Keskustelua hybridiautoista

Sen verran vielä offtopiccia että jos sulla on 7kw pumppu niin ei sen ottoteho ole niin paljoa. Minulla on 7.5kw pumppu ja olen nähnyt sen ottavan jotain 2kw tehoa täydellä teholla. Monesta pumpusta voi myös estää vastuskäytön.
Sanoinkin että sähkötehostus on kytkemättä. Luotan kuitenkin mitoituksen kohdalla pumpun asentaneen sähköliikkeeseen. Jos oikein muistan niin kyse oli kytkentätehosta. Lämpötehoa tulee toki enempi. Pitäisi varmaan tarkistaa. 3x16A liityntä sille kuitenkin tulee suoraan pääkeskukselta.
 
Maalämpöpumput vaativat usein aika paljon isomman sulakkeen pelkästään sen käynnistyvirran takia. Ottaa kovan virtapiikin kun lähtee käyntiin.
 
viittasin perus yksivaiheiseen schuko rasiaan jota voi käyttää sekä lataamiseen että lämmittämiseen. Näyttäisi että ainakin Leaf ottaa 8A. Hieman haastava löytää valmistajilta tarkempaa infoa. Liekö tarkoituksellista...

EU direktiivi tsjp rajasi 2018 alkaen sähköauton suko-latauksen (se normi ulkorasia) max 8A.

Siksi esim omassa 40 kWh Leafissa auton mukana tuli 8A latauskaapeli, jolla saa siis sen 1,8 kW:n lataustehon ja 8h työpäivän aikana noin 14-15 kWh kuten yllä oli laskettu.

Vanhemmat, kuten oma edellinen 2015 Leaf oli varustettu 10A kaapelilla. Sillähän sitten saa 2,3 kW:n lataustehon ja 8h työpäivän aikana 18,4 kWh energiaa.

Eri juttuja ovat esim itsellä oleva 6 - 10 - 16 A säädettävä voimavirtarasiasta virtansa ottava kaapeli. Tai Type2-kaapeli, joka tuli uuden Leafini mukaan. Edellisessä jouduin ostamaan erikseen.

Aina kun käytetään AC-latausta, käytetään auton sisäistä laturia, joka esim Leafissa on 1-vaiheinen 6,5 kW:n maksimitehoinen. Toisessa ääripäässä on esim Zoen kolmivaiheinen 22 kW.

Lataustehon voi AC-latauksessa rajoittaa:
  1. Latauskaapeli
  2. Auton sisäinen laturi
  3. Joissain autoissa ohjelmallisesti
  4. Type2- tai Type1 -latauslaitteissa latauslaite ja sen kytkentä tai asetukset.
Ymmärrettävästi asiaan vihkiytymättömälle kovin sekavaa kunnes itse joutuu perehtymään.

Tämä just, uusissa Volvo hybrideissäkin tuo "typerä" 8A latausteho kun itellä tossa Bemarissa on vielä aika asiallinen 13A :tup:

Ite uskon itelleni riittävän 11kw lataustehon joskus myöhemmin kun on sähköauton aika. Harvoin kuitenkin autoa käytetään ja ei tarvi olla kuin yhden yön latauksessa niin kyllä jonkun 70Ah akunkin saa täyteen n 8 tunnissa. Myös yksi vuorokausi käyttämättä autoa lainkaan niin 8A:kin riittää jo :) En nää mitenkään pakolliseksi sitä 22kw systeemiä, pikana voi julkisesta latailla jos tulee tiukka paikka =)
 
Itelle piisannu 3,6kW enemmän ku tarpeeks. 12h yön yli ja +40kWh akkuun eli kesällä 200-300km. Talvella sitten 150-200km. Toki jos päivittäin ajaa tuon +200km eikä mahdollisuutta ladata matkalla tai määränpäässä niin hankalaks menis talvella tuolla 1-vaihe&16A:lla. Kesällä omilla ajoilla pari kertaa viikossa piuhan nokkaan kotona kun kauppakeskuksissa ym saa kuitenkin osan ja toistaseks vieläpä ilmaseks.
 
Itelle piisannu 3,6kW enemmän ku tarpeeks. 12h yön yli ja +40kWh akkuun eli kesällä 200-300km. Talvella sitten 150-200km. Toki jos päivittäin ajaa tuon +200km eikä mahdollisuutta ladata matkalla tai määränpäässä niin hankalaks menis talvella tuolla 1-vaihe&16A:lla. Kesällä omilla ajoilla pari kertaa viikossa piuhan nokkaan kotona kun kauppakeskuksissa ym saa kuitenkin osan ja toistaseks vieläpä ilmaseks.

Nimen omaan just näin, mihin sitä paljoo tosta enempää rangea tarviikaan. Toki se 300km vois olla aika jees jos ympäri vuoden pääsis.

Eikä tästä tarvi alottaa nyt taas ja taas ja taas sitä samaa Lapin vallotus offtopiccia :D:lol:
 
Plugareissahan tuo maksimi latausvirta on yleensä aika pieni, koska ei ole mitään erityistä tarvetta tehdä super nopeaa latausta.

Varsinaisissa sähköautoissa AC lataustehon rajoittaa pääsääntöisesti se latausasema, mutta tuokaan ei ole ihan yksiselitteinen, koska siellä kummittelevat myös yksivaihe ja kolmivihelatauksen erot. 11kW latauasemasta ei voi ladata täydellä tehollla autolla jossa on 7,2kW laturi.

Pieneen ~10kW akkuun mitä noissa plugareissa on ei myöskään voi kovin isoja tehoja syöttää. Type2 ei älyä sisällä joten auton laturi pyytää virtaa.

Tämä just, uusissa Volvo hybrideissäkin tuo "typerä" 8A latausteho kun itellä tossa Bemarissa on vielä aika asiallinen 13A :tup:

Ite uskon itelleni riittävän 11kw lataustehon joskus myöhemmin kun on sähköauton aika. Harvoin kuitenkin autoa käytetään ja ei tarvi olla kuin yhden yön latauksessa niin kyllä jonkun 70Ah akunkin saa täyteen n 8 tunnissa. Myös yksi vuorokausi käyttämättä autoa lainkaan niin 8A:kin riittää jo :) En nää mitenkään pakolliseksi sitä 22kw systeemiä, pikana voi julkisesta latailla jos tulee tiukka paikka =)

Mulla hajos tuo auton mukana tullut 12A orkkislaturi ja takuusta tullut antaa vain 8A. Teslan TWC joka on kytketty 11kW (3x16) onneksi antaa tuon 12A myös penarille. Volvo kanssa varmaan ottaa enemmän sisään jos on kunnon laturi?

Tuo 11kW on kyllä varsin riittävä myös Teslalle ja sillä kyllä pitää auton riittävässä tasossa päivittäisessä ajossa. Itsellä säädetty 70% mutta vähempikin riittäisi. Jos olisi tyhjä ja pitäisi akuutisti lähteä kauemmas niin k-latauksen tai C&D:n 50kW lataa nopeasti.
 
Nimen omaan just näin, mihin sitä paljoo tosta enempää rangea tarviikaan. Toki se 300km vois olla aika jees jos ympäri vuoden pääsis.

Eikä tästä tarvi alottaa nyt taas ja taas ja taas sitä samaa Lapin vallotus offtopiccia :D:lol:
Niin onhan tuossa talvellakin +300km myös kotona ladattaessa kunhan ei edellisenä päivänä ole pohjilla samanlaista reissua. PK-seudulla kun vielä asuu, niin joka valtaväylää pitkin löytyy alle 150km päästä seuraava superchargeri niin eipä tuota paljoo tarvii olla akussa varausta jäljellä kun reissuun lähtee.
 
Mulla hajos tuo auton mukana tullut 12A orkkislaturi ja takuusta tullut antaa vain 8A. Teslan TWC joka on kytketty 11kW (3x16) onneksi antaa tuon 12A myös penarille. Volvo kanssa varmaan ottaa enemmän sisään jos on kunnon laturi?

Ai hajos ja sulla oli 12A tehoinen? Mun mielest itel on 13A mut kuitenki. Millee hajos ja minkä ikäne oli? Harmi et 8A tarjotaan tilalle.
Mimmones tuo Tesla laturi on eli saako niitä jostai jokane ostettuu?

Juu kyllähän Volvoo pystyy Webastol tms 3x16A roikal lataa josta tulee täydet 3.7kw eli 16A. Ite varmaa hommaan semmose Telewelli 11kw 3 vaihe roikan ennemmi ku Webaston...
 
Ai hajos ja sulla oli 12A tehoinen? Mun mielest itel on 13A mut kuitenki. Millee hajos ja minkä ikäne oli? Harmi et 8A tarjotaan tilalle.
Mimmones tuo Tesla laturi on eli saako niitä jostai jokane ostettuu?

Juu kyllähän Volvoo pystyy Webastol tms 3x16A roikal lataa josta tulee täydet 3.7kw eli 16A. Ite varmaa hommaan semmose Telewelli 11kw 3 vaihe roikan ennemmi ku Webaston...

Alle vuoden ja meni pimeäksi. Ei reagoinut mihinkään.

En ole varma saako tuota TWC:tä ostettua kaikki kun omalla tilillä sen olen ostanut mutta täällä niitä on: Silver Wall Connector Type2 missä on siis lisänä "Teslanappi" jolla voi avata luukun ja kytkeä vapauttaa latauksen. Toimii myös normaalisti muiden autojen kanssa. Tuo tukee sekä 22 että 11kW asennusta.
 
Onkos tässä seuraavan 6kk aikana tulossa jotain mielenkiintoisia plugareita myyntiin? Lähinnä 50km+ range yhdistettynä tehokkuuteen ja pieniin päästöihin (autoveroon) kiinnostaisi.
 
Tulossa ainakin päivitetty Passat GTE, Skoda Super iV ja Opel Grandland X Hybrid. Olikohan 3-sarjan BMW:stä tulossa myös uusi hybridi.
 
Q5 kiinnostaisi myös kovasti, saa sitten nähdä mikä on todellinen saatavuus mutta koeajoon ajattelin varata heti kun se on mahdollista.
 
Täsä kuussa ja ens kuun aikana bmw hybridien ranget pitenee. Vaikka ei oo 3 sarja juuri kiinnostanu niin nyt se 330e touring ja 63km kantamalla o aika houkutteleva jos ei olis Volvosta kauppoja :tup:
 
viittasin perus yksivaiheiseen schuko rasiaan jota voi käyttää sekä lataamiseen että lämmittämiseen. Näyttäisi että ainakin Leaf ottaa 8A. Hieman haastava löytää valmistajilta tarkempaa infoa. Liekö tarkoituksellista...
Ok. Ainakin Korealaisissa on lähtö/ oletusvirta 13A sukolaturissa, jos et ole auton säädöillä sitä rajoittanut.
 
Paikallislehdessä oli E-Niron koeajo, ja tästä innostuneena tsekkailin vähän sen speksejä netistä. Aika hyvin oli esimerkiksi vetotapa piilotettu KIA:n omilta sivuilta - en sitä löytänyt, mutta teknisten tietojen "sähkömoottori alennusvaihteistolla" tjsp. ilmaisusta päättelen että noita moottoreita on vain yksi, joten se lienee vetää vain toisesta päästä? Harmillisesti myös vetomassat näkyi olevan 0kg jarruin tai ilman, eli sinne meni sekin sitten... (tässä vähän puolivakavissani miettinyt tuon BMW 330e:n vaihtamista johonkin autoon jolla voisi vedellä noin 1500kg kärryä).
 
Mites tuo vetokyky sitten nykyään menee? Ennenhän se oli niin, että jos vetomassaa ei lue rek. otteessa niin se on vajaavetoisessa max auton oma massa ja pakettiautossa/nelivedossa max auton omamassa x1,5?
Eli jos tohon vaan asennuttaa koukun jälkikäteen?

Sen takia mm. Mersun sprinttereitä ostettiin uutena ilman koukkua -> otteessa ei merkintää -> jälkiasenteisella 3500kg koukulla sai vetää lähes 3500kg koska omamassa 2300kg.
 
Nykyisin vetomassat menevät valmistajan määrittelemän mukaan ja jos vetomassaa ei ole ilmoitettu, on se silloin pyöreä nolla.

Esim. edellistä W906 koppaista Sprintteriä ei ole enää saanut tuolla koukkukikkailulla, vaan niitä on tullut tehtaalta 2,0t - 3,5t vetomassoilla.
Vetomassaan on vaikuttanut lähinnä koukun rakenne, 2 tonnin koukku on kiinni lähinnä takapalkissa, mutta 3,5 tonnin koukussa on jo muutama pidempi vahvikepalkki mukana.
Näitä vetomassoja voi sitten tarvittaessa nostaa Vehon kautta tehtaan suosiollisella avustuksella.
 
Mites tuo vetokyky sitten nykyään menee? Ennenhän se oli niin, että jos vetomassaa ei lue rek. otteessa niin se on vajaavetoisessa max auton oma massa ja pakettiautossa/nelivedossa max auton omamassa x1,5?
Eli jos tohon vaan asennuttaa koukun jälkikäteen?
Se menee siten, että vetomassa on nolla. Jos vetomassa on nolla rekisteriotteessa niin silloin sillä ei vedetä laillisesti mitään.
 
Optimalla voi vetää 750kg jarruitta ja 1500kg jarruilla.

Optimassa vähän nakertaa kiinnostavuutta sen sähkölämmittimen puute (3km työmatkatkin menisi sitten kylmänä aikana bensamoottorin tahdittamana). Lisäksi veneen nosto rampilta voi tehdä tiukkaa etuvetoisella. Kuivalla rampilla varmaan nousee, mutta märällä tuskin.
 
Optimassa vähän nakertaa kiinnostavuutta sen sähkölämmittimen puute (3km työmatkatkin menisi sitten kylmänä aikana bensamoottorin tahdittamana). Lisäksi veneen nosto rampilta voi tehdä tiukkaa etuvetoisella. Kuivalla rampilla varmaan nousee, mutta märällä tuskin.

V60 t8 ainakin voi jarrullisena vetää 2000kg. Ei se sit olis vaihtoehto? :)
 
V60 t8 ainakin voi jarrullisena vetää 2000kg. Ei se sit olis vaihtoehto? :)

Emt, jotenkin Volvo ei ole ollut mun juttu vuosiin. Pitäisi varmaan käydä ajamassa noita uusia ja fiilistellä uudelleen. Kyydissä olijana ei ole oikein säväytellyt...
 
Nykyisin vetomassat menevät valmistajan määrittelemän mukaan ja jos vetomassaa ei ole ilmoitettu, on se silloin pyöreä nolla.

Esim. edellistä W906 koppaista Sprintteriä ei ole enää saanut tuolla koukkukikkailulla, vaan niitä on tullut tehtaalta 2,0t - 3,5t vetomassoilla.
Vetomassaan on vaikuttanut lähinnä koukun rakenne, 2 tonnin koukku on kiinni lähinnä takapalkissa, mutta 3,5 tonnin koukussa on jo muutama pidempi vahvikepalkki mukana.
Näitä vetomassoja voi sitten tarvittaessa nostaa Vehon kautta tehtaan suosiollisella avustuksella.

Itseasiassa tuohon vetomassaan vaikuttaa eniten se korirakenne. Eli se auto rakennetaan jo suunnitteluvaiheessa sitä vetokoukkua silmällä pitäen, Sprinterissä on ilmeisesti alustarakenne saatu tehtyä kevyemmäksi sillä että tehdään erimallisia vetokoukkuja. Sprinterissä hommaan on vaikuttanut myös se että auto on suunniteltu myös pohjoisamerikkalaisille truck markkinoille, niiden peräkärryrakenne on ihan erilainen kuin täällä, aisapainot ovat sunnilleen kymmenkertaiset meikäläisiin nähden.

Tuohan on suurin syy siihen miksi moneen sähkö(avusteiseen)autoon ei ole saanut vetokoukkua. ON katsottu että niin pieni osa potentiaalisesta ostajakunnasta on kiinnostunut vetokoukusta, että on päätetty jättää korirakenteesta ne vetokoukun vaatimat vahvikkeet kokonaan pois, jonka takia minkäänlaisen vetokoukun asentaminen ei ole ollut mahdollista. Johonkin malliinhan sai sitten sen vetokoukun fillaritelineelle, mutta varsinainen vetomassa oli 0kg.
 
Totuus taitaa olla jotain 40 km luokkaa, syyskeleistä alkaen 35 km luokkaa kun ei anna ladata akkua aivan täyteen syystä tai toisesta... Tuohon toki tuli kai n. 15 % parannus facelift-malleihin, mutta sellainen on kai vasta XC90:stä saatavilla?

Eikö Volvoon ole juuri tuloillaan upgrade, jossa rangekin parantuu?

Ennen tätä vuosmallia 20 joka vaihtui kesäkuussa niin oli tota 45km rangea, nyt tosiaan se 55km eli olisko se upgtade just näissä? Eikä näitä plugareita ladata ihan täyteen tai ladataan mutta silti on jäljellä ladattavaa mitä ei voi ladata, ihan akun eliniän takia. Taitaa olla myös akun toisessakin päässä sama juttu ettei voi ihan tyhjäksi ajaa

En tiedä mitä netissä on lukenut mutta kyllä ite ainakin tykkäsin 19 mallia ajaa kun keväällä oli se t8 kiertue. Myös diesel mallikin oli hyvä ajettava. Kai se makuasia on ja vähän että mihin on tottunut :)
 
Optimassa vähän nakertaa kiinnostavuutta sen sähkölämmittimen puute (3km työmatkatkin menisi sitten kylmänä aikana bensamoottorin tahdittamana). Lisäksi veneen nosto rampilta voi tehdä tiukkaa etuvetoisella. Kuivalla rampilla varmaan nousee, mutta märällä tuskin.

Itsellä juuri tollanen 3km työmatka Optimalla ja ongelma toivottavasti ratkottu sisätilanlämppärillä. Eli auto ei varmaan ehdi jäähtyä matkalla niin paljoa. Onhan se hurjan tyhmää pitää 2 johdon päässä ja alistua uudehkolla plugarilla tollaseen kikkailuun.


Koukku asiassa oli se huvittavaa kyllä, että B-pilarissa oli tarra ettei autolla saa vetää mitään. Ja rekkarissa on kuitenkin vetomassat ja maahantuojalla asennutin irroitettavan koukun. Voi olla, että valmistajan linjaukset on muuttuneet siitä kun tarra liimattu.
 
Olen ymmärtänyt, että hybridien kohdalla vetokyvyn puute liittyy usein siihen, että niissä peruutus tapahtuu aina pelkällä sähköllä ja kovin kummoista kuormaa ei moni hybridi jaksaisi esim. ylämäkeen tuupata.

Voin olla totaalisen väärässäkin.
 
Itsellä juuri tollanen 3km työmatka Optimalla ja ongelma toivottavasti ratkottu sisätilanlämppärillä. Eli auto ei varmaan ehdi jäähtyä matkalla niin paljoa. Onhan se hurjan tyhmää pitää 2 johdon päässä ja alistua uudehkolla plugarilla tollaseen kikkailuun.
On kyllä hölmöä suunnittelua. Passatissa onnistuu sentään jäähdytys ja lämmitys pelkällä sähköllä (ml. esijäähdytys/-lämmitys). Omassa vielä lisäksi webasto, jota tosin ei voi käyttää ajon aikana. Ainoa pieni typeryys on, että websato ei lämmitä moottoria lainkaan vaan pelkästään sisätiloja.
 
Olen ymmärtänyt, että hybridien kohdalla vetokyvyn puute liittyy usein siihen, että niissä peruutus tapahtuu aina pelkällä sähköllä ja kovin kummoista kuormaa ei moni hybridi jaksaisi esim. ylämäkeen tuupata.
Toyotan hybridit toimii näin, kun niissä ei ole perinteistä vaihteistoa, joten peruutus tehdään vaihtamalla sähkömoottorin pyörimissuuntaa ja polttis kytketään pois. Tästä monelle jäänyt varmaan tämä käsitys. Vetomassoissa tämä näkyy esim. niin, että RAV4 etuveto saa vetää 800kg kärryä maksimissaan, mutta 4wd, jossa on kaksi sähkömoottoria oli voimaakin sähköisesti enemmän saa vetää 1650kg kärryä.

Luulen, että monen muun valmistajan hybridit toimii eri tavalla, kun niissä on monissa tavallinen vaihteistokin.

Monesti se rajoitus tulee kyllä siitäkin, että valmistaja ei ole halunnut tyypittää vetomassoja, kun tuo kärryn kiskominen henkilöautolla ei ole mikään yleismaailmallinen ilmiö. Esim. Toyota Camryllä ei saa vetää mitään, kun se on alunperin suunniteltu jenkkilään ja ei ole Eurooppaankaan tuotaessa tyypitetty koukkua. Tekniikka kuitenkin sama kuin muissakin Toyotoissa.
 
Viimeksi muokattu:
Toyotan hybridit toimii näin, kun niissä ei ole perinteistä vaihteistoa, joten peruutus tehdään vaihtamalla sähkömoottorin pyörimissuuntaa ja polttis kytketään pois. Tästä monelle jäänyt varmaan tämä käsitys. Vetomassoissa tämä näkyy esim. niin, että RAV4 etuveto saa vetää 800kg kärryä maksimissaan, mutta 4wd, jossa on kaksi sähkömoottoria oli voimaakin sähköisesti enemmän saa vetää 1650kg kärryä.

Luulen, että monen muun valmistajan hybridit toimii eri tavalla, kun niissä on monissa tavallinen vaihteistokin.

Monesti se rajoitus tulee kyllä siitäkin, että valmistaja ei ole halunnut tyypittää vetomassoja, kun tuo kärryn kiskominen henkilöautolla ei ole mikään yleismaailmallinen ilmiö. Esim. Toyota Camryllä ei saa vetää mitään, kun se on alunperin suunniteltu jenkkilään ja ei ole eurooppaankaan tuotaessa tyypitetty koukkua. Tekniikka kuitenkin sama kuin muissakin Toyotoissa.

Joo, esim. tuossa nykyisessä 330e:ssä sähkömoottori vetää vaihteiston läpi, eli ihan mekaaninen peruutusvaihde löytyy ja sitä pystyy pyörittämään molemmilla moottoreilla. Olen ymmärtänyt että syy nollamassoihin olisi verotekninen, mutta voi siinä jotain mekaanisiakin aspekteja olla: tuossa siis on kohtuu perinteinen voimalinja, jossa polttomoottori pyörittää automaattilaatikkoa ja vetää takarenkailla. Normaalisti polttomoottorin ja vaihdelaatikon välissä oleva momentinmuunnin on tässä korvattu sähkömoottorilla ja kytkimellä jolla saa polttomoottorin erotettua vaihteistosta. Auton liikkeelle lähettäminen ei siis onnistu polttomoottorilla yhtä smoothisti kuin polttisversiolla, ja auto normaalissa tilassa lähteekin liikkeelle yleensä sähkömoottorilla, ja polttis pyörähtää kaveriksi vasta kun auto on vauhdissa, tai sport-moodissa ollessa samassa tahdissa auton paikaltaan liikahtamisen kanssa. Auton saa kyllä pistettyä liikkeelle niin, että polttis on käynnissä auton ollessa paikallaan, ja niinkin että jarrua vasten pidät autoa paikallaan kaasua painaen kunnes jarrun löysäämällä päästät sen liikkeelle, mutta mietin että silti kärryä ja muuta raskaampaa massaa liikkeelle pistämässä on vain tuon sähkömoottori, ainakin jos liikkeellelähdön tahdotaan tapahtuvan pehmeästi. Sähkömoottorissa on 65kW ja 250Nm, ja se vetää kahdeksanvaihteisen vaihdelaatikon läpi, että luulisi sen kyllä jaksavan perävaununkin kanssa auton saattaa liikkeelle, mutta on se kyllä mahdollista että nämäkin rajoitteet vaikuttavat tuohon koukun saatavuuteen.
 
Olen ymmärtänyt, että hybridien kohdalla vetokyvyn puute liittyy usein siihen, että niissä peruutus tapahtuu aina pelkällä sähköllä ja kovin kummoista kuormaa ei moni hybridi jaksaisi esim. ylämäkeen tuupata.

Voin olla totaalisen väärässäkin.

Mutta 225xe:llä voi pakotetusti pitää bensakone päällä Safe moodissa. Näillä Bemuilla ei silti saa vetää perässään muuta kuin pyörätelinettä :D
 
Itsellä juuri tollanen 3km työmatka Optimalla ja ongelma toivottavasti ratkottu sisätilanlämppärillä. Eli auto ei varmaan ehdi jäähtyä matkalla niin paljoa. Onhan se hurjan tyhmää pitää 2 johdon päässä ja alistua uudehkolla plugarilla tollaseen kikkailuun.
Toi sama vika on myös plugari-Nirossa. Lämmitys vaatisi 2 johtoa?! Siksi meni ei jatkoon.

Mun vaatimukset: Edullinen plugin josta saa ajastimella / etänä lämmöt päälle niin että talvella pääsee lähtemään lämpimällä ja sulalla autolla matkaan. Odottelen uutta Hundain Ionikkia, josko tuosta tulisi auto minulle. Käyttö kun on 90% ajasta työmatka 15km / suunta.

Varsinkin tuo kohta edullinen on kyllä plugareissa tosi vaikea kohta ja hintaero ei-plugari vs plugari on kova. Esim Niro maksaa 7000€ enemmän plugarina. Tolla rahalla saa aika paljon bensaa. Mun tapauksessa jos optimaalisti olisi 0 työmatkabensakulutus plugarilla, niin siitä tuleva säästö on kuitenkin vain 500€ bensarahaa vuodessa vs ei-plugari. (30 km * 226 päivää / 100 * 5 litraa * 1,6€ litra = 542€) kilsoja tulee kyllä about 50% tuo työajon päälle eli noin 15000 vuodessa, jolloin maksimisäästö lienee 1000€ kulmilla. Ei tuosta saa kannattavaa 3v eikä 5v vaihtovälillä millään.
 
Joo, esim. tuossa nykyisessä 330e:ssä sähkömoottori vetää vaihteiston läpi, eli ihan mekaaninen peruutusvaihde löytyy ja sitä pystyy pyörittämään molemmilla moottoreilla. Olen ymmärtänyt että syy nollamassoihin olisi verotekninen, mutta voi siinä jotain mekaanisiakin aspekteja olla: tuossa siis on kohtuu perinteinen voimalinja, jossa polttomoottori pyörittää automaattilaatikkoa ja vetää takarenkailla. Normaalisti polttomoottorin ja vaihdelaatikon välissä oleva momentinmuunnin on tässä korvattu sähkömoottorilla ja kytkimellä jolla saa polttomoottorin erotettua vaihteistosta.

Sähkömoottorissa on 65kW ja 250Nm, ja se vetää kahdeksanvaihteisen vaihdelaatikon läpi, että luulisi sen kyllä jaksavan perävaununkin kanssa auton saattaa liikkeelle, mutta on se kyllä mahdollista että nämäkin rajoitteet vaikuttavat tuohon koukun saatavuuteen.
Käsittääkseni Mercedeksen 350e voimalinja on ihan samalla periaatteella tehty, että polttiksen ja momentinmuunnin laatikon välissä on sähkömoottori + kytkin. GLC 350e saa vetää 2000kg vaunua ja C350e 1600kg, jos en ihan täysin väärin katsonut. Jotenkin tuntuisi, että Bemarissakaan syy ei ole mekaaninen.
 
Käsittääkseni Mercedeksen 350e voimalinja on ihan samalla periaatteella tehty, että polttiksen ja momentinmuunnin laatikon välissä on sähkömoottori + kytkin. GLC 350e saa vetää 2000kg vaunua ja C350e 1600kg, jos en ihan täysin väärin katsonut. Jotenkin tuntuisi, että Bemarissakaan syy ei ole mekaaninen.

Googlella löysin jonkin kuvauksen aiheesta:
The hybrid module of the standard 7-speed automatic transmission 7G-TRONIC PLUS incorporates both the electric motor and an additional clutch between the combustion engine and the electric motor. When driving in all-electric mode, this decouples the combustion engine from the drive train. It also, however, offers the possibility of moving off using the combustion engine but with the performance of a wet start-up clutch. The clutch here is a substitute for the torque converter.

Aika samantapaiselta tuo kuulostaa kuin bemarillakin. Luulen myös ettei syy ole tuossa voimalinjassa...
 
Syy näiden plugarien vetokoukuttomuuteen voi olla myös siinä, että akkupaketti on monessa mallissa sijoitettu takakontin pohjaan, josta myös vetokoukku kiinnittyy auton runkoon, jolloin koukkua varten tarvittavan rakenteen tekeminen ei ole ollut mahdollista / taloudellisesti kannattavaa / turvallista yms.

Itseasiassa tuohon vetomassaan vaikuttaa eniten se korirakenne. Eli se auto rakennetaan jo suunnitteluvaiheessa sitä vetokoukkua silmällä pitäen, Sprinterissä on ilmeisesti alustarakenne saatu tehtyä kevyemmäksi sillä että tehdään erimallisia vetokoukkuja. Sprinterissä hommaan on vaikuttanut myös se että auto on suunniteltu myös pohjoisamerikkalaisille truck markkinoille, niiden peräkärryrakenne on ihan erilainen kuin täällä, aisapainot ovat sunnilleen kymmenkertaiset meikäläisiin nähden.

Lähinnä Sprintterissä muuttuu tuo vetokoukun kiinnityksen tukevuus runkoon ja toki runkopalkkien välinen tuenta sen mukaan, miten paljon autolla saa vetää.
Rungonhan on joka tapauksessa kannettava sallittu hyötykuorma, eli noin 900-1500 kiloa.
Toki tuo kevyempi vetokoukku säästää muutaman kilon lisää hyötykuormalle.
 
Syy näiden plugarien vetokoukuttomuuteen voi olla myös siinä, että akkupaketti on monessa mallissa sijoitettu takakontin pohjaan, josta myös vetokoukku kiinnittyy auton runkoon, jolloin koukkua varten tarvittavan rakenteen tekeminen ei ole ollut mahdollista / taloudellisesti kannattavaa / turvallista yms.

Tähän bemmiin väitetysti menee normaali F30-sarjaan tarkoitettu koukku heittämällä paikalleen, joten tämän auton kohdalla ei liene kyse tuostakaan. Tämä varmasti on totta jonkin muun hybridin kohdalla.
 
Toi sama vika on myös plugari-Nirossa. Lämmitys vaatisi 2 johtoa?! Siksi meni ei jatkoon.

Mun vaatimukset: Edullinen plugin josta saa ajastimella / etänä lämmöt päälle niin että talvella pääsee lähtemään lämpimällä ja sulalla autolla matkaan. Odottelen uutta Hundain Ionikkia, josko tuosta tulisi auto minulle. Käyttö kun on 90% ajasta työmatka 15km / suunta.

Ilmeisesti uutta autoa etsimässä? Outlander taitaa täyttää nuo vaatimuksesi. Uutena kuitenkin hinta karkaa aika korkealle.
 
Teslan X:llä saa vetää kaksi tonnia mutta hintaa on taas aika suolaisesti. GTE Passat sekä V60 T8 on ollut harkinnassa ja täyssähköistä eGolf. Kaikissa vaan on jotain puutetta. Tällä hetkellä tuntuu että käytännöllisin olisi ottaa kaupunkikulkineeksi joku Zoen tai eUP tyyppinen kippo ja pitää Passat siihen käyttöön kun tarttee koko revohka roudata samalla kertaa johonkin. Teslan X vaikuttaa olevan ainoa täyssähkö joka täyttäisi ainoan auton tarpeet, mutta ei kyllä taida insinörtillä saldo riittää :(
 
Tähän bemmiin väitetysti menee normaali F30-sarjaan tarkoitettu koukku heittämällä paikalleen, joten tämän auton kohdalla ei liene kyse tuostakaan. Tämä varmasti on totta jonkin muun hybridin kohdalla.

Vaikka se koukku menisikin paikalleen, niin onko se pelti johon koukun kiinnität riittävästi kiinni siinä muussa korirakenteessa? Se koukun kiinnityspiste on auton suunnittelussa mukana alusta asti, ja jos sen kiinnityspisteen rakennetta on muutettu se ei välttämättä sitä koukkua kestä, vaikka se siihen mekaanisesti pystytäänkin kiinnittämään.
 
Toi sama vika on myös plugari-Nirossa. Lämmitys vaatisi 2 johtoa?! Siksi meni ei jatkoon.

Mun vaatimukset: Edullinen plugin josta saa ajastimella / etänä lämmöt päälle niin että talvella pääsee lähtemään lämpimällä ja sulalla autolla matkaan. Odottelen uutta Hundain Ionikkia, josko tuosta tulisi auto minulle. Käyttö kun on 90% ajasta työmatka 15km / suunta.
Jos se plugarin johdon joutuu kytkemään niin samalla vaivalla musta menee se lämppärinkin johto kiinni autoon. Toki olisi parempi, jos riittäisi yksi johto, mutta kai noihin voi sitten ostaa sen webaston ja hoitaa lämmitys bensalla, jos toinen johto katkaisee kamelin selän. Itsellä ei ole kolmeen talveen ollut minkäänlaista lämmitystä yhdessäkään autossa enkä oikein nytkään näe sille mitään tarvetta.
 
Niin, sitä kakkosauton virkaa meinasinkin
i3 on käytettynäkin tuhottoman hintainen. Leaf ehkä mutta vanhemmat mallit ovat huonossa maineessa eikä sen kaupunkikipon oikeasti tartte kuljettaa kuin max 2 hlö ja kauppa tai harraste kamat. Jälkikasvu on sen ikäistä että kevytajoneuvo sähköisenä olisi yksi vaihtoehto. Ei kyllä mitään käsitystä miten käyttökulut suhteutuvat henkilöautoksi rekisteröityyn vastaavaan ajoneuvoon...

Meillä odotetaan mielenkiinnolla Skodan avausta sähkökippoihin. Puheet ovat olleet kovia.
 
Millä tapaa? Leaf alkaa 15 tonnin hujakoilla ja i3 20 tonnia.

Jos alat tuon sijaan odottelemaan jotain sähkis-Skodaa niin tuskin 30 tonnia riittää... vetokykyisen toki varmaan jollain 60 tonnilla ehkä saiskin, Superb/Kodiaq luokkaa.

Onhan sieltä tulossa uus skoda citigo iv ja seat mii joiden pitäisi olla jossain 20k e luokassa jotka juurikin tuommoisina henkilökuljettimina toimii hyvin.
 
Jos se plugarin johdon joutuu kytkemään niin samalla vaivalla musta menee se lämppärinkin johto kiinni autoon. Toki olisi parempi, jos riittäisi yksi johto, mutta kai noihin voi sitten ostaa sen webaston ja hoitaa lämmitys bensalla, jos toinen johto katkaisee kamelin selän. Itsellä ei ole kolmeen talveen ollut minkäänlaista lämmitystä yhdessäkään autossa enkä oikein nytkään näe sille mitään tarvetta.
Omassa tapauksessa on vain yksi pistorasia, koska sähkötolppa kerrostaloalueella. Ootan vielä kyllä päätöstä, että lämmitystolppa muutetaan lataustolpaksi. Siksi tämä on "kynnyskysymys". Enemmän kyllä se, että maksat 40k€ autosta, jossa ei tällaiset perusasiat pohjoisen käyttäjälle ole kunnossa. Kun talvi taas saapuu, niin johto napsahtaa tolppaan joka ilta, kun aamusta sitten pääsee lämpimällä ja sulalla autolla matkaan. Kun tähän on tottunut, niin ei siitä haluaisi luopua. Niinkuin lämmitettävistä penkeistä, sadetunnistinohjatuista lasinpyyhkijöistä, vakionopeuden säätimestä, bluetooth radiosta, noihin kun tottuu. Jos jotain hyvääkin Nirosta, niin oli kyllä mukava ajaa ja adaptiivinen vakio on kyllä melkein must seuraavassa autossa. Tutulla on tuo ei plugari versio ja on kyllä ollut tyytyväinen siihen.
 
Millä tapaa? Leaf alkaa 15 tonnin hujakoilla ja i3 20 tonnia.
kas Kamux on ilmeisesti alkanut tuomaan Keski-Euroopasta käytettyjä i3:a joissa hinta alkaa olla jo järkevä. Kakkosauton kohdalla lähinnä 10k€ olisi hintaluokka lähempänä kuin 20k€. Uusiin i3 ei enää muuten saa REX varustusta.

Onko foorumilla joku jolla olisi i3 kokemusta? Eteenkin huolto ja renkaiden saatavuus mietityttää.
 
kas Kamux on ilmeisesti alkanut tuomaan Keski-Euroopasta käytettyjä i3:a joissa hinta alkaa olla jo järkevä. Kakkosauton kohdalla lähinnä 10k€ olisi hintaluokka lähempänä kuin 20k€. Uusiin i3 ei enää muuten saa REX varustusta.

Onko foorumilla joku jolla olisi i3 kokemusta? Eteenkin huolto ja renkaiden saatavuus mietityttää.

Kannattaa varmistua että autossa on CCS pikalautaus. Tämähän on lisävaruste.
 
Joo sama yllätti mutkin ja alkoi kovasti kiinnostaa. Ruma kun mikä, mutta...

Jotenki häiriintyneellä tavalla noi on alkanu näyttää ainaki kohtalaiselta....johtuuko siitä että kantama alkais olee itelle riittävä. Lähinnä meinaan noita uusimpia 120Ah vehkeitä joilla menee jo 300km.

Onko toi REX se että on se polttis mukana??

Kannattaa varmistua että autossa on CCS pikalautaus. Tämähän on lisävaruste.

Tuo on totta ja voi ostaja mennä vipuun helposti. Melko pakollinen varuste kuitenkin :) Jostain revikasta luin että 50kw pikalatauksella 10minuuttia ja 50km ajomatkaa :tup:
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 466
Viestejä
4 497 383
Jäsenet
74 211
Uusin jäsen
merts

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom