Kesärenkaat - yleisketju

Kuinka paljon vaikuttaa rengaspaineet uraherkkyyteen. Onko tästä mitään tietoa? Vähemmän paineita, niin parempi ajaa vai toisinpäin?
 
Linglong Sport Master ei ole mikään huippu/premium rengas, mutta mielestäni silti pärjäsi tuossa testissä oikein hyvin.
Nimenomaan ja erityisesti märällä. Kuivan pidon rajat tulevat vastaan vasta isoilla tehoilla ja todella rankassa ajossa. Kuivan kelin jarrutuspidoissa ei ole merkittäviä eroja.
 
No jos tämä taulukko on yhtään oikeassa niin ehkä kuiten itse katselisin jotain muuta kuin linglongia

IMG_3532.jpeg
 
No jos tämä taulukko on yhtään oikeassa niin ehkä kuiten itse katselisin jotain muuta kuin linglongia

IMG_3532.jpeg
Aika heikko kulutuskestävyys tosiaan Linglongissa. Eli jos ajaa vain vähän tai auto menee pian myyntiin, niin ei ole suuremmin väliä?
 
Kyllä ne nopeammin kuluvat mitä parhaimmin kulumista kestävät, mutta eivät ne silmissä sula. Tuo kulutuskestävyysvertailu on laskennallinen, todellisia kulutustestejä on tehty todella vähän.
Kestoon vaikuttaa myös kumin haurastuminen, ainakin nokialaiset ja michelinit harrastavat sitä.
 
Aika heikko kulutuskestävyys tosiaan Linglongissa. Eli jos ajaa vain vähän tai auto menee pian myyntiin, niin ei ole suuremmin väliä?

Autosta riippuen voi olla väliä, jos on laittamassa myyntiin? Juu, uusia saa lasipalatsista, mutta hieman arvokkaammassa käytetyssä autossa PingPongit lienee turnoff aika monelle ostajalle.
 
Eihän tuossa kuluttajalehden testissä Linhlongia ollut mukana laisinkaan, testin viimeinen oli Douplecoin.
Itseäni rengastestejä tutkaillessa lähinnä kiinnostaa vesiliirto-ominaisuudet kun niillä jotain käytännön vastaavuuttakin näillä suomen uraisiila teillä vesisateessa. Kumho näytti vesiliirron ehkäisyssä toimivan parhaiten (suoralla) tuossa kuluttajan testissä.
Kyllä siinä on Linglong mukana, ja on testin viimeinen. Pisteitä 44/100, kun voittajalla 75/100. Katsot nyt jotain muuta testiä, kuin mihin viittasin. Linglong Sport Master nimenomaan tuo hännänhuippu, jota tuossa aiemmissa viesteissä kyseltiin. Varsinainen "testisensaatio", toki koko on eri.

Kaikki Kuluttajan testit on tehty yhteistyössä, eihän niillä ole rahkeita tuollaiseen. Eli ne ostetaan joltakin testaajalta muiden julkaisujen rinnalla, yleensä saksalaisia testejä kait.

Testitulokset-Kuluttaja-05-03-2025_12_21_AM.png
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä siinä on Linglong mukana, ja on testin viimeinen. Pisteitä 44/100, kun voittajalla 75/100. Katsot nyt jotain muuta testiä, kuin mihin viittasin. Linglong Sport Master nimenomaan tuo hännänhuippu, jota tuossa aiemmissa viesteissä kyseltiin. Varsinainen "testisensaatio", toki koko on eri.

Kaikki Kuluttajan testit on tehty yhteistyössä, eihän niillä ole rahkeita tuollaiseen. Eli ne ostetaan joltakin testaajalta muiden julkaisujen rinnalla, yleensä saksalaisia testejä kait.

Testitulokset-Kuluttaja-05-03-2025_12_21_AM.png
No niinpäs on, sepäs oli viimevuotinen kuluttajan testi kyseessä kun itse tätä tuoreinta katselin
 
Jahas, GY alkanut vetään pois noita heikon testimenestyksen assy 6 renkaita, onkohan noin että päässyt huono erä maailmalle.
Kylmässähän ne oli flopannet täysin, eikös ne kämmöissä kuiten toimineet normisti. Ja eikös jossain testissä ollut joku muukin rengas joka floppas kylmissä olosuhteissa, olikos conti?
Tuulilasin testissä näytti conti olevan GYn takana ja molemmissa valitettiin kylmän pään toimimattomuutta
 
Viimeksi muokattu:
Onko voinut olla kesärenkaat malliltaan Michelin Pilot Sport EV?

Eli juuri sähköautojen ensiasennusrenkaat joidenka tärkein tehtävä on taata mahdollisimman hyvä range kaikesta muusta tinkien.
Tuulilasihan testasi tänä keväänä sähköautoon kesärenkaita, jossa mukana oli pari settiä sähköauton ensiasennusrenkaita vertailun vuoksi

Muutenhan nuo renkaat suoriutuivat huonosti vrt normaalit kesärenkaat, mutta sähköauton range ero oli jopa +50km näiden renkaiden hyväksi vrt seuraavaksi paras normirengas.

Alla vielä linkki juttuu joka on harmittavasti maksumuurin takana ja itsekkin jutuin luin ihan vaan paperista versiosta.

Vertailussa 2025 kesärenkaat 235/55 R19
E-kirjaston kautta saa luettua ilmaiseksi.
 
Muutaman viikon nyt ajellut tällä Pirellin uudella C3 mallilla, autona toimii bemun E90. Täytyy kyllä myöntää et nyt on harvinaisen onnistunut tuotos. Ehdottomasti suosittelen muillekkin laittamaan harkinta listalle jos etsii uusia premium renkaita kesäksi.

Tuntuu pysyvän tiessä erittäin hyvin eikä tule sellaista pidotonta tunnetta kaarteissa jos ajat hieman lujempaa, märkä sekä kuiva. Ovat myös omassa koossa myös suhteellisen hiljaiset. Runko myös hyvin jämäkkä eikä tunnu selässä jokainen patti/kuoppa tiessä 45 profiiliseksi.

Tänään aamulla nollakeli sekä märkä tienpinta yön lumisateen jäljiltä niin toimi yhtä hyvin kun +15 asteen kelilläkin.
Onko missä maassa valmistettu nämä uudet Pirellit?
 
Uudet kesärenkaat ajankohtaiset vuoden 2016 C220 mersuun. Nykyiset 225/50 R17 Nokian Hakka Black 2 palvellu aika hyvin, kannattako mennä samalla jatkossakin vai onko hinta/laatusuhteelta parempia vaihtoehtoja?

Mielusti kauppoja mistä saa kohtuu nopeella toimituksella tai noudolla PKS alueelta, kun vanteet on jo pajalla huollettavana.
good year. 80e cash back pitäs olla vielä voimassa. eli saat rahaa takas
 
Rengas-online: mikä ihme on tuo +35 euron "toimitusmaxu" normaalin 7,50 € toimitusmaxun lisäxi? Siis kun yrittää tilata edullista prätkän eturengasta. Jos tilaa vähän kalliimman renkaan niin "toimitusmaxu" pienenee -> 15 €. Ilman tuota järkyttävää lisämaxua tilaaminen ei näytä onnistuvan..
 
Viimeksi muokattu:
Rengas-online: mikä ihme on tuo +35 euron "toimitusmaxu" normaalin 7,50 € toimitusmaxun lisäxi? Siis kun yrittää tilata edullista prätkän eturengasta. Jos tilaa vähän kalliimman renkaan niin "toimitusmaxu" pienenee -> 15 €. Ilman tuota järkyttävää lisämaxua tilaaminen ei näytä onnistuvan..
Voisi verrata hintaa myös 1001renkaat.com? Tilasin sieltä yhden takarenkaan moottoripyörään, eikä sieltä tullut mitään toimitusmaksua.
 
Hommasin nuo LL:t 255/35-R20 koossa ~300 heppasen A6 TDi Biturbon alle viime keväänä ja nyt kun meni taas uudelleen alle, niin pintaa 5mm aika lailla joka kumissa jäljellä. Ajoa tuli n. 11tkm kesärengaskaudella. Itsekin mietin, että kuluipas nopeasti, mutta jos uutena on ollut tyyliin tuon 6,9mm, niin ei aivan huono. Ei täristä, ei vetele urissa ja kohtuu hiljaiset edelleen. Pärjää sateella hyvin, eli aika hyvä hinta-laatusuhde. Ja mitä tulee höpinään siitä, että jokin "lasipalatsi" auto jäisi ostamatta sen takia, että on LingLongit alla niin aika höpöä. Eiköhän se massimies/-nainen/-nonbinary/-whatever ostaja hommaa sitte just sellaset kumit alle kun haluaa, jos ei pingponit kelpaa....
 
Viimeksi muokattu:
Mikäs siinä Linglongissa nyt niin ahdistaa?

Pari kesää ollut talouden toisessa autossa alla GreenMax 4x4, eikä näistä nyt pahaa sanaa ole. Ihan toimiva rengas, en itsekkään kalliimpaan kiesiin laittaisi mutta hinta/laatua kun haetaan niin OK rengas.
Edelliset kumit samassa autossa Hakka Blue ja Blue2 SUV. Linglongi on kyllä uraherkempi ja varmasti pito ääriolosuhteissa heikompi.

Tämä ei koske erityisesti sinua, mutta moni muukin on sitä mieltä että johonkin halpaan autoon voi laittaa kaikenlaisia linglongeja renkaiksi ja kallis auto tarvii sitten paremmat renkaat.

Itse taas olen täysin päinvastaista mieltä. Joku uudehko hieno auto, niin siinähän on yleensä neliveto, ESP-ajovakautukset, luistonestot, hätäjarrutusjutut automaattisena, adaptiivinen vakionopeuden säädin ja valotkin on viimeisen päälle ja turvatyynyjä löytyy pari tusinaa jos räsähtää ja EuroNCAP pisteitä viisi. Sellainen auto pysyy hyvin tiellä niillä linglongeillakin.

Sitten taas joku 20 vuotta vanha perheen kakkosauto, joka on kaksivetoinen ja hyvällä tuurilla saattaa löytyä 2 kpl airbageja ja ABS-jarrut. Siinäpä ne turvavarusteet olikin. Ja EuroNCAP kolaritestistä saanut ehkä 2 tähteä aikoinaan sen ajan pisteytyksellä kun oli uusi malli. Sillä sitten perheen rouva kuskailee lapsia harrastuksissa ja niin edelleen. Tuollaisessa autossa minun mielestä ne hyvät renkaat ovat enemmän tarpeen, koska riski joutua kolariin lienee noin tuplaten isompi. Ja riski kuolla tai loukkaantua sitten kolarissa lienee vähintään tuplaten isompi.

Toki se on vähän erikoista jos joku ostaa sadan tonnin massipäällikköauton ja sitten alla on halvimmat kiinalaiset nimettömät Huilailee renkaat. Olisi jättänyt ruksimatta siitä lisävarustelistalta vaikka ne sähköisesti säädettävät takapenkit hierontatoiminnoilla, ja käyttänyt säästyneet rahat renkaisiin, varsinkaan jos siellä takapenkillä ei istu oikeastaan koskaan kukaan. Toki jokainen tyylillään, mutta silti.
 
Ja mitä tulee höpinään siitä, että jokin "lasipalatsi" auto jäisi ostamatta sen takia, että on LingLongit alla niin aika höpöä. Eiköhän se massimies/-nainen/-nonbinary/-whatever ostaja hommaa sitte just sellaset kumit alle kun haluaa, jos ei pingponit kelpaa....
Kyllä Kiina-renkaat ovat aina olleet itselleni iso punainen vaate käytetyn auton kaupassa. Ongelma ei ole se etteikö renkaita voisi vaihtaa toisenlaisiin. Vaan autossa paikallaan oleva rengastus kertoo edellisestä omistajasta.

Jos autossa on alla halvinta mahdollista rengasta, niin on aika äärimmäisen todennäköinen asia, että auton ylläpidossa on pihistelty myös muissa asioissa. Ja tässä noin 40 käytetyn auton kokemuksella voin kyllä todeta, että teoria on pitänyt paikkansa jopa pelottavan hyvin.
 
Kyllähän sitä ajelee normioloissa millä tahansa renkulalla (ajeleehan sitä parhaat sankarit nastat nypityillä nastarenkailla kesäisin), siinä tilanteessa kun niitä renkaan ominaisuuksia oikeasti tarvitsee niin halvimmilla rinkuloilla äkkiä voi tulla äitiä ikävä. Rankkasade ja uraiset tiet eli nämä suomen kaikki päätiet ovat äkkiä haaste vähänkin huonommille renkaille. Se auto lähtee yllättävän herkästi vesiliirtoon jopa hyvilläkin renkailla
 
Kysymys renkaiden taloudellisuudesta;
auto on Tesla Model 3 awd -21. Ensiasennusrenkaina (kesä) oli muistaakseni Michelin pilot sport 4 ja toisilla vanteilla talvirenkaina Nokian Hakka R3 kitkat.
Ensimmäisen 3 vuoden aikana ei näillä renkailla ollut juurikaan eroa kulutuksen suhteen jos lasketaan pois keliolosuhteet.
Vuosi sitten hankin uudet kesärenkaat autoon, Nokia Hakka Black 3 silentdrive.
Tämän rengasvaihdon jälkeen olen huomannut että auton energiankulutus (kesärenkailla) on noussut n 15%. rengaskoko on siis kokoajan ollut sama 235/45/r18.
Mitä mieltä tietäjät ovat, onko uusi rengas noin paljon epätaloudellisempi vai pitääkö syitä hakea muualta?

Onko nuo Black Silentdrivet olleet hiljaiset? Harkitsen niitä toiseen autoon, kun rengasmelu ketuttaa.

Muut oli tähän jo vastanneet, mutta omana kontribuutiona voin sanoa, että Nokian kesärenkaat ei ole erityisen taloudellisia, ainakaan Blackit ja Bluet. Niissä on painotettu muita juttuja. (Taloudellista rengasta suunnitellessa märkäpito yleensä kärsii ja päinvastoin.)

Ja ensiasennusrenkaista sen verran, että ne saattaa olla eri speksillä kuin samalla nimellä myytävä rengas kuluttajamarkkinassa.
 
Tämä ei koske erityisesti sinua, mutta moni muukin on sitä mieltä että johonkin halpaan autoon voi laittaa kaikenlaisia linglongeja renkaiksi ja kallis auto tarvii sitten paremmat renkaat.

Itse taas olen täysin päinvastaista mieltä. Joku uudehko hieno auto, niin siinähän on yleensä neliveto, ESP-ajovakautukset, luistonestot, hätäjarrutusjutut automaattisena, adaptiivinen vakionopeuden säädin ja valotkin on viimeisen päälle ja turvatyynyjä löytyy pari tusinaa jos räsähtää ja EuroNCAP pisteitä viisi. Sellainen auto pysyy hyvin tiellä niillä linglongeillakin.

Sitten taas joku 20 vuotta vanha perheen kakkosauto, joka on kaksivetoinen ja hyvällä tuurilla saattaa löytyä 2 kpl airbageja ja ABS-jarrut. Siinäpä ne turvavarusteet olikin. Ja EuroNCAP kolaritestistä saanut ehkä 2 tähteä aikoinaan sen ajan pisteytyksellä kun oli uusi malli. Sillä sitten perheen rouva kuskailee lapsia harrastuksissa ja niin edelleen. Tuollaisessa autossa minun mielestä ne hyvät renkaat ovat enemmän tarpeen, koska riski joutua kolariin lienee noin tuplaten isompi. Ja riski kuolla tai loukkaantua sitten kolarissa lienee vähintään tuplaten isompi.

Toki se on vähän erikoista jos joku ostaa sadan tonnin massipäällikköauton ja sitten alla on halvimmat kiinalaiset nimettömät Huilailee renkaat. Olisi jättänyt ruksimatta siitä lisävarustelistalta vaikka ne sähköisesti säädettävät takapenkit hierontatoiminnoilla, ja käyttänyt säästyneet rahat renkaisiin, varsinkaan jos siellä takapenkillä ei istu oikeastaan koskaan kukaan. Toki jokainen tyylillään, mutta silti.

Puolensa jokaisessa tyylissä, paljon riippuu missä ja miten paljon ajetaan.

Halpa, mahdollisesti kevyt ja huonoilla turvavarusteilla oleva auto hyötyy kyllä hyvistä renkaista.

"Halvassa kakkosautossa", joka toimii pääsääntöisesti yksin taajamassa koti->työpaikka >kauppa->koti välisessä matkassa, ei ehkä kuitenkaan halua kiinnittää 50% auton arvosta kumiin. Tietysti jos autolla ajetaan enemmän, lapset kyydissä, kovempia nopeuksia motarilla jne... Jokainen varmaan osaa tämän arvioida tapauskohtaisesti.

Kuten tässä langassa joku sanoikin, mieluummin halvempi rengas jos ne pystyy uusimaan riittävän tiheästi pitäen kulutuspinnan järkevänä. Toki siltikään ei aina pysty itsekkään ymmärtämään, autoon laitetaan kymppitonneja kiinni, tehoa on "riittävästi" ja sitten ajetaan kesät talvet pingpongeilla.

Tullut vastaan käytettynä ostetuissa tonninpommeissa nypittyä nastarengasta ja pinnoitettua Ässä-kumia kesävanteilla. Otan ennemmin kyllä ne uudet kiinalaiset kuin kumpaakaan edellisistä. Kuka sitten pihistelee mitenkin paljon oman ja muiden terveyden kustannuksella...
 
Miten tuo rengaspinnan kuluminen kontra rengaspaineet menikään? Itsellä 195/55R16 renkaat kovasti kuluneet keskeltä: reunat n. 3,5 mm, keskeltä liki sakkorajalla 2 mm. Painetta 2,5 bar, kokeilin nostaa nyt 3,0.

Vaikuttiko auraaminen keskiosan kulumiseen, tietääkseni sen pitäisi näkyä renkaan reunoilla? Vai voisiko syy olla liian kapea tai leveä vanne, muistaakseni 205/55R16 on tarvikevanteen suositus, muttei ole Toyotan vakiokoko.
 
Renkaita on aina kierrätetty, huonommat taakse.
Toisessa autossa on 205/45R16 renkaat ja niissä on kuluminen tasaista liki 3,0 paineilla. Joten epäilen kyllä laskea 2,3 tasolle, kun eletään vyörenkaiden aikaa.
Vannehan on 16x6.5J ja suositus 195/55 koolle 5.5-7.0 ja 205/45 taas 6.5-8.0 vanne.
 
Viimeksi muokattu:
Miten tuo rengaspinnan kuluminen kontra rengaspaineet menikään? Itsellä 195/55R16 renkaat kovasti kuluneet keskeltä: reunat n. 3,5 mm, keskeltä liki sakkorajalla 2 mm. Painetta 2,5 bar, kokeilin nostaa nyt 3,0.

Vaikuttiko auraaminen keskiosan kulumiseen, tietääkseni sen pitäisi näkyä renkaan reunoilla? Vai voisiko syy olla liian kapea tai leveä vanne, muistaakseni 205/55R16 on tarvikevanteen suositus, muttei ole Toyotan vakiokoko.
Mikä Toyotan malli? Mikä rengasmerkki? Mitkä on Toyotan suosituspaineet 205/55R16 renkaille? Näyttääkö rengaspainemittari varmasti oikein? Ja onhan paineet mitattu auto parkissa, eli kylmistä renkaista? Painehan siitä vähän nousee, jos mitataankin lämpöiset renkaat.

2.5 bar ei kuulosta kovin suurelta paineelta? Eli saattaisi olla ajettu vähän vajaapaineisilla renkailla ja siksi kuluu keskeltä niin paljon? Rengas on kyllä ainakin yleensä niin jäykkä, että pienellä ylipaineella ei saa rengasta "palloksi". Eli kuluisi siis oikein ja tasaisesti.

Jos siis suosituspaineet on 2.5 bar edessä ja takana, niin voisi laittaa kesärenkaisiinkin vaikka 2.7 bar. Eikä renkaat pitäisi mennä pilalle 3.0 bar paineillakaan, mutta renkaat on toki hieman kovemmat ja tuntuvat ehkä siksi hieman "sporttisemmilta"/epämukavilta.


Mutta tosiaan jos Toyota sattuukin olemaan oikein kevyt auto (matalat suosituspaineet?), niin sitten voi kai olla mahdollista, että 2.5 bar onkin liikaa?

Renkaita on aina kierrätetty, huonommat taakse.
Toisessa autossa on 205/45R16 renkaat ja niissä on kuluminen tasaista liki 3,0 paineilla. Joten epäilen kyllä laskea 2,3 tasolle, kun eletään vyörenkaiden aikaa.
Jep. Kyllä tuo 3.0 bar pitäisi olla hyvä. Joskus olen laittanut itse 3.5 bar, eikä ole renkaat kuluneet silläkään epätasaisesti, vaan ihan suunnitellusti/tasaisesti. Toki renkaat on silloin hyvin kovat.

Taitaa olla Teslassa nytkin 3.5 bar 20" renkailla. Takana 275 ja edessä 245 leveät muistaakseni. En nyt muista suosituspaineitakaan siihen, mutta on ehkä 3.0 bar.

Edit:
Model S 19" paineet:
"Suositus rengaspaineista on 2,9 bar, mutta monet käyttävät esimerkiksi jopa 3,1 baria pienemmän kulutuksen takia."
 
Viimeksi muokattu:
Model S on painava auto, Gorilla ei. Meillä ajettiin tämänkin vuostuhannen puolella vielä Mersun pa-luukun paineilla jotka on siinä karvan päälle kaks baaria E-sarjalaisessakin.

Omassa Teslassa on se reilu 3, mutta kokokin on ihan muuta kuin W124&210
 
Renkaita on aina kierrätetty, huonommat taakse.
Toisessa autossa on 205/45R16 renkaat ja niissä on kuluminen tasaista liki 3,0 paineilla. Joten epäilen kyllä laskea 2,3 tasolle, kun eletään vyörenkaiden aikaa.
Vannehan on 16x6.5J ja suositus 195/55 koolle 5.5-7.0 ja 205/45 taas 6.5-8.0 vanne.
Olikos tähän joku lähde? Mulle on opetettu autokoulussa, että paremmat taakse...
 
Miten tuo rengaspinnan kuluminen kontra rengaspaineet menikään? Itsellä 195/55R16 renkaat kovasti kuluneet keskeltä: reunat n. 3,5 mm, keskeltä liki sakkorajalla 2 mm. Painetta 2,5 bar, kokeilin nostaa nyt 3,0.

Vaikuttiko auraaminen keskiosan kulumiseen, tietääkseni sen pitäisi näkyä renkaan reunoilla? Vai voisiko syy olla liian kapea tai leveä vanne, muistaakseni 205/55R16 on tarvikevanteen suositus, muttei ole Toyotan vakiokoko.
Muutit paineita pahempaan suuntaan. Kun kerran molemmilla reunoilla on enemmän pintaa kuin keskellä, saat korjattua tilannetta vähentämällä painetta (mikä tosin kasvattaa energiankulutusta). Silloin olka-alueiden jäykkyyden välittämä kuormitus ylittää kulutuspinnan keskialueen pullistumisvaikutuksen, jolloin rengas kuormittuu ja kuluu nopeammin reunoilta ja säästät sakkouhanalaista keskialuetta.

Jos ajat nyt 3 barilla, kuluu keskiosa vielä nopeammin kuin ennen 2,5 barilla, joten 2 mm on hetkessä 1,6 mm. Nuuka vetäisi kumin loppuun 2 barilla, jolloin keskialueen kuluminen hidastuisi tuntuvasti, ja reunojen 3,5 mm:stä on vielä parisen mm matkaa 1,6:een.

Nykyisten vyörenkaiden rakenne jakaa paineen tasaisemmin kuin ristikudosrenkailla, mutta silti ylipaine saa keskialueen kuormittumaan (olkien jäykkyys ei riitä kompensoimaan keskialueen pullistumaa) ja kulumaan reunoja enemmän. Nykyrenkaat eivät siis ole yhtä herkkiä ylipaineelle, mutta kun sinulla kerran on ongelmaa keskialueen kanssa, on aiemmin käyttämäsi 2,5 bar tasaisen kulumisen kannalta liikaa suhteessa rengasmalliin, automalliin, kuormaan ja ajotapaan. Nyt 3 barilla ilmiö vain kiihtyy.


Esimerkkinä voisi ajatella parimetristä kakkosnelosta vaakatasossa maassa. Asetetaan 10 cm välein 10 kg punnus (vrt. ilmanpaine) jättäen päätyihin 5 cm tyhjää, eli yhteensä 200 kg. Pattinki on suora maata vasten ja kuormitus tasainen 1 kg/cm. Renkaan reunakaapeli kuitenkin kiskoo kyljen välityksellä kulutuspintaa, jottei se ampuisi paineen takia vanteesta säteen suuntaan. Simuloidaan tätä nostamalla lankku punnuksineen päädyistä ilmaan:

A) 5 cm ilmassa reunoista, niin keskikohtakin on ilmassa, mutta vähemmän, esim. 3 cm ilmassa

B) 2 cm ilmassa reunoista, niin keskikohta hipoo maata

C) 0,5 cm ilmassa, niin lankku on enimmäkseen maassa, mutta keskellä on suurin kuormitus, koska tuota 0,5 cm korotusta varten päätyjä pitää nostaa vaikkapa 25 kg per pääty

Jos jokaisen punnuksen alla olisi maanpinnan tasalla vaaka, näkyisi C-kohdassa kasvava kuormitus mitä keskemmälle mennään (vrt. rengas kuluu keskeltä). Jos tämä olisi koko totuus renkaassa, kuluisivat ne aina keskeltä olisi paine 1,5 tai 3 bar. Renkaassa kuitenkin kuormaa kantaa ilmanpaineen lisäksi renkaan rakenne sitä enemmän mitä jäykempi kylki on ja mitä enemmän sen muoto muuttuu. Toki vain luokkaa 5-10 %, mutta se kohdistuu juuri reunoille kompensoiden keskialueen pullistumaa. Sopivalla paineella rengas kuluu samaa tahtia keskeltä ja reunoilta. Liian alhaisella paineella olka-alueen ja kyljen muodonmuutos kasvaa, eli kumirakenne kantaa suuremman osan kuormasta, jolloin rengas kuluu reunoista. Liian suurella paineella renkaan muoto ei paljon joudu muuttumaan, jolloin rengaspaine kantaa lähes kaiken kuorman kuluttaen keskialuetta (lankku C-kohdassa).
 
Olikos tähän joku lähde? Mulle on opetettu autokoulussa, että paremmat taakse...
Jos etuvetoisessa aina laitat paremmat taakse, niin parin vuoden kuluttua sinulle on 2 paljon kulunutta ja 2 vähän kulunutta . Laittamalla aina paremmat eteen etuvetoisessa, niin kaikki 4 rengasta kuluu tasaisesti. Eikä sinulla ole 2 hyvää ja 2 kulunutta.
 
Muutit paineita pahempaan suuntaan.
Tuo paineväittämä ei oikein käy järkeen, kun 205/45 rengas kuluu tasaisesti hieman isommalla paineella. Autojen massa on sama.
Kun renkaiden vaihto tulee lähiaikana eteen, niin taidan kokeilla 2.8 bar, koska 2,5 bar, millä on ajettu vuosia, ei näytä toimivan, vaikka se on autossa suositus. Se toimii talvirenkaalla hyvin, tosin koko on 185/65R15.

Jos etuvetoisessa aina laitat paremmat taakse, niin parin vuoden kuluttua sinulle on 2 paljon kulunutta ja 2 vähän kulunutta . Laittamalla aina paremmat eteen etuvetoisessa, niin kaikki 4 rengasta kuluu tasaisesti. Eikä sinulla ole 2 hyvää ja 2 kulunutta.
Autokoulu opetti myös, että voi ostaa kaksi rengasta kerrallaan. Jos autolla ei ehdi ajaa renkaita loppuun, tulee niiden ikä vastaan ja kuitenkin pitää uusia kaikki. Eli kierrätys on järkevä pienillä kilometreillä.
Autokoulussa on monia ristiriitaisia oppeja. Esim. taloudellisuusajo: Jarruja ei pidä käyttää, koska ne tuhlaavat polttoainetta. No sitten käytät säästyneet rahat jarruremppaan. Toki turha jarruttelu erikseen, mutta ei jarruttelua nyt tarvitse pelätä.
 
Viimeksi muokattu:
Onko nuo Black Silentdrivet olleet hiljaiset? Harkitsen niitä toiseen autoon, kun rengasmelu ketuttaa.

Muut oli tähän jo vastanneet, mutta omana kontribuutiona voin sanoa, että Nokian kesärenkaat ei ole erityisen taloudellisia, ainakaan Blackit ja Bluet. Niissä on painotettu muita juttuja. (Taloudellista rengasta suunnitellessa märkäpito yleensä kärsii ja päinvastoin.)

Ja ensiasennusrenkaista sen verran, että ne saattaa olla eri speksillä kuin samalla nimellä myytävä rengas kuluttajamarkkinassa.
Silentdrivet ovat mielestäni äänekkyyden suhteen kohtalaiset. Sanotaan nyt niin että odotukset olivat jotenkin hieman suuremmat, renkaita hankkiessa.
 
Tuo paineväittämä ei oikein käy järkeen, kun 205/45 rengas kuluu tasaisesti hieman isommalla paineella. Autojen massa on sama.
Kun renkaiden vaihto tulee lähiaikana eteen, niin taidan kokeilla 2.8 bar, koska 2,5 bar, millä on ajettu vuosia, ei näytä toimivan, vaikka se on autossa suositus. Se toimii talvirenkaalla hyvin, tosin koko on 185/65R15.


Autokoulu opetti myös, että voi ostaa kaksi rengasta kerrallaan. Jos autolla ei ehdi ajaa renkaita loppuun, tulee niiden ikä vastaan ja kuitenkin pitää uusia kaikki. Eli kierrätys on järkevä pienillä kilometreillä.
Autokoulussa on monia ristiriitaisia oppeja. Esim. taloudellisuusajo: Jarruja ei pidä käyttää, koska ne tuhlaavat polttoainetta. No sitten käytät säästyneet rahat jarruremppaan. Toki turha jarruttelu erikseen, mutta ei jarruttelua nyt tarvitse pelätä.
Tuo 205/45 on luultavasti eri merkkiä ja mallia. Se on taatusti matalampi ja mahdollisesti nopeusluokkakin on korkeampi, eli renkaana jäykempi kyljiltään, jolloin kyljet kohdistavat reunoille enemmän voimaa, minkä ansiosta rengas sietää korkeampia paineita kulumatta keskeltä.

Mistä tuo ajatus on peräisin, että korkea paine kuluttaisi vähemmän keskeltä? Oletan sinun ajattelevan noin, koska sinulla on sileät keskeltä ja yrität kolmella barilla pelastaa tilanteen. Muistan jossain foorumeilla liikkuneen sellaista väitettä, että vyörenkailla matala paine kuluttaa keskeltä. Sen ymmärrän, jos korkean paineen lisäksi ylimatalillakin paineilla leveä matalaprofiili kuluu keskeltä. Nyt ei kuitenkaan sellaisesta ole kyse, koska lähtötilanne on joku oletettavasti kevyehko heikkotehoinen Toyota 195/55R16-renkailla valmiiksi melko korkeilla paineilla (2,5 bar).

Vertailun vuoksi minulla on Auris hybrid farmarissa 205/55R16-renkaille suositus 2,3 bar ja eco 2,5 bar. Käytän 2,3-2,4 bar, koska sen yläpuolella huomaan mukavuuden heikkenemisen. Ei ollut epätasaista kulumista, kun yhdeksän vuoden kohdalla vaihdoin pois alkuperäiset Goodyearit (eff. perf.) kulutuspinnan ollessa 4 mm. Kertaakaan ei tarvinnut tasapainottaa, eikä ollut halkeamia/pullistumia.


Michelin on sitä mieltä, että ylipaine kuluttaa keskeltä:

Bridgestone on sitä mieltä, että ylipaine kuluttaa keskeltä:

Nokian on sitä mieltä, että alipaine kuluttaa reunoilta:

Goodyear on sitä mieltä, että alipaine kuluttaa reunoilta:

Continental on sitä mieltä, että ylipaine pullistaa keskiosaa:

Muistelen, että 5 v sitten eräässä Researchgaten tutkimuspaperissa oli kuva, jossa ylipaineinen rengas oli kulunut keskeltä.


Millä järkiperusteella/fysiikalla toitsun 195/55R16 kuluisi jatkossa hitaammin keskeltä, jos paineen nostaa 2,5 -> 3,0 bariin? Onko jotain muuta kuin volkkarifoorumin jotkin käyttäjät?
 
Jos etuvetoisessa aina laitat paremmat taakse, niin parin vuoden kuluttua sinulle on 2 paljon kulunutta ja 2 vähän kulunutta . Laittamalla aina paremmat eteen etuvetoisessa, niin kaikki 4 rengasta kuluu tasaisesti. Eikä sinulla ole 2 hyvää ja 2 kulunutta.

Ääni tälle. Autossa pitäisi olla takaa paremmat renkaat.

Etuvetoinen auto syö kuitenkin niitä eturenkaita enemmän. Sen vuoksi siirtäisin aina renkaiden kausivaihdossa ne saman puolen renkaat edestä taakse ja päinvastoin.

Silloin ne kuluisi suhteellisen tasaisesti.

Yhden kesän jälkeen ne kesärenkaat on etuvetoisessa autossa hieman kuluneemmat kuin takarenkaat. Jos ne paremmat pistää taas eteen seuraavana kesänä, niin sen kesän jälkeen edessä on paljon kuluneet renkaat ja takana vähän. Lopulta eturenkaat on vaihtokunnossa ja takana vielä kumia pariksi vuodeksi.

Eli rikkoa tuota sääntöä tarkoituksella noin. Kesän lopulla ne alkaa olla yhtä kuluneet taas edestä ja takaa. Eikä tuo nyt niin iso ongelma ole, että kesän alussa vaikka reilu milli enemmän urasyvyyttä edessä olevissa renkaissa.
 
Millä järkiperusteella/fysiikalla toitsun 195/55R16 kuluisi jatkossa hitaammin keskeltä, jos paineen nostaa 2,5 -> 3,0 bariin?
Kyllähän ylipaine kuluttaa keskeltä, mutta 3,0 bar ei mielestäni ole liian paljon.

Noissa tutkimuksissa ei puhuttu mitään vanteiden leveyden vaikutuksesta tai auton geometriasta. Kuten onko kapeammalla vanteella kuluma tasaisempaa, tai voiko joku pyörän monista kallistuksista syödä juuri keskeltä. Ainakin silmään rengas näyttää jäävän vanteella kapeaksi, eli rengas ei ehkä saa reunoilta riittävästi tukea?
 
Viimeksi muokattu:
Ja mitä tulee höpinään siitä, että jokin "lasipalatsi" auto jäisi ostamatta sen takia, että on LingLongit alla niin aika höpöä. Eiköhän se massimies/-nainen/-nonbinary/-whatever ostaja hommaa sitte just sellaset kumit alle kun haluaa, jos ei pingponit kelpaa....

Ei kyse ole siitä, onko varaa rengaskerran uusimiseen. Kyse on siitä, että moni skippaa epämieluisilla varusteilla olevan auton suorilta, jos/kun valinnanvaraa on. Jos taas kyse on harvinaisemmasta menopelistä, niin sitten huonoja renkaita käytetään tinkimisen keppihevosena.

Tonnin pommit on toinen asia, kun niiden ostaja on joko tiukassa tilanteessa tai nuuka. Silloin ei renkaista katsota juuri muuta kuin kulutuspintaa.

Kyllä Kiina-renkaat ovat aina olleet itselleni iso punainen vaate käytetyn auton kaupassa. Ongelma ei ole se etteikö renkaita voisi vaihtaa toisenlaisiin. Vaan autossa paikallaan oleva rengastus kertoo edellisestä omistajasta.

Jos autossa on alla halvinta mahdollista rengasta, niin on aika äärimmäisen todennäköinen asia, että auton ylläpidossa on pihistelty myös muissa asioissa. Ja tässä noin 40 käytetyn auton kokemuksella voin kyllä todeta, että teoria on pitänyt paikkansa jopa pelottavan hyvin.

Hyvä näkökulma tuokin. Itseäni aina huvittaa, kun Nettiautossa tulee vastaan 30 tonnin tuontiauto ja sitten liike on laittanut talvirenkaiksi halvimmat uudet nastat...
 
Olikos tähän joku lähde? Mulle on opetettu autokoulussa, että paremmat taakse...
Paremmat taakse on turvallisuuden maksimoimista. Mutta moni tekee niin kuin itse teen, eli kierrätän vuosittain renkaiden sijainnin (viime vuonna edessä olleet taakse jne.), eli käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että etuvetoisella autolla ajaessani tulee vaihtaessa laitettua aina paremmat eteen, vaikka se sotiikin tuota ohjetta vastaan. Tämän tavan etu on siinä, että renkaat kuluvat tasaisesti ja koko sarjan voi vaihtaa kerralla.

Jos laittaa aina paremmat taakse, niin etuvetoisella autolla eturenkaat kuluvat sakoille paljon nopeammin kuin takarenkaat. Sekään ei liene kovin järkevää, että edessä ja takana on hyvin erilaiset kulutuspinnat. Tai jos ostaa eteen uuden setin ja jättää vanhat renkaat taakse, niin onhan siinäkin sitten kaikkea eroa renkaiden välillä, jos ikäeroa on merkittävästi. Tuskin kovin järkevää sekään.

En ole koskaan ostanut vain yhtä rengasparia toiselle akselille, vaan vaihtanut aina kaikki neljä rengasta samalla kertaa. Aina ovat olleet tällä kierrätysmetodilla noin samassa pisteessä vaihdon suhteen.
 
Paremmat taakse on turvallisuuden maksimoimista. Mutta moni tekee niin kuin itse teen, eli kierrätän vuosittain renkaiden sijainnin (viime vuonna edessä olleet taakse jne.), eli käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että etuvetoisella autolla ajaessani tulee vaihtaessa laitettua aina paremmat eteen, vaikka se sotiikin tuota ohjetta vastaan. Tämän tavan etu on siinä, että renkaat kuluvat tasaisesti ja koko sarjan voi vaihtaa kerralla.

Jos laittaa aina paremmat taakse, niin etuvetoisella autolla eturenkaat kuluvat sakoille paljon nopeammin kuin takarenkaat. Sekään ei liene kovin järkevää, että edessä ja takana on hyvin erilaiset kulutuspinnat. Tai jos ostaa eteen uuden setin ja jättää vanhat renkaat taakse, niin onhan siinäkin sitten kaikkea eroa renkaiden välillä, jos ikäeroa on merkittävästi. Tuskin kovin järkevää sekään.

Jos eturenkaat kuluvat loppuun, takana on vielä pintaa ja uusitaan vain kaksi rengasta, niin silloin normaalisti takarenkaat siirretään eteen ja uudet renkaat laitetaan taakse. Mutta koska Suomessa renkaat vaihdetaan kahdesti vuodessa, niin meillä on yleensä järkevintä pistää paremmat eteen kausivaihdon yhteydessä. Kulumaerot ei kuitenkaan niin isoja yleensä ole ja sitä paitsi pahin sadekausi ajoittuu syksyyn, jolloin kesän kulumisen myötä takana on sitten taas paremmat renkaat.

Tämä ei koske erityisesti sinua, mutta moni muukin on sitä mieltä että johonkin halpaan autoon voi laittaa kaikenlaisia linglongeja renkaiksi ja kallis auto tarvii sitten paremmat renkaat.

Itse taas olen täysin päinvastaista mieltä. Joku uudehko hieno auto, niin siinähän on yleensä neliveto, ESP-ajovakautukset, luistonestot, hätäjarrutusjutut automaattisena, adaptiivinen vakionopeuden säädin ja valotkin on viimeisen päälle ja turvatyynyjä löytyy pari tusinaa jos räsähtää ja EuroNCAP pisteitä viisi. Sellainen auto pysyy hyvin tiellä niillä linglongeillakin.

Sitten taas joku 20 vuotta vanha perheen kakkosauto, joka on kaksivetoinen ja hyvällä tuurilla saattaa löytyä 2 kpl airbageja ja ABS-jarrut. Siinäpä ne turvavarusteet olikin. Ja EuroNCAP kolaritestistä saanut ehkä 2 tähteä aikoinaan sen ajan pisteytyksellä kun oli uusi malli. Sillä sitten perheen rouva kuskailee lapsia harrastuksissa ja niin edelleen. Tuollaisessa autossa minun mielestä ne hyvät renkaat ovat enemmän tarpeen, koska riski joutua kolariin lienee noin tuplaten isompi. Ja riski kuolla tai loukkaantua sitten kolarissa lienee vähintään tuplaten isompi.

Toki se on vähän erikoista jos joku ostaa sadan tonnin massipäällikköauton ja sitten alla on halvimmat kiinalaiset nimettömät Huilailee renkaat. Olisi jättänyt ruksimatta siitä lisävarustelistalta vaikka ne sähköisesti säädettävät takapenkit hierontatoiminnoilla, ja käyttänyt säästyneet rahat renkaisiin, varsinkaan jos siellä takapenkillä ei istu oikeastaan koskaan kukaan. Toki jokainen tyylillään, mutta silti.

Hyvät renkaat on tietysti yksi harvoja tapoja parantaa turvallisuutta vanhoissa autoissa. Mutta kesäolosuhteissa jarrutuserot ovat melko marginaalisia, oli alla sitten mitä hyvänsä, ja edes puoliksi järkevästi ajamalla hallinnanmenetyksestä johtuva onnettomuus on kesäolosuhteissa varsin epätodennäköinen. Talvella pitoa on sitten kertaluokkaa vähemmän ja silloin tosiaan kannattaisi olla hyvät kumit alla halvassakin autossa.

Sen sijaan ajettavuus ja mukavuus puhuvat sen puolesta, että uudessa autossa pitäisi olla myös hyvät kesärenkaat ja vanhaan kelpaisi huonommatkin. Vanha japsipommi on luultavasti joka tapauksessa ajettavuudeltaan laiva ja tuuli suhisee korvissa. Uudessa autossa huonot renkaat taas voivat olla se heikko lenkki, joka pilaa muuten hiljaisen tai ajettavuudeltaan hyvän auton.
 
Tuollasia eroja ChatGPT tiesi kertoa vanhoista ja uusista renkaista. Vesiliirron alkamisessa oli sitten eroa noin 15 km/h. Tuo ero kuivalla prosenteissa kuulostaa aika pieneltä, mutta aika vauhti se vielä on tilanteessa jossa uuden renkaan auto pysähtyy senttiä ennen kuin törmää hätäjarrutuksessa verrattuna siihen vanhaan autoon. Äkkiseltää laskien 100 km/h nopeudella se 5 prosenttia lyhyemmällä jarrutusmatkalla pysähtyvä auto saa just ja just pysäytettyä estettä ennen, niin se huonomman renkaan auto törmää esteeseen noin 22 km/h nopeudella. Ei siinä henki lähde, mutta lunastukseen taitaa auto mennä jos kova este ja turvatyynyt laukeaa ja sitten taas henki lähteä jos jalankulkija jää alle sillä vauhdilla.

----

DEKRA testasi renkaiden jarrutusmatkoja kuivalla tiellä 100 km/h nopeudesta:

Uudet renkaat (7–8 mm urasyvyys): Lyhyempi jarrutusmatka

Kuluneet renkaat (2–3 mm urasyvyys): Jarrutusmatka kasvoi 2,4–8,5 %


Esimerkiksi, jos uuden renkaan jarrutusmatka on 40 metriä, kuluneella renkaalla se voi olla jopa 43,4 metriä.

Jarrutusmatkan ero märällä asfaltilla

Märällä tiellä erot ovat huomattavasti suurempia:

DEKRA havaitsi, että kuluneiden renkaiden jarrutusmatka kasvoi 16–18 % verrattuna uusiin renkaisiin.

Auto Bild raportoi, että 1,6 mm urasyvyydellä varustetut renkaat pysähtyivät 80 km/h nopeudesta 10 metriä myöhemmin kuin uudet renkaat. 120 km/h nopeudesta ero kasvoi lähes 96 metriin.
 
Ei kyse ole siitä, onko varaa rengaskerran uusimiseen. Kyse on siitä, että moni skippaa epämieluisilla varusteilla olevan auton suorilta, jos/kun valinnanvaraa on. Jos taas kyse on harvinaisemmasta menopelistä, niin sitten huonoja renkaita käytetään tinkimisen keppihevosena.

Tonnin pommit on toinen asia, kun niiden ostaja on joko tiukassa tilanteessa tai nuuka. Silloin ei renkaista katsota juuri muuta kuin kulutuspintaa.



Hyvä näkökulma tuokin. Itseäni aina huvittaa, kun Nettiautossa tulee vastaan 30 tonnin tuontiauto ja sitten liike on laittanut talvirenkaiksi halvimmat uudet nastat...
Jos ostettava auto on teknisesti kunnossa ja muutoin varusteiltaaan ja yleisilmeeltään sellainen, kun ostaja haluaa, niin en usko, että kaupat jää tekemättä, koska renkaat on ns. "halppikset".
 
Kyllä Kiina-renkaat ovat aina olleet itselleni iso punainen vaate käytetyn auton kaupassa. Ongelma ei ole se etteikö renkaita voisi vaihtaa toisenlaisiin. Vaan autossa paikallaan oleva rengastus kertoo edellisestä omistajasta.

Jos autossa on alla halvinta mahdollista rengasta, niin on aika äärimmäisen todennäköinen asia, että auton ylläpidossa on pihistelty myös muissa asioissa. Ja tässä noin 40 käytetyn auton kokemuksella voin kyllä todeta, että teoria on pitänyt paikkansa jopa pelottavan hyvio
Pointti tuokin, että lähdetään autoliikkeeseen kaupoille ja todetaan siinä potkiessa, että nyt on Nokianit alla, tehdään kaupat. Auto onkin sittten teknisesti aivan sieltä jostain syvältä ja jälkikäteen vingutaan autoliikkeen suuntaan korjauskustannusvelvotteista. Itse olen pitänyt omat autoni kunnossa, vaikka alla onkin ollut jos jonkinmoista kokeilukumia. Lähtökohtaisesti kuitenkin niin, että talvikumit pitää olla pohjoiseen soveltuvaa laatua hinnasta tinkimättä. Omilla ajoilla kesärenkailla ei ole niin suurta merkitystä, kunhan ovat hiljaiset, pyöreät ja mukavat ajaa. Ääriolosuhteissa sitten järki päähän ja vauhtia pois.
 
Kyllähän ylipaine kuluttaa keskeltä, mutta 3,0 bar ei mielestäni ole liian paljon.

Noissa tutkimuksissa ei puhuttu mitään vanteiden leveyden vaikutuksesta tai auton geometriasta. Kuten onko kapeammalla vanteella kuluma tasaisempaa, tai voiko joku pyörän monista kallistuksista syödä juuri keskeltä. Ainakin silmään rengas näyttää jäävän vanteella kapeaksi, eli rengas ei ehkä saa reunoilta riittävästi tukea?
Niin, 3 bar ei ehkä yleisesti olisikaan liian paljon - etenkään jos auto olisi raskas ja renkaan kyljet jäykät. Sinulla sen sijaan on merkin ja rengaskoon perusteella kevyt auto. Lisäksi sinulla on autosi alla todisteet siitä, että jo 2,5 bar (mikä on kevyessä tojossa taatusti riittävä pitämään renkaan ryhdissään) on saanut kyseisen muotoiset ja rakenteiset renkaat kulumaan keskeltä noin 1,5 mm enemmän kuin kummaltakaan reunalta. Tuo tuskin olisi kulunut tasaisesti vaikka paine olisi ollut uudesta asti 2,3 bar. Jos olet omistanut renkaat uudesta asti ja ajanut aina 2,5 barilla, niin ne eivät vain ole hyvät renkaat tuohon autoon. Onko alkuperäinen rengaskoko? Mitä merkkiä ovat? Vanteen leveyttä olit muuttanut.

Nyt renkaiden loppuikää varten pitäisi saada lisää kuormaa reunoille (jotta keskiosan 2 mm ei kuluisi liian nopeasti 1,6:een). Sen saat onnistumaan vain kasvattamalla kylkien muodonmuutosta. Kylkien muodonmuutos on sitä suurempi mitä suuremman lommon asfaltin tukivoima painaa renkaan alapintaan. Suuremman lommon (=kosketuspinta-ala) saat aikaiseksi laskemalla rengaspaineen pienemmäksi kuin sopimattomaksi todettu 2,5 bar.

Heitän hatusta karkeat yksinkertaistukset:

A)
-2,5 bar, jolla ajoit renkaat keskeltä huonoksi
-keskitason muodonmuutos -> kyljet kantavat yhteensä 30 kg
-renkaan kuorma 400 kg
-rengaspaine kantaa loput 370 kg
-Kulutuspinnan leveydestä keskimmäinen 50 % kantaa 185 kg
-Kulutuspinnan reunimmaiset 25 % ja 25 % kantavat yhteensä 185 kg + 30 kg = 215 kg
-olka-alueiden muotoilu on kuitenkin sellainen (olkapalat eivät ota maahan kiinni ilman kuormaa), että reunoilta vähennetään kiinteä 20 kg
-reunat kantavat 215 kg - 20 kg = 195 kg
-Keskialue kantaa loput, eli 400 kg - 195 kg = 205 kg
-keskialue kantaa 5,1 % (205 kg / 195 kg) enemmän kuormaa -> kuluu keskeltä nopeammin

B)
-3,0 bar, jonka nyt otit testiin
-pieni muodonmuutos -> kyljet kantavat yhteensä 20 kg
-renkaan kuorma 400 kg
-rengaspaine kantaa loput 380 kg
-Kulutuspinnan leveydestä keskimmäinen 50 % kantaa 190 kg
-Kulutuspinnan reunimmaiset 25 % ja 25 % kantavat yhteensä 190 kg + 20 kg = 210 kg
-olka-alueiden muotoilu on kuitenkin sellainen (olkapalat eivät ota maahan kiinni ilman kuormaa), että reunoilta vähennetään kiinteä 20 kg
-reunat kantavat 210 kg - 20 kg = 190 kg
-Keskialue kantaa loput, eli 400 kg - 190 kg = 210 kg
-keskialue kantaa 10,5 % (210 kg / 190 kg) enemmän kuormaa -> kuluu
keskeltä entistäkin nopeammin, koska kyljet osallistuvat korkeasta paineesta johtuvan pienemmän muodonmuutoksen takia entistä vähemmän

C)
-2,0 bar, minun ehdotus
-suurehko muodonmuutos -> kyljet kantavat yhteensä 40 kg
-renkaan kuorma 400 kg
-rengaspaine kantaa loput 360 kg
-Kulutuspinnan leveydestä keskimmäinen 50 % kantaa 180 kg
-Kulutuspinnan reunimmaiset 25 % ja 25 % kantavat yhteensä 180 kg + 40 kg = 220 kg
-olka-alueiden muotoilu on kuitenkin sellainen (olkapalat eivät ota maahan kiinni ilman kuormaa), että reunoilta vähennetään kiinteä 20 kg
-reunat kantavat 220 kg - 20 kg = 200 kg
-Keskialue kantaa loput, eli 400 kg - 200 kg = 200 kg
-keskialue kantaa 0 % (200 kg / 200 kg) enemmän kuormaa -> kuluu jatkossa tasatahtia, mikä ei paljoa auta, koska tilanne oli päässyt niin pitkälle

Vyörenkailla ei ihmeitä tehdä rengaspaineella, mutta pientä hienosäätöä voi tehdä.

Liian leveä vanne suhteessa renkaaseen venyttää kyljet suoremmiksi, jolloin niiden jousto kärsii. Ohjauksesta tulee terävämpi, mutta jousitusmukavuus heikkenee. Kylkien jäykistymisen takia renkaiden reunat kuluvat nopeammin kuin sopivalla vanteella. Sinulla oli leveästä vanteesta huolimatta kulunut keskiosa enemmän, joten renkaat ovat tosiaan huonot, jos olet oikeasti ostanut ne uusina ja ajanut aina 2,5 barilla.


Pyörien kulmista. Caster ei vaikuta renkaiden kulumiseen. Negatiivinen camber (pystykallistus) kuluttaa sisäreunat leveästi. Positiivista ei käytetä henkilöautoissa, mutta sellainen kuluttaisi ulkoreunan leveästi. Auraus syö ulkoreunan kapeasti. Haritus syö sisäreunan kapeasti. Noita voi olla useampia yhtaikaa, mutta pelkkää keskiosaa ei niillä saa kulumaan. Keskiosan kuluminen vaatii sopivan yhdistelmän vetoa/korkeahkoa painetta suhteessa kuormaan/löysiä kylkiä/kulutuspinnan rakennetta ja muotoa.


Tuli testailtua 205/55R16-renkaiden kulutuspinnan suoruutta eri paineilla. Vatupassi oli koko ajan paikallaan, vaikka paineita laskettiin. Olkapaloja lukuunottamatta kulutuspinta pysyi viivasuorana 1,0-3,4 bar. Mittasin olkapalojen sivuttaisuran perän kohdalta etäisyyden vatupassiin hellästi rakotulkilla.

3,4 bar, 3,8 mm
3,0 bar, 3,4 mm
2,3 bar, 3,4 mm
2,0 bar, 3,0 mm (vähiten kupera)
1,5 bar, 3,4 mm
1,0 bar, 4,2 mm (kuperin)

Kuvista on hankala katsoa noin pieniä eroja, joten laitan vain kulutuspinnan@3,0 bar ja renkaan lysyt@1,0/2,0/3,0 bar. Jos vertaa 3,0 bariin, niin 2,0 barilla auto on vajaan sentin alempana ja 1,0 barilla noin 2 cm alempana (vs. 3,0 bar). Mitä matalampi paine, sitä enemmän muoto muuttuu, ja sitä enemmän kylki osallistuu kuorman kantamiseen (reunat kuluu).

IMG20250510212005.jpg


IMG20250510214416.jpg


IMG20250510214617.jpg


IMG20250510214831.jpg
 

Statistiikka

Viestiketjuista
277 066
Viestejä
4 771 818
Jäsenet
77 555
Uusin jäsen
wilh0

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom