Keskustelua hybridiautoista

[noreth]

Jotain tietoa Seat Miistä. Iltalehti:

Ensitestissä Suomen halvin sähköauto: ”Auto reagoi välittömästi kaasunpainallukseen”

Tässä Miin tilanneille odotuksen tuskaa helpottamaan ja bonuksena videon lopussa näytetään miten sähkistä korjataan.

 

[Monologi]

Jotain tietoa Seat Miistä. Iltalehti:

Ensitestissä Suomen halvin sähköauto: ”Auto reagoi välittömästi kaasunpainallukseen”

Tuon auton hinta suunnilleen sama kuin Teslan Powerwall kilowattitunneissa. Jonkinlainen propellihattu voisi vaikka irtisanoa sähkösopparin ja laittaa tuon auton akkujen kautta sähköt. Vielä kun akun lataaminen on ilmaista monessa latauspaikassa ja siihen parempana vuoden aikana tuottaa sähköä aurinkopaneeleilla niin melkoisen muikea viritelmä.

 

[Jonaz]

Pikkasen epäilyttää näiden täyssähköautojen akkujen kestävyys. Tesla lupaa takuuksi 8 vuotta ilman kilometrirajoituksia, mutta kaikilla muilla ne on, että maksimissaan 200 000km tai vuosi takuu 8 vuodesta alaspäin.

Tesla käyttää ihan niitä tavallisia Li-ioneja niin kuin monet muut ja huomaan jo älypuhelimessa mikä on melkein 3 vuotta vanha, että akku tyhjenee selvästi nopeammin kuin uutena. Kuitenkin akku kestää 2 vuorokautta ja lataukset sen mukaisia. Yhtälailla sitä Teslaa ladataan vielä enemmän. Kilowatteja uppoaa sisätilan lämmitykseen, akkujen lämmitykseen ja akkujen jäähdytykseen. Kovassa lämmössä nämä akut ottavat osumaa.

Nissan ei jostain syystä käytä Litium-rautafosfaattiakkuja sähköautoissaan, vaikka ne taitaapi valmistaa kyseisiä akkuja. Niissä vaan olisi suunnilleen kolme kertaa enemmän latauskertoja kuin noissa Li-ioneissa.

Kattelin vaan yhden suomalaisen blogia Nissan Leaf sähköautosta niin siinä olevassa 40KWh akussa ei ollut alunperinkään kuin jotain 38kWh ja suunnilleen vuoden päästä oli hävinnyt 2kWh.

Taitavat olla vain kertakäyttöautoja ja loppu tulee 8 vuodessa ja siihen mennessä akut paskoontunut, että hukka virtaa menee akkujen kasvaneeseen sisäiseen vastukseen. Uudet akut maksavat ihan tolkuttomasti, että tuskinpa kukaan ostaa. Mielestäni paskapuhetta, että näillä luonto säästyisi.

Puhelimen akkua ei voi verrata sähköauton akkuun.
Autoissa akun kapasiteetista osa ei ole koskaan käytettävissä akun käyttöiän pidentämiseksi, puhelimeen verrattavia 0-100% latauksia ei tule koskaan. Puhelimessakin akku kestää helposti viisi vuotta jos välttää jatkuvaa yön yli laturissa roikuttamista ja muutenkin pitää akun latauksen 30-80% välissä.
Vasta oli iltalehdessä juttua 700tkm ajetusta taksi Teslasta, akut vaihdettu kertaalleen takuuseen. Vastaavalla dieselillä olisi polttoaineeseen mennyt tuolla matkalla n.60000€.

 

[taikamuki]

Laitoin Miin tilaukseen, punainen plus-malli kaikilla varusteilla (mustaa kattoa en ottanut), toimitus menee varmaan sinne 2021 puolelle kunhan saan siitä vahvistuksen. Ei kai tässä oikein järkeä ole mutta mielenkiinto oli niin kova. Kakkosautoksi tulee, ja voisihan sillä ajella työmatkaakin, loppujenlopuksi ei ole kauheesti järkeä ajaa isolla autolla yksin.

Sen verran kysyin, että auto luonnollisesti maksetaan vasta kun sen saa ja hinta voi laskea mutta ei nousta. Peruutus maksaa kuulemma ~800€.

 

[valurauta]

Kyllä noita löytyy kun jaksaa googlettaa. En jaksa lähteä artikkelipostauskädenvääntöön, siihen tämä näyttäs helposti menevän.

Ensinnäkin väitteiden esittäjillä on yleisesti velvollisuus perustella väitteensä. Epämääräinen viittaus "tutkimustuloksiin" ei ole mikään perustelu.
Toiseksi, ei kukaan voi arvata mitä artikkeleita sinä itse pidät merkittävimpinä jos et sitä muille kerro. Akkuja koskevia artikkeleita julkaistaan yli 10000 vuodessa.

Teknologinen kehitys ON exponentiaalista pitkässä juoksussa. Ihan sama piirtyykö mittarilla portaita tai sinikäppyrää, pitkässä juoksussa se on eksponentiaalista.

Esimerkiksi juuri akkuteknologia on hyvä esimerkki alasta, jossa kehitys on ollut kaikkea muuta kuin eksponentiaalista. Aika ajoin on tullut uusia akkuteknologioita vanhojen rinnalle mutta jopa vuosisataisen lyijyakunkin asema on monessa käytössä edelleen vahva. Toki lyijyakkuakin on viilattu vuosikymmenten kuluessa paremmaksi.

 

[jm82]

Puhelimen akkua ei voi verrata sähköauton akkuun.
Autoissa akun kapasiteetista osa ei ole koskaan käytettävissä akun käyttöiän pidentämiseksi, puhelimeen verrattavia 0-100% latauksia ei tule koskaan. Puhelimessakin akku kestää helposti viisi vuotta jos välttää jatkuvaa yön yli laturissa roikuttamista ja muutenkin pitää akun latauksen 30-80% välissä.
Vasta oli iltalehdessä juttua 700tkm ajetusta taksi Teslasta, akut vaihdettu kertaalleen takuuseen. Vastaavalla dieselillä olisi polttoaineeseen mennyt tuolla matkalla n.60000€.

Tosiaan akku oli hajonnut, moottori oli myös hajonnut. Takuusta tuli uudet. Ohjaustehostin meni omasta pussista. Ihan mukavasti ajettu Model S 85:lla. Tarkoitus ajaa vissiin 1000 tkm, eli miljoona kilometriä.

Laitoin Miin tilaukseen, punainen plus-malli kaikilla varusteilla (mustaa kattoa en ottanut), toimitus menee varmaan sinne 2021 puolelle kunhan saan siitä vahvistuksen. Ei kai tässä oikein järkeä ole mutta mielenkiinto oli niin kova. Kakkosautoksi tulee, ja voisihan sillä ajella työmatkaakin, loppujenlopuksi ei ole kauheesti järkeä ajaa isolla autolla yksin.

Sen verran kysyin, että auto luonnollisesti maksetaan vasta kun sen saa ja hinta voi laskea mutta ei nousta. Peruutus maksaa kuulemma ~800€.

Tulee kanssa punainen, mutta ei plus malli. 31.3. taisi olla toimitus. Laturin jätin tilaamatta, kun tilasin 6-16A laturin siihen tilalle.

Jonkun myyjän mukaan kaapelia ei tule, mutta minusta se kaapeli jossain esitteessä olisi mainittu.

 

[MrAatu]

Pikkasen epäilyttää näiden täyssähköautojen akkujen kestävyys. Tesla lupaa takuuksi 8 vuotta ilman kilometrirajoituksia, mutta kaikilla muilla ne on, että maksimissaan 200 000km tai vuosi takuu 8 vuodesta alaspäin.

Tesla käyttää ihan niitä tavallisia Li-ioneja niin kuin monet muut ja huomaan jo älypuhelimessa mikä on melkein 3 vuotta vanha, että akku tyhjenee selvästi nopeammin kuin uutena. Kuitenkin akku kestää 2 vuorokautta ja lataukset sen mukaisia. Yhtälailla sitä Teslaa ladataan vielä enemmän. Kilowatteja uppoaa sisätilan lämmitykseen, akkujen lämmitykseen ja akkujen jäähdytykseen. Kovassa lämmössä nämä akut ottavat osumaa.

Nissan ei jostain syystä käytä Litium-rautafosfaattiakkuja sähköautoissaan, vaikka ne taitaapi valmistaa kyseisiä akkuja. Niissä vaan olisi suunnilleen kolme kertaa enemmän latauskertoja kuin noissa Li-ioneissa.

Kattelin vaan yhden suomalaisen blogia Nissan Leaf sähköautosta niin siinä olevassa 40KWh akussa ei ollut alunperinkään kuin jotain 38kWh ja suunnilleen vuoden päästä oli hävinnyt 2kWh.

Taitavat olla vain kertakäyttöautoja ja loppu tulee 8 vuodessa ja siihen mennessä akut paskoontunut, että hukka virtaa menee akkujen kasvaneeseen sisäiseen vastukseen. Uudet akut maksavat ihan tolkuttomasti, että tuskinpa kukaan ostaa. Mielestäni paskapuhetta, että näillä luonto säästyisi.

Latausjaksojen määrä mikä Teslassa ja kaikissa ison rangen versioissa on se mikä tekee akusta pitkäikäisen. Eli lataatko joka päivä 20% akun kapasiteetistä vaiko 80% vaikuttaa jo ikään 4 kertaisesti. Eli lopulta mikä sen akun todellinen ympäristövaikutus on kun pieniä akkuja puolustellaan että ovat ympäristöystävällisempiä valmistaa, mutta niiden syklit kuluukin sitten merkittävästi nopeampaa kuin ison akun.

Leafissa on myös jäähdytystä/lämmitystä laiminlyöty sen pienen akun lisäksi.

Jos pieniakkusia veronkierto hydridejä oikeasti käyttäisi vallan akulla niin ne olemattomat akut on sykleiltään todella äkkiä kulutettu loppuu. Kun päivässä kuluu jo melkein kahta sykliä töissä välillä ladatessa lisää.

 

[aeinola]

Ensinnäkin väitteiden esittäjillä on yleisesti velvollisuus perustella väitteensä. Epämääräinen viittaus "tutkimustuloksiin" ei ole mikään perustelu.

En väitä mitään faktaksi. Annan vain oman arvaukseni asiaan. Velvollisuuksia minulla ei ole johtuen varsinaisen motiivin puutteesta. Jos mulla olis joku vahva motiivi niin kylkiäisiksi tulisi myös perustelut sen mukaan. Jos sua asia kiinnostaa kovasti niin uskon sun löytävän faktaa aiheesta. Jos sua kiinnostaa vaan väitellä niin mulla ei energia siihen riitä just nyt.

Toiseksi, ei kukaan voi arvata mitä artikkeleita sinä itse pidät merkittävimpinä jos et sitä muille kerro. Akkuja koskevia artikkeleita julkaistaan yli 10000 vuodessa.

En ole säästänyt linkkejä kaikista lähteistä mistä olen mielipiteeni muodostanut, enkä ehdi/jaksa alkaa niitä juuri nyt metsästämään. Olen parin vuoden aikana törmännyt useampaan tutkimustulokseen akkuteknologian rintamalla, erilaisista ratkaisuista joissa on potentiaalia. Goodenoughin ja Bragan tutkimukset potentiaalisimpia omasta mielestä. Jos jatkossa törmään hyvään artikkeliin niin yritän muistaa postata tänne.

Esimerkiksi juuri akkuteknologia on hyvä esimerkki alasta, jossa kehitys on ollut kaikkea muuta kuin eksponentiaalista. Aika ajoin on tullut uusia akkuteknologioita vanhojen rinnalle mutta jopa vuosisataisen lyijyakunkin asema on monessa käytössä edelleen vahva. Toki lyijyakkuakin on viilattu vuosikymmenten kuluessa paremmaksi.

Akkuteknologia on vielä nuori, eksponentiaalinen kehitys saattaa näkyä vasta nyt. Juupas eipäs väittelyn sijaan voidaan todeta olevamme eri mieltä.

 

[MrAatu]

..
Akkuteknologia on vielä nuori, eksponentiaalinen kehitys saattaa näkyä vasta nyt. Juupas eipäs väittelyn sijaan voidaan todeta olevamme eri mieltä.

Aikamoinen väite kun vanhin edelleen toimiva akku on 176 vuotta vanha.
Maailman vanhin akku on toiminut jo 176 vuotta – kukaan ei tiedä, mistä se on tehty
Jaksa kaivaa parempaa.lähdettä nyt tuosta vanhasta akusta.tähän.

Ja ensimmäiset paristot on jostain 200eaa vuodelta. Eli n. 2220 vuotta sitten.
Bagdadin paristo – Wikipedia

Eksponentiaaliseen kasvuun tarvitaan jotain täysin muuta keksintöä kuin sähkökemiallinen akkutekniikka. Vaatii atomienergiaa jo.

 

[Monologi]

Puhelimen akkua ei voi verrata sähköauton akkuun.
Autoissa akun kapasiteetista osa ei ole koskaan käytettävissä akun käyttöiän pidentämiseksi, puhelimeen verrattavia 0-100% latauksia ei tule koskaan. Puhelimessakin akku kestää helposti viisi vuotta jos välttää jatkuvaa yön yli laturissa roikuttamista ja muutenkin pitää akun latauksen 30-80% välissä.
Vasta oli iltalehdessä juttua 700tkm ajetusta taksi Teslasta, akut vaihdettu kertaalleen takuuseen. Vastaavalla dieselillä olisi polttoaineeseen mennyt tuolla matkalla n.60000€.

Ei ole puhelimen akku päässyt koskaan nollaan. Tuo on kyllä totta, että nukkumaan mennessä lataus menee 100%. En tiedä olisiko sitä voinut säätää. Valolla kuitenkin ilmoittaa sen 80% ja harvemmin olen hereillä silloin, kun se sitä näyttää. Toki näitä nyt vaihdellaan useammin niin eipä niin väliä.

350tkm. Jos se nyt on 20kWh/100km ja akut 100Kwh. Vähintään 3500 latausta vajaassa 8 vuodessa. Vähintään 1-2 latausta päivittäin. Haiskahtaa paskapuheelle tämän perusteella --> https://batteryuniversity.com/index.php/learn/article/how_to_prolong_lithium_based_batteries Tuollaisilla mielipuolisilla latauskerroilla tuskin olisi saavuttanut noita kilometrejä, kun akut alkaa hiipumaan. Varmaan Teslalta saanut ilmaiseksi auton, että satusetäilee.

 

[aeinola]

Aikamoinen väite kun vanhin edelleen toimiva akku on 176 vuotta vanha.
Maailman vanhin akku on toiminut jo 176 vuotta – kukaan ei tiedä, mistä se on tehty
Jaksa kaivaa parempaa.lähdettä nyt tuosta vanhasta akusta.tähän.

Ja ensimmäiset paristot on jostain 200eaa vuodelta. Eli n. 2220 vuotta sitten.
Bagdadin paristo – Wikipedia

Eksponentiaaliseen kasvuun tarvitaan jotain täysin muuta keksintöä kuin sähkökemiallinen akkutekniikka. Vaatii atomienergiaa jo.

Jokainen teknologia kehitetään maksimi potentiaaliin kunnes kehitys loppuu ja jotain uutta tulee tilalle. Li-ion akut on ollut mullistava tekijä akkuteknologiassa melkein 30 vuotta. Uskon seuraava mullistuksen olevan solid state akut. Kehitystä voi mitata monella tapaa. Jos haluaa kumota exponentiaalisen kehityksen voi valita mittareiksi kumoamista tukevia seikkoja.

 

[MrAatu]

Jokainen teknologia kehitetään maksimi potentiaaliin kunnes kehitys loppuu ja jotain uutta tulee tilalle. Li-ion akut on ollut mullistava tekijä akkuteknologiassa melkein 30 vuotta. Uskon seuraava mullistuksen olevan solid state akut. Kehitystä voi mitata monella tapaa. Jos haluaa kumota exponentiaalisen kehityksen voi valita mittareiksi kumoamista tukevia seikkoja.

1800 luvun keksintöjä toikin solid state akku. Eikä kapasiteetti kasva kuin 2-3x nykyisestä. Ei siis millään tavalla expontiaalista kasvua ole näkyvissä. Kehitys ollut lähinnä puhtaampia materiaaleja ja materiaalien parempaa käsittelyä. Pääasiassa siis vanhojen keksintöjen viilausta paremmaksi. Expontiaalinen tarkoittaa aivan muunlaista kasvua kuin mitä akkujen saralla on edes missään keksinnössä näkyvissä.

Between 1831 and 1834, Michael Faraday discovered the solid electrolytes silver sulfide and lead(II) fluoride, which laid the foundation for solid-state ionics.[3][4] High performance batteries are considered to be solid-state ionic devices.[5]

 

[burmanm]

Jokainen teknologia kehitetään maksimi potentiaaliin kunnes kehitys loppuu ja jotain uutta tulee tilalle. Li-ion akut on ollut mullistava tekijä akkuteknologiassa melkein 30 vuotta. Uskon seuraava mullistuksen olevan solid state akut. Kehitystä voi mitata monella tapaa. Jos haluaa kumota exponentiaalisen kehityksen voi valita mittareiksi kumoamista tukevia seikkoja.

Voi olla, se kehitys voi jatkua esim. vedyn suuntaan (tai vaikka neutronitähdeksi konepellin alle). Ei ole mitään syytä, joka takaisi että kemiallinen akkuteknologia kehittyy exponentiaalisesti. Aivan kuten hevoskärryjen kehitys lopulta taittui. Tai ehkä joku keksii teleportaation ja ei ole mitään syytä enää kehittää autoihin akkuja.

Kehitys ei tarkoita yhden suunnan loputonta paranemista.

 

[MrAatu]

Voi olla, se kehitys voi jatkua esim. vedyn suuntaan (tai vaikka neutronitähdeksi konepellin alle). Ei ole mitään syytä, joka takaisi että kemiallinen akkuteknologia kehittyy exponentiaalisesti. Aivan kuten hevoskärryjen kehitys lopulta taittui. Tai ehkä joku keksii teleportaation ja ei ole mitään syytä enää kehittää autoihin akkuja.

Kehitys ei tarkoita yhden suunnan loputonta paranemista.

Niin. Nythän on antimaterial tutkimus kuumana ja sieltä voi löytyä vaikka mitä. Tai olla löytymättä. Nykyakkujen saralla pitäisi melkoinen muutos tulla että saisi sitä exponentiaalia kehitystä. Materiaaleja voi vielä vähän nanomateriaaleissa viilata, mutta ei se riitä.

 

[aeinola]

Voi olla, se kehitys voi jatkua esim. vedyn suuntaan (tai vaikka neutronitähdeksi konepellin alle). Ei ole mitään syytä, joka takaisi että kemiallinen akkuteknologia kehittyy exponentiaalisesti. Aivan kuten hevoskärryjen kehitys lopulta taittui. Tai ehkä joku keksii teleportaation ja ei ole mitään syytä enää kehittää autoihin akkuja.

Kehitys ei tarkoita yhden suunnan loputonta paranemista.

Juutikin näin.

Ehkä jengi nyt ottaa mun sanomisiani vähän turhan kirjaimellisesti. Pitäs ehkä laajentaa akkuteknologia termiä tässä yhteydessä energian varastoimisen teknologiaksi. Oli se sitten teknisenä ratkaisuna mikä tahansa.

Jos taas palataan sähköakkuautoihin niin solid state akkujen tuoma parannus on huima. Jos kapasiteettia voi kasvattaa 2-3 kertaiseksi ja turvallisuus kasvaa merkittävästi siinä huikea parannus joka saattaa tehdä polttokennoautoista vähemmän houkuttelevamman ratkaisun. Vielä kun on tutkimustuloksissa todettu että kapasiteetti paranee syklien myötä toisin kuin li-ion akuissa niin sekin on iso juttu. Jos tuohon saa yhdistettyä nopeammat lataukset on sähköakkuautot selviä voittajia. Tää on mun näkemys/arvaus. Kukin saa olla mitä mieltä haluaa aiheesta. En ala vääntämään kättä.

 

[weetabix]

Kaikki tuo on aika irrelevanttia sen kanssa mitä se maksaa kun se pultataan autoon. Kolminkertainen kapasiteetti on erikoisautoja lukuunottamatta suhteellisen tarpeeton. Kiva olla, mutta ei muuta ratkaisevasti tilannetta ellei se ole saman hintainen tuottaa. Sitten jos se on merkittävästi halvempi, niin akkujen päivitys vanhoihin autoihin vasta onkin mukava juttu omistajan kannalta joka aika todennäköisesti tulee saataville tuossa vaiheessa jos akkuja on halpaa tuottaa.

Mitä erilaisiin autoihin tulee, niin ensi kesänä jenkkeihinkin tulee RAV4 ladattava nelivetoinen hybridi Toyotalta jolla pääsee 60 mailia. Mitä cybertruckiin tulee niin eihän tuollaista 500 mailin akustoa ole edes olemassa vielä joten ei ihme että auto on joskus 2022 ehkä saatavilla. Muutenkin muutoksia vähän väkisin tulee, kun esimerkkinä peilittömyys ei ole jenkeissä laillista tällä hetkellä ja cybertruckiin asetettu rattikin on laiton muotoilultaan.

Ei näin eurooppalaisesta näkökulmasta ole kauheasti väliä pitääkö sitä autoa ladata kerran viikossa vai kahdessa. Toki jos pitkää matkaa tekee niin se onkin jo relevanttia, mutta sitten hintakin pitää olla kilpailukykyinen joka tuskin tarkoittaa first-adopters kohdassa sitä edullisinta ratkaisua.

 

[aeinola]

Kaikki tuo on aika irrelevanttia sen kanssa mitä se maksaa kun se pultataan autoon. Kolminkertainen kapasiteetti on erikoisautoja lukuunottamatta suhteellisen tarpeeton. Kiva olla, mutta ei muuta ratkaisevasti tilannetta ellei se ole saman hintainen tuottaa. Sitten jos se on merkittävästi halvempi, niin akkujen päivitys vanhoihin autoihin vasta onkin mukava juttu omistajan kannalta joka aika todennäköisesti tulee saataville tuossa vaiheessa jos akkuja on halpaa tuottaa.

Tässä kannattaa huomioida se seikka, että jos akkujen kapasiteetti kasvaa 2-3 kertaiseksi ei se pelkästään tarkota autojan rangen kasvavan 1000 mailiin vaan 300 mailin autojen akut on hyvin pieniä mikä keventää autoa jne, erilaisia hyötyjä saadaan tuota kautta. Puhumattakaan jos akut ei voi syttyä tuleen, se on jo iso valtti.

 

[Jonaz]

Ei ole puhelimen akku päässyt koskaan nollaan. Tuo on kyllä totta, että nukkumaan mennessä lataus menee 100%. En tiedä olisiko sitä voinut säätää. Valolla kuitenkin ilmoittaa sen 80% ja harvemmin olen hereillä silloin, kun se sitä näyttää. Toki näitä nyt vaihdellaan useammin niin eipä niin väliä.

350tkm. Jos se nyt on 20kWh/100km ja akut 100Kwh. Vähintään 3500 latausta vajaassa 8 vuodessa. Vähintään 1-2 latausta päivittäin. Haiskahtaa paskapuheelle tämän perusteella --> https://batteryuniversity.com/index.php/learn/article/how_to_prolong_lithium_based_batteries Tuollaisilla mielipuolisilla latauskerroilla tuskin olisi saavuttanut noita kilometrejä, kun akut alkaa hiipumaan. Varmaan Teslalta saanut ilmaiseksi auton, että satusetäilee.

Epäilen että Tesla olisi autoa ilmaiseksi antanut. Tosin taksikuskin puheissa voi aina olla jotain lisää Husun tapaan

 

[weetabix]

Tässä kannattaa huomioida se seikka, että jos akkujen kapasiteetti kasvaa 2-3 kertaiseksi ei se pelkästään tarkota autojan rangen kasvavan 1000 mailiin vaan 300 mailin autojen akut on hyvin pieniä mikä keventää autoa jne, erilaisia hyötyjä saadaan tuota kautta. Puhumattakaan jos akut ei voi syttyä tuleen, se on jo iso valtti.

Toki siitä hyötyjä saadaan (jopa merkittäviäkin), mutta edelleen se ei muuta mitään jos nykyisellä päästävä etäisyys riittää. Kustannus tässä on joka ratkaisee ja se miten se muuttaa käyttäytymistä. Se että auto kevenee tai vie vähemmän sähköä ei muuta tilannetta sellaiseksi että vanha menettäisi arvonsa.

Tarkoittaen siis sitä vaikka ensi vuonna tulisi joku mullistava akkutekniikka niin sillä ei tee mitään ellei se ole halvempi tuottaa ja silloinkaan se ei nykyistä enemmän tiputa jo käytössä olevien autojen arvoa. Kehitys on toki tarpeen ja hyvästä, mutta ei se jo-hyvän auton arvostusta romahduta sen enempää kuin auton vanheneminen jo itsessään tekee.

 

[aeinola]

Toki siitä hyötyjä saadaan (jopa merkittäviäkin), mutta edelleen se ei muuta mitään jos nykyisellä päästävä etäisyys riittää. Kustannus tässä on joka ratkaisee ja se miten se muuttaa käyttäytymistä. Se että auto kevenee tai vie vähemmän sähköä ei muuta tilannetta sellaiseksi että vanha menettäisi arvonsa.

Tarkoittaen siis sitä vaikka ensi vuonna tulisi joku mullistava akkutekniikka niin sillä ei tee mitään ellei se ole halvempi tuottaa ja silloinkaan se ei nykyistä enemmän tiputa jo käytössä olevien autojen arvoa. Kehitys on toki tarpeen ja hyvästä, mutta ei se jo-hyvän auton arvostusta romahduta sen enempää kuin auton vanheneminen jo itsessään tekee.

Tämä on totta. Ymmärtääkseni nämä uudet akkuteknologiat jotka tekee tuloaan ovat nimen omaan edullisempia tuottaa. Materiaalit mitä pääsääntöisesti tarvitaan ovat yleisempiä. Mitä pienempään tilaan energiaa saadaan varastoitua sen mullistavampia asioita voidaan toteuttaa. Jos mennään autojen akuista pienempiin laitteisiin kuten kännykät, älykellot ja älylasit (AR-lasit) niin solid state akkuteknologia avaa ihan uusia ovia. Näitä asioita voi spekuloida vaikka kuinka paljon, mutta ei se auta kuin odottaa ja katsoa mitä tapahtuu.

 

[Viliz03]

Jonkun myyjän mukaan kaapelia ei tule, mutta minusta se kaapeli jossain esitteessä olisi mainittu.

Varustelistassa lukee "Mode 3 latauskaapeli"
Joka on tämän näköinen

 

[jm82]

Varustelistassa lukee "Mode 3 latauskaapeli"
Joka on tämän näköinen

Jep. Eli tulee se latauskaapeli siinä auton mukana Miihin. Hyvä juttu, niin ei tarvitse sitä ostaa.

Uudesta 6-16A laturista maksoin 220€.

 

[dohf]

Kaiken mullistava akkuteknologia on ollut tulossa yhtäjaksoisesti 60-luvulta lähtien, joten ennustuksia on todellakin tehtävä yllättävien sattumusten ja hyppäysten varaan. Itse hengittelen ihan normaalisti odotellessa.

Mitä tulee sähköauton akun kapasiteettiin, range ja latausnopeus ovat tarpeellisuuteensa nähden lähes käänteisiä. Pitkällä rangella ei tarvitsisi niin nopeaa latausta, toisaalta akuston hinta, koko ja paino rajoittaa. Nopeampi lataus olisi oikeastaan rangea tärkeämpi, 250-300 km range riittäisi, jos latausnopeus olisi sellaiset kymmenen minuuttia tyhjästä täyteen. Tuollaisella kapasiteetilla puoli tuntia on kohtuuton latausaika matka-ajossa, lyhyillä esim. työmatka-ajoilla käy tietysti hitaampikin lataus yön aikana.

 

[Monologi]

Leafissa on myös jäähdytystä/lämmitystä laiminlyöty sen pienen akun lisäksi.

Se joka piti sitä blogia niin sillä oli ollut aluksi jonkinlainen 24kWh tai 28kWh Leaf, joka akkujen osalta kesti hyvin käytössä, mutta sitten uudemmassa 40kWh Leafissa ei kestänyt. Jos nyt oikein muistan niin alkupään Nissan Leafeissa ei ole ollut jäähdytystä ollenkaan akuissa ja kun se sitten oli hellejaksolla ajellut niin akut olivat käyneet kuumana. Paskoontuivatko jo siinä.

Löyty se blogi niin ei tartte pelkästään mun paskapuheita tulkita --> Sähköautoileva motoristi

 

[aeinola]

Mitä tulee sähköauton akun kapasiteettiin, range ja latausnopeus ovat tarpeellisuuteensa nähden lähes käänteisiä. Pitkällä rangella ei tarvitsisi niin nopeaa latausta, toisaalta akuston hinta, koko ja paino rajoittaa. Nopeampi lataus olisi oikeastaan rangea tärkeämpi, 250-300 km range riittäisi, jos latausnopeus olisi sellaiset kymmenen minuuttia tyhjästä täyteen. Tuollaisella kapasiteetilla puoli tuntia on kohtuuton latausaika matka-ajossa, lyhyillä esim. työmatka-ajoilla käy tietysti hitaampikin lataus yön aikana.

On mielestäni virheellistä puhua rangesta kun ajatellaan akkukapasiteetin hyötyjä. Pitäs puhua akun koosta/painosta. Akun koko sitten sen mukaan mikä on toivottu range.

 

[Antti Alien]

Mitä tulee sähköauton akun kapasiteettiin, range ja latausnopeus ovat tarpeellisuuteensa nähden lähes käänteisiä. Pitkällä rangella ei tarvitsisi niin nopeaa latausta, toisaalta akuston hinta, koko ja paino rajoittaa. Nopeampi lataus olisi oikeastaan rangea tärkeämpi, 250-300 km range riittäisi, jos latausnopeus olisi sellaiset kymmenen minuuttia tyhjästä täyteen. Tuollaisella kapasiteetilla puoli tuntia on kohtuuton latausaika matka-ajossa, lyhyillä esim. työmatka-ajoilla käy tietysti hitaampikin lataus yön aikana.

Minunkin mielestäni nopea lataus on toimintamatkaa tärkeämpi. Pitäisin toimintamatkan kasvua lähes merkityksettömänä n. 200 km jälkeen, jos seuraavat 200 km pääsisi 5 minuutin latauksella. Vastaavasti ei lämmitä yhtään tieto siitä, että autolla pääsee 500 km lataamatta ja sitten saa parkkeerata pikalatausta tarjoilevan huoltoaseman pihaan pariksi tunniksi kaivamaan nenäänsä.

 

[aeinola]

Minunkin mielestäni nopea lataus on toimintamatkaa tärkeämpi. Pitäisin toimintamatkan kasvua lähes merkityksettömänä n. 200 km jälkeen, jos seuraavat 200 km pääsisi 5 minuutin latauksella. Vastaavasti ei lämmitä yhtään tieto siitä, että autolla pääsee 500 km lataamatta ja sitten saa parkkeerata pikalatausta tarjoilevan huoltoaseman pihaan pariksi tunniksi kaivamaan nenäänsä.

Mua taas lämmittää paljon enemmän ajatus siitä että range on niin suuri ettei tarvii koskaan pysähtyä lataamaan. Tällä tarkotan sitä että auto latautuu aina kun nukut. Toki pitkillä reissuilla varmaan joutuu pysähtymään. Mutta jollain 1000km rangella tuskin koskaan joutuu pysähtymään pitkäksi aikaa latailemaan jos pitää huolen että auto lataa aina kun nukkuu. Toki nopea lataus ihan millasella rangella tahansa on aina merkittävä plussa.

 

[Terro]

Itse olen myös sitä mieltä, että siinä vaiheessa kun autossa on noin 300km range, niin jos latausverkosto ja pikalataustehot ovat kunnossa, niin akun ei tarvi olla isompi. Isosta akustahan on vain haittaa ja nostaa auton hintaa ja painoa sekä heikentää kokonaisvaltaisesti akkujen maailmanlaajuista saatavuutta. Jättiakkuisen auton sijaan saadaan kaksi autoa, joissa riittävä range.

Jo nyt Ionityllä on 350kW latureita. Niillä 50kWh akku saadaan 80% ladattua jo todella nopeasti noin 10 minuutissa, jos autot tuollaisia lataustehoja alkaisivat lähiaikoina tukemaan.

 

[Makro16]

Minunkin mielestäni nopea lataus on toimintamatkaa tärkeämpi. Pitäisin toimintamatkan kasvua lähes merkityksettömänä n. 200 km jälkeen, jos seuraavat 200 km pääsisi 5 minuutin latauksella. Vastaavasti ei lämmitä yhtään tieto siitä, että autolla pääsee 500 km lataamatta ja sitten saa parkkeerata pikalatausta tarjoilevan huoltoaseman pihaan pariksi tunniksi kaivamaan nenäänsä.

Tätä mieltä olen itsekkin. Jopa nuo uudet Mersun A sarjalaisten lataushybriditkin voisi olla jollakin tasolla JOPA sähköautoa järkevämpi vaihtoehto koska kantama joku 70km akulla ja sitten pikalatauksella täyteen jossain 20min paikkeilla. Pitkät matkat voisi edelleen hoitaa fossiilisella

Koeajo: Pikaladattava kaupunkilainen – Mercedes-Benz A 250 e sedan

 

[jm82]

Mitä tulee sähköauton akun kapasiteettiin, range ja latausnopeus ovat tarpeellisuuteensa nähden lähes käänteisiä. Pitkällä rangella ei tarvitsisi niin nopeaa latausta, toisaalta akuston hinta, koko ja paino rajoittaa. Nopeampi lataus olisi oikeastaan rangea tärkeämpi, 250-300 km range riittäisi, jos latausnopeus olisi sellaiset kymmenen minuuttia tyhjästä täyteen. Tuollaisella kapasiteetilla puoli tuntia on kohtuuton latausaika matka-ajossa, lyhyillä esim. työmatka-ajoilla käy tietysti hitaampikin lataus yön aikana.

Sama juttu minustakin, että lataus olisi hyvä olla nopea. Vaikka nyt Seat Mii, niin silläkin saa aika paljon ajaa akullisella. Yöllä saa helposti ladattua 16A, 3.7kW. Nopea lataus olisi sitten oikein hyödyllinen pitkille matkoille tarpeellinen. Tai jos ei ole latauspaikkaa, niin silloinkin nopeasta latauksesta olisi hyötyä.

Jos ajaisi joka päivä tuon auton 260km, niin vuodessa tulisi ajettua 94,9tkm.

 

[ikuhappy]

Sama juttu minustakin, että lataus olisi hyvä olla nopea.

Eikö nopea lataus nykyakuilla ja tekniikoilla kuluta akkua merkittävästi "hidaslatausta" enemmän? Autoissa toki ehkä pienempi ongelma, jos tavallisesti lataa hitaammin ja pikalataa vain niillä pitkillä matkoilla kun on pakko. Esim. elektroniikassa pikalataus on kuitenkin jostain syystä tulossa oletusominaisuudeksi, vaikka itse lataisin mieluummin useimmiten "hitaasti" akkua säästäen.

 

[valurauta]

Tässä kannattaa huomioida se seikka, että jos akkujen kapasiteetti kasvaa 2-3 kertaiseksi ei se pelkästään tarkota autojan rangen kasvavan 1000 mailiin vaan 300 mailin autojen akut on hyvin pieniä mikä keventää autoa jne, erilaisia hyötyjä saadaan tuota kautta. Puhumattakaan jos akut ei voi syttyä tuleen, se on jo iso valtti.

Pohjautuuko nämä spekulaatiosi akkukapasiteetin kasvamisesta 2-3-kertaiseksi tuohon Braga-Goodenough:n julkaisuun? Edellä viittaamassani kritiikissä pidetään tutkimuksen tuloksia suurelta osin epäluotettavina. Onko niitä pystytty toistamaan muualla ja ehkäpä vielä suuremmassa koossa?
The Braga/Goodenough glass battery part 2: of course I'm still skeptical

Solid-state-akuissa on kai tarkoitus käyttää metallista litiumia toisena elektrodina. Se on hyvin reaktiivista joutuessaan kosketuksiin veden kanssa ja muodostaa vetyä. Metallisen litiumin toisena ongelmana on dendriitit, jotka puhkaisevat elektrolytin ja oikosulkevat kennon.

 

[jm82]

Eikö nopea lataus nykyakuilla ja tekniikoilla kuluta akkua merkittävästi "hidaslatausta" enemmän? Autoissa toki ehkä pienempi ongelma, jos tavallisesti lataa hitaammin ja pikalataa vain niillä pitkillä matkoilla kun on pakko. Esim. elektroniikassa pikalataus on kuitenkin jostain syystä tulossa oletusominaisuudeksi, vaikka itse lataisin mieluummin useimmiten "hitaasti" akkua säästäen.

Akun kannalta varmaan parempi ladata hitaasti, vaikka 16A tai 2x16A. Tosiaan niitä pikalatauksia tulisi silti aika harvoin, eikä paljon haittaisi. Ja Teslaa ei saisi ladata aivan täyteenkään, koska akku menee oikeasti aivan täyteen.

Puhelimena Xiaomi redmi note 4, eli vanha ja lataa hitaasti. Tosiaan saisivat keksiä akun, joka kestää vielä vähän paremmin pikalatausta. Varmaan sitten akun jäähdytyskin pitäisi olla hyvä? Siis melko pieni akku ja kumminkin nopealla latauksella.

 

[Antti Alien]

Mua taas lämmittää paljon enemmän ajatus siitä että range on niin suuri ettei tarvii koskaan pysähtyä lataamaan. Tällä tarkotan sitä että auto latautuu aina kun nukut. Toki pitkillä reissuilla varmaan joutuu pysähtymään. Mutta jollain 1000km rangella tuskin koskaan joutuu pysähtymään pitkäksi aikaa latailemaan jos pitää huolen että auto lataa aina kun nukkuu. Toki nopea lataus ihan millasella rangella tahansa on aina merkittävä plussa.

Ajattelen asiaa lähinnä niin, että arkiajoihin kun riittää rangea siten, että yön aikana voi latailla, on sitä riittävästi. Pidemmillä matkoilla joutuu pysähtymään joka tapauksessa, mutta jos pysähdys venyy edes varttiin autoa odotellessa, on se minusta jo liikaa. Olen tyytyväinen sitten, kun pysähtymättä voi ajella poronmiehenkuseman verran ja matkaa pääsee jatkamaan silloin kuin itselleni, eikä autolleni, sopii.

 

[aeinola]

Pohjautuuko nämä spekulaatiosi akkukapasiteetin kasvamisesta 2-3-kertaiseksi tuohon Braga-Goodenough:n julkaisuun? Edellä viittaamassani kritiikissä pidetään tutkimuksen tuloksia suurelta osin epäluotettavina. Onko niitä pystytty toistamaan muualla ja ehkäpä vielä suuremmassa koossa?
The Braga/Goodenough glass battery part 2: of course I'm still skeptical

Braga-Goodenough parin tutkimukset ovat mielestäni potentiaalisimmat seuraavaan teknologiaharppaukseen, muitakin vaihtoehtoja on. Skeptikoita löytyy aina, skeptisyys ei katoa mihinkään kunnes tuote kaupallistetaan. Jos ongelmia ei olisi noita akkuja löytys jo kaupan hyllyltä. Ihan normaalia kehitystä, ongelmat ratkotaan.

Solid-state-akuissa on kai tarkoitus käyttää metallista litiumia toisena elektrodina. Se on hyvin reaktiivista joutuessaan kosketuksiin veden kanssa ja muodostaa vetyä. Metallisen litiumin toisena ongelmana on dendriitit, jotka puhkaisevat elektrolytin ja oikosulkevat kennon.

Riippuu vähän teknisestä toteutuksesta. Braga-Goodenough tiimi käyttää lasia ja esim natriumia elektroidina, vois myös käyttää litiumia.

 

[aeinola]

Ajattelen asiaa lähinnä niin, että arkiajoihin kun riittää rangea siten, että yön aikana voi latailla, on sitä riittävästi. Pidemmillä matkoilla joutuu pysähtymään joka tapauksessa, mutta jos pysähdys venyy edes varttiin autoa odotellessa, on se minusta jo liikaa. Olen tyytyväinen sitten, kun pysähtymättä voi ajella poronmiehenkuseman verran ja matkaa pääsee jatkamaan silloin kuin itselleni, eikä autolleni, sopii.

Suuri range auttaa tähän myös vaikka lataus olisi hidasta. Jos sulla on vaikka se 1000km range ja haluat ajaa jostain syystä vaikka 1200km niin latausta tarvitsee tehdä matkalla vain 200km rangen verran. Jos pysähdyt vaikka 3 kertaa matkalla niin keskimäärin joudut lataamaan vain 70km rangen verran. Tää on se mun pointti pitkässä rangessa. En mä kännykkääkään halua latailla pitkin päivää vaikka se latais minuutissa täyteen. Paljon kivempi et se laite lataa sillon kun en sitä käytä, vaikka lataus olis hitaampaa, kunhan se akkukapasiteetti riittää koko päivän käyttöön ja mielummin paljon ylikin varmuuden vuoksi.

 

[Antti Alien]

Suuri range auttaa tähän myös vaikka lataus olisi hidasta. Jos sulla on vaikka se 1000km range ja haluat ajaa jostain syystä vaikka 1200km niin latausta tarvitsee tehdä matkalla vain 200km rangen verran. Jos pysähdyt vaikka 3 kertaa matkalla niin keskimäärin joudut lataamaan vain 70km rangen verran. Tää on se mun pointti pitkässä rangessa. En mä kännykkääkään halua latailla pitkin päivää vaikka se latais minuutissa täyteen. Paljon kivempi et se laite lataa sillon kun en sitä käytä, vaikka lataus olis hitaampaa, kunhan se akkukapasiteetti riittää koko päivän käyttöön ja mielummin paljon ylikin varmuuden vuoksi.

Jos se 200 km:n edestä lataaminen sujuisi siinä 5 minuutissa, niin toki. Henkilökohtaisesti vaihtaisin kyllä kännykkänikin välittömästi sellaiseen, jonka akku kestäisi vain pari tuntia, jos sen saisi minuutissa täyteen.

Haaveeksi vaan jää, ellei autojen energiankulutuksessa, lämmitys ja jäähdytys mukaanlukien, tapahdu jotain todella mullistavaa. Megawatin tehoilla lataaminen ei ole millään tavalla toteuttamiskelpoinen ajatus. Nestemäisenä toimitettava energia on täysin ylivertaista varastoinnin ja niin suurten kuin pienienkin määrien siirtämisessä.

 

[aeinola]

Jos se 200 km:n edestä lataaminen sujuisi siinä 5 minuutissa, niin toki. Henkilökohtaisesti vaihtaisin kyllä kännykkänikin välittömästi sellaiseen, jonka akku kestäisi vain pari tuntia, jos sen saisi minuutissa täyteen.

Ootko nyt tosissas? Ei kelpaa ellei 200km latausta pysty suorittamaan 5 minuutissa? Eli 100 sekuntia per pysähdys? Melkosia pika pysähdyksiä yli 1000km ajomatkalla.
Ja sori nyt vaan, en sekuntiakaan usko että vaihtasit kännys akkukeston 2 tuntiin vaikka latais sekunnissa sen täyteen. Sen kerran kun oot 3 tuntia jossain missä ei ole sitä latauspaikkaa niin känny on kuollut.

 

[Freeze]

300 km range, alle 40k hinta, riittävästi tilaa ja vielä kun tuohon kyettäisiin puristamaan pieni varakone 10l bensatankilla ettei jää välille elektronien loppuessa ...

 

[dominik]

Ei tätä volvon plugaria ole tainnut täällä vielä olla. Yksi akku paskana, niin kaikki akut vaihtoon ja akkujen hinta 13 000€ +työt

 

[ATomiH]

Ei tätä volvon plugaria ole tainnut täällä vielä olla. Yksi akku paskana, niin kaikki akut vaihtoon ja akkujen hinta 13 000€ +työt

Eikös tämä ole jo pariinkin kertaan ollut, ja sitäkin useammin mainittu.

 

[totalitor]

Täällä myös tuore Miin tilaaja. Toimitus 2021 keväällä.

Meneekö sähkönkulutus lineaarisesti ajonopeuteen verrattuna sähköautossa? Polttomoottoriautossa ei taida mennä, ainakin ykkösellä hitaasti ajaessa tulee aika hurjia hetkellisiä kulutuslukemia.

Tässä nyt mietin sellaista tilannetta kun työmatkani päivässä on 50 km. Voin ajaa sen pikkutietä pitkin ja kun on yötyö niin vastaan ei tule yleensä ketään. Mitä jos sähköautolla pudotan nopeuden niin pieneksi kuin vaan viitsin ajaa niin kasvaako toimintasäde?
Ajan 50 km/h ja toimintasäde on 260 km. Ajan 25 km/h ja toimintasäde on 520 km.

Oikaisenko liikaa jossain kohdassa? Meneekö päättely oikein vai väärin?

 

[jm82]

Ajan 50 km/h ja toimintasäde on 260 km. Ajan 25 km/h ja toimintasäde on 520 km.

Oikaisenko liikaa jossain

Seka-ajoa voisi olla 259 ja pelkkää kaupunkiajoa 359 km. Pitäisi siis etsiä tiedot, että millaista ajoa nuo testit sitten sisältää. Kaupunkiajo varmaan maks 50km/h.

"Toimintamatka yhdistetyllä kaupunki- ja maantieajolla jopa 260 km ja pelkällä kaupunkiajolla jopa 360 km*. *WLTP-mittaustavalla toimintamatka 259 km (yhdistetty kaupunki/maantie) ja 359 km (kaupunki)."

Edit:
Tuossa kaikki testin nopeudet ja niiden keskinopeus.
Average speed without stops, km/h 25.3 44.5 60.7 94.0 53.5
Worldwide Harmonised Light Vehicles Test Procedure - Wikipedia

Eli olisiko kaupunkiajo sitten luultavasti 25.3km/h. Ja kun pysähdyksetkin lasketaan myös mukaan, niin keskinopeus 18.9km/h.

Ja tuo yhdistetty näyttää 46.5km/h pysähdykset mukana.

Maksiminopeus 131.3km/h, Seat Miissä huiput 130km/h.

 

[P.T]

Täällä myös tuore Miin tilaaja. Toimitus 2021 keväällä.

Meneekö sähkönkulutus lineaarisesti ajonopeuteen verrattuna sähköautossa? Polttomoottoriautossa ei taida mennä, ainakin ykkösellä hitaasti ajaessa tulee aika hurjia hetkellisiä kulutuslukemia.

Tässä nyt mietin sellaista tilannetta kun työmatkani päivässä on 50 km. Voin ajaa sen pikkutietä pitkin ja kun on yötyö niin vastaan ei tule yleensä ketään. Mitä jos sähköautolla pudotan nopeuden niin pieneksi kuin vaan viitsin ajaa niin kasvaako toimintasäde?
Ajan 50 km/h ja toimintasäde on 260 km. Ajan 25 km/h ja toimintasäde on 520 km.

Oikaisenko liikaa jossain kohdassa? Meneekö päättely oikein vai väärin?

Tuo taitaa mennä enemmänkin eksponentiaalisesti, mutta varmaan aika lähellä totuutta että 25km/h pääsee yli 500km, jos ei käytä paljon ilmastointia tai lämmitystä. 50km/h menee myös varmasti yli 300km, kun wltp on 260.

 

[Terro]

Tässä Tesla Model S:n toimintamatka vs nopeus graafi. Vaikka hitaassa vauhdissa liikkumiseen vaadittava teho pienenee, niin matka-aika kasvaa. Lopputuloksena toimintamatka lyhelee kun ajetaan liian hiljaa.

Sweetspotti toimintamatkan suhteen sähköautoilla tasanopeudella lienee jossain 50-70km/h välissä. Ja talvella kannattaa ajaa vähän lujempaa kuin kesällä, koska lämmitys syö suht paljon virtaa.

 

[Pakana]

Ei ole puhelimen akku päässyt koskaan nollaan. Tuo on kyllä totta, että nukkumaan mennessä lataus menee 100%. En tiedä olisiko sitä voinut säätää. Valolla kuitenkin ilmoittaa sen 80% ja harvemmin olen hereillä silloin, kun se sitä näyttää. Toki näitä nyt vaihdellaan useammin niin eipä niin väliä.

350tkm. Jos se nyt on 20kWh/100km ja akut 100Kwh. Vähintään 3500 latausta vajaassa 8 vuodessa. Vähintään 1-2 latausta päivittäin. Haiskahtaa paskapuheelle tämän perusteella --> https://batteryuniversity.com/index.php/learn/article/how_to_prolong_lithium_based_batteries Tuollaisilla mielipuolisilla latauskerroilla tuskin olisi saavuttanut noita kilometrejä, kun akut alkaa hiipumaan. Varmaan Teslalta saanut ilmaiseksi auton, että satusetäilee.

Ethän sä nyt voi matematiikkaa kumota vaan oman mielipiteesi tueksi!

Jos kulutus on 20kWh/100km, tarkoittaa se että 100Kwh akku riittää 500km matkalle. Jos teet tuon 500km matkan 3500 kertaa, eli lataussykliä olet ajanut jo 1,75 miljoonaa kilometriä.

Toisinpäin, tuo 350tkm kilometriä tarkoittaa 20kWh/100km kulutuksella 700 lataussykliä.

Jos se 200 km:n edestä lataaminen sujuisi siinä 5 minuutissa, niin toki. Henkilökohtaisesti vaihtaisin kyllä kännykkänikin välittömästi sellaiseen, jonka akku kestäisi vain pari tuntia, jos sen saisi minuutissa täyteen.

No tuo Model3 200kW laturilla ottaa tuon 200km ~10 minuutissa, ei tuossa nyt enää mitenkään älyttömän kaukana olla tuosta sun toivomasta tilanteesta.

 

[Monologi]

Ethän sä nyt voi matematiikkaa kumota vaan oman mielipiteesi tueksi!

Jos kulutus on 20kWh/100km, tarkoittaa se että 100Kwh akku riittää 500km matkalle. Jos teet tuon 500km matkan 3500 kertaa, eli lataussykliä olet ajanut jo 1,75 miljoonaa kilometriä.

Toisinpäin, tuo 350tkm kilometriä tarkoittaa 20kWh/100km kulutuksella 700 lataussykliä.

Hyvä, kun korjasit, kun tuskin olisin älynnyt tuota laskuvirhettä. 700 lataussykliä kuulostaa realistiselta akkujen keston kannalta. Li-ioneissa olen vähimmillään nähnyt, että kestäisivät vain 500 latauskertaa.

 

[Monologi]

Akun kannalta varmaan parempi ladata hitaasti, vaikka 16A tai 2x16A. Tosiaan niitä pikalatauksia tulisi silti aika harvoin, eikä paljon haittaisi. Ja Teslaa ei saisi ladata aivan täyteenkään, koska akku menee oikeasti aivan täyteen.

Puhelimena Xiaomi redmi note 4, eli vanha ja lataa hitaasti. Tosiaan saisivat keksiä akun, joka kestää vielä vähän paremmin pikalatausta. Varmaan sitten akun jäähdytyskin pitäisi olla hyvä? Siis melko pieni akku ja kumminkin nopealla latauksella.

Just kokeilin kuinka hyvin Xiaomi redmi note 4 ottaa virtaa niin jopa melko täytenä 1,3A ja suurempiakin lukemia olen nähnyt vajaampana tuohon noin 4Ah akkuun. Nyt jos miettii Teslan 60kWh akkuja jollain 50kWh pikalaturilla niin on mielestäni melkoista rääkkäämistä. Kuitenkaan ei sieltä välttämättä tule sitä latausvirtaa, jos liian kylmät akut.

60kWh akku vastaa 270Ah ja voltit 375 niin jos sitä lataa 16A niin on kyllä hidasta latausta. Tuleeko sieltä vielä 230 voltista niin virta tippuu siitä 16A vielä alemmaksi 375 voltin akuille muunnoksena.

 

[Monologi]

Tässä Tesla Model S:n toimintamatka vs nopeus graafi. Vaikka hitaassa vauhdissa liikkumiseen vaadittava teho pienenee, niin matka-aika kasvaa. Lopputuloksena toimintamatka lyhelee kun ajetaan liian hiljaa.

Sweetspotti toimintamatkan suhteen sähköautoilla tasanopeudella lienee jossain 50-70km/h välissä. Ja talvella kannattaa ajaa vähän lujempaa kuin kesällä, koska lämmitys syö suht paljon virtaa.

Jos siellä on range mode pois päältä niin sisätiloihin menee 6kW parhaimmillaan ja akkujen lämmitykseen 6kW. Akkujen lämmitys 10 asteeseen asti ja aivan turha ennen sitä laittaa 50kW pikalataukseen, kun heikosti ottaa akut virtaa vastaan.
Range moden päällä ollessa menee sisätiloihin vaan 3kWh.

Kattelin vaan noiden alempien käppyröiden notkahdusta tuossa alle 50f eli alle 10 asteen kohdalla niin siellä on aika varmasti akkujen lämmitys päällä.

edit: kWh-->kW

 

[Pakana]

Just kokeilin kuinka hyvin Xiaomi redmi note 4 ottaa virtaa niin jopa melko täytenä 1,3A ja suurempiakin lukemia olen nähnyt vajaampana tuohon noin 4Ah akkuun. Nyt jos miettii Teslan 60kWh akkuja jollain 50kWh pikalaturilla niin on mielestäni melkoista rääkkäämistä. Kuitenkaan ei sieltä välttämättä tule sitä latausvirtaa, jos liian kylmät akut.

60kWh akku vastaa 270Ah ja voltit 375 niin jos sitä lataa 16A niin on kyllä hidasta latausta. Tuleeko sieltä vielä 230 voltista niin virta tippuu siitä 16A vielä alemmaksi 375 voltin akuille muunnoksena.

Mielestäni on yksinkertaisempaa ajatella tuota latausta puhtaasti kiloWatteina, eikä sotkea noita ampeereja tuohon.