Keskustelua hybridiautoista

Tuossa laskurissa oli tehty tällaisia oletuksia:

Huom! Vallitsevista ohjauskeinoista johtuen biopolttoaineiden ja perinteisten polttoaineiden biokomponenttien osalta sovelletaan seuraavia oletuksia:
  • Kuluttaja ei voi käytännössä vähentää henkilöautojen päästöjä ostamalla erillisjakelun biodieseliä tavallisen dieselin sijaan. Biodieselin kestävään tuotantoon on olemassa rajallinen määrä raaka-ainetta ja Suomessa biodieselin määrä polttoainejakelussa määräytyy sekoitevelvoitteen perusteella. Dieseliin lisättävän ja erillisjaettavan biodieselin yhteismäärä hakeutuu Suomessa sekoitevelvoitteen edellyttämään määrään kuluttajavalinnoista riippumatta. Koska sekoitevelvoitteen prosentuaalinen tavoite muuttuu vuosittain, biodieselin päästökerroin edustaa tarkasteluvälin keskiarvoa.
  • Kuluttaja ei voi käytännössä vähentää henkilöautojen päästöjä ostamalla erillisjakelun etanolia. Biodieselin tavoin, ilmastokestävä etanoli liikennekäytössä on globaalisti niukkuustuote. Erillistankattava etanolimäärä on mukana Suomen sekoitevelvoitteen bio-osuuden laskennassa. Mitä enemmän bioetanolia tankataan erillisjakeluna, sitä vähemmän biodieseliä laitetaan dieselin joukkoon. 95E10-bensiinin osalta ei ole odotettavissa, että etanolisisältöä nostettaisiin yli kymmenen prosentin.

Mutta samalla ”kuin vahingossa” laskurissa on ilmeisesti tehty oletus siitä, että Suomen sademäärä kasvaa, keskituuli voimistuu ja ydinvoimaloita ylikellotetaan (EDIT: siis kutakin sähköautolla ajettua kilometriä kohden toki tämä)? (Näiden lisäksi vieläpä oletetaan hieman yläkantiin tuon keskimääräisen sähkön päästötason vuosipudotukseksi 5%.)

Kun siis tuota hieman pahoinpitelin, niin jos en ihan väärässä ole, laskurissa sähköntuotannon päästöt ovat 159 kg-CO2/MWh... (mikä on siis keskimääräinen sähköntuotannon päästö, valitettavasti tuo sähköauton tuottama lisäkulutus ei noita päästöttämiä lisää, joten tuossa pitäisi käyttää lukuarvoa 600 kg-CO2/MWh).

Menee vertailu hieman uusiksi kun se sähköauton päästö melkein nelinkertaistuu (3,77×päästöillä kulmakerroin on )... esim. tuollainen ketjussa mainittu kaasu-Audi taitaapi voittaa sähkön jopa tuolla oletuksena olevalla 50/50-kaasuseoksella...

PS. Toki tuolla on myös kustannuslaskelmassa ”valikoitu” lukuja, kuten auton akuston hankinnan korko 2%. Ei taida autolainaa saada noin halvalla.
 
Kun siis tuota hieman pahoinpitelin, niin jos en ihan väärässä ole, laskurissa sähköntuotannon päästöt ovat 159 kg-CO2/MWh... (mikä on siis keskimääräinen sähköntuotannon päästö, valitettavasti tuo sähköauton tuottama lisäkulutus ei noita päästöttämiä lisää, joten tuossa pitäisi käyttää lukuarvoa 600 kg-CO2/MWh).
Jos sähköntarve lisääntyy, niin samalla minuutilla ei välttämättä saada uutta päästötöntä voimaa käyttöön, jos sitä ei ole reservissä, mutta suurempi sähkönkulutus lisää tietysti intoa rakentaa uusia tuulivoimaloita. Siten tuo 600 kg-CO2/MWh on vääristelyä sekin.
 
Nuo luvut ovat jo auttamattomasti vanhentuneita. Nykyään saa ajantasaista tietoakin, ei tarvi katsoa vanhoja tilastoja. Tämän vuoden osalta Suomen sähköntuotanto on keskimäärin 80 gCO2/kWh ja sähkönkäyttö 90 gCO2/kWh. Sähköntuotannon CO2-päästöarvio
 
Jos sähköntarve lisääntyy, niin samalla minuutilla ei välttämättä saada uutta päästötöntä voimaa käyttöön, jos sitä ei ole reservissä, mutta suurempi sähkönkulutus lisää tietysti intoa rakentaa uusia tuulivoimaloita. Siten tuo 600 kg-CO2/MWh on vääristelyä sekin.

Ei, ei, ei... ongelma ei ole mikään sillä minuutilla. Noita ydinvoimaloita ei tule lisää autoilemalla, vesivoiman tuotantoa rajaa se sateiden määrä (huvikseen ohijuoksutuksia ei Suomessa tehdä joten ei ole mitään mistä parantaa sitä tuotantoa jos kulutusta olisikin). Samoin ne nykyiset tuulivoimalat tuottavat sen saman määrän ajettiin sillä sähköllä tai ei.

Tuo 5% pudotus per vuosi olisi se tapa laskea se houkutus tehdä lisää niitä tuulivoimaloita (jos ne siis ovat riittävän halpoja siihen).
 
Kyllä, näin tuosta artikkelin sanomalehdessä n. vuoden sisään ja en tietenkään löytänyt _sitä_ artikkelia. Mutta pointtini kai tuli selväksi eli useampia energiamuotoja tarvitaan ja innokas voittaja/inhokkihaku eri energiamuodoista kääntyy äkkiä merkityksettömiin seikkoihin takertumiseen. Öljynkäyttöä kuitenkin joudutaan vähentämään.
 
Helvetin hyvä tuo autolaskuri kyllä varsinkin kun huomioi kuinka poliittisesti värittynyttä aiheesta käyty keskustelu (eli juupaseipäs) on tähän saakka ollut. Kaikki tärkeimmät parametrit löytyy ja niitä voi vieläpä itse muokata. Ei tällaista ole ennen nähty.
 
Ei toki, mutta kyllä siitä jo voi hyvin suuntaa katsoa.

Ei kyllä oikeastaan voi; jos katsot kulutuksia niin näet kyllä itsekin, että tammi-maaliskuu ovat ne kuukaudet jolloin "likaista" tuontisähköä joudutaan tuomaan eniten...
 
Helvetin hyvä tuo autolaskuri kyllä varsinkin kun huomioi kuinka poliittisesti värittynyttä aiheesta käyty keskustelu (eli juupaseipäs) on tähän saakka ollut. Kaikki tärkeimmät parametrit löytyy ja niitä voi vieläpä itse muokata. Ei tällaista ole ennen nähty.
On tämä MIT:n tekemä laskuri ollut internetissä jo monta vuotta. Tuosta puuttuvat biopolttoaineet- ja kaasu, mutta on näköjään vety lisätty sitten viimeaukaisun.

E: Laitetaan samaan viestiin, niin ei tule niin paljon spämmiä.

Jäi häiritsemään tuo biokaasun potentiaali ja tuli vastaan ihan hyvä lappu aiheesta, jossa todetaan:
"Raskaan tieliikenteen energiankulutus vuonna 2016 oli 16,46 TWh. Linja-autot ja kaupunkibussit käyttivät tästä määrästä 2,24 TWh, ja kuormaautot 14,22 TWh. (VTT 2018). Vähentämällä biokaasun teknistaloudellisesta energiapotentiaalista mädätysprosessin häviöt ja polttoaineen hyötysuhteen, Tähti ja Rintala arvioivat liikennebiokaasun teoreettiseksi määräksi 7,59 TWh. Tämä tarkoittaa lähes puolta (46 %) kaikesta raskaan tieliikenteen kuluttamasta energiasta vuonna 2016. Tätä mahdollisuutta on havainnollistettu Kaikki biokaasuun –skenaariossa. LIPASTOn arvioima kulutus vuodelle 2030 on 18,30 TWh. Tästä määrästä liikennebiokaasulla olisi mahdollista kattaa 41 %."

Eli vajaa puolet raskaasta liikenteestä saataisiin kaasutettua, mikä vastaa noin 18 000 täysperävaunullista kuorma-autoa. Raskasta liikennettä ei myöskään ehkä niin paljon ahdistaisi harvahko tankkausverkosto, koska suhaavat lähinnä isojen kaupunkien välejä. Tämä olisi merkittävä ilmastoteko, sillä raskas liikenne vastaa n. yhdestä kolmasosasta tieliikenteen päästöistä ja bonarina metaani ei vapautuisi ilmakehään (C02:sta voimakkaampi kasvihuonekaasu).

Sitä en sitten osaa sanoa, miten biodieselin- ja etanolin kävisi, jos kaikki jäte, liete ja biomassa käsiteltäisiin biokaasuksi. Tai no, samapa tuo. Lopulle raskaalle liikenteelle (elektrolyysi) vetyä ja henkilöliikenteelle sitten sähkö ydinmiiluista ja uusiutuvista.
 
Viimeksi muokattu:
Tämän ei pitäisi olla enää kenellekään yllätys, mutta ehkä se kuitenkin on suurimmalle osalle suomalaisista

Suomen ilmastopaneeli: Sähköauto päihittää muut autot niin kustannuksissa kuin päästöissäkin muutaman käyttövuoden jälkeen

Mitä tuossa on failattu, kun noissa esimerkkikäppyröissä ladattavan hybridin kulutus lähtee alempaa kuin bensa-auton? Nehän on käytännössä bensa-autoja joihin vielä lykätty "puolet" sähköauton tekniikasta kyytiin, että ei se valmistuksen kuormitus ainakaan pienempi ole kuin bensiksellä?
 
Mitä tuossa on failattu, kun noissa esimerkkikäppyröissä ladattavan hybridin kulutus lähtee alempaa kuin bensa-auton? Nehän on käytännössä bensa-autoja joihin vielä lykätty "puolet" sähköauton tekniikasta kyytiin, että ei se valmistuksen kuormitus ainakaan pienempi ole kuin bensiksellä?

Samaa ihmettelin, vai olisikohan niin että ensimmäinen X:n akselin piste on vasta vuoden kohdalla, jolloin hybridi on ehtinyt kurota laskennallisen eron umpeen.
 
Pluggareissa kaikilla yleispäteväksi esitetyillä kulutus laskelmilla voi aikalailla muutenkin pyyhkiä takamuksensa, kun riippuu niin totaalisesti käytöstä onko tuosta merkittävä hyöty, olematon hyöty vai lievä haitta. Pahimmillaan se on bensa-auto, jossa on ylimääräistä painolastia (pelkkää maantieajoa ilman latausta), parhaimmillaan käytännössä täyssähkö ja kaikkea tältä väliltä.

Aina toki voidaan laskea mitä jollain kuvitellulla keskiarvokuljettajalla leikisti menisi, mutta näitä keskiarvoihmisiä, joilla on yksi kives, yksi munasarja ja puolitoista lasta takapenkillä ei käytännössä juuri ole.

Toki kilsat ja käyttö vaikuttaa puhtailla polttiksilla ja puhtaalla sähkölläkin, mutta pluggareissa tuo räjähtää käsiin kun muuttujia on vielä enemmän, plus että pahimmillaan mitataan kahdesta käyttövoimasta vain toista, kuten esim. EU-kulutuksissa, jolloin menee samaan sarjaan, kuin että minun polttisautoni bensankuluts on 0l/100km (kun muistaa vaan ladata diesel-tankin).
 
Onko kukaan kiinnittänyt huomiota k-lataus asemiin maksulliseksi muuttumisen jälkeen? Lähi citymarketissa (Jossa on 4 hidasta ja 2 nopeaa latauspaikkaa) olen nähnyt yhden kerran yhden auton latauksessa sen jälkeen, kun tuo muuttui maksulliseksi. Ilmaisena noissa oli yleensä aina autoja latauksessa.
 
Se on ihan normi, vaikka se 10 senttiä ei mikään kallis ole, mutta jos kotona saa halvemmalla niin miksikäs sitä sitten muualla lataa jos ei ole tarvetta
 
Kuinkahan monta vuotta vielä eteenpäin, että alkaa saamaan käytettynä 5000€ luokkaan sähköautoja? Nyt ainakin hyvä, kun alkanut tulemaan tuohon alle 20 000€ hintaan sähköautoja suht hyvällä kantamalla. Voisin itsekin harkita sähköautoon siirtymistä, kun jonkun järkevän saisi käytettynä alle 10 000€ vähän yli 200km kantamalla.
 
Pluggareissa kaikilla yleispäteväksi esitetyillä kulutus laskelmilla voi aikalailla muutenkin pyyhkiä takamuksensa, kun riippuu niin totaalisesti käytöstä onko tuosta merkittävä hyöty, olematon hyöty vai lievä haitta. Pahimmillaan se on bensa-auto, jossa on ylimääräistä painolastia (pelkkää maantieajoa ilman latausta), parhaimmillaan käytännössä täyssähkö ja kaikkea tältä väliltä.

Samaa mieltä, paitsi että IMO pahimmillaan se on kuitenkin hybridi. Eikai se pahimmillaankaan sen alle mene?

edit: niin siis nimimerkillä plugarilla 3.5v ajellut :)
 
Viimeksi muokattu:
Kun siis tuota hieman pahoinpitelin, niin jos en ihan väärässä ole, laskurissa sähköntuotannon päästöt ovat 159 kg-CO2/MWh... (mikä on siis keskimääräinen sähköntuotannon päästö, valitettavasti tuo sähköauton tuottama lisäkulutus ei noita päästöttämiä lisää, joten tuossa pitäisi käyttää lukuarvoa 600 kg-CO2/MWh).
Käsittääksein kaikki suomeen viime aikoina rakennettu uusi sähkövoima on ollut vähäpäästöistä: tuuli,aurinko,ydinvoima ja kaasu. Joten aika paksua valhetta sysätä vanhojen huippukuorma-voimaloiden päästöjä sähköautojen synniksi.
 
Käsittääksein kaikki suomeen viime aikoina rakennettu uusi sähkövoima on ollut vähäpäästöistä: tuuli,aurinko,ydinvoima ja kaasu. Joten aika paksua valhetta sysätä vanhojen huippukuorma-voimaloiden päästöjä sähköautojen synniksi.
Maailman typerin argumentti sähköautoja vastaan on tuo että akut ladataan hiilivoimalla. Energiantuotanto ei ole ainoastaan sähköautojen vastuulla, vaan KAIKKIEN vastuulla, ihan kaikkien jotka sähkö mihin tahansa tahtovat käyttää. Tää ongelma on olemassa ilman sähköautojakin. Tuo argumentti ei ole mikään synninpäästö polttomoottoriautoille. Tää nyt vaan tällänen yleinen rantti aiheesta. Ei varsinaisesti liity tuohon keskusteluun.
 
Käsittääksein kaikki suomeen viime aikoina rakennettu uusi sähkövoima on ollut vähäpäästöistä: tuuli,aurinko,ydinvoima ja kaasu. Joten aika paksua valhetta sysätä vanhojen huippukuorma-voimaloiden päästöjä sähköautojen synniksi.

Ei tuo 600 kg-CO2/MWh ole (a) huippukuorma tai (b) hiilivoimaa. Tuo 600 kg-CO2/MWh on keskimääräinen marginaalituotannon päästötaso. Tuota lukuarvoa käytetään kun lasketaan minkä tahansa (muun paitsi ilmeisesti sähköautojen) sähkönkäyttöä lisäävän tai vähentävän investoinnin päästövaikutusta.

Hiilivoiman luku on pitkälti toista tuhatta (ja sitä lukua käyttämällä sähköauto on tosiaan vain samaa tasoa kuin moderni bensiiniä polttava henkilöauto, kuten on helppo järkeillä ihan lähtökohdistakin – modernin ajoneuvopolttomoottorin hyötysuhde on likimain sama kuin tyypillisen lämpövoimalan).

Tässä on siis sellainen noin kertoimen 8 vaihteluväli, kerroin 4 liian alas jos lasketaan keskipäästöillä, kerroin 2 liian ylös jos lasketaan huippupäästöillä...

PS. Montako ydinvoimalaa tässä on viime aikoina Suomessa rakennettukaan (siis valmiiksi asti).

PPS. Miten tuo kaasuvoima olisi vähäpäästöistä, jos ja kun se kuluttaa sitä samaa niukkaa biokaasutuotantoa. (Ts. se tulee laskurin oletuksella laskea 100% fossiilisella maakaasulla. Tuo fossilinen maakaasu on ... no ... täydennä itse.)

Maailman typerin argumentti sähköautoja vastaan on tuo että akut ladataan hiilivoimalla. Energiantuotanto ei ole ainoastaan sähköautojen vastuulla, vaan KAIKKIEN vastuulla, ihan kaikkien jotka sähkö mihin tahansa tahtovat käyttää. Tää ongelma on olemassa ilman sähköautojakin. Tuo argumentti ei ole mikään synninpäästö polttomoottoriautoille. Tää nyt vaan tällänen yleinen rantti aiheesta. Ei varsinaisesti liity tuohon keskusteluun.

Sähkön kulutus on (muissa investoinneissa kuin sähköautoissa) jostain syystä enemmän kuin keskiarvon verran kunkin lisätyn käyttökohteen vastuulla. Esim. asunnon suoran sähkölämmityksen vertailuluku laissa ei ole se 1, vaan jotain ihan muuta. Saa vaikka googlata jos ei usko.
 
Sähkön kulutus on (muissa investoinneissa kuin sähköautoissa) jostain syystä enemmän kuin keskiarvon verran kunkin lisätyn käyttökohteen vastuulla. Esim. asunnon suoran sähkölämmityksen vertailuluku laissa ei ole se 1, vaan jotain ihan muuta. Saa vaikka googlata jos ei usko.
Ihanko totta? Ei herrajumala sentään. Eikös tuo nyt ole itsestäänselvyys? Väännän rautalangasta pointin askel askeleelta:

1. Meillä on globaali ongelma energiantuotossa. Fossilisista pitäs päästä eroon.
2. Ongelmaa pyritään korjaamaan jatkuvasti askel askeleelta.
3. Jossain vaiheessa kaikki (tai hyvinkin merkittävä osa) energiantuotannosta tehdään uusiutuvilla.

Kaksi kysymystä:
1. Muuttuuko tuo ongelma, ratkaisut ja lopputulos jos lisäät yhtälöön sähköautot?
2. Onko kohdassa 3. argumentti "sähköautot ladataan fossiilisilla" enää millään tavalla pätevä?

Eli lyhyesti: meillä on ongelma sähköautoista riippumatta, toki sähköautot lisää tuota kuormaa ja hetkellisesti kasvattaa ongelmaa. Mutta jos me mennään kohti maalia (kohta 3) niin sähköautot on osa ratkaisua, ei osa ongelmaa (kuten polttikset).
 
Ihanko totta? Ei herrajumala sentään. Eikös tuo nyt ole itsestäänselvyys? Väännän rautalangasta pointin askel askeleelta:

1. Meillä on globaali ongelma energiantuotossa. Fossilisista pitäs päästä eroon.
2. Ongelmaa pyritään korjaamaan jatkuvasti askel askeleelta.
3. Jossain vaiheessa kaikki (tai hyvinkin merkittävä osa) energiantuotannosta tehdään uusiutuvilla.

Kaksi kysymystä:
1. Muuttuuko tuo ongelma, ratkaisut ja lopputulos jos lisäät yhtälöön sähköautot?
2. Onko kohdassa 3. argumentti "sähköautot ladataan fossiilisilla" enää millään tavalla pätevä?

Eli lyhyesti: meillä on ongelma sähköautoista riippumatta, toki sähköautot lisää tuota kuormaa ja hetkellisesti kasvattaa ongelmaa. Mutta jos me mennään kohti maalia (kohta 3) niin sähköautot on osa ratkaisua, ei osa ongelmaa (kuten polttikset).

Pitäisi olla itsestäänselvyys, mutta silti jostain syystä noista neljästä luvusta (nollapäästö = aurinko-tuuli-vesi-ydin-..., keskipäästö, keskimääräinen marginaalipäästö, maksimipäästö = Viron palavakivi joka on vielä kivihiiltäkin pahempi hirviö) ei osata valita tuota oikeaa. Siis marginaalipäästö jos tarkastellaan kulutuksen muutoksia.

Kysymysten vastaukset:

1. Ongelma itsessään ei muutu, mutta silti kullakin yksittäisellä ajanhetkellä se sähköauto käyttää sitä senhetkistä marginaalituotantoa. (Eli jos minun tässä pitää valita ajanko Helsingistä Hämeenlinnaan kaasulla vai sähköllä, niin se sähkö mitä autooni tuon takia lataan edustaa tuota marginaalituotantoa: joka on edelleen ilmeisesti sen 600 kg-CO2/MWh.

2. Kyllä, joo, siksi tuo marginaalipäästönkin luku muuttuu (hitaasti pienemmäksi). Ihan samoin se keskimääräisen tuotannon luku pienenee. Mutta jokaisena vuonna se lisäkulutuksen vaikutus pitää laskea sillä sen hetken marginaalituotannolla. (Koska ne sillä hetkellä jo olemassaolevat päästöttämät voimalat eivät lisää tuotantoaan sen kulutuksen mukaan! Ei ole rakettitiedettä.)

PS. Kohtaan 3. Jo nyt tehdään valtaosa päästöittä. Siksi se keskimääräinen päästö on se noin kahdeksasosa kivihiilen päästöistä. Mutta tämä ei yhtään muuta sitä, että edelleen se nykyinen lisäkulutus on nykyistä marginaalituotantoa (joka on vielä sekoitus vähäpäästöistä ja ei-niin-vähäpäästöistä)... tämä toki muuttuu siinä kohtaa kun myös se marginaalituotanto on päästötöntä (ts. esim. kulutustasaus tehdään ajamalla sitä tuulivoiman ylituotantoa vaikkapa vedyksi – tai rakennetaan riittävästi niitä vettä edestakaisin siirtäviä pumppuvoimaloita joita Suomessa ei vielä suuremmin ole). Tämä on ajankohtaista kunhan tuota päästötöntä ylituotantoa ensin olisi edes hetkellisesti, puhumattakaan huomattavasta osasta aikaa.
 
Pitäisi olla itsestäänselvyys, mutta silti jostain syystä noista neljästä luvusta (nollapäästö = aurinko-tuuli-vesi-ydin-..., keskipäästö, keskimääräinen marginaalipäästö, maksimipäästö = Viron palavakivi joka on vielä kivihiiltäkin pahempi hirviö) ei osata valita tuota oikeaa. Siis marginaalipäästö jos tarkastellaan kulutuksen muutoksia.

Kysymysten vastaukset:

1. Ongelma itsessään ei muutu, mutta silti kullakin yksittäisellä ajanhetkellä se sähköauto käyttää sitä senhetkistä marginaalituotantoa. (Eli jos minun tässä pitää valita ajanko Helsingistä Hämeenlinnaan kaasulla vai sähköllä, niin se sähkö mitä autooni tuon takia lataan edustaa tuota marginaalituotantoa: joka on edelleen ilmeisesti sen 600 kg-CO2/MWh.

2. Kyllä, joo, siksi tuo marginaalipäästönkin luku muuttuu (hitaasti pienemmäksi). Ihan samoin se keskimääräisen tuotannon luku pienenee. Mutta jokaisena vuonna se lisäkulutuksen vaikutus pitää laskea sillä sen hetken marginaalituotannolla. (Koska ne sillä hetkellä jo olemassaolevat päästöttämät voimalat eivät lisää tuotantoaan sen kulutuksen mukaan! Ei ole rakettitiedettä.)

PS. Kohtaan 3. Jo nyt tehdään valtaosa päästöittä. Siksi se keskimääräinen päästö on se noin kahdeksasosa kivihiilen päästöistä. Mutta tämä ei yhtään muuta sitä, että edelleen se nykyinen lisäkulutus on nykyistä marginaalituotantoa (joka on vielä sekoitus vähäpäästöistä ja ei-niin-vähäpäästöistä)... tämä toki muuttuu siinä kohtaa kun myös se marginaalituotanto on päästötöntä (ts. esim. kulutustasaus tehdään ajamalla sitä tuulivoiman ylituotantoa vaikkapa vedyksi – tai rakennetaan riittävästi niitä vettä edestakaisin siirtäviä pumppuvoimaloita joita Suomessa ei vielä suuremmin ole). Tämä on ajankohtaista kunhan tuota päästötöntä ylituotantoa ensin olisi edes hetkellisesti, puhumattakaan huomattavasta osasta aikaa.
Kaikki mitä sanot on totta. Siltikin ohi mun pointin, joka oli yleinen rantti argumenttia "sähköautot saastuttaa enemmän/yhtäpaljon kuin polttomoottoriautot koska ne ladataan kivihiilellä", jota käytetään polttiksien synninpäästönä. Mä EN ottanut kantaa keskusteluun ja sen mainitsinkin. Kyse oli yleinen huomautus keskustelun väliin. Sinä halusit silti tarttua siihen ja vasta-argumentoida, ikään kuin invalidoida mun pointin. Me puhutaan hiukan eri asioista. Voitko olla samaa mieltä että se lopputulema mihin tulis tähdätä päästöttömässä tulevaisuudessa sähköautot on osa ratkaisua? Koska se koko pointtini oli, ei ottaa kantaa tuohon laskuriin tai siihen miten asiat just nyt on.
 
Pitäisi olla itsestäänselvyys, mutta silti jostain syystä noista neljästä luvusta (nollapäästö = aurinko-tuuli-vesi-ydin-..., keskipäästö, keskimääräinen marginaalipäästö, maksimipäästö = Viron palavakivi joka on vielä kivihiiltäkin pahempi hirviö) ei osata valita tuota oikeaa. Siis marginaalipäästö jos tarkastellaan kulutuksen muutoksia.
Pitää muistaa, että CO2-päästöt ovat päästökaupan piirissä EU:ssa, eli ei sitä voi tupruttaa määräänsä enempää taivaalle. Tosin ongelma on, että päästöoikeuksia on liikaa päästötavoitteisiin nähden. Joka tapauksessa päästöoikeuksien hinnoittelu nostaa energian hintaa, ja jos hinta on korkea, kannattaa rakentaa lisää tuulivoimaa, koska sen käyttökustannukset ovat matalat.
 
1. Meillä on globaali ongelma energiantuotossa. Fossilisista pitäs päästä eroon...
Ongelma on tosiaan fossiiliset... vaikka olenkin samaa mieltä että sähköautot ovat tulevaisuutta ja todennäköisesti seuraava autonikin tulee olemaan sellainen, en kyllä tällä hetkellä näe, että se olisi paras vaihtoehto, kuten laskurikin osoittaa; lisäksi tuon laskurin akkukapasiteetit ovat vielä suhteellisen pienet, joilla kaunistellaan sähköautojen lukuja, joten toivottavasti seuraavan auton vaihtohetkeen mennessä tilanne on parantunut.

Ja vaikka biokaasu voitaisiin käyttää raskaassa liikenteessä tai sähkön tuotantoon, on raskaan liikenteen kaluston keski-ikä vielä henkilöautokantaakin korkeampi, joten siirtymä sillä puolella tulee olemaan hidas ja tällä hetkellä suurin osa biokaasusta menee lämmöntuotantoon ja osa jopa poltetaan taivaan tuuliin, joten korkean hyötysuhteen yhdistelmävoimaloita ei vielä ole tarpeeksi tai se tuotetaan pientuotantona, jonka tuotannon siirtäminen sopiviin voimalaitoksiin ei ole mahdollista, logistisesti järkevää tai kannattavaa, mutta tankkaus-aseman pystyttäminen voisi olla...

Tulevaisuuden kannalta tässäkin ketjussa mainittu metaanin tuottaminen uusiutuvilla mahdollista näiden autojen polttoaineen tuottamisen ympäristöystävällisesti myös siinä vaiheessa kun tuo n. 10TWh nykyisin arvioidusta biokaasun tuotantokapasiteetista on hyödynnetty (josta arvioidaan olevan käytössä 4%). Vaikka hyötysuhde tässä olisikin kehno; mutta tämä tullee nostamaan polttoaineen hintaa, joka luontaisesti ajaa kuluttajia sitten kohti edullisempia vaihtoehtoja.

Mutta epäilen kyllä että kaikki tämä tulee tapahtumaan auttamatta liian hitaasti.
 
Ongelma on tosiaan fossiiliset... vaikka olenkin samaa mieltä että sähköautot ovat tulevaisuutta ja todennäköisesti seuraava autonikin tulee olemaan sellainen, en kyllä tällä hetkellä näe, että se olisi paras vaihtoehto, kuten laskurikin osoittaa; lisäksi tuon laskurin akkukapasiteetit ovat vielä suhteellisen pienet, joilla kaunistellaan sähköautojen lukuja, joten toivottavasti seuraavan auton vaihtohetkeen mennessä tilanne on parantunut.

Ja vaikka biokaasu voitaisiin käyttää raskaassa liikenteessä tai sähkön tuotantoon, on raskaan liikenteen kaluston keski-ikä vielä henkilöautokantaakin korkeampi, joten siirtymä sillä puolella tulee olemaan hidas ja tällä hetkellä suurin osa biokaasusta menee lämmöntuotantoon ja osa jopa poltetaan taivaan tuuliin, joten korkean hyötysuhteen yhdistelmävoimaloita ei vielä ole tarpeeksi tai se tuotetaan pientuotantona, jonka tuotannon siirtäminen sopiviin voimalaitoksiin ei ole mahdollista, logistisesti järkevää tai kannattavaa, mutta tankkaus-aseman pystyttäminen voisi olla...

Tulevaisuuden kannalta tässäkin ketjussa mainittu metaanin tuottaminen uusiutuvilla mahdollista näiden autojen polttoaineen tuottamisen ympäristöystävällisesti myös siinä vaiheessa kun tuo n. 10TWh nykyisin arvioidusta biokaasun tuotantokapasiteetista on hyödynnetty (josta arvioidaan olevan käytössä 4%). Vaikka hyötysuhde tässä olisikin kehno; mutta tämä tullee nostamaan polttoaineen hintaa, joka luontaisesti ajaa kuluttajia sitten kohti edullisempia vaihtoehtoja.

Mutta epäilen kyllä että kaikki tämä tulee tapahtumaan auttamatta liian hitaasti.
Aika pitkälti samaa mieltä. Minkä vuoksi olis syytä ennakoida ja reagoida ajoissa. Mutta koneisto on raskas ja raha ratkaisee niin tie "maaliin" on auttamatta surkea. Ei voi kun katsoa vierestä tätä sirkusta.
 
Jos vaan avataan liikenteen co2-päästöt ketju ja siirretään arvonta sinne?

Itseäni kiinnostaa tasan ja ainoastaan sähköautot, ei mitkään kaasuvehkeet ja tämän ketjun pitäisi olla töpselistä ladattaville autoille.
 
Itseäni kiinnostaa tasan ja ainoastaan sähköautot, ei mitkään kaasuvehkeet ja tämän ketjun pitäisi olla töpselistä ladattaville autoille.

Itseäni kiinnostaisi nimenomaan kaasu-plugin-hybridi... se olisi omaan käyttöön täydellisin ratkaisu.
 
Sumaus VW ID3 tapahtumasta ja mitä täällä kysyttiin. Tuulilasi ei ole lämmitettävä ratti on. Ajaa toimitettaessa itsekseen "hieman" paremmin kuin e-Golf. 4Q/20 tulee itseajoon lisäominaisuuksia. 3 "keskuskonetta" Continentalilta ja LG:ltä. AR-hud tulee LG:ltä (ei Continentalilta niinkuin luulin). Kartat päivittyvät itsekseen kerran kuussa. AndroidAuto ja CarPlay ovat langattomat ja autossa on puhelimen langaton laturi. V2V ja V2X on vakiona alusta asti. Auto on muuten vegaaninen paitsi ratti. Ei ole löytynyt nahan korvaavaa materiaalia, johon voisi liittää kosketuksen tunnistamisen. Tulossa jossain vaiheessa. (Missä vaiheessa tämä autojen vegaanisuus tuli tärkeäksi?) Akut tulee LG chemiltä Puolasta. Koko auton valmistus on CO2 neutraali, myös akkujen. Oli huomattavan haastavaa LG chemille, johtuen Puolan sähkötuotannon hiilisidonnaisuudesta. Itse ajossa hämmentävintä oli kääntösäde. Tuntuu, että kääntyy ympäri oikeastaan paikallaan. Autoissa oli tuo uusi ID:n jalankulkijoiden varoitusääni. Livenä juuri niin StarTrek kuin oli odottanutkin. Jos jotain on muuta kysyttävää, yritän mielelläni vastata.
 
Sumaus VW ID3 tapahtumasta ja mitä täällä kysyttiin. Tuulilasi ei ole lämmitettävä ratti on. Ajaa toimitettaessa itsekseen "hieman" paremmin kuin e-Golf. 4Q/20 tulee itseajoon lisäominaisuuksia. 3 "keskuskonetta" Continentalilta ja LG:ltä. AR-hud tulee LG:ltä (ei Continentalilta niinkuin luulin). Kartat päivittyvät itsekseen kerran kuussa. AndroidAuto ja CarPlay ovat langattomat ja autossa on puhelimen langaton laturi. V2V ja V2X on vakiona alusta asti. Auto on muuten vegaaninen paitsi ratti. Ei ole löytynyt nahan korvaavaa materiaalia, johon voisi liittää kosketuksen tunnistamisen. Tulossa jossain vaiheessa. (Missä vaiheessa tämä autojen vegaanisuus tuli tärkeäksi?) Akut tulee LG chemiltä Puolasta. Koko auton valmistus on CO2 neutraali, myös akkujen. Oli huomattavan haastavaa LG chemille, johtuen Puolan sähkötuotannon hiilisidonnaisuudesta. Itse ajossa hämmentävintä oli kääntösäde. Tuntuu, että kääntyy ympäri oikeastaan paikallaan. Autoissa oli tuo uusi ID:n jalankulkijoiden varoitusääni. Livenä juuri niin StarTrek kuin oli odottanutkin. Jos jotain on muuta kysyttävää, yritän mielelläni vastata.

Miltä vaikutti ohjaamon yleinen laatuvaikutelma ja oliko muovisen tuntuinen esimerkiksi golffiin verrattuna? Jossain esiversioiden koeajoissa oli vähän muovisen oloinen fiilis.
 
Minulla oli tuuria ja istuin autossa ID-projektin vetäjän kanssa. Hän kertoi, että esim istuinten välissä olevan säilytystilan materiaali vaihdetaan vielä kerran. Nyt se oli aika tylsää harmaata muovia. Tulee olemaan samaa kuin näyttöjen kehykset. Oviin oli tullut jo lisää pehmusteita. Vähän vaikutti siltä, että hän ei ollut ihan tyytyväinen ovien sisäpaneeleihin. Se on jotain uutta ääntä vaimentavaa materiaalia, mutta hän ei oikein tykännyt sen tuntumasta.
Muutenhan se on perusfolkkaria eli ihan jees. Näytöt ovat kyllä hienot.
 
^ Kohta tulee nannaa kaikilta valmistajilta. Näin bensiinikorealaisella ajavana odotan vielä muutaman kuukauden. Seat Miitä yritin jo ostaa mutta olivat Halloweeninä kiinni. Nyt samanlainen paukku keskikokoisiin autoihin niin meikä on myyty.

Mitäs veikkaatte, kuka ehtii ekaks? Daimler, VAG, joku muu?
 
Tässä hieman aiemmin oli keskustelua tutkimuksesta jonka mukaan sähköauto on pienipäästöisin. Tässä, ja myös iltalehdessä oli keskustelua kuinka biokaasulla tankatessa kaasuauto olisikin paras.
Tämä on asia jota en ymmärrä, miten tätä kritiikittä hyväksytään totuutena ?

Ymmärrän siis sen että jätteet tuottavat jokatapauksessa maatuessaan päästöjä, jolloin ikäänkuin on parempi käyttää niitä päästöjä johonkin hyödylliseen, kuin läjittää ne kasaan maatumaan. Mutta eihän tämä mitenkään voi olla ratkaisu kohti kestävämpää kulutusta, että luotetaan siihen että tuotetaan yhä enemmän jätettä jotta saadaan ottomoottoriin polttoainetta ? Eikö sen sijaan pitäisi keskittyä jätteen määrän vähentämiseen, ja käyttää sitä niin kutsuttua biopolttoainetta ainoastaan sellaisiin kuljetuksiin joita ei nopealla aikataululla ole mahdollista saada järkevämmän energian piiriin, eli raskas liikenne.

Samaan vuodatukseen lisättäkööt vielä tämä Nesteen mukavihreä-diesel. Joka siis on palmuöljytislettä, jolle ei lasketa päästöarvoa koska on muka jämätuote, vaikka tosiasiassa palmu-puupeltoa varten on raivattu tilaa sademetsää kaatamalla. Kuinkahan paljon saastuttavampi polttoaine tämä on oikeassa elämässä, kuin tavallinen fossiilinen diesel ?
 
Tässä hieman aiemmin oli keskustelua tutkimuksesta jonka mukaan sähköauto on pienipäästöisin. Tässä, ja myös iltalehdessä oli keskustelua kuinka biokaasulla tankatessa kaasuauto olisikin paras.
Tämä on asia jota en ymmärrä, miten tätä kritiikittä hyväksytään totuutena ?

Ymmärrän siis sen että jätteet tuottavat jokatapauksessa maatuessaan päästöjä, jolloin ikäänkuin on parempi käyttää niitä päästöjä johonkin hyödylliseen, kuin läjittää ne kasaan maatumaan. Mutta eihän tämä mitenkään voi olla ratkaisu kohti kestävämpää kulutusta, että luotetaan siihen että tuotetaan yhä enemmän jätettä jotta saadaan ottomoottoriin polttoainetta ? Eikö sen sijaan pitäisi keskittyä jätteen määrän vähentämiseen, ja käyttää sitä niin kutsuttua biopolttoainetta ainoastaan sellaisiin kuljetuksiin joita ei nopealla aikataululla ole mahdollista saada järkevämmän energian piiriin, eli raskas liikenne.

Samaan vuodatukseen lisättäkööt vielä tämä Nesteen mukavihreä-diesel. Joka siis on palmuöljytislettä, jolle ei lasketa päästöarvoa koska on muka jämätuote, vaikka tosiasiassa palmu-puupeltoa varten on raivattu tilaa sademetsää kaatamalla. Kuinkahan paljon saastuttavampi polttoaine tämä on oikeassa elämässä, kuin tavallinen fossiilinen diesel ?
Vähän samaa asiaa pyörittelin aikasemmassa viestissäni. Nämä biopolttoaineet ovat lähinnä poliittisesti vähäpäästöisiä vaihtoehtoja, koska raaka-aineelle ei ainakaan toistaiseksi lasketa C02 -arvoa. Varsinkin tuo valtion armaassa varjeluksessa oleva Nesteen palmuöljydiesel.

Mutta on kai se teknisesti parempi ottaa biometaani talteen ja tupruttaa se taivaalle hiilidioksidina, koska metaani on kuitenkin luokkaa 7.6 - 84 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu.
 
Viimeksi muokattu:
Eikös tuosta MyDieselistä pitäisi suurin osa olla jätteestä ja tähteistä, ja vaan alle viidennes palmuöljystä? Mutta onhan näissä jutuissa paljon kyse yritysten ja poliitikkojen harjoittamasta viherpesusta jolla yritetään haalia kuluttajien rahat ja kannatus.
 
Biopolttoaine-keskustelu omaan ketjuunsa, se ei ole sähköauto eikä käsittääkseni tässä nyt ole kyse bio-hybrideistäkään.
 
Tekniikan Maailma

Konasta halvempi versio 39kWh, alk 36 400€.
Kyllä tuo Mii/e-Up/Citigo on pistänyt pakkaa sekaisin, kun tuo 39 kWh Kona näyttää nyt aika kalliilta jopa sähköautojen hinnoilla. Kona on toki isompi, mutta ei mikään iso, auto about samalla rangella ja pätäkkää pitäisi laittaa melkein 20k€ enemmän kiinni :eek:

Molemmat ovat kumminkin pääsäntöisesti kaupunkipyörittelyyn ja työmatkojen rullaamiseen soveltuvia pirssejä, vaikka kaippa se Kona menee maantiella mukavammin.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
258 254
Viestejä
4 491 086
Jäsenet
74 171
Uusin jäsen
äänihaitta

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom