Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Nyt tiedetään ettei tämä siis sovi sinulle. Kiitos siitä.Kuinkahan paljon WLTP rangesta lähtee maantiellä? Miillä ja toki muillakin sähkiksillä. Aika turn-off itselleni, jos esim. 320km WLTP range on sekalaisessa ajossa oikeasti kesällä 280km, talvella 240 km ja maantiellä talvella alle 200km? Motarilla ei pääse talvella edes Tre-Hki ellei akku ole 100% latingissa lähtiessä?
Omassa Lexuksessa on vanhempi versio samasta padasta. Täysin ongelmaton vekotin on ollut. Ankea soundtrack mutta onneksi ei paljoa kuulu.Kyllähän sitä 2.5-litraista pitää hyötykäyttää hamaan tappiin saakka Toyotan mielestä kun sitä on jo yli 10 vuotta käytettykin.![]()
Ei sähköauto minulle sovi monestakaan syystä, mutta saa kai sitä tekniikasta olla kuitenkin kiinnostunut?Nyt tiedetään ettei tämä siis sovi sinulle. Kiitos siitä.
Jos sinua kiinnostaisi oikeasti, olisit ehkä jaksanut lukea tuon linkitetyn TM:n artikkelin, jossa kerrotaan mitä heillä akku näytti pitkän motari rupeaman jälkeen, huippujakin kokeiltiin.
Ei voi leikkiä näin, koska kylmä ilma on lämmintä tiheämpää. Ilmanvastukseen taas vaikuttaa 0,5*tiheys*nopeus^2*ilmanvastuskerroin*poikkipinta-ala. Eli siis pakkasilla nopeus pudottaa rangea suhteessa nopeampaa kuin kesäkeleillä.leikitään että nopeus ei vaikuta merkittävästi tuohon koska vain lämmitystä
Vaikka tilat riittäisi niin ei auta jos range ei riitä.Vaikuttaa tosiaan että eräänlainen siirtymävaihe alkamassa. Etenkin perheautoluokassa on todella mielenkiintoista seurata millä ominaisuuksilla valmistajat saavat sähköautoja markkinoille ja mihin hintaan. Pienemmässä luokassa Seat Mii jo näyttikin että jos auton tilat riittää, niin olisi hölmöä ostaa joku muu kuin sähkömalli.
Noinkohan tuolla nyt niin suurta merkitystä ole, kun tiheys ei ole edes toisessa potenssissa laskussa. Googlen perusteella tiheyden muutos on noin 1 % 3 lämpöastetta kohden. Eli tiheys muuttuu aivan maksimissaan 20% (-30,30), todellisuus lienee noin puolet tuosta. Ts. aivan kärpäsen paskan verran lämmityksen ottamaan lisäykseen.Ei voi leikkiä näin, koska kylmä ilma on lämmintä tiheämpää. Ilmanvastukseen taas vaikuttaa 0,5*tiheys*nopeus^2*ilmanvastuskerroin*poikkipinta-ala. Eli siis pakkasilla nopeus pudottaa rangea suhteessa nopeampaa kuin kesäkeleillä.
Helppoa: Luovut äkkiä dieselistä, kun arvoa vielä on. Pelkkää sähköä ei kannata ottaa tässä vaiheessa ellet halua kuriositeettina palveluasi myydä. Sitten otat vain nyt suosiolla sen possun hybridin, joka on paremmista ainoa mahdollinen hybridi nyt. Korkeintaan vaihtoehtona ehkä joku Vulva? Laitat veroedun takataskuun, olet tyytyväinen, kun sait paremman auton kuin normaalisti ja saat tuplapoiston hankinnasta. Sitten uusit oston 2021 ja saat taas tuplapoistot. Rinse and repeat. Sitten tuplapoistovivun poistuessa 2024 voit tarkistaa olisiko jo mahdollista hankkia sähköauto tai millä mallilla maailma ylipäätään makaa. Joka tapauksessa olet saanut 10-20 % alennuksen viimeiset vuodet tuloveroista.Haastava tilanne kun pitäis ens vuonna vaihtaa työautoa.
Iso dieselfarkku olis normaalisti vaihtumassa uuteen vastaavaan, mutta sakkakuppia on nyt niin sekoitettu, että tilanne on paha.
- Kuinka matalalle vanha nyt arvostetaan, kaikki tämä diesel hölynpöly, kuinka se on apinoitu tännekin
- Jos vaihtaa dieseliin, vielä inhimillisellä välillä niin entäs 3-5v päästä sitten? Kuinka nopea murros on, jenkeissä ollaan jo vauhdissa, ollaanko täällä jo? Jos ei olla niin ollaanko viiden vuoden päästä.Mitä tekee hallitus, kuinka kalliiks käy naftalitra...
Isoja taksiin sopivia sähköautoja ei juuri ole, viiden vuoden päästä olis jo. E-tron olis melkein (mielestäni) ainoa realistinen, nopea lataus ja riittävä range. I-pace jää lataustehossa jalkoihin ja EQC:tä rasittaa polttomoottorirakenne. Mutta jos nyt hyppää etulinjassa EV kelkkaan, mikä on vaihtoarvo ensimmäisen polven sähköautolla muutaman vuoden kuluttua?
Tekniikka menee niin nopeasti nyt eteenpäin, että
- onko ICE jo täysin "lankapuhelin" muutaman vuoden päästä (tottakai toimiva peli, mutta jos ei ketään enää käytetty kiinnosta, Nokian simpukka/iPhone)
- Jos ICE silloin on/ei ole täysin kuollut, onko ensimmäisen aallon EV:llä siltikään arvoa, vanheneeko se tekniikan murroksessa kuten kännykät, tietokoneet yms.
Tälläinen itsekseen höpinä, toisaalta jännittävä tilanne "uuden maailman" kynnyksellä, mutta se ajoitus; vittumainen tilanne omalla rahalla. Odottaa kunnes on vaihtoehtoja, valmistajilla kokemusta ja infra ympärillä kunnossa vai hypätä aaltoon vaan ja luottaa, että muutoksen hype kantaa?
Tesla ei ole edes pöydällä. Sen huolto ja takuu ei sovi ammattilaiselle. Ehkä sellaiset saa kokeilla, joilla pinkkaa on enemmän kuin riittävästi, mutta itse en halua koittaa "kalliilla paskaa." Superchargereista ei saa plussapisteitä, taksit ei niitä saa edes käyttää, joten sekin (+) lakkaa olemasta vrt muut merkit yleisillä pikalatureilla.
Kristallipallo jos ois.
Nyt juuri tämä on mahdollista, koska poistot tuplataan useammaksi vuodeksi.Ei ole mitään järkeä vaihtaa pienempään/halvempaan, koska poistot verotuksessa pienenee liikaa.
Matikalla laskettuna ero ilmanvastuksessa välillä -30 C - 30 C on luokkaa ~25% (ilmankosteus talvella 40% ja kesällä 70%). Eli 100 km/h ajaessa Leaffilla (CdA = 0,725 m2) moottoritehoa tarvitaan ~2,4 kW (27%) enemmän 30 C vs. -30 C, jos en ihan väärin laskenuNoinkohan tuolla nyt niin suurta merkitystä ole, kun tiheys ei ole edes toisessa potenssissa laskussa. Googlen perusteella tiheyden muutos on noin 1 % 3 lämpöastetta kohden. Eli tiheys muuttuu aivan maksimissaan 20% (-30,30), todellisuus lienee noin puolet tuosta. Ts. aivan kärpäsen paskan verran lämmityksen ottamaan lisäykseen.
e: FinMakyn lasku on ihan järkevä, jos tosiaan lämmitys kuluttaa lisämatkustusajalla enemmän kuin matka-ajan lyhentämiseksi tehty nopeuden lisäämisestä johtuva lisäkulutus.
Uusrekisteröintien diesel-osuus on romahtanut ja saksastakin niitä tuodaan varmaan siksi, että käytettyjen hinnat ovat tosi alhaisia. Kumpikaan ei oikein kannusta uuden ison dieselin ostoon.Ei se diesel ole isoissa autoissa katoamassa täällä mihinkään. Ei kannata stressata tuosta sen enempää.
Toi dieselpaniikki koskee sellaisia ihmisiä joiden ei olis ikinä pitänyt edes ostaa dieseliä. Tällä hetkellä dieselien osuus on Suomessa sitäpaitsi kasvussa, kiitos Saksantuonnin.
Jos nyt kuitenkin muistelisit sen verran taaksepäin, että kyse oli laskusta, jossa ajeltiin eri nopeuksilla kylmällä. Ja oletus oli, että kesällä mitatut 80/100/120 kulutuserot pätisivät suurinpiirtein myös talvella. Lämmitys dominoi hyvin selvästi kulutusta suhteessa noihin pieniin tiheydestä tuleviin lisäyksiin nähden.Matikalla laskettuna ero ilmanvastuksessa välillä -30 C - 30 C on luokkaa ~25% (ilmankosteus talvella 40% ja kesällä 70%). Eli 100 km/h ajaessa Leaffilla (CdA = 0,725 m2) moottoritehoa tarvitaan ~2,4 kW (27%) enemmän 30 C vs. -30 C, jos en ihan väärin laskenuTämä siis ottaa huomioon pelkästään ilmanvastuksen vaikutuksen eikä esim. vierintäkitkaa, joka sekin on jonkun verran isompi pakkasella.
Siitä ei ole tarkkaa käsitystä kuinka paljon pelkällä vastuksella lämmittäessä tarvitaan jerkkua -30 pakkasessa. Luulis, että tommosen yo. Leaffin 5 kW PTC vastus hohkais aika punasena, jotta kabiinin sais pidettyä edes lähellä 20 C.
Eli sanosin notta rangen vähenemisestä ~1/3-1/5 tulee ilmanvastuksesta ja >=2/3 lämmityksestä. Menee kohtuu hyvin yksiin tämän AAA:n testin kanssa, jossa Leaf 2018 20 F (-7 C) kelissä menetti rangea ~10% ilman lämmityksen käyttöä ja lämmityksen kanssa ~31%. Paitsi että tuossa leaffissa taitaa olla lämpöpumppu, niin ehkä parempi vertaus olisi sitten WV e-golf, jossa vastaavat lukemat oli 7% ja 36%. Mutta nuo on vähän appelsiinit-omena vertauksia, koska auton rakenne, tiiviys ja eristys vaikuttaa paljon.
Kuis ne mersun E-sarjan diesel-hybridit, eikös näihin uusittuihin ole jo rangeakin saatu kasvatettuaLiian halpa vrt vaihtoauto, Lexus ES tai RX ennemmin... Pitäis ajaa BMW Camryä varten loppuun ja sit vasta. (Mutta verot lyö kynsille jo, poistot käytetty yhtiöltä niin ei kannata ajaa finaaliin, veroihin hukkuu enemmän kuin matalan koron lainarahaan)
ES vaan etuveto (12v ajanu nelikoilla) ja RX... Nojoo, "kauneus, silmä, katsojat..." LS ei riitä pinkassa paksuus.
Vähän samat fiilikset. Irvistelin koko esittelyn ajan, että miksi se piti vetää noin överiks. Mutta sitten kun hetken tutki ja katteli niin ei se niin paha oo. Eniten häiritsi sen lavan pohjamateriaali, näytti joltain kromilta tai muulta kiiltävältä metallilta. Mut joo, vaatii sulattelua. Ei tosiaankaan niin paha millasen ensivaikutelman sai.Katsoin eka että ompa ruma, mutta sitten alkoi tulla mieleen että tuollaisenhan voisi vaikka ostaa.![]()
Ymmärsinkö oikein että nuo pellit on rosteria?
Kävin nopeesti Teslan sivuilla ja näytti siellä olevan kaikki mallit tilattavissa.Toii hinta kuulostaa samalta kun Model 3 hintalupaukset. Ehkä sitten muutaman vuoden päästä? Alkuun saatavilla vaan 60k malleja? kö?![]()
Ja?Kävin nopeesti Teslan sivuilla ja näytti siellä olevan kaikki mallit tilattavissa.
Jaa jaa, no en tilannut niin en tiedä.Ja?
Saihan Model 3 35000$ versionkin tilattua heti, mutta ei taida vieläkään olla oikein saatavilla?
njoo en tiedä.Jaa jaa, no en tilannut niin en tiedä.![]()
No ei tarvi edes tilata että ehdot pääsee lukemaan:Jaa jaa, no en tilannut niin en tiedä.![]()
Siinä jm82:n linkkaamassa uutisessa oli kirjoitettu saatavuudesta epäselvästi/virheellisesti. Jos yritän parhaani mukaan saada siitä tolkkua niin:.
.
.
Toii hinta kuulostaa samalta kun Model 3 hintalupaukset. Ehkä sitten muutaman vuoden päästä? Alkuun saatavilla vaan 60k malleja? kö?![]()
Väittäsin että toi otsikko on hyvin harhaanjohtava, tai johtaa ajatteluun joka mun mielestä on hyvinkin nurinkurinen. Mun mielestä valtaosaa ihmisistä vaivaa sellanen täysin puutteellinen ajatusmalli jossa katsotaan mitä meillä on nyt, projisoidaan menneestä tulevaisuuden ennuste ja vedetään johtopäätöksiä. Toki jutun lopussa on ne kaikkein oleellisimmat asiat, valtaosa jutusta (otsikko mukaan lukien), on vain jaarittelua asiasta jonka kaikki (toivottavasti) jo tietää ja ymmärtää. Se oleennainen puutos on teknologian kehityksen ymmärtäminen, johon ehkä vois yhdistää vähän salapoliisityötä ja päättelyä mihin asiat on menossa. Väitän kiven kovaa että kaupalliset solid state akut tulee ennen vuotta 2030, väittäsin että lähempänä vuotta 2025. Tästä on jo tehty onnistuneita prototyyppejä laboratorioissa vuonna 2016. Toki labrasta kapualliseen tuotteeseen on aina matkaa ja kestää vuosia. Nyt täytyy myös ymmärtää panokset, akkuteknologia on yksi tärkeimmistä teknologioista ihmiskunnalle ja sen lähitulevaisuudelle, kuten tuossa jutussakin vähintään rivien välistä voi lukea. Teknologia myös kehittyy exponentiaalisesti pitkässä juoksussa, suurempia harppauksia tehdään lähitulveisuudessa verrattuna lähimenneisyyteen. Mitään raudanlujaa faktaa ei voi antaa minkä avulla ennustaa, täytyy vain laskea monta asiaa yhteen ja tehdä sen mukaan arvaus. Tää nyt on kaikki spekulaatiota ja mun oma mielipide, ei auta muuta kuin katsoa mitä tapahtuu.Joko innostuit, että sähkärien hinta on pian sama kuin polttisten? Älä vielä - MIT: sähköautojen hinnat putoavat odotettua hitaammin, tässä syy
Toisaalla:Joko innostuit, että sähkärien hinta on pian sama kuin polttisten? Älä vielä - MIT: sähköautojen hinnat putoavat odotettua hitaammin, tässä syy
Harri Junttila21.11.201917:23|päivitetty21.11.201917:24SÄHKÖAUTOLIIKENNE
![]()
Hidas lasku. Sähköautojen hinnat voivat laskea odotettua hitaammin, ennustaa MIT. PEKKA KARHUNEN
Akkujen raaka-aineiden hinta ei jatka laskuaan enää kauan, ennustaa MIT.
@
MIT Energy Initiativen tuore raportti (s. 16) varoittaa, että täyssähköautojen hinta ei laske perinteisten polttomoottoriautojen hintojen tasolle niin kauan kun niiden voimanlähteenä on litiomioniakut, kirjoittaa MIT Technology Review.
Itse asiassa kestää vielä jopa vuosikymmenen ennen kuin edes sähköautojen ja polttomoottoriautojen elinkaaren aikaiset kokonaiskulut ovat tasoissa, vaikka laskelmassa huomioidaan perinteisten autojen ja rekkojen korkeammat polttoaine- ja huoltokulut.
Löydökset ovat täysin eri linjassa kuin monien muiden tutkimusryhmien tulokset, joiden mukaan sähköautojen listahinnat tulevat tasoihin polttomoottoriautojen kanssa seuraavan viiden vuoden aikana. MIT:n ennustama pitkään jatkuva hintaero voi hidastaa siirtymää vähäpäästöisiin autoihin. Se puolestaan vaatisi hallituksia lisäämään tukiaisia tai ottamaan käyttöön voimakkaampaa sääntelyä, jotta aiemmin ennustettu sähköautojen määrä tavoitetaan.
MAINOSDNA
Kiinteä 5G saapuu koteihin ja konttoreihinKiinteän 5G:n myötä yritykset hyötyvät kaistan kasvusta sekä yhteyden laadun ja luotettavuuden paranemisesta.
![]()
Lehden mukaan liikenne on Yhdysvaltojen suurin ja globaalisti neljänneksi suurin päästöjen aiheuttaja, joten ilman voimakasta siirtymää puhtaaseen yksityisautoiluun ja joukkoliikenteeseen ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei ole mitenkään mahdollista.
Tutkimuksen mukaan ongelman syy on, että litiumioniakkujen hintojen tasainen laskeminen hidastuu muutaman vuoden kuluessa, kun raaka-aineen hinnat tulevat vastaan. Akustojen hinnan osuus täyssähköautosta on noin kolmasosa, joten vaikutus koko auton hintaan on merkittävä.
”Jos tutkii jotain näistä toisista projektioista, niin päätyy tilanteeseen, jossa akkujen hinta on pienempi kuin mitä siihen tarvittavat raaka-aineet maksavat. Meidän mielestämme se on puute”, MIT:n Mobility of the Future -ryhmän johtaja Randall Fields sanoo MIT Technology Review’lle.
Ja sitten ne numerot.
Lehden mukaan tällä hetkellä litiumioniakut maksavat 175-300 dollaria per kilowattitunti. Tyypillisessä sähköautossa noin 60 kWh:n akut.
Useat kaupalliset ja akateemiset tutkimukset ovat esittäneet, että akkujen hinta / kWh putoaa 100 dollariin vuoteen 2025 mennessä. Monet pitävät sitä haamurajana, jonka jälkeen sähköautot ja polttomoottoriautot maksavat kuluttajille saman verran ilman sähköautojen tukiaisia. Ja ennusteiden mukaan akustojen hinnat jatkavat alenemistaan vuoden 2025 jälkeenkin.
Mutta jotta tuo 100 dollaria / kWh saavutettaisiin edes vuonna 2030 pitäisi materiaalikustannusten pysyä nykytasolla seuraavat kymmenen vuotta. Ja tämä siis aikana, jona litiumionakkujen kysyntä kasvaa hyvin nopeasti. MIT:n tutkimus ennustaa, että akkupaketin hinta on vuonna 2030 vielä 124 dollaria kilowattitunnilta. Silloin sähkö- ja polttomoottoriautojen koko elinkaaren kustannukset olisivat jokseenkin tasoissa.
Elinkaarikustannukset eivät kuitenkaan vaikuttaisi myyntihintaan, joka sähköautolla olisi yhä tuhansia dollareita vastaavaa polttomoottoriautoa korkeampi. Elinkaarikulujen välisen eron tasaaminen on toki tärkeä virstanpylväs sähköautoilulle, mutta kuluttajat ovat huomattavan herkkiä kauppahinnalle - ja vähittäismaksuerän dollarimäärälle.
LEHDEN MUKAAN akustojen hinnat laskevat lähivuosina, kun akkuvalmistajat vähentävät kalliin koboltin määrää akuissa ja tehostavat muutenkin valmistustaan tuotantomäärien lisääntyessä. Mutta kaivannaisteollisuus on jo kypsää toimintaa, joten hintojen putoamien todennäköisesti hidastuu nopeasti vuoden 2025 jälkeen, kun materiaalien kustannukset tekevät yhä suuremman osan kokonaishinnasta.
Vuoden 2030 jälkeen jyrkempi hinnanlasku vaatii vaihtoa nyt vallitsevasta litiumionitekniikasta muihin akkukemioihin. Lehden mukaan niitä voisivat litium-metalli-, solid state- ja litium-rikki -teknologiat. Mutta niistä jokainen on vielä tuotekehityksensä alussa, eikä ole mitään takeita, että ne voisivat korvata litiumioniakut vuonna 2030.
Lehden haastattelema anodimateriaaleja tekevän Sila Nanotechnologiesin toimitusjohtaja Gene Berdichevsky on samaa mieltä siitä, että nykyteknologialla sadan dollarin haamuraja on vaikea saavuttaa. Mutta hän myös sanoo, että tutkimus jättää huomiotta joitakin lyhyemmän aikavälin edistysaskelia litiumioniakkujen teknologioissa. Hänen mukaansa vuonna 2030 akustot pystyvät varastoimaan paljon nykyistä enemmän energiaa ja pidentämään sitä kautta sähköautojen toimintamatkaa. Se puolestaan alentaa kustannuksia, parantaa käytettävyyttä ja lisää ylipäätään sähköautojen houkuttelevuutta.
TuskimpaOn huhuiltu että Tesla announcaa next gen akkuteknologian ens vuoden alussa. Jos näin on niin mielenkiintosta nähdä onko li-ion akuissa tehty joku harppaus vai onko päästy jo solid state akkujen ensimmäiseen kaupalliseen vaiheeseen. Siinä vaiheessa kun solid state akkujen kaupallinen vaihe alkaa voidaan alkaa laskea polttomoottoriautojen katoamista ihan tosissaan.
Jos -21 on tarkoitus päästä uuden puikkoihin, katsoisin noilla aikaisemmilla spekseillä varmaan Fordin uuden sähkömustangin:Ei ole mitään järkeä vaihtaa pienempään/halvempaan, koska poistot verotuksessa pienenee liikaa. (Kalliista halpaan vaihtamisen järjettömyys ylipäätään) Suunnitelmana on aloittaa kevättalvella vaihtarin arvottaminen ja kauppa niin, että auton valmistus ~ elo 20 eli päästään mv -21 tuotannolle, suuri todennäköisyys, että E-tron on saanut jotain akku/moottori päivitystä Teslan tyylisesti // taloudellisuuden kohentuminen tuotannon edetessä.
Joko innostuit, että sähkärien hinta on pian sama kuin polttisten? Älä vielä - MIT: sähköautojen hinnat putoavat odotettua hitaammin, tässä syy
Toisaalla:Joko innostuit, että sähkärien hinta on pian sama kuin polttisten? Älä vielä - MIT: sähköautojen hinnat putoavat odotettua hitaammin, tässä syy
Harri Junttila21.11.201917:23|päivitetty21.11.201917:24SÄHKÖAUTOLIIKENNE
![]()
Hidas lasku. Sähköautojen hinnat voivat laskea odotettua hitaammin, ennustaa MIT. PEKKA KARHUNEN
Akkujen raaka-aineiden hinta ei jatka laskuaan enää kauan, ennustaa MIT.
@
MIT Energy Initiativen tuore raportti (s. 16) varoittaa, että täyssähköautojen hinta ei laske perinteisten polttomoottoriautojen hintojen tasolle niin kauan kun niiden voimanlähteenä on litiomioniakut, kirjoittaa MIT Technology Review.
Itse asiassa kestää vielä jopa vuosikymmenen ennen kuin edes sähköautojen ja polttomoottoriautojen elinkaaren aikaiset kokonaiskulut ovat tasoissa, vaikka laskelmassa huomioidaan perinteisten autojen ja rekkojen korkeammat polttoaine- ja huoltokulut.
Löydökset ovat täysin eri linjassa kuin monien muiden tutkimusryhmien tulokset, joiden mukaan sähköautojen listahinnat tulevat tasoihin polttomoottoriautojen kanssa seuraavan viiden vuoden aikana. MIT:n ennustama pitkään jatkuva hintaero voi hidastaa siirtymää vähäpäästöisiin autoihin. Se puolestaan vaatisi hallituksia lisäämään tukiaisia tai ottamaan käyttöön voimakkaampaa sääntelyä, jotta aiemmin ennustettu sähköautojen määrä tavoitetaan.
MAINOSDNA
Kiinteä 5G saapuu koteihin ja konttoreihinKiinteän 5G:n myötä yritykset hyötyvät kaistan kasvusta sekä yhteyden laadun ja luotettavuuden paranemisesta.
![]()
Lehden mukaan liikenne on Yhdysvaltojen suurin ja globaalisti neljänneksi suurin päästöjen aiheuttaja, joten ilman voimakasta siirtymää puhtaaseen yksityisautoiluun ja joukkoliikenteeseen ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei ole mitenkään mahdollista.
Tutkimuksen mukaan ongelman syy on, että litiumioniakkujen hintojen tasainen laskeminen hidastuu muutaman vuoden kuluessa, kun raaka-aineen hinnat tulevat vastaan. Akustojen hinnan osuus täyssähköautosta on noin kolmasosa, joten vaikutus koko auton hintaan on merkittävä.
”Jos tutkii jotain näistä toisista projektioista, niin päätyy tilanteeseen, jossa akkujen hinta on pienempi kuin mitä siihen tarvittavat raaka-aineet maksavat. Meidän mielestämme se on puute”, MIT:n Mobility of the Future -ryhmän johtaja Randall Fields sanoo MIT Technology Review’lle.
Ja sitten ne numerot.
Lehden mukaan tällä hetkellä litiumioniakut maksavat 175-300 dollaria per kilowattitunti. Tyypillisessä sähköautossa noin 60 kWh:n akut.
Useat kaupalliset ja akateemiset tutkimukset ovat esittäneet, että akkujen hinta / kWh putoaa 100 dollariin vuoteen 2025 mennessä. Monet pitävät sitä haamurajana, jonka jälkeen sähköautot ja polttomoottoriautot maksavat kuluttajille saman verran ilman sähköautojen tukiaisia. Ja ennusteiden mukaan akustojen hinnat jatkavat alenemistaan vuoden 2025 jälkeenkin.
Mutta jotta tuo 100 dollaria / kWh saavutettaisiin edes vuonna 2030 pitäisi materiaalikustannusten pysyä nykytasolla seuraavat kymmenen vuotta. Ja tämä siis aikana, jona litiumionakkujen kysyntä kasvaa hyvin nopeasti. MIT:n tutkimus ennustaa, että akkupaketin hinta on vuonna 2030 vielä 124 dollaria kilowattitunnilta. Silloin sähkö- ja polttomoottoriautojen koko elinkaaren kustannukset olisivat jokseenkin tasoissa.
Elinkaarikustannukset eivät kuitenkaan vaikuttaisi myyntihintaan, joka sähköautolla olisi yhä tuhansia dollareita vastaavaa polttomoottoriautoa korkeampi. Elinkaarikulujen välisen eron tasaaminen on toki tärkeä virstanpylväs sähköautoilulle, mutta kuluttajat ovat huomattavan herkkiä kauppahinnalle - ja vähittäismaksuerän dollarimäärälle.
LEHDEN MUKAAN akustojen hinnat laskevat lähivuosina, kun akkuvalmistajat vähentävät kalliin koboltin määrää akuissa ja tehostavat muutenkin valmistustaan tuotantomäärien lisääntyessä. Mutta kaivannaisteollisuus on jo kypsää toimintaa, joten hintojen putoamien todennäköisesti hidastuu nopeasti vuoden 2025 jälkeen, kun materiaalien kustannukset tekevät yhä suuremman osan kokonaishinnasta.
Vuoden 2030 jälkeen jyrkempi hinnanlasku vaatii vaihtoa nyt vallitsevasta litiumionitekniikasta muihin akkukemioihin. Lehden mukaan niitä voisivat litium-metalli-, solid state- ja litium-rikki -teknologiat. Mutta niistä jokainen on vielä tuotekehityksensä alussa, eikä ole mitään takeita, että ne voisivat korvata litiumioniakut vuonna 2030.
Lehden haastattelema anodimateriaaleja tekevän Sila Nanotechnologiesin toimitusjohtaja Gene Berdichevsky on samaa mieltä siitä, että nykyteknologialla sadan dollarin haamuraja on vaikea saavuttaa. Mutta hän myös sanoo, että tutkimus jättää huomiotta joitakin lyhyemmän aikavälin edistysaskelia litiumioniakkujen teknologioissa. Hänen mukaansa vuonna 2030 akustot pystyvät varastoimaan paljon nykyistä enemmän energiaa ja pidentämään sitä kautta sähköautojen toimintamatkaa. Se puolestaan alentaa kustannuksia, parantaa käytettävyyttä ja lisää ylipäätään sähköautojen houkuttelevuutta.
Miks ei suoraan Teslaa sitten?Jos -21 on tarkoitus päästä uuden puikkoihin, katsoisin noilla aikaisemmilla spekseillä varmaan Fordin uuden sähkömustangin:
MUSTANG MACH-E
Lähes Teslan energiatehokkuus ja range.
Miks ei suoraan Teslaa sitten?