km <-> 5l/100km dieseliä, niin tuostahan tuon laskee helposti.
 
Paljonko raskaan liikenteen vehkeet kuluttavat dieseliä? Jos katsotaan, että 15kWh/100km <-> 5l/100km dieseliä, niin tuostahan tuon laskee helposti.

"The fleet average fuel consumption of recently-manufactured (i.e. circa 2015) long-distance 40 t trucks in the EU is 33 L/100km [11]. This number not only encompasses all driving conditions, from the extreme cases of flat, straight-line driving in the Netherlands, mountainous driving in countries such as Austria, to stop-start driving in cities, but also the varying mass of freight being transported by the trucks, which run empty almost a quarter of the time, on average"
 
Jakeluautoissa täyssähköiset mallit odottelevat lähinnä kai tuotantoa, tämänhetkiset toteutukset ovat protoja, ja laajamittaisempi käyttöönotto tökkii lähinnä tuotannon päässä, ei niinkään kysynnässä.

Jakeluautoissahan nykyisellään autojen koon määrittelee ensisijaisesti tarve, lainsäädäntö ei ole rajoittava tekijä, ja jos kyytiin täytyy saada isokin akusto, voidaan autoihin yksinkertaisesti lisätä yksi (ohjaava) akseli lisää, jolloin mitkään muut ominaisuudet eivät kärsi.

Kyllä niitä tuotannossa jo on. Esimerkiksi Volvo myy nyt Suomessa sähkökuorma-autoja eri käyttötarkoituksiin. DAF on myynyt sähkökuorma-autoja Suomeen jo useita vuosia, siitä en tiedä oliko DAFfit niiden omia kuorkkeja vai konversioita, mutta Pirkanmaalla niitä on liikkunut jo pidempään.

Edit. Volvo ilmeisesti aloittanut tuotantonsa viime vuonna ja tänä vuonna niitä on toimitettu asiakkaille.
 
Paljonko raskaan liikenteen vehkeet kuluttavat dieseliä? Jos katsotaan, että 15kWh/100km <-> 5l/100km dieseliä, niin tuostahan tuon laskee helposti.
E: @HengaHox viittaus varmasti paljon parempi sillä puhutaan laajemmin EU:sta, jossa puoiperävaunuilla liikkuu rahti suurimmaksi osaksi.

Eli 33 l / 100 km olkoot.
 
Viimeksi muokattu:
Keskiarvoista puhuminenkaan ei ole välttämättä fiksua. Ensin kannattaa aina poimia ne "low hanging fruit" tyyliset ratkaisut ja lähteä vasta sen jälkeen niihin vaikeimpiin ratkaisuihin.
"The fleet average fuel consumption of recently-manufactured (i.e. circa 2015) long-distance 40 t trucks in the EU is 33 L/100km [11]. This number not only encompasses all driving conditions, from the extreme cases of flat, straight-line driving in the Netherlands, mountainous driving in countries such as Austria, to stop-start driving in cities, but also the varying mass of freight being transported by the trucks, which run empty almost a quarter of the time, on average"
Niin, eli tuon mukaan joku 60kWh / 100km mitoitus piisaisi jo aika pitkälle.

Varovasti arvioiden joku 500kWh akusto todennäköisesti siis piisaisi ainakin johonkin. Ei ehkä teräksen vetämiseen halki Euroopan, mutta moneen muuhun käyttöön kyllä, kunhan latausta olisi vaan tarjolla.

Kaikki ajaminen ei ole long-haulia, vaan moni homma on lyhempää pyörittelyä.

Teslan akkukennot ovat n. 240Wh/kg, joten about 3000kg akulla saanee jo aika moneen raskaaseen ajoneuvoon riittävän akkupaketin aikaiseksi. Se ei ole ihan tajuttomasti, kun moottorin ja vaihteiston osalta tulee kuitenkin hyvä määrä painon säästöäkin. (Ilmeisesti Model 3:sen koko akkupaketin energiatiheys on luokkaa 160Wh/kg).
 
Viimeksi muokattu:
Jenkeissä ei oikein ole vielä kovin kattava julkinen latausinfra Teslan omien ulkopuolella, joten kaikki Teslat pakkautuu omille latureilleen.

Vähän sama kuin kaikki Fordit pitäis tankata vain Shellin asemilla.
 
Keskiarvoista puhuminenkaan ei ole välttämättä fiksua. Ensin kannattaa aina poimia ne "low hanging fruit" tyyliset ratkaisut ja lähteä vasta sen jälkeen niihin vaikeimpiin ratkaisuihin.

Niin, eli tuon mukaan joku 60kWh / 100km mitoitus piisaisi jo aika pitkälle.

Varovasti arvioiden joku 500kWh akusto todennäköisesti siis piisaisi ainakin johonkin. Ei ehkä teräksen vetämiseen halki Euroopan, mutta moneen muuhun käyttöön kyllä, kunhan latausta olisi vaan tarjolla.

Kaikki ajaminen ei ole long-haulia, vaan moni homma on lyhempää pyörittelyä.

Teslan akkukennot ovat n. 240Wh/kg, joten about 3000kg akulla saanee jo aika moneen raskaaseen ajoneuvoon riittävän akkupaketin aikaiseksi. Se ei ole ihan tajuttomasti, kun moottorin ja vaihteiston osalta tulee kuitenkin hyvä määrä painon säästöäkin. (Ilmeisesti Model 3:sen koko akkupaketin energiatiheys on luokkaa 160Wh/kg).

Miten niin 60kWh/100km riittäisi, jos arvioit 15kWh = 5 litraa/100km?

33L/100km --> ~100kWh/100km... Jos päivässä ajaisi 700km? , niin 700kWh ja kun akkua ei voi päästää tyhjäksi, eikä kannata ladata 100%,

niin joku 1000kWh akusto voisi piisata ainakin johonkin?
 
Viimeksi muokattu:
Miten niin 60kWh/100km riittäisi, jos arvioit 15kWh = 5 litraa/100km?

33L/100km --> ~100kWh/100km... Jos päivässä ajaisi 700km? , niin 700kWh ja kun akkua ei voi päästää tyhjäksi, eikä kannata ladata 100%,

niin joku 1000kWh akusto voisi piisata ainakin johonkin?
Koska laskin hassusti päässäni väärin - luonnollisesti 90kWh/100km alkaisi riittää moneen autoon.
 
Paljonko raskaan liikenteen vehkeet kuluttavat dieseliä? Jos katsotaan, että 15kWh/100km <-> 5l/100km dieseliä, niin tuostahan tuon laskee helposti.

Puupuolella se kulutus on luokassa 60l/100km plus miinus 10l riippuen maastosta/ajomatkasta/yms.
 
Keskiarvo vai lasti päällä? Noitahan tuotannon luonteesta johtuen on pakko ajella melkolailla puolet ajasta tyhjänä.

MePa on aika paljon vähentänyt tyhjänä ajamista puurekoissa. LogForce myös kun pystyy suunnittelemaan ja ajamaan eri urakanantajien puita helpommin.

Täyssähköiset rekat voivat olla siis ihan mahdollisia varsinkin jos tehtaiden vastaanotoissa on lataus mahdollista.
 
Täyssähköiset rekat voivat olla siis ihan mahdollisia varsinkin jos tehtaiden vastaanotoissa on lataus mahdollista.
Mitä kartonkitehtaalla katteli purkuvaihetta, niin ei niissä parissa minuutissa kyllä mitään ladata. Toki alueella olisi sähköä hyvin tarjolla ja sen puolesta otollinen latauspaikka. Aikataulu vain ei oikein tue sitä.
 
Mitä kartonkitehtaalla katteli purkuvaihetta, niin ei niissä parissa minuutissa kyllä mitään ladata. Toki alueella olisi sähköä hyvin tarjolla ja sen puolesta otollinen latauspaikka. Aikataulu vain ei oikein tue sitä.
Teslan akut pystyy Model 3:ssa tällä hetkellä ottaan vastaan piikkinä 3,2C latausvirran 20% varaukseen asti ja 50% asti keskiarvona n. 2,6C.

Jos rekassa on 1MWh akku ja kulutus 100kWh/100km, niin optimaalisesti käytettäessä 200km rangea tulee noin 4 minuutissa ja 500km 12 minuutissa.
 
Juup, ei todellakaan helppoa korvata dieseliä sähköllä. Puuautot on muutenkin aika paljon kuluttavia jopa tyhjänä, aerodynaamisesti kaikista huonoimpia autoja.

Voisi kuvitella, että suuri osa kulutuksesta tulee pikkuteillä rämpiessä ja pienissä vauhdeissa sähkö olisi merkittävästi taloudellisempi. Onko mitään tietoa kulutuksen jakautumisesta maantien/metsän suhteen?

Joka tapauksessa näissä paljonkuluttavissa autoissa on suurin säästömahdollisuus (tietysti sähköä pitää saada ensin tarpeeksi varastoitua mukaan).
 
Kyl niissä taitaa tulla parhain hyöty hybriditekniikalla, Sisun isoin mallihan on juuri sellainen. Oma lukunsa on erikoisajoneuvot, rekkanäyttelyssä kysyin mieheltä jolla oli siellä näytillä 3x Mersun 8x8 raskaan kaluston hinausautoja, viimeisimmän oli hakenu Italiasta ja suoraan Suomeen maalaukseen yms.

88l/100km kun oli pitäny kuulemma kiirettä, että ehtii laivaan. :D
 
Tuossa 8x8 hinurissa tulee hyvin esiin tuo voimansiirron raskaus.
Sama pätee raskaimpiin "normaali" kuorma-autoihin, joissa ei enää riitä yksi vetävä akseli, se toinen vetoakseli lisää melko paljon vastusta ja kulutusta. Sähköisellä voimansiirrolla vastaava ongelma olisi todennäköisesti pienempi.

Yksi ongelma olisi myös tuollaisessa mainitussa 1000kWh akuston pikalatauksessa sen ottama virta. Jos sinne terminaalille laitetaan 10 autoa lataukseen ja jokaista ladataan vaikka tuolla 2,6C:llä, niin se on jo 26MW teho, tuo alkaa vaatia jo huoellisempaa suunnittelua siihen sähkön syöttöverkkoon.

Tuon raskaan kaluston väkisin tunkeminen täyssähköiseksi ei ole kovinkaan järkevää, ne ovat samalla jo lähtökohtaisesti polttoaientaloudeltaan parhaimpia autoja, ja ajavat alueilla jossa päästöistä on kaikken pienin haitta, ja jos sitä vielä hybridivoimalinjalla parannetaan, niin nuo ovat tosiaan ne ajoneuvot joiden täyssähköiseksi muuttaminen on prioriteettilistan viimeisenä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 382
Viestejä
4 506 180
Jäsenet
74 391
Uusin jäsen
Miqz

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom