Käyttövoimakeskustelu: Diesel vs. bensa vs. kaasu vs. sähkö vs. vety yms.

[pulatunnus]

Siinäpä se onkin, kun helposti tulee enemmän kuin yksi sykli päivässä jos ajaa vaikka ihan tyypillistä 30 kilometrin työmatkaa ja latailee autoa töissä ja kotona. Äkkiä tippuu elinikä viiteen vuoteen jos perheen ykkösratsulla ajetaan valtaosa ajoista ja latauksia tehdään joka välissä. Ja näitä autojahan jo löytyy esim. Kokkolan Autohuollon videoista - alle 10 vuotta vanhoja autoja parisataa tonnia mittarissa ja akku yksinkertaisesti ajettu loppuun.

Yksi latausykli, oliko se vastaava määrä latausta mitä netto(tai brutto) tyhjästä täyteen. Jos niitä tulee paljon, niin sitten todennäköisesti niitä kilometrejäkin tullut paljon, jos ei pelkkää leiriytymistä ollut.

Se sitten riippuu autosta miten paljon se kestää niitä latausyklejä ja vaikuttaako siihen vähentävästi pikalataukset, tai lisäävästi joku 40%-80% netto välillä viilailu.

Ennen aikainen "tuhoutuminene" viittaa enemmänkin suunnittelu virheeseen.


Edit:
Fact0ry ilmeisesti kommentoikin lataushybridia ja ajoa pelkällä sähköllä, vs ajoa enemmän polttoaineella

3000 sykliä * 12 kWh / 20 kWh/100 km = 180 000 kilometriä. Tuota suuruusluokkaa se tyypillinen hybridin akku kestää määrätyissä olosuhteissa. ...

 

[Fact0ry]

Lataussyklillä taidetaan tarkoittaa tuossa 0-100%, eikä monesti käytät letkussa kiinni

Yksi latausykli, oliko se vastaava määrä latausta mitä netto(tai brutto) tyhjästä täyteen. Jos niitä tulee paljon, niin sitten todennäköisesti niitä kilometrejäkin tullut paljon, jos ei pelkkää leiriytymistä ollut.

3000 sykliä * 12 kWh / 20 kWh/100 km = 180 000 kilometriä. Tuota suuruusluokkaa se tyypillinen hybridin akku kestää määrätyissä olosuhteissa. Eri ulkoiset seikat sitten vaikuttavat suuntaan tai toiseen, mutta faktisesti akun elinikä tulee helposti ajatellun elinkaaren aikana vastaan jos autolla ajetaan vaikka >80% kilometreista sähköllä.

Nappasin nettiautosta muutaman yli 200 ajetun plugarin yksityisestä myynnistä (ajatuksella, että niissä ehkä akkurempat todennäköisemmin kommentoitu). Nuo kaikkien moduulien uusimiset kielii hyvin paljon siitä, että akku oli todennäköisesti ajettu loppuun.

https://www.nettiauto.com/bmw/330/14564922

-> uusi akusto(kaikki viisi kennomoduulia vaihdettu. vain kuoret vanhat)

https://www.nettiauto.com/volkswagen/golf/14691654

-> Tähän on myös vaihdettu uusi akku 2018-2020 välillä! --> Range on parempi kuin muissa vastaavan ikäisissä.

https://www.nettiauto.com/bmw/530/14636237

-> Hybridiakku korjattu jossa vaihdettiin mm.kaikki uudet moduulit korkeajänniteakkuun (6kpl)

https://www.nettiauto.com/volkswagen/golf/14667470

-> Akkupaketti ja hihna tehty.

 

[tth78]

Siinäpä se onkin, kun helposti tulee enemmän kuin yksi sykli päivässä jos ajaa vaikka ihan tyypillistä 30 kilometrin työmatkaa ja latailee autoa töissä ja kotona. Äkkiä tippuu elinikä viiteen vuoteen jos perheen ykkösratsulla ajetaan valtaosa ajoista ja latauksia tehdään joka välissä. Ja näitä autojahan jo löytyy esim. Kokkolan Autohuollon videoista - alle 10 vuotta vanhoja autoja parisataa tonnia mittarissa ja akku yksinkertaisesti ajettu loppuun.

Niinpä, 7,6kWh akulla kun pääsee Minillä kesällä 20km ja talvella 7km eli keskimäärin 14km range ja 3000 sykliä ja akku on loppu reilu 40tkm kohdalla, jos pelkällä sähköllä ajaisi.

Phev akku kun hiipuu niin katoaa osassa autoja neliveto ja eBoost. Se on kiva kun 225hv/385nm suorituskyvyllä auto muuttuukin 136hv/230nm kun akku ikääntyy.

 

[Second]

3000 sykliä * 12 kWh / 20 kWh/100 km = 180 000 kilometriä. Tuota suuruusluokkaa se tyypillinen hybridin akku kestää määrätyissä olosuhteissa. Eri ulkoiset seikat sitten vaikuttavat suuntaan tai toiseen, mutta faktisesti akun elinikä tulee helposti ajatellun elinkaaren aikana vastaan jos autolla ajetaan vaikka >80% kilometreista sähköllä.

Nappasin nettiautosta muutaman yli 200 ajetun plugarin yksityisestä myynnistä (ajatuksella, että niissä ehkä akkurempat todennäköisemmin kommentoitu). Nuo kaikkien moduulien uusimiset kielii hyvin paljon siitä, että akku oli todennäköisesti ajettu loppuun.

https://www.nettiauto.com/bmw/330/14564922

-> uusi akusto(kaikki viisi kennomoduulia vaihdettu. vain kuoret vanhat)

https://www.nettiauto.com/volkswagen/golf/14691654

-> Tähän on myös vaihdettu uusi akku 2018-2020 välillä! --> Range on parempi kuin muissa vastaavan ikäisissä.

https://www.nettiauto.com/bmw/530/14636237

-> Hybridiakku korjattu jossa vaihdettiin mm.kaikki uudet moduulit korkeajänniteakkuun (6kpl)

https://www.nettiauto.com/volkswagen/golf/14667470

-> Akkupaketti ja hihna tehty.

Puhuttiinkin hybridien akuista, ajattelin täyssähköä ettei noilla kilometreillä vielä täyttä latausta

 

[TommiZeliard]

Niinpä, 7,6kWh akulla kun pääsee Minillä kesällä 20km ja talvella 7km eli keskimäärin 14km range ja 3000 sykliä ja akku on loppu reilu 40tkm kohdalla, jos pelkällä sähköllä ajaisi.

Phev akku kun hiipuu niin katoaa osassa autoja neliveto ja eBoost. Se on kiva kun 225hv/385nm suorituskyvyllä auto muuttuukin 136hv/230nm kun akku ikääntyy.

Kukaan muu sähkörekkoja lukuunottamatta ei saa tuollaisia 54 - 109 kWh/100 km koko akullisen keskikulutuksia aikaiseksi, jollaisiin 7,6 kWh ja 7/14 km range viittaavat.

Minisi 7,6 kWh-akusta saat käyttöösi vain 5,6 kWh. Siitäkin käytät kaikesta päätellen normaalia autoilijaa suuremman osan esilämmitykseen ja lämmitykseen. Toivottavasti käytät edes lumiharjaa ja skrapaa, ettet kaikkea lunta ja jäätä hoida lämmityksellä sitä lyhyttä matkaasi varten.

Jos lasket ympärivuotiseksi keskikulutukseksi normaalimman 20 kWh/100 km, tulee 7,6 kWh-akulle 3000 sykliä täyteen 3000 * 7,6 kWh / 20 kWh/100 km * 100 = 114 tkm matkalla. En minä silti sano, etteikö parkkipaikalla lumia sulattamalla voisi saada akkua loppuun 40 tkm matkalla. Muutenkin noin äärimmäisen pieni akku joutuu kokemaan suurta suhteellista purkunopeutta ihan liikenteen mukana pysyäkseen. Maantiellä voi ylittyä 2C ja motarilla yli 3C.


Aiemmin puheena ollut Superb on aivan toista maata 25,7 kWh-akun ansiosta. Siinä 3000 sykliä tulisi 20:n kulutuksella vasta@386 tkm. Motarikin on vain 1C ja maantiellä selvästi alle yhden. Akkuun on jätetty mukavan reilusti puskureita vs. jotkut 10 kWh-Passatit. Käytettäväksi on jätetty vain 76,7 % akusta, mikä yhdistettynä suurehkoon kapasiteettiin lupaa hyvää kilometrikeston kannalta.

 

[chrisekh]

Ainakin Esson baarissa olen jo kuullut kuinka porukka tilailee ulkomailta hybrideihin uusia akkupaketteja ja vaihtelee niitä autotallissa. Kuulemma akkuviallisen hybridin saa pilkkahintaan kun viitsii itse tehdä sen akkurempan.

 

[Dzeeta]

Mazdassa 17.8kwh akusto. Muutenkin ajoprofiili on tyyliä "yöksi laturiin ja loput bensalla". Keskikulutus polttoaineelle on nyt 2.4l uudesta saakka. Uskoisin kyllä, että tuolla ajellaan mukavasti se 250tkm ainakin. Aika tosin näyttää, kun uusi malli.

 

[pulatunnus]

3000 sykliä * 12 kWh / 20 kWh/100 km = 180 000 kilometriä. Tuota suuruusluokkaa se tyypillinen hybridin akku kestää määrätyissä olosuhteissa. Eri ulkoiset seikat sitten vaikuttavat suuntaan tai toiseen, mutta faktisesti akun elinikä tulee helposti ajatellun elinkaaren aikana vastaan jos autolla ajetaan vaikka >80% kilometreista sähköllä.

Hybridissä , tai tässä esimerkissä ilmeisesti kyse lataushybridistä, jos sillä ajalee kuin täyssähköautolla niin hyvä esimerkki siitä että isoakkuinen sähkis on pidemmän kantaman lisäksi pidempi elinkaari odotus kilometreinä.

12kWh laskelmassasi ilmeisesti vielä kyse netto kapasiteettista ja varsin maltillisesta kulutuksesta. (päättelin siis syklimäärästä suhteesta kokoelinkaareen).

Hybridejä ja lataushybridejä on markkinoilla ollut moneen lähtöön, osa ei ladattavistakin on porsinut ihan keskenkaiken ja touteusu niin surkea että puolivälissä oletettua elinkaarta oleva auto arvo lähellä jotain hävityspalkkiota.
Toisessa laidassa jotain Toyotaja joissa pitkähkö oikea elinkaari, tosin lataushybridiä jos käyttä täysäjkoautona niin ei se logo akusta ikuista tee, laskelmasi pätee sillekkin. Tässä "hyvässä" laidassa on toteutus sitten sellainen että akku kannattaa vaihtaa (kohtuu kustannukset paljon ajettuunkin).

Jos tässä nyt pohditaan sitä kannattaako lataushybridi vai täyssähkö, ja jäännös arvo, niin hankinta ihan kyse siitä onko sille polttispuolelle tarvetta, ei järkeä jos tarkoitus ajaa täyssähköllä. Jos jäännösarvoa, niin pelkkään polttikseen verrattuna ehjällä ladattavalla voi olla tulevaisuudessa kysentää, vs pelkkä polttis, joiden arvo 10v päästä voi riippuen ihan siitä saako viedä venäjälle.

 

[weetabix]

Näissä kannattaa ottaa huomioon myös aika pitkät vaikutusajat. Esimerkkinä vaikka Norjassa joskus 2019/2020 yli puolet uusista autoista sähköisiä ja tänä vuonna viimeisimmällä kvartaaleilla päästiin sähkisten osuudeksi puolet kaikista henkilöautoista (uusista jotain 95% paikkeilla).
Tuosta voi laskea että menee viisi vuotta siitä kun täyssähköisten osuus uusista autoista ylittää 50%, että about puolet autoista olisi sähköisiä (tämä siis olettaen että about kaikki myytävät autot tuon ajanjakson lopussa ovat sähkiksiä). Tämä siis Norjassa jossa sähköiseen autoiluun siirtymiseen on ollut merkittävästi enemmän insentiivejä kuin täällä päin.

Mutta toki tilanne voi kiihtyä jos/kun polttoaineen hinta nousee esim. päästökaupan takia. Sinänsä oman plugarin 2,4l/100km keskimääräinen kulutus on kulujen osalta aika neutraali vaikka polttoaineen hinta tuplautuisi. Joo, maksaisi se reilusti enemmän mutta edelleen ei maata kaatavaa, joten siinä mielessä plugarista ja hybridistä saatava hyvitys on ainakin etukäteen varmempi kuin yhdestäkään polttiksesta ja aika suoraan riski tulee nimenomaan isosta kulutuksesta. Tämä lähinnä siksi, että mielestäni isoin riski keskipitkällä/pitkällä tähtäimellä on juuri tuossa polttonesteen hinnassa.

 

[kyynelkaasu]

Mutta toki tilanne voi kiihtyä jos/kun polttoaineen hinta nousee esim. päästökaupan takia. Sinänsä oman plugarin 2,4l/100km keskimääräinen kulutus on kulujen osalta aika neutraali vaikka polttoaineen hinta tuplautuisi. Joo, maksaisi se reilusti enemmän mutta edelleen ei maata kaatavaa, joten siinä mielessä plugarista ja hybridistä saatava hyvitys on ainakin etukäteen varmempi kuin yhdestäkään polttiksesta ja aika suoraan riski tulee nimenomaan isosta kulutuksesta. Tämä lähinnä siksi, että mielestäni isoin riski keskipitkällä/pitkällä tähtäimellä on juuri tuossa polttonesteen hinnassa.

Minusta tuntuu siltä, ettei keskivertoautoilija hirveästi mieti polttoaineenkulutusta. Ensirekisteröintitilastot segmenteittäin osoittavat jatkuvaa siirtymää suurempikulutuksisiin katumaastureihin ja pienten autojen myynti heikkenee, vaikka nykyaikainen B-segmentin auto pystyy ominaisuuksillaan haastamaan vanhempia C-segmentin autoja ja nykyaikainen C-segmentin auto vanhoja D-segmentin autoja. Lisäksi käytettyjen autojen tuonti keskittyy keskimäärin suuripäästöisempiin autoihin vahvistaen trendiä - ei tänne mitään hybridi-Yariksia tuoda kuin yksittäiskappaleita, vaan nimenomaan isoja "saksanseisojia".

Muutenkin vanhoilla autoilla ajetaan keskimäärin vähemmän kuin uusilla, jolloin polttoaineen hinta ei ole niin merkityksellinen tekijä kokonaiskustannuksissa. Ja vaikka polttomoottoriautoilu kallistuisi esim. 4000€/vuosi --> 5000€/vuosi, niin sähköautoista on ja tulee olemaan pulaa edullisessa päässä, jolloin polttis on yhä kokonaisuutena halvempi kuin esim. 6000€ vuodessa maksava sähköauto.

 

[tth78]

Kukaan muu sähkörekkoja lukuunottamatta ei saa tuollaisia 54 - 109 kWh/100 km koko akullisen keskikulutuksia aikaiseksi, jollaisiin 7,6 kWh ja 7/14 km range viittaavat.

Minisi 7,6 kWh-akusta saat käyttöösi vain 5,6 kWh. Siitäkin käytät kaikesta päätellen normaalia autoilijaa suuremman osan esilämmitykseen ja lämmitykseen. Toivottavasti käytät edes lumiharjaa ja skrapaa, ettet kaikkea lunta ja jäätä hoida lämmityksellä sitä lyhyttä matkaasi varten.

Jos lasket ympärivuotiseksi keskikulutukseksi normaalimman 20 kWh/100 km, tulee 7,6 kWh-akulle 3000 sykliä täyteen 3000 * 7,6 kWh / 20 kWh/100 km * 100 = 114 tkm matkalla. En minä silti sano, etteikö parkkipaikalla lumia sulattamalla voisi saada akkua loppuun 40 tkm matkalla. Muutenkin noin äärimmäisen pieni akku joutuu kokemaan suurta suhteellista purkunopeutta ihan liikenteen mukana pysyäkseen. Maantiellä voi ylittyä 2C ja motarilla yli 3C.


Aiemmin puheena ollut Superb on aivan toista maata 25,7 kWh-akun ansiosta. Siinä 3000 sykliä tulisi 20:n kulutuksella vasta@386 tkm. Motarikin on vain 1C ja maantiellä selvästi alle yhden. Akkuun on jätetty mukavan reilusti puskureita vs. jotkut 10 kWh-Passatit. Käytettäväksi on jätetty vain 76,7 % akusta, mikä yhdistettynä suurehkoon kapasiteettiin lupaa hyvää kilometrikeston kannalta.

Kesällä suurin määrä, mitä olen saanut ladattua akkuun oli 6,3kWh.

Talvella hytin lämmitys sähköllå vie 40% kapasiteetista, lämmitti sitten ennakkoon tai lähti polttiksella ajamaan.

Kylmä hävittää kapasiteettia, eli ei kaikki kulu käyttöön.

 

[TommiZeliard]

Kesällä suurin määrä, mitä olen saanut ladattua akkuun oli 6,3kWh.

Talvella hytin lämmitys sähköllå vie 40% kapasiteetista, lämmitti sitten ennakkoon tai lähti polttiksella ajamaan.

Kylmä hävittää kapasiteettia, eli ei kaikki kulu käyttöön.

Millä olet mitannut akkuun perille mennyttä energiaa? Vai oliko 6,3 kWh kuitenkin verkosta otettu määrä? Tällöin akkuun olisi mahtunut noin 6,3 kWh * 0,85 = 5,36 kWh.

Kun kylmä "hävittää" kapasiteettia, et vastaavasti saa akkuun ladattua kesäistä 6,3 kWh:a. Alentuneen jännitteen takia alijännitekatkaisu katkaisee menon ennen aikojaan, jolloin akkuun jää energiaa pohjalle muhimaan. Pystyt käyttämään kaiken ladatun energian loppuun vain jos annat akun ensin lämmetä. Vasta sen jälkeen akun lataamiseen saa kulumaan yhtä paljon energiaa kuin kesällä.

Pidemmillä matkoilla/suuremmalla keskinopeudella lämmitysenergian osuus olisi selvästi alle 40 %. Sinä mitä ilmeisimmin ajat koko auton elinkaaren alle 10 km matkoja ja vielä fillarikeskinopeudella. Kun lisäksi akku on pienin mahdollinen (netto uutena 5,6 kWh), ei kokemuksesi ole alkuunkaan yleistettävissä plugarien kilometrikeston arviointiin. Sinulla saattaa akku kestää lähes pelkkää sähköajoa vain 40 tkm, tavallisen plugaristin vanhempi auto 100 - 200 tkm, ja uusi Superb luultavimmin 300 - 400 tkm.

 

[pulatunnus]

Millä olet mitannut akkuun perille mennyttä energiaa? Vai oliko 6,3 kWh kuitenkin verkosta otettu määrä? Tällöin akkuun olisi mahtunut noin 6,3 kWh * 0,85 = 5,36 kWh.

Olikos tämä se hybridi mini jonka sähkönkulutus aikoinaan tentattiin ketjussa paljon.
Pitäs kaivella vanhoja viestejä.

Edit.
Ilmaisesti sähkölämmitys, ja taajamaruuhka-ajoa, eli joku laskennallinen haarukka 25kwh/100km - 100kwh/100km

Pieni akku, kaavassa netto tai brutto ja se mitä mitattu niin kasvattaa entisestään laskennallista haarukkaa.

Jos sähköllä ei ajeta kilometrejä , vaan lämmitetään niin menee vähän sotkemiseksi laskea jolla bruttokapalla km kulutusta. Sähköllälämittäminen on toki pois fosiili kulutuksesta, mutta vastuslämittäminen on kyllä se asia mihin sitä akkusähköä ei kannata käyttää. Polttoainelämmitin , ja sähköllä sitten liikuttaa autoa eteenpäin ruuhkassa.

Toki sillä oletuksella että se toteutus pärjää jollekkin start and stop fosiiliselle.

 

[jrp]

Sinulla saattaa akku kestää lähes pelkkää sähköajoa vain 40 tkm, tavallisen plugaristin vanhempi auto 100 - 200 tkm, ja uusi Superb luultavimmin 300 - 400 tkm.

Nuo lukemat ovat kyllä aika utopistisia, vai onko nyt kyse jostain vertailusta joka ei vastaa tosimaailmaa?
100km on jo hyvä lukema plugareille ihanneoloissa ja uusi Superb taitaa olla ainoa jolla pääsee tuon helposti.

 

[Smugu]

Toiset tietty kestää kärsiä enemmän, kun tietää että maailma pelastuu sillä kiinalaisella Afrikan kobolttia sisältävällä sähköautolla ajellessa.

En ole jaksanut enää pitkään aikaan seurata mitään sähköauto tai vastakkainasettelu ketjuja, mutta edelleen keskustelu käy sen ympärillä, että sähköautoja ostettaisiin jonkun maailman pelastumisen takia?

Mä olisin ostanut sähköauton, vaikka se tuottaisi 10-kertaiset päästöt verrattuna polttomoottoriin. Ei jaksa kiinnostaa sitten yhtään. Eikä kyllä ole sähköautoilevissa kavereissa/työkavereissakaan yhtäkään, keitä kiinnostaisi mitkään päästöt pätkän vertaa. Muutamat ajelevat myös lisäksi erilaisilla harrastevälineillä, mihin kuuluu moottoripyöriä, v8 moottorilla varustettuja autoja jne..

 

[TommiZeliard]

Nuo lukemat ovat kyllä aika utopistisia, vai onko nyt kyse jostain vertailusta joka ei vastaa tosimaailmaa?
100km on jo hyvä lukema plugareille ihanneoloissa ja uusi Superb taitaa olla ainoa jolla pääsee tuon helposti.

Ehkä pitäisi siirtyä käyttämään SI-järjestelmää myös autojen suurissa kokonaismatkamittarilukemissa, jottei tulisi sekaannuksia lyhyempien matkojen kanssa.

Tarkoitin siis, että akku voi lähes pelkkää sähköajoa ajaen olla finaalissa/kaput seuraavasti:

Mini PHEV 7,6 kWh brutto @tth78 ajotavoilla 40 Mm

Vanhempi plugari 100 - 200 Mm

Superb 300 - 400 Mm


Minin akku ei tth78:n mukaan kestä hänen ajossa kuin 40 Mm, enkä epäile hetkeäkään. Vanhempia noin 10 kWh-plugareita on jo päätynyt akunvaihtoon@100 - 200 Mm. Uuden Superbin 300 - 400 Mm:n keston laskin 3 000 syklin kautta. Akusta käytettävissä on 76,7 %, eli 19,7 kWh. Yksi sykli kuitenkin lasketaan bruttokapasiteetista (25,7 kWh). Kulutukseksi oletin 20 kWh/100 km.

3 000 * 25,7 kWh / (20 kWh / 100 km) = 385 500 km, eli noin 386 Mm.

 

[jrp]

Ehkä pitäisi siirtyä käyttämään SI-järjestelmää myös autojen suurissa kokonaismatkamittarilukemissa,

Kyllä se taitaa kuitenkin olla niin, että allekirjoittaneen pitää laittaa lasit silmille heti aamulla.

 

[chrisekh]

Kylla siina tulee paa kipeaksi ennekuin saat tkm muutettua Mm ihmisten kirjoittelussa vaikka se olisi kuinka oikein.

 

[HengaHox]

että sähköautoja ostettaisiin jonkun maailman pelastumisen takia?

Itse näen asian olevan toisin päin, että jotkut perustelevat sähköautovastaisuuttaan sillä että ne muka ovat isompipäästöisiä kuin polttomoottoriautot.

 

[Pakana]

Toisaalta voi miettiä, miksi noissa plugareissa käytetään akkutyyppiä joka ei erityisen hyvin sovellu tuollaiseen käyttöön?

Tuon tyypillisen NMC akun sijaan teknisesti olisi järkevämpää käyttää LTO akkua, jossa on karkeasti 10x suuremmat C arvot ja syklimäärät. Kenno on jonkinverran painavampi, mutta kun kyse on kuitenkin suhteellisen pienestä akusta, tuo kennon massa ei ole niin ratkaisevaa kuin 100kWh sähkärissä.

Tämän jutun mukaan WLTP kulutus on vähän päälle 4 kg / 100 km ja oletettavasti kaasuautojen WLTP-syklit on yhtä tyhmiä kuin sähköautoillakin, joten tuo on luultavasti kohtuullisen räikeä aliarvio.

Eiköhän kaasuautojen WLTP käytännön virhe mene aika yksiyhteen bensamoottoristen autojen kanssa, polttoainetalouden kannaltahan noissa ei ole oikeastaan muuta eroa kuin polttoainesäiliö. Se kulutusprofiili ja sen vahvuudet ja heikkoudet ovat ihan samat, toisin kuin sähköautossa jonka kulutusprofiili toimii lähtökohdiltaan päinvastoin kuin polttomoottoriauto.

 

[Pseudo]

Kaasulla kuljen nykyään (auton mukaan) 4,0kg / 100km keskiarvolla. Eilisen tankkauksen 1,67€/kg hinnalla tästä tulisi 6,68€/100km.

Sähköautolla kulkeminen taitaa nykyisillä lataushinnoilla julkisissa paikoissa maksaa melkein saman verran?

 

[kyynelkaasu]

Kaasulla kuljen nykyään (auton mukaan) 4,0kg / 100km keskiarvolla. Eilisen tankkauksen 1,67€/kg hinnalla tästä tulisi 6,68€/100km.

Sähköautolla kulkeminen taitaa nykyisillä lataushinnoilla julkisissa paikoissa maksaa melkein saman verran?

Joku kaasuautoilija kertoi, että hänellä kuluu lisäksi noin litra bensiiniä per 100 km. En tiedä, onko tuossa mukana tyhjällä kaasutankilla ajoa vaiko pelkät käynnistykset, mutta nähtävästi tuohon kaasun päälle pitää laskea hiukkanen bensiiniä, jolloin kaasuautoilu ei olekaan enää aivan yhtä edullista.

Edit: Mutta ei se paljoa halvempaa ole suurteholatureillakaan istua ainakaan päiväsaikaan. K-Lataus pikalaturin vakiohinta 0,35€/kWh päiväsaikaan, ja jos se parikymmentä tai vähän reilu menee satasella, niin päälle seitsemästä eurosta puhutaan. Hidaslatureista sitten halvemmalla, 0,24€/kWh. ABC-lataus taitaa liikkua aika samoissa.

 

[Pseudo]

Joku kaasuautoilija kertoi, että hänellä kuluu lisäksi noin litra bensiiniä per 100 km. En tiedä, onko tuossa mukana tyhjällä kaasutankilla ajoa vaiko pelkät käynnistykset, mutta nähtävästi tuohon kaasun päälle pitää laskea hiukkanen bensiiniä, jolloin kaasuautoilu ei olekaan enää aivan yhtä edullista.

Edit: Mutta ei se paljoa halvempaa ole suurteholatureillakaan istua ainakaan päiväsaikaan. K-Lataus pikalaturin vakiohinta 0,35€/kWh päiväsaikaan, ja jos se parikymmentä tai vähän reilu menee satasella, niin päälle seitsemästä eurosta puhutaan. Hidaslatureista sitten halvemmalla, 0,24€/kWh. ABC-lataus taitaa liikkua aika samoissa.

Bensiiniä kuluu itsellä vain talvella, taitaa käyttää pakkasella käynnistäessä hitusen. Ja Webasto tietenkin. Mutta pitää tosiaan talviajossa ottaa huomioon, harmi ettei viime talvena pitänyt tarkempaa kirjaa kuinka usein kävi bensapumpulla mutta tosi harvoin se oli

 

[Pakana]

Mun mielestä esim kaasu-up! käynnistyy aina bensalla? Tosin sinänsä tuo on ihan perusteltua, se bensa menee kyllä pilalle siellä tankissa vaikkei varsinaisia käynnistymisongelmia aiheuttaisikaan.

 

[TonttuX]

Kaasulla keskikulutus 3,2kg 5,5e ympäri vuoden. Bensaa ei kulu jos ei halua webastoa käyttää, halvempaa kuin sähköllä julkisilla lataus.

 

[pulatunnus]

Kaasulla keskikulutus 3,2kg 5,5e ympäri vuoden. Bensaa ei kulu jos ei halua webastoa käyttää, halvempaa kuin sähköllä julkisilla lataus.

Ihan uteliaisuutta mikä auto malli, ja millaista ajoa.
Ilmeisesti joku kiinteähinta soppari.

 

[TonttuX]

Ihan uteliaisuutta mikä auto malli, ja millaista ajoa.
Ilmeisesti joku kiinteähinta soppari.

Skoda gtec maantieajoa, normihinnat kaasulla n. 1,7e/kg

 

[sm81]

Omaa valintaani sekoittaa tuleva jakeluvelvoitteen kasvu. Ajattelin pitää seuraavaa autoa seuraavat 5-8v niin ei ole helppoa valita. Miten paljon bensan ja dieselin hinnat tulee nousemaan lähivuosina? Olen ymmärtänyt, että bensanhinta nousee enemmän ja hybridien verot nousee myös. Jos näin on niin omilla ajoilla (30tkm) olisi edelleen järkevää jatkaa dieselillä seuraavat 5-8 vuotta.Sähköautoissa on ongelmana järkyttävät hinnat arvonalenemaan suhteutettuna. Vai onko joitain syitä miksei dieseliä enään kannata harkita (7000€-8000€ euron hintahaarukassa)? Toisena vaihtoehtona olen ajatellut Toyotan itselataavia hybridejä (nouseeko näidenkin verot?).

 

[pulatunnus]

Omaa valintaani sekoittaa tuleva jakeluvelvoitteen kasvu. Ajattelin pitää seuraavaa autoa seuraavat 5-8v niin ei ole helppoa valita. Miten paljon bensan ja dieselin hinnat tulee nousemaan lähivuosina? Sähköautoissa on ongelmana järkyttävät hinnat arvonalenemaan suhteutettuna.

Rivienvälistä , ilmeisesti uutta autoa, jos se sähkis on ns tolkunhintainen, suurin piirtein samalla tontilla fosiili verokin kanssa, niin niin sinne lähemmäksi 8v jos tarkastelee niin joutuu vähän jumppaa miksi fosiili pitäisi arvonsa vs sähkis, odotus että sähkisten valmistaminen halpenee edelleen, kantamat halpenee, niin se syö myös foossiilisten kysyntää ja arvoa.
Jos tulee tilanne että kotimaassa käytettyjä polttiksia riittää kaikille halukkaille, niin arvot riippuu jonkin putinasstanin kysynnästä. Kulutaj on joka viimeksi reakoi, 8v menee nopeasti, saati 5v, jos 5v päästä polttoaine 3€ litra niin vielä voi olla kysyntää.

Ja, kuten sanoit arpapeliä, yksi tapa lähestyä asiaa käytännöllisesti, omaan käyttöön sopiva autoa, varsinkin kun suunnitelma ajaa ns loppuun, kustannukset toki tärkeitä, jos sähkö nyky energianhinnoilla kilpailukykyinen niin se taputeltu, jos ei, niin sitten voi haarukoida erilaisia ennusteita. Polttoaine voi olla kallista vaikka sähköpitäisi hintansa, mutta sähkönhinta nousee, niin ehkä silloin myös polttoaineidenkin.

 

[sm81]

7000-8000€ hintahaarukassa

 

[renee]

Nyt bensa/diesel on halpaa etenkin suhteessa viimeaikaiseen rahan arvon laskuun. Ennusteiden mukaan raakaöljyn hinta pysyy edullisena myös lähitulevsisuudessa, mutta bensan hintaan vaikuttaa tietysti myös poliittiset päätökset esim. jakeluvelvoitteen suhteen. Poliittinen ilmapiiri Euroopassakaan ei tällä hetkellä suosi kallista bensiiniä, joten poliittinen ilmapiirikin on hinnan suhteen suotuisa.

Vaikka nyt näyttääkin siis suht hyvältä fossiilisten hintojen suhteen seuraavien vuosien ajan, niin kaikki voi muuttua hetkessä. Jos bensan hinta nousee 2,5e/l, niin polttisten kysyntä romahtaa heti. Vaikutus ei kuitenkaan liene merkittävä alle kymppitonnin hintaluokassa.

Raakaöljyn hinta voi nousta, jos kysyntä lähtee raketoimaan (maailmantalous uudelle kasvu-uralle, etenkin Kiina ja EU, USA:n talous onkin hyvässä vedossa) ja/tai tarjonta sakkaa (Lähi-Idän konflikti laajenee). Poliittinen ilmapiiri taas on riippuvainen talouden kehityksestä, eli jos taloudella alkaa mennä hyvin, niin vihreät arvot kiinnostavat taas enemmän.

 

[FireCube]

Ennusteiden mukaan raakaöljyn hinta pysyy edullisena myös lähitulevsisuudessa, mutta bensan hintaan vaikuttaa tietysti myös poliittiset päätökset esim. jakeluvelvoitteen suhteen.

Totta.

Mutta ota huomioon että tieliikenteen päästökauppa tulee käyttöön 2027 ja huomattava hinnannousu tapahtune 2030. Lisäksi tämä oikeistohallitus tuskin voittaa 2027 vaaleissa, demari, vas ja vihr vetoisesti jakeluvelvoitetta tullaan nostamaan takautuvasti runsaasti.

Tulee näkymään hinnassa melkoisesti, eli kannattaa se sähköauto ottaa pihaan ajoissa ennen vuotta 2027, kun kysyntä räjähtää.

 

[pulatunnus]

Nyt bensa/diesel on halpaa etenkin suhteessa viimeaikaiseen rahan arvon laskuun. Ennusteiden mukaan raakaöljyn hinta pysyy edullisena myös lähitulevsisuudessa, mutta bensan hintaan vaikuttaa tietysti myös poliittiset päätökset esim. jakeluvelvoitteen suhteen. Poliittinen ilmapiiri Euroopassakaan ei tällä hetkellä suosi kallista bensiiniä, joten poliittinen ilmapiirikin on hinnan suhteen suotuisa.

Vaikka nyt näyttääkin siis suht hyvältä fossiilisten hintojen suhteen seuraavien vuosien ajan, niin kaikki voi muuttua hetkessä. Jos bensan hinta nousee 2,5e/l, niin polttisten kysyntä romahtaa heti. Vaikutus ei kuitenkaan liene merkittävä alle kymppitonnin hintaluokassa.

Jakeluvelvoite väliaikainen "alennus" on poistumassa, oliko se 2026 (reilu vuosi) ja päästökauppa sitten 27 tai myöhemmin ja miten tulee taitaa vähän olla vielä ilmassa.

Jakeluvelvoitetta voi helpottaa se että jos siihen kelpuutetaan sähkökauppa, mikä voisi olla ihan tehokas konsti, säästäisi puhtaita polttoaineita tärkeimpiin kohteisiin ja vauhdittaisi sähköllä ajo osuutta että lataus infraa.

Dieselin osalta painetta poistaa veroetu että käyttövoimavero, se voisi vähän helpottaa käytettyjen kysyntää, toki se polttinekulu km kohti pomsahtaisi, mutta vähän ajaville olisi dieselikin vaihtoehto , eli HA dieseleistä ei tulisi ihan hylkijöitä. Nyt käytetyt vähän kuluttavat dieselit kiinnostaa lähinnä paljonajavia, ja paljonajavista osa taasen kiinnostaa täyssähkikset, jos ajoprofiilit sopii sähkiskäyttöön hyvin.

Käyttövoimaveron poisto tuo myös sen markkina missä diesel on kakkosauto, niitä houltovarmuus tai tauotta lappiin ajoja varten. Diesel voisi olla myös vahvasti fosiilitonta, mutta se on kallista ja tärekämpiä kohteita kuin ha autoilu.

 

[renee]

Totta.

Mutta ota huomioon että tieliikenteen päästökauppa tulee käyttöön 2027 ja huomattava hinnannousu tapahtune 2030. Lisäksi tämä oikeistohallitus tuskin voittaa 2027 vaaleissa, demari, vas ja vihr vetoisesti jakeluvelvoitetta tullaan nostamaan takautuvasti runsaasti.

Tulee näkymään hinnassa melkoisesti, eli kannattaa se sähköauto ottaa pihaan ajoissa ennen vuotta 2027, kun kysyntä räjähtää.

Edellinen hallitus laski jakeluvelvoitetta, koska poliittinen paine oli valtava. Jos Euroopan talous matelee 2027, niin voi olla, että velvoitteita tullaan taas siirtämään.

 

[pulatunnus]

Edellinen hallitus laski jakeluvelvoitetta, koska poliittinen paine oli valtava. Jos Euroopan talous matelee 2027, niin voi olla, että velvoitteita tullaan taas siirtämään.

Nyky hallitus sitä jatkoi , hinta vaalilupauksista. Sillä hintansa, ja velkansa, joten ei nyt ihan hyvä pohja lähteä tekemään laskelmia ajatuksella että jakeluvelvoite ei nousisi.

Voidaan toki maalailla kaikenmailman kriiseja mikä vetää sitten kaikki sekaisin. Jos mennään ajatuksella mitkä toimisi, niin päästökauppa, sillä voisi kuopata jakeluvelvoitteen, mutta päästökauppaa lykätty lähinnän sen takia että haluttu halittua polttoainekustannukse kehitystä , mutta kuitenkin markkinavetoista .

Se millä olisi potenttiaali pitää hintoja kurissa olisi se että jakeluvelvoitteseen otettaisiin mukaan sähköautot. Tosin jos miettii että miten, ja tehokkaasti, niin on siinä miettimistä.

 

[renee]

Nyky hallitus sitä jatkoi , hinta vaalilupauksista. Sillä hintansa, ja velkansa, joten ei nyt ihan hyvä pohja lähteä tekemään laskelmia ajatuksella että jakeluvelvoite ei nousisi.

Voidaan toki maalailla kaikenmailman kriiseja mikä vetää sitten kaikki sekaisin. Jos mennään ajatuksella mitkä toimisi, niin päästökauppa, sillä voisi kuopata jakeluvelvoitteen, mutta päästökauppaa lykätty lähinnän sen takia että haluttu halittua polttoainekustannukse kehitystä , mutta kuitenkin markkinavetoista .

Se millä olisi potenttiaali pitää hintoja kurissa olisi se että jakeluvelvoitteseen otettaisiin mukaan sähköautot. Tosin jos miettii että miten, ja tehokkaasti, niin on siinä miettimistä.

Onhan se selvää, että trendi on fossiilisista luopuminen kokonaan. Viimeistään siinä vaiheessa, kun poraaminen ei ole enää taloudellisesti kannattavaa, eli helposti hyödynnettävät lähteet on pumpattu kuiviin. Poliittiset päätökset kuitenkin joustavat, jos ne ovat liian vaikeita, eli paljon riippuu siitä, miten maailma petaa seuraavien vuosien aikana.

Toisaalta vaikeitakin päätöksiä on esim. vuonna 2030 jo helpompi tehdä, kun sähköistyminen on jo luontaisesti paljon pitemmällä kuin nyt, eli vaikutukset ovat ylipäätään pienemmät.