Täysi-ikäisellä itävaltalaisella on keskimäärin 480 euroa käteistä – Pohjoismainen digikupla on Euroopassa erikoisuus
Käteistä rakastava Itävalta on eurooppalaisittain sääntö, ja maksamisen digikuplassa elävät pohjoismaat poikkeus. Käteisen koetaan helpottavan arkea.
12.2.2020 07.12 – PÄIVITETTY 12.2.2020 07.13
Wieniläisen Karlin vossikka on kulkenut jo 30 vuotta kauralla ja käteisellä. Hänen mielestään toimivia perinteitä on turha muuttaa.JUHO PAAVOLA
Keskustele
Juho Paavola
Wienin Michaelerplatzilla ajuri hyppää alas kärryjensä selästä. Hän esittelee etunimekseen Karlin ja sanoo sukunimekseen yhdentekevän. Yhdentekevää ei kuitenkaan ole, että kaupungin tavaramerkkeihin kuuluvan Fiakerin eli vossikan kyytiin pääsee vain käteisellä.
– Katsos nyt! Tämä on hevonen, ei maksuautomaatti. Olisi monimutkaista, jos alkaisimme pelata korttien kanssa, Karl sanoo.
Vaikka Fiakerit ovat ennen kaikkea turisteja varten, kuljettajat eivät hyväksy muovirahaa mobiilimaksuista puhumattakaan. Sama ilmiö toistuu monissa Itävallan ravintoloissa ja pienemmissä kaupoissa.
– Kortilla maksaminen on hankalaa ja kallista, Karl sanoo.
Käteinen on konkreettista
Itävallan keskuspankki OEnB:n mukaan 82 prosenttia päivittäisistä maksuista tehdään käteisellä rahalla. Se tekee itävaltalaisista kenties Euroopan innokkaimpia käteismaksajia.
Heillä on myös kotonaan suuret käteisvarat: yli 18-vuotiailla on keskimäärin 480 euron edestä käteistä, ja jopa 38 prosenttia on pitänyt hallussaan viimeisen vuoden aikana esimerkiksi Suomessa lähes näkymättömiä 200 tai 500 euron seteleitä.
Keskuspankki on tutkinut syitä käteisen suosiolle, joka on pysynyt digitalisoitumisesta huolimatta muuttumattomana viimeiset kaksikymmentä vuotta. Kortilla maksamisen infrastruktuuri on verrattain kehittymätöntä, mikä yhdistettynä tottumuksiin ja suuriin käteisvaroihin on sementoinut tilanteen.
MAINOS, JUTTU JATKUU ALLA
Ihmiset kokevat, että monissa arjen tilanteissa käteinen toimii, on luotettavinta ja helppo hallita.
– Maksan aina käteisellä. Näen, kun se käy lompakossa vähiin, mutta kortin kanssa tili voi helposti lipsahtaa miinukselle, Karl perustelee.
Pohjoismainen digikupla on erikoisuus
Itävaltalaisilla on lompakossaan keskimäärin kolme kertaa enemmän rahaa kuin keskuspankin verrokkimaana käyttämässä Hollannissa. Siellä korttimaksaminen on Pohjoismaiden tapaan yleistä.
Pankin viestintäpäällikkö Christian Gutlederer huomauttaa, että Itävalta ei ole niin poikkeuksellinen.
– Kokonaisuutena Itävallan käteisen käyttö on verrattain samalla tasolla monen muun euroalueen maan kanssa, joskin se on huomattavasti yleisempää kuin Pohjoismaissa, Gutlederer sanoo.
Suomen Pankin mukaan euroalueella maksupisteillä neljä viidestä maksusta tehdään käteisellä, kaikista maksuista selvästi yli puolet. Suomessa ja Ruotsissa sen sijaan käteistä pääasiallisena maksuvälineenä päivittäisostoissa käyttää vain joka kymmenes.
– Itse asiassa Pohjoismaat ovat tässä asiassa se poikkeus. Me elämme täällä digikuplassa, Suomen pankin maksujärjestelmät-osaston osastopäällikkö Päivi Heikkinen sanoo.
Historia määrää maksutavat
Maksutapojen suosiolla on myös poliittinen ja historiallinen ulottuvuus. Euroopassa vahvimmin digitaalista maksamista on alkanut suosia Ruotsi, joka on saanut kehittyä yli kaksisataa vuotta rauhassa vapaaksi demokratiaksi, jossa yhteiskuntasopimuksen pohja on vahva. Suomessakaan valtion intressejä ei ole tarvinnut epäillä.
MAINOS, JUTTU JATKUU ALLA
Maailmalla ääriesimerkki on Kiina. Valtaosa maksuliikenteestä kulkee digitaalisesti Alipay- ja WeChat-palveluiden kautta. Se sopii kuin nyrkki silmään puolueen ajatukseen tehokkaasta digitaalisesta taloudesta, jossa kätevyyden nojalla on myös mahdollista seurata jokaisen kansalaisen jokaista ostosta. Se helpottaa kontrollia.
Sen sijaan vahvasti käteiseen luottavissa maissa, kuten Itävallassa on natsihallinnon ja Saksassa myös Stasin peruina vahva kokemus siitä, mitä valtion kontrolli ja tyrannia merkitsevät. Anonyymi käteinen nähdään periaatteellisena perusoikeutena.
– Tutkimuksissa esimerkiksi Saksassa maksun luottamuksellisuus on tärkeää, kun valitaan maksutapaa. Meillä se ei juuri korostu, Heikkinen vertaa.
Hevonen löytää rahan
Michaelerplatzilla alkaa sataa vettä. Karl vetää loimen hevosensa päälle ja istuu kärryihinsä odottamaan seuraavaa asiakasta. Hänen vaununsa ovat kulkeneet kauralla ja käteisellä kolmekymmentä vuotta.
Miksi muuttaa hyvää systeemiä? Sitä paitsi käteisen puute on aina ratkaistavissa.
– Jos asiakkaalla ei ole käteistä, ajamme hakemaan sitä. Hevoseni osaa jo itse reitin tärkeimmille pankkiautomaateille, Karl sanoo.
TAUSTA
Itävalta luottaa käteiseen
Itävallassa pienistä ostoksista kahvilassa maksetaan käteisellä 85 prosenttia, ravintolalaskuista 82 ja esimerkiksi taksimatkoista 70 prosenttia. Ruokaostoksistakin 53 prosenttia tehdään käteisellä rahalla.
Vuonna 2016 Euroopan keskuspankki EKP arvioi, että euroalueella jopa 79 prosenttia paikan päällä ostotapahtumista tehtiin käteisellä, kaikista maksuista 54 prosenttia.
EKP:n mukaan eniten käteistä kantavat mukanaan saksalaiset, joilla on lompakossaan keskimäärin 103 euroa. Seuraavaksi tulevat itävaltalaiset (89) ja kreikkalaiset (80).
Tilastointitapojen eroista johtuen eri maiden tarkka vertailu on hankalaa.
Lähteet: EKP, ING Bank Group, europeandatajournalism.eu