Keskustelua autotalleista ja autokatoksista

[Juh44]

Sen ammattilaisen tekemän tarkastuksen jälkeen muoville teippaus ja puhallusvillat muovin päälle.
(Kannattaa etsiä se hajun lähde ettei mene villat hukkaan jos tuleekin vedettyä koko tönö maantasalle....)

Ongelma ei vaikuta olevan yläpohjassa ja nyt on se hetki kun olet kiitollinen siitä ettet alkanut alakautta repimään kaikkea pois vaikka sitäkin aktiivisesti koitettiin ehdotella....

 

[j1m2]

Sen ammattilaisen tekemän tarkastuksen jälkeen muoville teippaus ja puhallusvillat muovin päälle.
(Kannattaa etsiä se hajun lähde ettei mene villat hukkaan jos tuleekin vedettyä koko tönö maantasalle....)

Ongelma ei vaikuta olevan yläpohjassa ja nyt on se hetki kun olet kiitollinen siitä ettet alkanut alakautta repimään kaikkea pois vaikka sitäkin aktiivisesti koitettiin ehdotella....

Tuo ratkaisu on ihan normaali nykyään,tuosta vaan puuttuu yläpuolinen eristekerros,sen kun tuohon lisää niin on toimiva paketti.Tuo tallin haju johtuu luultavasti siitä kun siellä ei ole ilma vaihtunut ja paikat on päässeet muhimaan liiasta kosteudesta.Ennen kuin pistäisin läjään niin katsoisin tallin katosta kohdat missä on tummentumia ja tarkistaisin levyn yläpuolen muovia ja villaa aukaisemalla .

 

[Juh44]

Tuo ratkaisu on ihan normaali nykyään,tuosta vaan puuttuu yläpuolinen eristekerros,sen kun tuohon lisää niin on toimiva paketti.Tuo tallin haju johtuu luultavasti siitä kun siellä ei ole ilma vaihtunut ja paikat on päässeet muhimaan liiasta kosteudesta.Ennen kuin pistäisin läjään niin katsoisin tallin katosta kohdat missä on tummentumia ja tarkistaisin levyn yläpuolen muovia ja villaa aukaisemalla .

Niinhän se tässä aiemminkin on sanottu olevan normaali, ainoastaan nuo ullakolla näkyvät ulkoseinien muovit kannattaisi leikellä pois...

Ja niinhän tuossa sanottiin että on alapuolen rumimmilta kohden on availtu ja jos ne näyttää tuolle niin tuskimpa on muuallakaan ongelmia ..

 

[jonesky12345]

Yllättäen oliki töissä Makitan sopivan kokoinen käsisirkkeli, josta en ollut tiennyt joten siitä se ajatus sitten lähti.

Tuo vaikuttaa villojen kunnon perusteella ihan hyvältä eli seuraava steppi on sitten se yläpuolen eristäminen. Kannattaa tuo toki jollain tarkastuttaa, jos sielät nuo tuulensuojalevyt puuttuvat ja muutenkin suunnitelmien vastaisia rakennusratkaisuja. Voi saada sitten tolta myyjältä rahaa vähän takasinpäin. Tuolla alkuperäsissä suunnitelmissa on varmaan villat tuossa yläpohjassa jne, joten olisi sen nyt syytä olettaa rakennetun suunnitelmien mukaan.

Se syy miksi sulla on muovi sisäilman ja eristeen välissä esim kipsilevyn takana tai ohuen eristekerroksen jälkeen on se, että siinä eristeessä lämpötila laskee aikalailla vakiovauhtia kun mennään ulospäin. Esimerkiksi 20 asteen lämpötilaerolla 20cm eristeessä lämpötila laskee asteen per sentti. Okei, panelointi ja kipsilevy vähän vaikuttavat myös osaltaan tuohon, mutta pääasiassa lämpötilanmuutos tapahtuu eristeessä.

Jos sinne eristeeseen pääsee valtoimenaan ilmankosteutta, niin jossain kohtaa sitä eristettä ulospäin mennessä lämpö on niin alhainen, että se vesi kondensoituu hörystä nesteeksi ja siitä tulee ongelmia. Tätä estetään tuolla hörynsululla. Höyrunsulun sisäpuolella voi olla esimerkiksi se 5c m villaa ja tuo ei ole mikään ongelma jos sitä eristettä on muovin ulkopuolellakin riittävästi. Tällöin se viileneminen siinä muovin sisäpuoleisessa eristeessä on niin pientä ettei kondenssia tapahdu.

Nyt kun sulla ei ole ollut ulkopuolella mitään niin se villan muovia vasten oleva pinta on ollut käytännössä ulkolämmössä ja sinne höyrynsulun sisäpuolelle on kondensoitunut vettä joka on sitten villan läpi valunut ja kastellut noi kipsilevyt.

 

[jjasco]

Ennen kuin pistäisin läjään niin katsoisin tallin katosta kohdat missä on tummentumia ja tarkistaisin levyn yläpuolen muovia ja villaa aukaisemalla .

Ja niinhän tuossa sanottiin että on alapuolen rumimmilta kohden on availtu ja jos ne näyttää tuolle niin tuskimpa on muuallakaan ongelmia ..

Kyllä, tuossahan siis on katossakin 2x15mm gyprocit ja levy joka on villaa vasten niin siinä ei näy mitään merkkejä kosteudesta. Mistä siis tulee värimuutos tallinpuolella olevaan levyyn joka on katossa.

Nyt kun sulla ei ole ollut ulkopuolella mitään niin se villan muovia vasten oleva pinta on ollut käytännössä ulkolämmössä ja sinne höyrynsulun sisäpuolelle on kondensoitunut vettä joka on sitten villan läpi valunut ja kastellut noi kipsilevyt.

Mutta eikö niitä kosteuden aiheuttamia jälkiä mitä näkyy tallin puolella katossa olevassa levyssä niin pitäisi näkyä myös yläpohjassa olevassa levyssä? Tuossahan on siis tuplalevytys katossakin. Mitä tuossa kahden levyn välissä tapahtuu, jos yläpuolen levyssä ei jälkiä päällepäin näy, mutta alapuolen levyssä näkyy.

edit..tuplalevytys katossa. Nyt kun kirjoitin tuon niin onkohan sittenkään, koska yhdestä kohtaa levyjen välistä näin talliin sisälle, eikö tuplalevytyksessä pitäisi olla levyt jotenkin limittäin? Täytyypä huomenna tarkistaa tuokin asia vielä. Mutta silti, yläpuolelta ei näy kosteusvauriota, vain alapuolelta.

 

[jonesky12345]

Kyllä, tuossahan siis on katossakin 2x15mm gyprocit ja levy joka on villaa vasten niin siinä ei näy mitään merkkejä kosteudesta. Mistä siis tulee värimuutos tallinpuolella olevaan levyyn joka on katossa.



Mutta eikö niitä kosteuden aiheuttamia jälkiä mitä näkyy tallin puolella katossa olevassa levyssä niin pitäisi näkyä myös yläpohjassa olevassa levyssä? Tuossahan on siis tuplalevytys katossakin. Mitä tuossa kahden levyn välissä tapahtuu, jos yläpuolen levyssä ei jälkiä päällepäin näy, mutta alapuolen levyssä näkyy.

edit..tuplalevytys katossa. Nyt kun kirjoitin tuon niin onkohan sittenkään, koska yhdestä kohtaa levyjen välistä näin talliin sisälle, eikö tuplalevytyksessä pitäisi olla levyt jotenkin limittäin? Täytyypä huomenna tarkistaa tuokin asia vielä. Mutta silti, yläpuolelta ei näy kosteusvauriota, vain alapuolelta.

Ei se välttämättä sieltä yläpuolelta se levy niinkään värjäydy, alapuolella sinne kertyy kaikkea orgaanista ainesta mikä sitten tollasessa vettyneessä pinnassa sit näkyy. Jos villat on asiallisen näköset niin silloin se tunkkanen haju tuskin tulee rakenteista ainakaan niiltä villojen osalta. Yksi mitä tossa tallissa voi olla jos kaikki muukin on tehty päin vittua voi olla esimerkiksi sellanen ettei seinän alajuoksujen alla ole esim kermejä ja sitten maakosteus nousee sinne alajuoksuun ja lahottaa niitä.

Sanoisin, että tossa kannattaa kyllä ehdottomasti käydä ne rakenteet nyt kunnolla läpi ja myös selvittää asia sinne myyjän suuntaan, koska tossa on niin monta epäselvää asiaa ja jos rakennusluvan vastaisesti on selkeästi rakennettu, niin sitten kyseeseen tulee näitä keissejä missä itselleen rakentanut on tehnyt aivan sutta ja sekundaa ja näitä on sitten esim talojen osalta käyty läpi ihan oikeusasteissakin kun on ollut ns salaisia virheitä.

 

[jjasco]

Ei se välttämättä sieltä yläpuolelta se levy niinkään värjäydy, alapuolella sinne kertyy kaikkea orgaanista ainesta mikä sitten tollasessa vettyneessä pinnassa sit näkyy. Jos villat on asiallisen näköset niin silloin se tunkkanen haju tuskin tulee rakenteista ainakaan niiltä villojen osalta. Yksi mitä tossa tallissa voi olla jos kaikki muukin on tehty päin vittua voi olla esimerkiksi sellanen ettei seinän alajuoksujen alla ole esim kermejä ja sitten maakosteus nousee sinne alajuoksuun ja lahottaa niitä.

Sanoisin, että tossa kannattaa kyllä ehdottomasti käydä ne rakenteet nyt kunnolla läpi ja myös selvittää asia sinne myyjän suuntaan, koska tossa on niin monta epäselvää asiaa ja jos rakennusluvan vastaisesti on selkeästi rakennettu, niin sitten kyseeseen tulee näitä keissejä missä itselleen rakentanut on tehnyt aivan sutta ja sekundaa ja näitä on sitten esim talojen osalta käyty läpi ihan oikeusasteissakin kun on ollut ns salaisia virheitä.

No joo ja nyt tuli taas sellaisia termejä kuten alajuoksu ja kermi, ettei mitään hajua niistä , että täytynee soitella ens viikolla sille rakennustarkastajalle ja pyytää käymään. Sille noi on varmaan tutumpia termejä ja kykenee näkemään virheelliset ja riskirakenteet nopeastikin.

edit. nopeasti googlasin niin alajuoksu on ilmeisesti se puu joka asennetaan sokkelin päälle ja siinä välissä sitten pitäisi olla joku kermi eli eriste.

 

[jonesky12345]

No joo ja nyt tuli taas sellaisia termejä kuten alajuoksu ja kermi, ettei mitään hajua niistä , että täytynee soitella ens viikolla sille rakennustarkastajalle ja pyytää käymään. Sille noi on varmaan tutumpia termejä ja kykenee näkemään virheelliset ja riskirakenteet nopeastikin.

edit. nopeasti googlasin niin alajuoksu on ilmeisesti se puu joka asennetaan sokkelin päälle ja siinä välissä sitten pitäisi olla joku kermi eli eriste.

Juu juurikin näin. Betoniperustus erotetaan puusta kermillä eli bitumisella kaistalla. Siten kosteus ei siirry betonista puuhun koska betonissa kosteus kulkee kuitenkin tehokkasti.

Tossa on sen verran ranetusta, että voi olla kaikenlaista.

 

[Kvarkki]

Se erotuskaista voi olla myös jotain solukumia. Oleellista, että sokkelin päällä olevan vaakapuun ja sokkelin välissä on jotain prisman muovikassia parempaa kosteusestettä.

 

[Kitosh]

Autotallissa tai sen yhteydessä olevassa lämpimässä varastossa on muurahaisongelma, ulkopuolelta näyttää tältä ja tuossa kohtaa pyörii muurahaisia, mutta sisäpuolella sitten seinää pitkin menee sitten enemmänkin. Oletettavasti pesä on rakenteissa, mutta tarviiko tuohon nyt sisäpuolelta alkaa gyproccia irrottelemaan vai mikä on riittävä menetelmä muurahaisten karkottamiseksi lopullisesti?

Omituisen näköinen rakenne. Ulkovuoraus ei ylety alaohjauspuun alapuolelle eikä suojaa sitä sateelta, niin on päätetty pinnottaa sokkelia alaohjauspuun päälle? Kermistä ei näy merkkejä ainakaan tässä kuvassa. Sokkeli kostuu, niin maali irtonnut pinnasta? Rakennusvirheitä mahdollisesti rakennuttajan sekä edellisen omistajan toimesta.
Kuka on rakentanut itse asuintalon? Ei kai siellä ole samaa edessä

 

[jonesky12345]

Omituisen näköinen rakenne. Ulkovuoraus ei ylety alaohjauspuun alapuolelle eikä suojaa sitä sateelta, niin on päätetty pinnottaa sokkelia alaohjauspuun päälle? Kermistä ei näy merkkejä ainakaan tässä kuvassa. Sokkeli kostuu, niin maali irtonnut pinnasta? Rakennusvirheitä mahdollisesti rakennuttajan sekä edellisen omistajan toimesta.
Kuka on rakentanut itse asuintalon? Ei kai siellä ole samaa edessä

Spekuloinkin tossa eilen tätä autotallicasea seuranneena, tästä tallicasesta ja mahdollisista rakennusvirheistä ja tämä kuva olikin mennyt täysin ohi. Tuosta ei kyllä varmuudella pysty kermin puutosta toteamaan, mutta kieltämättä sitä ei näkyisi siellä olevan eikä se nyt super tehokkaasti toimisikaan kun on vedetty kuitenkin rappaukset sinne alajuoksun kylkeen niin sieltä se kosteus kätevästi siirtyy etenkin kun ei tuo ulkoverhouskaan tarjoa suojaa...

Toivotaan että @jjasco saa homman rullaamaan ja kartoitettua virheet jonkun tarkastajan kanssa. Kermien puuttuminen olisi varmasti se haastavin ongelma jonka kanssa joutuu tuollasella tallilla elämään riskin kanssa, mutta muutenhan tossa selviää muutamilla (alle 10) tonneilla vaikka haluaisi käydä läpi perusteellisemminkin ton kokonaisuuden, koska sillä rahalla tohon about uusii tuulensuojalevyt ja tekee ulkoverhouksen kunnolla.

 

[Kvarkki]

Tuo betonin ja alajuoksun yhdistäminen on kyllä hasardi ratkaisu. Mulla oli saunamökissä koko juoksu kadonnut metrien matkalta, kun perinteisen saunan valettu lattia oli nostettu juoksua vasten. Tässä uudemmassa ehkä kapillaaarikatkot löytyvät eli maakosteus ei pääse ihan samoin jylläämään.

 

[jjasco]

Tuosta kivijalan rappauksesta, niin siihen tuo rakennustarkastaja sanoi taannoin, että kannattaa kopsutella pois se koska se on lähinnä ulkonäöllinen juttu tuossa ja sitten kivijalkaan maali. Mitä siellä rappauksen alla sitten on, muuta kuin, että alajuoksu paistaa. Onkohan siihen mahdollista tehdä jotain viritystä suojaksi. Naulata esim. lankkua koko matkalle ulkoverhouksen jatkeeksi? Jokatapauksessa kermiä en itsekään löydä tuosta kohdasta, mutta ymmärtääkseni tämä on ollut ennen rakennuslupaa 2005-2016 autokatos tai joku vaiheessa oleva tekele ja tähän viittaisi se, että tuossa on tosiaan runko maalattu talon värillä eli samalla kun tuo ulkolaudoitus ja ulkolaudoitus on rungossa kiinni. Mutta tuo kermi on varmaan kuitenkin laitettava vaikka olisi pelkkä kylmä katos.

Rakennuslupa on sitten vaadittu kaupanehtona 2016 kun seuraava omistajaa varten, jolloin oletettavasti talli on saatettu loppuun ja tähän pisteeseen, koska rakennuspiirustukset on vuodelta 2016. En muista varmaksi miloin tuo sähköauton latauspiste on talliin laitettu, mutta silloin oletettavasti tehty myös jotain koska kaikki tallin sähköt on pinnassa ja suht tuoreen näköisiä.

Talon siis on rakentanut kunnan rakennustarkastaja, joten talon osalta en liiemmälti usko rakennusvirheisiin ja talo sitten lopulta mennyt myyntiin sairastapauksen takia. Talossa on kyllä ilmaraot yms ja talo on rakennustarkastettu, ylä- ja alapohjat terveet jne.

Jotenkin olen ollut sitä mieltä, että ulkovuorauksen uusiminen tuossa autotallissa on edessä varsinkin, jos tuonne sen tuuletusraon haluaa.

Mutta jospa ens viikolla sais asiaa eteenpäin.

 

[jonesky12345]

Tuosta kivijalan rappauksesta, niin siihen tuo rakennustarkastaja sanoi taannoin, että kannattaa kopsutella pois se koska se on lähinnä ulkonäöllinen juttu tuossa ja sitten kivijalkaan maali. Mitä siellä rappauksen alla sitten on, muuta kuin, että alajuoksu paistaa. Onkohan siihen mahdollista tehdä jotain viritystä suojaksi. Naulata esim. lankkua koko matkalle ulkoverhouksen jatkeeksi? Jokatapauksessa kermiä en itsekään löydä tuosta kohdasta, mutta ymmärtääkseni tämä on ollut ennen rakennuslupaa 2005-2016 autokatos tai joku vaiheessa oleva tekele ja tähän viittaisi se, että tuossa on tosiaan runko maalattu talon värillä eli samalla kun tuo ulkolaudoitus ja ulkolaudoitus on rungossa kiinni. Mutta tuo kermi on varmaan kuitenkin laitettava vaikka olisi pelkkä kylmä katos.

Rakennuslupa on sitten vaadittu kaupanehtona 2016 kun seuraava omistajaa varten, jolloin oletettavasti talli on saatettu loppuun ja tähän pisteeseen, koska rakennuspiirustukset on vuodelta 2016. En muista varmaksi miloin tuo sähköauton latauspiste on talliin laitettu, mutta silloin oletettavasti tehty myös jotain koska kaikki tallin sähköt on pinnassa ja suht tuoreen näköisiä.

Talon siis on rakentanut kunnan rakennustarkastaja, joten talon osalta en liiemmälti usko rakennusvirheisiin ja talo sitten lopulta mennyt myyntiin sairastapauksen takia. Talossa on kyllä ilmaraot yms ja talo on rakennustarkastettu, ylä- ja alapohjat terveet jne.

Jotenkin olen ollut sitä mieltä, että ulkovuorauksen uusiminen tuossa autotallissa on edessä varsinkin, jos tuonne sen tuuletusraon haluaa.

Mutta jospa ens viikolla sais asiaa eteenpäin.

Ei sillä rappauksella tuossa varsinaisesti muuta kuin ulkonäöllistä virkaa ole. En usko, että mikään viistosade tms alajuoksua satunnaisesti kasteleva nyt on mikään ykkösprioriteetti tossa keississä, vaan käy sen nyt vaan kunnolla läpi ja ottaa vaikka jonkun ulkopuolisen kuntotarkastajan, joka tekee tutkimukset niin perusteellisesti, että käy availemassa tarvittavat rakenteet ja analysoi tilanteen, jos itselläsi ei ole nettifoorumia parempaa lähdettä.

Kermi tai muu kosteuskatko tuolla sokkelin päällä pitäisi olla katoskäytössäkin, koska se muuten pikkuhiljaa lahottaa sitä puuta suoraan betonissa/harkossa kiinni mitä ikinä se sokkeli onkaan. En pitäisi tota nyt rakennuksen käyttöturvallisuuden kannalta kuitenkaan ykkösjuttuna ja tuon fiksaaminen vaatii käytännössä uudet alajuoksut eli seinän vaiheittaisen purkamisen runkotolppien osalta eli antaisin itse ehkä tuon olla ja joskus myydessä sitten kertoo vaan reilusti puutteet , kun varsinaisesta asuintilasta ei ole kyse.

 

[Reivn]

Tuosta kivijalan rappauksesta, niin siihen tuo rakennustarkastaja sanoi taannoin, että kannattaa kopsutella pois se koska se on lähinnä ulkonäöllinen juttu tuossa ja sitten kivijalkaan maali. Mitä siellä rappauksen alla sitten on, muuta kuin, että alajuoksu paistaa. Onkohan siihen mahdollista tehdä jotain viritystä suojaksi. Naulata esim. lankkua koko matkalle ulkoverhouksen jatkeeksi? Jokatapauksessa kermiä en itsekään löydä tuosta kohdasta, mutta ymmärtääkseni tämä on ollut ennen rakennuslupaa 2005-2016 autokatos tai joku vaiheessa oleva tekele ja tähän viittaisi se, että tuossa on tosiaan runko maalattu talon värillä eli samalla kun tuo ulkolaudoitus ja ulkolaudoitus on rungossa kiinni. Mutta tuo kermi on varmaan kuitenkin laitettava vaikka olisi pelkkä kylmä katos.

Rakennuslupa on sitten vaadittu kaupanehtona 2016 kun seuraava omistajaa varten, jolloin oletettavasti talli on saatettu loppuun ja tähän pisteeseen, koska rakennuspiirustukset on vuodelta 2016. En muista varmaksi miloin tuo sähköauton latauspiste on talliin laitettu, mutta silloin oletettavasti tehty myös jotain koska kaikki tallin sähköt on pinnassa ja suht tuoreen näköisiä.

Talon siis on rakentanut kunnan rakennustarkastaja, joten talon osalta en liiemmälti usko rakennusvirheisiin ja talo sitten lopulta mennyt myyntiin sairastapauksen takia. Talossa on kyllä ilmaraot yms ja talo on rakennustarkastettu, ylä- ja alapohjat terveet jne.

Jotenkin olen ollut sitä mieltä, että ulkovuorauksen uusiminen tuossa autotallissa on edessä varsinkin, jos tuonne sen tuuletusraon haluaa.

Mutta jospa ens viikolla sais asiaa eteenpäin.

Tuo alajuoksun päälle ulottuva rappaus EI ole pelkkä ulkonäöllinen juttu. Rappaus kun kostuu, niin se kosteus nousee niin ylös kuin pääsee, eli rappauksen yläreunaan, ja mihin se siitä siirtyy? No siihen alajuoksuun tietysti. Tässä on vielä todella matala tuo sokkeliosuus sepelin ja alajuoksun välissä, näyttäis kuvasta pelkästään yhdeltä harkolta eli 20cm(?). Nykysuositus on, että puuosat pitäs olla aivan minimissään sen 30cm vierustäyttöjä ylempänä.

Jossain kuvassa sisäpuolelta otettuna olin näkevinäni, että alajuoksun alle livahti muovia. Se ei sinänsä ole virallinen tuossa, mutta estää se pahimman kosteuden nousemisen alhaalta alajuoksuun. Ellei tuo rappaus ois siis tuossa, jonka kautta se kosteus kyllä siirtyy sivukautta siihen vaikka siellä ois mikä bitumi tai solukumieriste...

 

[Raaka]

Mietinnässä olisi valjastaa autotallin vesikiertoinen lattialämmitys käyttöön. Entinen omistaja on putket vetänyt lattiaan mutta päätynyt sitten asentamaan 20 vanhan mitsun ilpin. ( Talli n.5v vanha)

Tällä hetkellä mennään ilpillä ja -20 ja kovimmilla pakkasilla sähköpattereilla kun ilpistä loppuu hönkä. Nyt kuumottelisi jos saisi koville pakkasille myös lämpöä varattua lattiaan.

Villeissä ajatuksissa on pyörinyt auton dieselwepastosta aina sähköjäspiin. Talossa on maalämpö, mutta putkivetoa talliin tulisi 30m ja ei riitä mlp-pumpussa teho enää jos lyödään 50m2 talli kylkeen.

Onko täällä päädytty mihinkä ratkaisuihin lattialämmitysten suhteen

Tallissa tulee pidettyä autoa ja joskus jotain puuhasteltua. Pääsääntöisesti tulee lämpötila pidettyä siinä +10-15

I

 

[jonesky12345]

Mietinnässä olisi valjastaa autotallin vesikiertoinen lattialämmitys käyttöön. Entinen omistaja on putket vetänyt lattiaan mutta päätynyt sitten asentamaan 20 vanhan mitsun ilpin. ( Talli n.5v vanha)

Tällä hetkellä mennään ilpillä ja -20 ja kovimmilla pakkasilla sähköpattereilla kun ilpistä loppuu hönkä. Nyt kuumottelisi jos saisi koville pakkasille myös lämpöä varattua lattiaan.

Villeissä ajatuksissa on pyörinyt auton dieselwepastosta aina sähköjäspiin. Talossa on maalämpö, mutta putkivetoa talliin tulisi 30m ja ei riitä mlp-pumpussa teho enää jos lyödään 50m2 talli kylkeen.

Onko täällä päädytty mihinkä ratkaisuihin lattialämmitysten suhteen

Tallissa tulee pidettyä autoa ja joskus jotain puuhasteltua. Pääsääntöisesti tulee lämpötila pidettyä siinä +10-15

I

Mites ois vaan uus ilppi? Itellä 35 neliöisessä tallissa pumppu 8 asteen ylläpitolämmöillä eikä oo jäätymisongelmaa noinkaan pienillä sisälämmöillä. Lähinnä sellanen tulee tossa mieleen, että uus ilppi minkä ei ton kokosessa rakennuksessa tarvi olla mikään markkinoiden tehokkain, säästää kyllä sitten energiakuluissa ja jonkinlainen alkuinvestointi tohon vesikiertoseen lattialämpöön liitty plus syö vielä vesivaraajan osalta tilaa.

Toki jos arvostaa lämpimiä lattioita puuhastellessa, niin siihen tuo kyllä auttaa, että lämpö tulee lattiasta. Siihen varaako se lattia varsinaisesti lämpöä niin hyvin, että esim jostain pörssisähköohjauksesta olisi hyötyä on vaikea sanoa.

 

[taski]

Samaa ehdottaisin, mulla 67 neliön talli ja pelkällä ilpillä lämpiää ihan pelkällä ylläpitolämmöllä kovimmillakin pakkasilla.
Jotain häikkää eristeissä tai ilpissä jos ei ilppi jaksa lämmittää, ellei se nyt ole joku 300 neliön halli.

 

[Raaka]

Samaa ehdottaisin, mulla 67 neliön talli ja pelkällä ilpillä lämpiää ihan pelkällä ylläpitolämmöllä kovimmillakin pakkasilla.
Jotain häikkää eristeissä tai ilpissä jos ei ilppi jaksa lämmittää, ellei se nyt ole joku 300 neliön halli.

-20 ja kovemmissa pakkasissa ei enää ilpistä tulee pihaustakaan ulos vaan sulattelee itseänsä jatkuvasti. Tai no tuleehan sieltä aina pieni sykli lämmitystä ja sitten taas sulattelee pitkän tovin.

Ilpin uusinta on se helpoin ratkaisu ja sekin tulossa, mutta tällä hetkellä mielenkiinnon kohteena on lattialämmityksen lisääminen tai oikeastaan sen ratkaisun pohtiminen, koska jotain puuhasteltavaa on mukava keksiä ja lämpimät lattiathan ne houkuttelisi.

 

[taski]

Ei minulla kyllä ilpit sulattele jatkuvasti -20 lämmöilläkään. 3x Panasonic talossa ja käytännössä muuta lämmitystä en kertaakaan 5 vuoden aikana ole tarvinnut.

 

[kuoris]

Neliöt eivät oikein kerro lämmitettävästä tilasta hyvin, pitäisi huomioida korkeus ja puhua tilavuudesta kuutioina.

Itse virittelin wifi/irda boksin kun ilpissä ei ole etäohjausta. Kätevä laite:

Nedis Wifi-yleiskaukosäädin IR-laitteille 25,99

Nedis Wifi-yleiskaukosäätimen avulla voit ohjata televisioita tai infrapunakomennolla toimivaa ilmastointilaitetta sovelluksen kautta. Voit ohjata laitteitasi missä tahansa oletkin, eikä sinun enää tarvitse käyttää aikaa kauko-ohjaimen etsimiseen.

www.verkkokauppa.com

Jostain Temusta saanee tuollaisen myös 1/4 hinnalla..

 

[Raaka]

Ei minulla kyllä ilpit sulattele jatkuvasti -20 lämmöilläkään. 3x Panasonic talossa ja käytännössä muuta lämmitystä en kertaakaan 5 vuoden aikana ole tarvinnut.

Minun autotallin mitsunpumppu sulattelee.
Talossa oleva panasonic taas ei. Toki pana on suht uusi ja autotallin mitsu se 20v vanha. Toki varmaan alkaa jo näkyä ikä ja varmaan edellisen omistajan huono huolto.

En nyt ihan ymmärtänyt viestisi pointtia muutenkaan. Tietenkin jos tarkoitus oli vaan omia pumppuja nostaa esiin niin sitten.

Kuten kerroin ilpin uusiminen on helpoin tie, mutta kun kiinnostus oli nyt lattialämmityksessä ja sen hyödyntämisessä.

 

[stabbulamus]

Jos itse olisin tuossa tilanteessa niin hommaisin torista öljylämmityspaketin. Noita on runsaasti tarjolla niin kustannuskin sen mukainen.

 

[Raaka]

Jos itse olisin tuossa tilanteessa niin hommaisin torista öljylämmityspaketin. Noita on runsaasti tarjolla niin kustannuskin sen mukainen.

Pitääpäs kurkata

 

[taski]

Minun autotallin mitsunpumppu sulattelee.
Talossa oleva panasonic taas ei. Toki pana on suht uusi ja autotallin mitsu se 20v vanha. Toki varmaan alkaa jo näkyä ikä ja varmaan edellisen omistajan huono huolto.

En nyt ihan ymmärtänyt viestisi pointtia muutenkaan. Tietenkin jos tarkoitus oli vaan omia pumppuja nostaa esiin niin sitten.

Kuten kerroin ilpin uusiminen on helpoin tie, mutta kun kiinnostus oli nyt lattialämmityksessä ja sen hyödyntämisessä.

Pointti oli enemmänkin se että kannattaa miettiä kahteen kertaan se kiinnostuksen kohde.
Mutta saahan sinne totta kai lattialämmityksenkin laittaa. Kunhan kerroin mielipiteeni miten itse asian näkisin.

Tietenkin jos tarkoitus oli vaan omia pumppuja nostaa esiin niin sitten.

Jaa niin että Pumppuflexausta

 

[Juh44]

Mietinnässä olisi valjastaa autotallin vesikiertoinen lattialämmitys käyttöön. Entinen omistaja on putket vetänyt lattiaan mutta päätynyt sitten asentamaan 20 vanhan mitsun ilpin. ( Talli n.5v vanha)

Tällä hetkellä mennään ilpillä ja -20 ja kovimmilla pakkasilla sähköpattereilla kun ilpistä loppuu hönkä. Nyt kuumottelisi jos saisi koville pakkasille myös lämpöä varattua lattiaan.

Villeissä ajatuksissa on pyörinyt auton dieselwepastosta aina sähköjäspiin. Talossa on maalämpö, mutta putkivetoa talliin tulisi 30m ja ei riitä mlp-pumpussa teho enää jos lyödään 50m2 talli kylkeen.

Onko täällä päädytty mihinkä ratkaisuihin lattialämmitysten suhteen

Tallissa tulee pidettyä autoa ja joskus jotain puuhasteltua. Pääsääntöisesti tulee lämpötila pidettyä siinä +10-15

I

Miten olisi monoblock vilppi? Alle kahdentonninkin näkyy saavan ja onhan se lattialämmitys aina lattialämmitys...

 

[jjasco]

Kerran ei yläpohjasta löytynyt isompaa ongelmapesäkettä kuin, että puhallusvilla puuttuu. Ja olenko oikeassa, jos ja kun puhallusvilla lisätään niin katon rajaan pitää laittaa jotain tuulenohjauspaperia?

Mutta tosiaan nyt kun kävin vielä tänään tuolla yläpohjassa ihmettelemässä ja tarkastamassa teippauksiani niin eilen kun satoi ja satoi koko yön niin eipä sekään ollut aiheuttanut tuolla mitään sellaista joka olisi pistänyt merkille.

Eli avataan sitten lattianrajasta tallia ja tuosta seinustalta joka on pahin tuossa tallissa, eli alue jossa edellinen omistaja on säilyttänyt myös polttopuuta auton säilömisen lisäksi. Kaikki gyproc-ruuvit niin umpiruosteessa, että repimällä paikat auki ja melko paperia tuo levykin oli. Muutoin kaikki puut tuolla vaikuttaa terveiltä, ainut on tuo yks kohta joka näkyy kuvissa, että kosteutta on ollut ainakin jossain vaiheessa. Ei haju lisääntynyt vaikka tuon avasi ja eikä tunnu märältä.

Eipä sillä, saa ainakin YHDEN gyproc-levyn käydä ostamassa, että saa väsättyä uudet levyt tuohon kivijalkaan. Ja kyllä, alajuoksun ja leca-harkon välissä on bitumikaistaleet!

Jatketaan.

Ja yks piirustuksissa pitäis katossa olla 2x 15mm gyproc, mutta eipä siellä ole ku yksi kerros levyä. Joten, luulis, että alapuolen läiskät näkyisi myös yläpuolella????

 

[Nik97]

En ole kyllä missään nähnyt koskaan että sokkeli peitettäisiin höyrynsulkumuovilla...

 

[kajakkivajakki]

Kerran ei yläpohjasta löytynyt isompaa ongelmapesäkettä kuin, että puhallusvilla puuttuu. Ja olenko oikeassa, jos ja kun puhallusvilla lisätään niin katon rajaan pitää laittaa jotain tuulenohjauspaperia?

Mutta tosiaan nyt kun kävin vielä tänään tuolla yläpohjassa ihmettelemässä ja tarkastamassa teippauksiani niin eilen kun satoi ja satoi koko yön niin eipä sekään ollut aiheuttanut tuolla mitään sellaista joka olisi pistänyt merkille.

Eli avataan sitten lattianrajasta tallia ja tuosta seinustalta joka on pahin tuossa tallissa, eli alue jossa edellinen omistaja on säilyttänyt myös polttopuuta auton säilömisen lisäksi. Kaikki gyproc-ruuvit niin umpiruosteessa, että repimällä paikat auki ja melko paperia tuo levykin oli. Muutoin kaikki puut tuolla vaikuttaa terveiltä, ainut on tuo yks kohta joka näkyy kuvissa, että kosteutta on ollut ainakin jossain vaiheessa. Ei haju lisääntynyt vaikka tuon avasi ja eikä tunnu märältä.

Eipä sillä, saa ainakin YHDEN gyproc-levyn käydä ostamassa, että saa väsättyä uudet levyt tuohon kivijalkaan. Ja kyllä, alajuoksun ja leca-harkon välissä on bitumikaistaleet!

Jatketaan.

Ja yks piirustuksissa pitäis katossa olla 2x 15mm gyproc, mutta eipä siellä ole ku yksi kerros levyä. Joten, luulis, että alapuolen läiskät näkyisi myös yläpuolella????

Sinne seinustalle myydään valmiita pahvisia tuulenohjaimia, jotka on leikattu ja muotoiltu vakio kattotuolijaolle oikean kokoon. Niiden ainoa tarkoitus on ohjata räystäältä tuleva ilmavirtaus niin ylhäälle, että se ilmavirta ei siirtelisi puhallusvilloja. Jotkut nohevat ovat vain halkaistun aluskatemuovin nitojalla naksutelleen yläpaarteen alapintaan suorittamaan samaa työtä.

Ja kuten jo aiemmin sanoinkin niin ite purkaisin tuon "oksennuksen" harkon ympäriltä pois kokonaan ja jättäisin harkon sellaisenaan näkyviin.

Olin kyllä ihan varma, että noissa läikkien kohdalla olisi siellä yläpinnassakin näkynyt jälkiä/mustumaa, mutta ei näin sitten ollutkaan :O

 

[jjasco]

Sinne seinustalle myydään valmiita pahvisia tuulenohjaimia, jotka on leikattu ja muotoiltu vakio kattotuolijaolle oikean kokoon. Niiden ainoa tarkoitus on ohjata räystäältä tuleva ilmavirtaus niin ylhäälle, että se ilmavirta ei siirtelisi puhallusvilloja. Jotkut nohevat ovat vain halkaistun aluskatemuovin nitojalla naksutelleen yläpaarteen alapintaan suorittamaan samaa työtä.

Ja kuten jo aiemmin sanoinkin niin ite purkaisin tuon "oksennuksen" harkon ympäriltä pois kokonaan ja jättäisin harkon sellaisenaan näkyviin.

Olin kyllä ihan varma, että noissa läikkien kohdalla olisi siellä yläpinnassakin näkynyt jälkiä/mustumaa, mutta ei näin sitten ollutkaan :O

No katsotaan miten tuon kans edetään kunhan saan rakennustarkastajan paikalle. Mutta mites jos tuon sokkelin vuorauksen purkaa, leikkaa muovit auki niin miten sen kans sitten jatkossa eletään? Annetaan olla? Entä jos tallia sattuu talven aikana satunaisesti lämmittämään, tai, että jos tulevaisuudessa haluaisi pitää esimerkiksi jotain peruslämpöä tallissa ilpillä? Toki vahva veikkaus, että tuossa tulee olemaan jossain kohtaa tulevaisuudessa ulkovuorauksen purku, tuulesuojalevyjen laitto ja ilmaraot.

 

[kajakkivajakki]

No katsotaan miten tuon kans edetään kunhan saan rakennustarkastajan paikalle. Mutta mites jos tuon sokkelin vuorauksen purkaa, leikkaa muovit auki niin miten sen kans sitten jatkossa eletään? Annetaan olla? Entä jos tallia sattuu talven aikana satunaisesti lämmittämään, tai, että jos tulevaisuudessa haluaisi pitää esimerkiksi jotain peruslämpöä tallissa ilpillä? Toki vahva veikkaus, että tuossa tulee olemaan jossain kohtaa tulevaisuudessa ulkovuorauksen purku, tuulesuojalevyjen laitto ja ilmaraot.

Lecaharkko itsessään on eristekyvyltään huomattavasti betonia parempi eli toimii itsessään lämmöneristeenä. Sitä ei myöskään palosyistä tarvi vuorata kipsillä vaan tuote itessään on palamaton. Eli muovien poiston jälkeen ihan paljaalle vaan näkösälle. Jos nyt välttämäti haluaa sen ulkonäköä parantaa niin oikaisulaasti päälle.

 

[jjasco]

Noniin, rakennustarkastaja kävi ja mittaili paikkoja ja suurin ongelma kosteus, ilmanvaihdon puute ja se, että tallissa ei ole pidetty lämmitystä. Sanoi, että on vielä korjattavissa.

Lattialaatta on siis märkä mitä lähemmäs tallinovea tullaan, seinän gyprocit kosteita, en muista enää arvoja mitä kertoi, mutta jossain kohtaa seiniä ei edes mittarin asteikot riittäneet, raportti tulee ens viikolla. Ihmetteli myös sokkelin muoveja, tai enemmänkin sitä, että miksi se on suljettu sillä lankulla joka nyt mätänee. Tuollahan on siis likipitäen kaikki gyproc-ruuvit ruosteessa. Katon läiskät tulleet kosteudesta joka tallissa vallitsee. Yläpohja on hänen mielestään niin valmis, että ei puutu ku puhallusvilla eli sinne ei tarvi tehdä mitään lisätoimenpiteitä.

Korjaustoimenpiteenä ensimmäisenä niin sokkelin muovit pois (joskaan ei ongelma muutoin kun sen osalta, että ilma ei kierrä), yläpohjaan villat , ilmanvaihto kuntoon ja lämpöä talliin (ILP paras).

Paljon muutakin voi tehdä, ulkovuorauksen uusiminen, tuulensuojalevyt tai tuulensuojapaperi ja tuuletusrimat. Sisäpuolelta sitten taas voi tuoda seiniä sisemmäs sokkelin tasolle ja ehkä sitä kautta saada tehtyä ilmarakoa. Laittaa foamia gyproccien alle jne..

Meinas, että hajua ei välttämättä saa koskaan pois ellei vaihda villoja myöten materiaalia. Mutta maalaamalla seinät ja katon (oli joku maalityyppi) joka ainakin jonku verran pitää hajuja yms ulkopuolella.

MItä tuo ilmanvaihdon lisääminen sitten tarkoittaa, kun nyt siellä on kuukauden pyörinyt poistoilmapuhallin, jäin käsitykseen, että se riittäisi, mutta tarviiko sitä myös ilpin kanssa jos sillä tuo lämmön ja kosteuden poiston talliin?

Olikohan siinä kaikki.

 

[kajakkivajakki]

Luultavasti tarkoitti Akrostoppia (Tikkurilan tuotenimi). Yhden asumisella paskotun rivarikaksion tuolla maalannut, mutta en tiedä sitten miten se pitkässä juoksussa kapseloi hajut ym kun asunto meni pintarempan jälkeen myyntiin.

Ilp ei toimi ilmanvaihtona, se poistaa kosteutta mutta ei vaihda ilmaa eli kyllä siellä jatkossakin pitää jokin ratkaisu olla ilmanvaihtoon.

 

[jjasco]

Ok eli poistoilmapuhallin saa pyöriä katon rajassa jatkossakin. En sitten tiedä pitääkö sitä vielä tuostakin tehostaa eli tuplata noiden määrä tai tutkia jotain muuta vaihtoehtoa, mutta sen aika lienee sitten tulevaisuudessa.

 

[kajakkivajakki]

No se kosteus mitä sinne nyt esim luminen auto tuo tullessaan niin suurimmat haasteet aiheuttaa,
Normaalissa asumiskäytössä olevassa tilassa ainakin vanha suositus oli, että huoneilman on vaihduttava kerran kahdessa tunnissa. Tallissa ei noinkaan usein kun ei se auto siellä happea tarvi, mutta samoin kuín märkätiloissa suihkun jälkeen ilmanvaihtoa olisi tehostettava.

Noissa poistoilmapuhaltimissa on kyllä isotkin litramäärät mitä ilmaa siirtävät niin ei niitä nyt liika suurellakaan kannata pyörittää, kun puskee sitten sen lämmön harakoille. Ratkaisujahan on olemassa esim ilmankosteusanturilla säätyviä, munakellolla esim tarvittava tehostus ym. Vessoissa käytetään usein niitä jotka paskomisen lopettamisen jälkeen valojen sammutuksen myötä jää toviksi pyörimään.

Käytäntö sitten sua varmasti opettaa kun laitat sen ilpin ja alat sinne lämpöä puskemaan, että mikä on riittävä nopeus puhaltimelle

 

[jjasco]

No se kosteus mitä sinne nyt esim luminen auto tuo tullessaan niin suurimmat haasteet aiheuttaa,
Normaalissa asumiskäytössä olevassa tilassa ainakin vanha suositus oli, että huoneilman on vaihduttava kerran kahdessa tunnissa. Tallissa ei noinkaan usein kun ei se auto siellä happea tarvi, mutta samoin kuín märkätiloissa suihkun jälkeen ilmanvaihtoa olisi tehostettava.

Noissa poistoilmapuhaltimissa on kyllä isotkin litramäärät mitä ilmaa siirtävät niin ei niitä nyt liika suurellakaan kannata pyörittää, kun puskee sitten sen lämmön harakoille. Ratkaisujahan on olemassa esim ilmankosteusanturilla säätyviä, munakellolla esim tarvittava tehostus ym. Vessoissa käytetään usein niitä jotka paskomisen lopettamisen jälkeen valojen sammutuksen myötä jää toviksi pyörimään.

Käytäntö sitten sua varmasti opettaa kun laitat sen ilpin ja alat sinne lämpöä puskemaan, että mikä on riittävä nopeus puhaltimelle

No siis joo, käytäntöhän sen opettaa ja tosiaan nyt on ilmaa vaihtaa tai poistaa tuollainen Bilteman yhdellä nopeudella pyörivä puhallin 24/7. Tulen tuon todennäköisesti sitten jossain kohtaa vaihtamaan tuollaiseen automaattiseen härveliin jossa on kosteusanturit yms, mutta tässä kohtaa tuo Bilteman värkki saa nyt pyöriä tuolla kokoajan.

 

[Fact0ry]

Ilp ei toimi ilmanvaihtona, se poistaa kosteutta mutta ei vaihda ilmaa eli kyllä siellä jatkossakin pitää jokin ratkaisu olla ilmanvaihtoon.

ILP poistaa kosteutta ainoastaan viilennystilassa (tai kosteudenpoistotilassa, joka sekin viilentää) ja silloinkin vain jos sisäyksikön kennon lämpötila alittaa kastepisteen. Jos ja kun ILPiä käytetään lämmitykseen, niin ILP ei tee kosteudelle yhtään mitään. Suhteellinen kosteus toki laskee lämpötilan noustessa, mutta esim. sulavan auton tuomalle kosteudelle ILP ei lämmitystilassa tee yhtään mitään.

 

[kajakkivajakki]

ILP poistaa kosteutta ainoastaan viilennystilassa (tai kosteudenpoistotilassa, joka sekin viilentää) ja silloinkin vain jos sisäyksikön kennon lämpötila alittaa kastepisteen. Jos ja kun ILPiä käytetään lämmitykseen, niin ILP ei tee kosteudelle yhtään mitään. Suhteellinen kosteus toki laskee lämpötilan noustessa, mutta esim. sulavan auton tuomalle kosteudelle ILP ei lämmitystilassa tee yhtään mitään.

Eli sitäkin tärkeämpää sitten sen ilmanvaihdon olemassaolo.

Mutta eipä nuo valmiit anturipropellitkaan maksa juuri mitään:

https://www.tukkimies.fi/verkkokauppa/Poistopuhallin-kosteusanturilla-ja-ajastimella-125mm-p647999198

Ilmavirtalupauksena 140 m³/h eli tuollaisen perus yhden auton tallin ilmamäärä vaihtuu alle tunnissa maksimilla huudatettuna.

 

[Pete88]

PAX Calima Kylpyhuonepuhallin täysautomaattinen musta

Mattamusta täysautomaattinen poistoilmapuhallin kosteus- ja valotunnistimella sekä lämmönsiirtotoiminnolla. Puhallinta on mahdollista ohjata mobiilisovelluksella.

www.staypro.fi

Pax calimaa suosittelisin. Saa myös valkoisena, mutta tallikäytössä mennee aika pian likaisen näköiseksi, musta pysynee siistimpänä. Todella hiljainen ja säätyy automaattisesti. Pystyy toki puhelimella säätämään vaikka miten.

 

[Juh44]

Itse laittaisin jatkuvasti lämpimänä pidettävän tilan ilmanvaihtoon ehdottomasti jotain mikä ottaa lämmön talteen... Ihan törppöä hommaa ostaa 150€ fööni puhaltamaan harakoille jos 250€ lisäsatsauksella saa talteenottavan laitteen.

Ilmanvaihtokone Mitsubishi Lossnay lämmöntalteenotolla VL-50S2-E [7933501]

Tuotemerkki: Mitsubishi Tuotenumero: LVI-7933501 Toimitusaika: n. 1-5 arkipäivää Rahti 9,90 € tai Ilmainen nouto, ei piilokuluja. Lisätietoja: LINKKI Kotiin, toimistoon, autotalliin, kellaritiloihin, työmaaparakkeihin, sinne missä raikasta ilmaa tarvitaan.Mitsubishi Electric Lossnay Mini...

lvitarvikkeet.fi

 

[jonesky12345]

No siis joo, käytäntöhän sen opettaa ja tosiaan nyt on ilmaa vaihtaa tai poistaa tuollainen Bilteman yhdellä nopeudella pyörivä puhallin 24/7. Tulen tuon todennäköisesti sitten jossain kohtaa vaihtamaan tuollaiseen automaattiseen härveliin jossa on kosteusanturit yms, mutta tässä kohtaa tuo Bilteman värkki saa nyt pyöriä tuolla kokoajan.

Mulla on tollanen kämpästä erillinen 35 neliöinen talli puhtaasti painovoimaisella ilmanvaihdolla. Katon rajassa on yksi 10-15cm kokonen poistoräppänä päätyseinässä ja korvausilma tulee tallinovien etualareunan räppänöistä toiselta puolelta tallia.

Toi ilmanvaihto tai sen määrä on lähinnä kriittinen, jos tulee ylimääräsen kosteuden kanssa ongelmia, mutta jos sulla nyt on vaikkapa keissi että talliin ajetaan luminen auto joka sulattaa vedet lattialle niin parhaan hyötysuhteen saat kun ostat sellasen jonkun parin sadan euron hintaisen kosteudenpoistajan.

Katsos kun kosteushommat toimii niin, että veden höyrystyminen kuluttaa energiaa (vertaa: kiuaskivet jäähtyy ilman lisälämmitystä kun heittää löylyä) ja vastaavasti veden tiivistyminen höyrystä nesteeksi vapauttaa sen energian (vertaa löyly polttaa iholla kun höyry muuttuu vedeksi).

Jos sä lämmität tallia niin että saat veden höyrystymään ja tehostetulla ilmanvaihdolla pusket ne höyryt ulos, niin siinä menee sen perus lämmön ylläpitämisen eli rakenteiden läpi valuvan hukkalämmön lisäksi energiaa siihen kosteuden kadottamiseen ja hukkalämpöä ekstraa vielä ilmanvaihdon kautta.

Jos sen sijaan laitat kosteudenpoistajan, joka kerää vedet säiliöön minkä saat sitten tyhjäillä määrävälein, niin silloin se laite palauttaa sen kertaalleen sisäilman lämmön mikä höyrystymiseen kuluu suoraan takaisin lämmöksi kun se vesi tiivistyy ja tuon laitteen hukkaenergia mitä se kompressorikierto käyttää menee vaan lämmöksi mitä tilaan käytetään.

Se millä sit muutoin lämmität, ilppi, patteri tms, on sit vaan se perus lämmönlähde ja silloim voi ilmankierron pitää pienempänäkin. Kosteudenpoistoa ei kannata miettiä jos ei aio käyttöauton tallina pitää.

Mulla on tallissa harrasteauto ja syyskaudella voi käydä niin että talli jäähtyy öiden takia päivälämpöjä kylmemmäksi ja ilmanvaihdon mukana tuleva ulkoilman kosteus aiheuttaa ongelmia, kerran tuli tallikäytössä oleviin vaatteisiin homepilkkua. Oon sit alotellut jo syyskaudella lämmityksen vaan ja kesäsin jäähdyttelen ilpillä esim auton pesun jälkeen että kuivaa nopeammin talliin ajettu auto.

Itseasiassa talvisin mä tukin ilmanvaihdosta kokonaan noi oven alareunan räppänät ja annan ilmann vaihtua vaan tallin oven alareunan raoista tulevan korvausilman mukaan koska turha sitä lämmintä ilmaa sieltä on ulos valuttaa. Jos touhuan tallissa niin nappaan oven tuuletusreijästä vaatemytyn pois siksi aikaa.

Mulla ei oo siis kynnystä talliin niin se oven alareunakaan ei oo täysin tiivis niin saa kyllä ilmanvaihtoa sieltä kauttakin.

 

[jjasco]

Mulla on tollanen kämpästä erillinen 35 neliöinen talli puhtaasti painovoimaisella ilmanvaihdolla. Katon rajassa on yksi 10-15cm kokonen poistoräppänä päätyseinässä ja korvausilma tulee tallinovien etualareunan räppänöistä toiselta puolelta tallia.

Toi ilmanvaihto tai sen määrä on lähinnä kriittinen, jos tulee ylimääräsen kosteuden kanssa ongelmia, mutta jos sulla nyt on vaikkapa keissi että talliin ajetaan luminen auto joka sulattaa vedet lattialle niin parhaan hyötysuhteen saat kun ostat sellasen jonkun parin sadan euron hintaisen kosteudenpoistajan.

Katsos kun kosteushommat toimii niin, että veden höyrystyminen kuluttaa energiaa (vertaa: kiuaskivet jäähtyy ilman lisälämmitystä kun heittää löylyä) ja vastaavasti veden tiivistyminen höyrystä nesteeksi vapauttaa sen energian (vertaa löyly polttaa iholla kun höyry muuttuu vedeksi).

Jos sä lämmität tallia niin että saat veden höyrystymään ja tehostetulla ilmanvaihdolla pusket ne höyryt ulos, niin siinä menee sen perus lämmön ylläpitämisen eli rakenteiden läpi valuvan hukkalämmön lisäksi energiaa siihen kosteuden kadottamiseen ja hukkalämpöä ekstraa vielä ilmanvaihdon kautta.

Jos sen sijaan laitat kosteudenpoistajan, joka kerää vedet säiliöön minkä saat sitten tyhjäillä määrävälein, niin silloin se laite palauttaa sen kertaalleen sisäilman lämmön mikä höyrystymiseen kuluu suoraan takaisin lämmöksi kun se vesi tiivistyy ja tuon laitteen hukkaenergia mitä se kompressorikierto käyttää menee vaan lämmöksi mitä tilaan käytetään.

Se millä sit muutoin lämmität, ilppi, patteri tms, on sit vaan se perus lämmönlähde ja silloim voi ilmankierron pitää pienempänäkin. Kosteudenpoistoa ei kannata miettiä jos ei aio käyttöauton tallina pitää.

Mulla on tallissa harrasteauto ja syyskaudella voi käydä niin että talli jäähtyy öiden takia päivälämpöjä kylmemmäksi ja ilmanvaihdon mukana tuleva ulkoilman kosteus aiheuttaa ongelmia, kerran tuli tallikäytössä oleviin vaatteisiin homepilkkua. Oon sit alotellut jo syyskaudella lämmityksen vaan ja kesäsin jäähdyttelen ilpillä esim auton pesun jälkeen että kuivaa nopeammin talliin ajettu auto.

Itseasiassa talvisin mä tukin ilmanvaihdosta kokonaan noi oven alareunan räppänät ja annan ilmann vaihtua vaan tallin oven alareunan raoista tulevan korvausilman mukaan koska turha sitä lämmintä ilmaa sieltä on ulos valuttaa. Jos touhuan tallissa niin nappaan oven tuuletusreijästä vaatemytyn pois siksi aikaa.

Mulla ei oo siis kynnystä talliin niin se oven alareunakaan ei oo täysin tiivis niin saa kyllä ilmanvaihtoa sieltä kauttakin.

Tässähän oli tosiaan säilytetty kylmää ja lumista autoa talvisin tallissa, itse en aio säilyttää käyttöautoa tallissa vaan justiin harrasteauto jossain vaiheessa.

Mutta siis, tallin takaosassa on ylhäällä 125mm reikä josta ilmeisesti on siis ottanut korvausilman, vai onko tämä poistoilmalle? Tallin nosto-oven molemmin puolin on 2 kappaletta 100mm reikää seinän alareunassa, lähellä sokkelia, näistäkö menee siis ilma ulos vai tulee sisään?

Edellinen omistaja oli tukkinut tuon tallin takaosassa olevan 125mm reiän kivivillalla. Otin sen kyllä ensitöikseni pois. Mutta nyt, mulla on siis tuossa takaosan 125mm reiässä puhaltamassa poistoilmapuhallin tallin sisältä ulospäin ilmaa. Onko tämä nyt oikein, jos kerran katon rajassa takaosassa onkin korvausilman reikä ja mulla puhaltaa siitä ulospäin, pitäiskö korvausilmalle tehdä myös reikä nyt vai ottaako se korvauksen mistä nyt saa ja noista tallin kahdesta 100mm rei'istä alhaalta? Eli tilanne on nyt, että kylmää ilmaa imetään alhaalta ja sekä mikä on ehtinyt lämpiämään poistopuhalletaan takaosasta ulos.

Tässäkään tallissa ei ole kynnystä ja ovessa oleva "tiiviste" on aikaansa elänyt, mutta ei näytä sekään olevan kovin helposti vaihdettavisssa.

 

[Kilkenblad]

Tässähän oli tosiaan säilytetty kylmää ja lumista autoa talvisin tallissa, itse en aio säilyttää käyttöautoa tallissa vaan justiin harrasteauto jossain vaiheessa.

Mutta siis, tallin takaosassa on ylhäällä 125mm reikä josta ilmeisesti on siis ottanut korvausilman, vai onko tämä poistoilmalle? Tallin nosto-oven molemmin puolin on 2 kappaletta 100mm reikää seinän alareunassa, lähellä sokkelia, näistäkö menee siis ilma ulos vai tulee sisään?

Edellinen omistaja oli tukkinut tuon tallin takaosassa olevan 125mm reiän kivivillalla. Otin sen kyllä ensitöikseni pois. Mutta nyt, mulla on siis tuossa takaosan 125mm reiässä puhaltamassa poistoilmapuhallin tallin sisältä ulospäin ilmaa. Onko tämä nyt oikein, jos kerran katon rajassa takaosassa onkin korvausilman reikä ja mulla puhaltaa siitä ulospäin, pitäiskö korvausilmalle tehdä myös reikä nyt vai ottaako se korvauksen mistä nyt saa ja noista tallin kahdesta 100mm rei'istä alhaalta? Eli tilanne on nyt, että kylmää ilmaa imetään alhaalta ja sekä mikä on ehtinyt lämpiämään poistopuhalletaan takaosasta ulos.

Tässäkään tallissa ei ole kynnystä ja ovessa oleva "tiiviste" on aikaansa elänyt, mutta ei näytä sekään olevan kovin helposti vaihdettavisssa.

Painovoimainen ilmanvaihto toimii aina alhaalta ylöspäin. Eli alempana tulevista aukoista tulee ilma sisään ja ylempää poistuu. Sulla on nyt ihan oikean kuuloisesti poistopuhallin asennettu.

 

[jonesky12345]

Painovoimainen ilmanvaihto toimii aina alhaalta ylöspäin. Eli alempana tulevista aukoista tulee ilma sisään ja ylempää poistuu. Sulla on nyt ihan oikean kuuloisesti poistopuhallin asennettu.

Ei aina. Jos sisällä on ulkotilaa kylmempi, suunta kääntyy.

Luultavasti jascolla riittää ihan vaan painovoimanen ilmanvaihto jos märkää autoa ei tallissa jatkossa pidetä.

 

[jjasco]

Siitä se kai sitte lähtee. Jos huomenna repis toisen puolen auki. Sen verran ruosteessa ruuvit, että ennemmin särkee bitsit ja muut avaimet tuossa nii parempi vaa sorkkaraudalla irti.

Jännä kans tuo alajuoksun alue ku siellä on uretaania. Tavallaan tekis mieli purkaa seinät kokonaan auki, mutta se taas lois painetta lisätä seinäpaksuutta tuon sokkelin verran ja tuplata seinien villamäärä. Noh, katsotaan nyt saako tälle talvea edes villoja yläpohjaan saati ilppiä talliin.

 

[Reivn]

Siitä se kai sitte lähtee. Jos huomenna repis toisen puolen auki. Sen verran ruosteessa ruuvit, että ennemmin särkee bitsit ja muut avaimet tuossa nii parempi vaa sorkkaraudalla irti.

Jännä kans tuo alajuoksun alue ku siellä on uretaania. Tavallaan tekis mieli purkaa seinät kokonaan auki, mutta se taas lois painetta lisätä seinäpaksuutta tuon sokkelin verran ja tuplata seinien villamäärä. Noh, katsotaan nyt saako tälle talvea edes villoja yläpohjaan saati ilppiä talliin.

Siis onko tää näkymä otettu tuon lecaharkon ja kipsilevyseinän saumasta, ja noi puupalat & uretaanit ylettyy vaakatasossa kipsilevyjen taakse seinän alle? Missä seinän alajuoksu tuolla kohdalla menee kun ei näy? Ettei ole vaan vedetty lecaharkot viettoon, ja korjattu seinän alajuoksua laittamalla harkon ja alajuoksun väliin koroketta. Sen verran itellä foliohattua päässä, että eihän vaan koko seinä tuolla kohdalla koostu ns.rakennusjätteestä...?

 

[jinx1980]

Mikähän tuon siellä täällä olevan urtsun funktio on, pitää noita sekalaisia puupalikoita paikallaan?

 

[kajakkivajakki]

Tuon koko tallin/katoksen on kasannut kyllä niin toistaitoinen puukäsi, että oksat pois.


Ulkopuolelta otetusta kuvasta näkyy tuo tasaus"talla" ja huopakin. Kivijalan heitot korjataan tasakerran katkaisussa eikä tuolla lailla. Sitten kun ite ulkovuorikin laitettu suoraan runkoon kiinni niin ei peitä edes tuota tallaviritystä vaan se on tasoitettu lymyyn


Ite kivijalka näyttäisi olevan vain yksilecaharkko muurattuna reunavahvistetun (tai suoran laatan) päälle. Se nyt ihan yleinen tapa kylmässä katoksessa, joka tuokin siis alunperin ollut. Sekin nyt tietysti olisi toisin toteutettu jos alunperin lämpöistä olisi rakennettu.

 

[jjasco]

Siis onko tää näkymä otettu tuon lecaharkon ja kipsilevyseinän saumasta, ja noi puupalat & uretaanit ylettyy vaakatasossa kipsilevyjen taakse seinän alle? Missä seinän alajuoksu tuolla kohdalla menee kun ei näy? Ettei ole vaan vedetty lecaharkot viettoon, ja korjattu seinän alajuoksua laittamalla harkon ja alajuoksun väliin koroketta. Sen verran itellä foliohattua päässä, että eihän vaan koko seinä tuolla kohdalla koostu ns.rakennusjätteestä...?

Kuva on otettu juurikin kuvailemastasi kohdasta. Itsekin tuota avopuolisolle äänen ihmettelin, että mikähän homma tämäki on. Mutta en toistaiseksi ole syvemmälle mennyt tutkimaan. Ehkä tuista pitäisi ottaa kipsilevyä seinästä pois, jotta näkisi kunnolla miten tuo runko yms on tehty. Naapuri tiesi kertoa, että jotkut virolaiset tuon on käyny pykäämässä kasaan 10 vuotta sitten.

Mikähän tuon siellä täällä olevan urtsun funktio on, pitää noita sekalaisia puupalikoita paikallaan?

Samaa ehdin miettiä.

Tuon koko tallin/katoksen on kasannut kyllä niin toistaitoinen puukäsi, että oksat pois.


Ulkopuolelta otetusta kuvasta näkyy tuo tasaus"talla" ja huopakin. Kivijalan heitot korjataan tasakerran katkaisussa eikä tuolla lailla. Sitten kun ite ulkovuorikin laitettu suoraan runkoon kiinni niin ei peitä edes tuota tallaviritystä vaan se on tasoitettu lymyyn


Ite kivijalka näyttäisi olevan vain yksilecaharkko muurattuna reunavahvistetun (tai suoran laatan) päälle. Se nyt ihan yleinen tapa kylmässä katoksessa, joka tuokin siis alunperin ollut. Sekin nyt tietysti olisi toisin toteutettu jos alunperin lämpöistä olisi rakennettu.

Oletus on noin, että on ollut alun alkujaan kylmä katos, ja sitten on tullut alkuperäiselle omistajalle ns. pakko myydä talo ja meitä edeltävä omistaja on sitten vaatinut oman kauppansa ehdoksi tallin luvat kuntoon, jolloin tuo on viety tuohon nykyiseen muotoonsa. Itse veikkaan, että ns. kiireellä viety homma maaliin ja kaupat lukkoon. Siihen sitten lumiset autot ja huono ilmanvaihto niin tässä ollaan.

Mutta eipä sillä rakennustarkastaja sanoi, että kyllä tämä vielä pelastettavissa on. Ehkä tuossa nyt alkaa muodostua se isoin ongelma eli kivijalka/sokkeli plus ulkovuorauksen ilmarako. Minkälaisen prosessin niiden korjaaminen sitten vaatii ja miten nopealla aikataululla niitä on korjattava niin ei toistaiseksi mitään tietoa.

 

[j1m2]

Mikähän tuon siellä täällä olevan urtsun funktio on, pitää noita sekalaisia puupalikoita paikallaan?

Yksi selitys on että harkkoperustus ei ole vaaterissa ja on kiiloilla oijottu alajuoksu vaateriin ja välit täytetty uretaanilla.Kuvista kun ei oikein selviä mitä kaikkea tuo kötös pitää sisällään ylöspäin mentäessä.