Käteiskapina - maksukortit

Liittynyt
07.07.2019
Viestejä
1 511
Täällä on kuitenkin ainakin ajoittain suhteellisen valveutunutta porukkaa, joten pudotan tän tähän:

Matti Wiberg: Käteiskapina tulisi tarpeeseen

Millaisia ajatuksia tämä artikkeli herättää teissä? Minulla on luonnollisesti omat vahvat näkemykseni artikkelista ja tästä asiasta, mutta en halua alkaa viestin alussa johtamaan keskustelua mihinkään suunaan avauksella. Kaikki mielipiteet ovat arvokkaita, vaikka näkemykset olisivatkin erilaisia.
 
Itse olin pitkään (noin kolmekymppiseksi) vannoutunut käteisen käyttäjä. Suurempia ostoksia (useita satasia) maksoin kortilla, mutta ruokakaupassa ym. missä kului muutamia kymppejä, käytin aina käteistä. Tuossa parisen vuotta sitten jostain syystä vaan aloin maksaa silloin tällöin pieniäkin ostoksia kortilla ja aika nopeasti siirryin pääosin kortin käyttöön.

Itsellä käteisen käyttö oli pitkään periaate. Säilyi paremmin tieto omasta kulutuksesta, kun näki konkreettisesti, paljonko rahaa kului, vaikkei itsellä koskaan ole rahankäytön suhteen ongelmia ollutkaan. Sitten vaan jossain välissä huomasi että kortti on aika helppo, kun ei tarvitse automaatilla ravata eikä toisaalta kassalla aika ajoin tarjoilla pikkuhiluja, jotta saa kolikoiden määrää hiukan vähennettyä lompakosta.

Tuota artikkelin ei-kaupallinen seteliraha - kaupallinen muoviraha -jakoa en oikein ymmärrä että mitä sillä haetaan. Kummassakin on kyse vain välineestä, jolla tienattua valuuttaa käytetään ja kummassakin tapauksessa eri osa puolet, eli maksaja, maksun vastaanottaja, pankki, Automatia, luottokorttiyhtiö, Apple tai Google tai vastaava taho, voi päättää, maksaako sen tarjoaman tai käyttämän maksuvälineen käyttö jotain. Markkinavoimat sitten lähtökohtaisesti ratkaisevat, mikä on sopiva korvaus minkäkin maksutavan käytöstä.

Käteisessä on hyvät puolensa, kuten yksityisyydensuoja (kunhan muistaa olla höyläämättä Plussakorttia tai S-etukorttia) ja ostovoima silloinkin kun tietoverkko kaatuu, mutta käytön helppoudessa se häviää muovirahalle.
 
Vähän oli kyllä höpö höpöä tuo artikkeli eikä siinä oikein tuntunut olevan sitä punaista lankaa, vaan sekoitettiin yksityisyysasioita rahakäyttäytymiseen.

Finanssialalla nyt kohta 10 vuotta työskennelleenä varsinkin ruokakaupoissa pitäisi käteisen vastaanotto lopettaa kokonaan, tai sitten merkata yksi kassa pelkästään käteismaksuille. Käteinen hidastaa maksutapahtumia ja aiheuttaa jonoja.

Harvoinpa sitä käteistä tulee enää itsekään käytettyä, paitsi ehk joskus automaattien kanssa joissa ei ole vielä korttimaksumahdollisuutta.

Ensi vuonna Visa&MC vaativat jo että jos kaupassa/paikassa voi maksaa kortilla, tulee olla myös mahdollisuus maksaa lähimaksuna, muutoin voi tulla isojakin sanktioita. Suomessa tilanne onkin jo hyvä kun oikeastaan kaikkia maksupäätteet on jouduttu muutenkin uusimaan niin niissä on CLESS valmius jo olemassa.
 
Suurimmaksi osaksi käytän käteistä, jos netistä tilaan niin silloin pankkitunnuksilla.

Jokaisella on myös oikeus nostaa omaisuutensa tilitä halutessaan, mikä olisi hiukan hankalaa jos ei olisi käteistä. Jos käteistä ei voisi nostaa, mikä estäisi pankkeja perimästä vaikka 10% talletuskorkoa rahojesi säilyttämisestä?
 
Viimeksi muokattu:
Oli tosiaan aika erikoinen artikkeli. Käteisen hyödyt tulevat esille lähinnä poikkeustilanteissa (ja vanhusten kohdalla), muuten käteisen käyttämisestä, säilyttämisestä ja käteisen käsittelyyn liittyvän infran pyörittämisestä on pikemminkin haittaa.

En missään nimessä olisi siltikään vaatimassa puhtaasti sähköiseen rahaan siirtymistä, mutta ehkä käyttötottumuksia on syytä ajaa entistäkin enemmän siihen suuntaan. Se tosin edellyttää nykyistä intuitiivisempia ja helppokäyttöisempiä sähköisiä pankkipalveluita ja maksuvälineitä.
 
Nyt on tullut sen verran erilaisia kommentteja, että voin heittää omat näkemykset:
1) Rahanhallinnassa on mielestäni ihan sama, onko kyse kortista, käteisestä, pikavipistä tai piuhasta.
2) Miten maksukortit toimivat kriisitilanteissa? - Esim. laajamittainen sähkökatko, tietoliikenne yhteydet poikki tms. - Onko huoltovarmuus huomioitu?
3) Eikö se ole mahdollinen ongelma, että maksukortit ovat kokonaan Amerikkalaisia järjestelmiä?
4) Ei vielä mainuttu - Muut vaihtohyödykkeet, jotka toimivat kriisitilanteissa mahdollisesti paremmin.
5) Käteisen fiat-luonnetta ei mainittu, käteinen on lähtökohtaisesti käytännössä arvotonta. - Esimerkiksi nyt on ollut kovasti puhetta uutisissa siitä, että Euron arvo pitäisi romahduttaa.

Vaikka tietysti herättää paranoijaa eräissä, niin mielestäni on hyvä, että mm. Kiinalaiset ja Venäläiset maksujärjestelmät ovat kotiutumassa hitaasti mutta varmasti Eurooppaan.
Mir (payment system) - Wikipedia
Alipay - Wikipedia
 
2) Miten maksukortit toimivat kriisitilanteissa? - Esim. laajamittainen sähkökatko, tietoliikenne yhteydet poikki tms. - Onko huoltovarmuus huomioitu?
Tiedät ihan hyvin varmasti kysymättäkin, että eiväthän ne toimi. Siinä vaiheessa jos tuollainen tilanne tulee eteen laajempana, niin sitten on kyllä paljon suurempaakin huolehdittavaa kuin maksukortin toimiminen marketissa.

Yksittäiset, lyhyet katkot ovat yleisempiä ja toki kiusallisia, mutta ei niihin kukaan kuole.

3) Eikö se ole mahdollinen ongelma, että maksukortit ovat kokonaan Amerikkalaisia järjestelmiä?
Mitä tarkoitat Amerikkalaisella järjestelmällä? Skenaarioitko, että etä jenkit voisivat halutessaan lamauttaa tai vaikuttaa jonkun Suomalaisen Osuuspankin pankkikorttien toimintaan? Ehkä nyt ei kuitenkaan ihan niin...

5) Käteisen fiat-luonnetta ei mainittu, käteinen on lähtökohtaisesti käytännössä arvotonta.
Ei tilanne muutu miksikään sillä, että tallettaa käteisen pankkiin ja sitä kautta sähköiseksi.

Esimerkiksi nyt on ollut kovasti puhetta uutisissa siitä, että Euron arvo pitäisi romahduttaa.
Missäs uutisissa sellaisesta on ollut "kovasti puhetta"?
 
Vaikka tietysti herättää paranoijaa eräissä, niin mielestäni on hyvä, että mm. Kiinalaiset ja Venäläiset maksujärjestelmät ovat kotiutumassa hitaasti mutta varmasti Eurooppaan.
Ei nyt pahalla mutta miksi nämä olisivat millään asteella paremmat kuin euroopan visan ja MC:n hallitsemat järjestelmät. En kyllä ikinä käyttäisi venäjän saati Kiinan hallinnoimia järjestelmiä.
 
Perusasioita, kuten ruoan hankinta, tulisi aina pystyä yhteiskunnassa hoitamaan anonyymisti. On hirvittävä riski jos kansalainen ei voi tulla toimeen ilman henkilötunnistusta jokaisessa tilanteessa. Käteinen täytyy säilyttää.
 
Siinä on vain se ongelma, että viikottain on noita ongelmia pankeilla/kaupoilla ja ei varmennuksen mene läpi (alkuviikosta oli S-Pankilla, viime viikolla taisi olla OP:lla).

Mitenkäs, muutettiinko noita kortteja nyt tuossa viimeaikoina? Ainakin PIN koodin kysely tulee nykyjään sairaasti useammin kuin ennen. Samoin varmennus tapahtui aikaisemmin harvoin, nyt se tuntuu tapahtuvan joka kerta. -> Mielestäni noi tekijät huononsi lähimaksun käytettävyyttä. Tietty ne marginaalisesti vähensivät luottotappioiden riskiä kadonneen kortin väärinkäytössä.
 
Missäs uutisissa sellaisesta on ollut "kovasti puhetta"?

Kaikissa palkka ja lakko keskusteluissa. Hirveää ulinaa (kirjaimellisesti), kun Euron arvoa ei voida romuttaa. Ja jos historiaa katsotaan, niin tuohan on ollut täällä iänikuinen maan tapa, että säästöt ja varat tuhotaan totaalisesti devalvoinneilla.
 
Skenaarioitko, että etä jenkit voisivat halutessaan lamauttaa tai vaikuttaa jonkun Suomalaisen Osuuspankin pankkikorttien toimintaan? Ehkä nyt ei kuitenkaan ihan niin...

Kyllä, tämähän on se syy miksi mm. tietyt maat ovat kovasti lähteneet ajamaan omia järjestelmiään kun tämä on käynyt selväksi miten voimakkaasti keskittynyt globaali pankkijärjestelmä on. Aluksi sitä voisi kuvitella, että sillä ei ole merkitystä jos suljetaan ulos vaikka SWIFT-järjestelmästä, eihän siihen kukaan kuole. Mutta moni käytännönasia saattaa kuitenkin vaikeutua.

Samaan sarjaan menee tietysti keskustelut mm. öljykaupasta jossain muussa valuutassa. En ole ikinä ymmärtänyt mikä siinä on ongelma, kai sitä nyt saa ostaa ja myydä missä valuutassa haluaa. Mutta uutisten perusteella on jäänyt kovasti kuva, että tuossa on jotain todella syvää korruptiota ja politikointia. Vaikka kyse pitäisi olla vain kaupankäynnistä, joka pitäisi voida hoitaa lukemattomilla vaihtoehtoisilla tavoilla suhteellisen helposti. - Taitaa mennä kyllä jo enemmän politiikka puolelle. Kunhan vain nostin tämän esille.

Edit, pitänee opetella seuraavan vastausläjän yhteydessä tuo monen viestin quottaaminen yhteen pakettiin.
 
Mitenkäs, muutettiinko noita kortteja nyt tuossa viimeaikoina? Ainakin PIN koodin kysely tulee nykyjään sairaasti useammin kuin ennen.

Tuleekohan se oikeasti useammin, vai tuntuukohan vain siltä? Ennen PINiä piti laittaa useammin kun teki yli 25euron ostoksia ja ne nollasi laskurin. Nyt rajan ylittäviä ostoksia tekee harvemmin.
Samoin varmennus tapahtui aikaisemmin harvoin, nyt se tuntuu tapahtuvan joka kerta. -> Mielestäni noi tekijät huononsi...
Mikä varmennus? Siis PIN:n lisäksi?
 
Mitenkäs, muutettiinko noita kortteja nyt tuossa viimeaikoina? Ainakin PIN koodin kysely tulee nykyjään sairaasti useammin kuin ennen. Samoin varmennus tapahtui aikaisemmin harvoin, nyt se tuntuu tapahtuvan joka kerta. -> Mielestäni noi tekijät huononsi lähimaksun käytettävyyttä. Tietty ne marginaalisesti vähensivät luottotappioiden riskiä kadonneen kortin väärinkäytössä.

Ei se ole mikään yleisesti muutettava/säädettävä asia. Se on kunkin pankin omissa käsissä, että kuinka usein (tai millä logiikalla) haluavat sitä PIN-koodia kysellä omilta korteiltaan. Oma kokemus on että ainakin S-pankki haluaa raivostuttavankin usein, muilla korteilla taas tuntunut olevan vähän järjellisempää.

EDIT: Ilmeisesti siis on tullut muutoksia mitkä vaan jäänyt itseltä huomaamatta, ja yllä kuvattu siis vanha tilanne.
 
Viimeksi muokattu:
Mitenkäs, muutettiinko noita kortteja nyt tuossa viimeaikoina? Ainakin PIN koodin kysely tulee nykyjään sairaasti useammin kuin ennen. Samoin varmennus tapahtui aikaisemmin harvoin, nyt se tuntuu tapahtuvan joka kerta. -> Mielestäni noi tekijät huononsi lähimaksun käytettävyyttä. Tietty ne marginaalisesti vähensivät luottotappioiden riskiä kadonneen kortin väärinkäytössä.
Joo, samalla kun lähimaksun rajaa nostettiin 50 euroon, niin ilmoitettiin mm. OP:n osalta muistaakseni että tarkistus tehdään satunnaisesti, mutta vähintään kuitenkin joka 10. ostoskerta. Lisäksi taisi olla joku peräkkäisten lähimaksuostosten yhteishintaan perustuva tarkistus.

En ole koskenut ongelmaksi, kun tuo rajan nosto on kuitenkin sen verran hyvä juttu.
 
Mitenkäs, muutettiinko noita kortteja nyt tuossa viimeaikoina?
Kun perättäiset lähimaksut ylittävät 150 euroa, vaaditaan PIN-koodi. Perättäisiä lähimaksuja kykenee tekemään yhteensä viisi, kuudennella kerralla vaaditaan PIN- koodi.
 
Kun perättäiset lähimaksut ylittävät 150 euroa, vaaditaan PIN-koodi. Perättäisiä lähimaksuja kykenee tekemään yhteensä viisi, kuudennella kerralla vaaditaan PIN- koodi.

Milläs pankilla tällainen käytäntö?
 
Joo, samalla kun lähimaksun rajaa nostettiin 50 euroon, niin ilmoitettiin mm. OP:n osalta muistaakseni että tarkistus tehdään satunnaisesti, mutta vähintään kuitenkin joka 10. ostoskerta. En ole koskenut ongelmaksi, kun tuo rajan nosto on kuitenkin sen verran hyvä juttu.
Ilmeisesti riittää kunhan jossain maksaa välillä kortilla pinkoodia käyttäen niin lähimaksujen kohdalla ei sitten pin-koodia kysellä. Itse en muista, milloin olisi viimeksi tarvinnut kaupan kassalla pin-koodia syöttää. Tankkaan kortilla autoa viikottain, niin tuolla näköjään kuittaantuu pin-koodivarmistus. Osuuspankin kortti käytössä.

Ketjun aiheeseen liittyen, lähimaksukin oli itsellä hetken aikaa "pannassa" ja jossain välissä mietinkin, että löisin naulan kortin RFID-sirusta läpi, kun lähimaksun turvallisuus arvelutti. En tuota kuitenkaan tehnyt ja nyt olen lähimaksuunkin tottunut. Tosin arveluttaa se sen verran edelleen, että jos joskus joku sattuu kortin varastamaan, niin millainen tappelu tulee pankin kanssa niiden muutamien kymppien kohdalla, jota kortilla luultavasti ehditään käyttää ennen kuin sen saa kiinni tai siltä aletaan kysellä pin-koodia.
 
Mikä varmennus? Siis PIN:n lisäksi?
Englanniksi termi on authorization. Eli varmennetaan, että kortti ei ole kuoletettu ja sillä on katetta. Tulee myös kuitille näkyviin nuo tiedot. Tuntuu että nykyjään tuo tapahtuu joka kerta. Aikaisemmin se tapahtui selvästi harvemmin. Mahdollistaa kortin nopeamman hyväksynnän kun ei tarvitse varmennella joka välissä.

Sinänsä mielenkiintoista, ettei kukaan ole tähän kiinnittänyt huomiota. Aikaisemmin ihmiset ainakin kitisi Electron ja Maestro korteista, mutta nyt tuntuu olevan kaikki samassa kategoriassa.
 
Englanniksi termi on authorization. Eli varmennetaan, että kortti ei ole kuoletettu ja sillä on katetta. Tulee myös kuitille näkyviin nuo tiedot. Tuntuu että nykyjään tuo tapahtuu joka kerta. Aikaisemmin se tapahtui selvästi harvemmin. Mahdollistaa kortin nopeamman hyväksynnän kun ei tarvitse varmennella joka välissä.

Sinänsä mielenkiintoista, ettei kukaan ole tähän kiinnittänyt huomiota. Aikaisemmin ihmiset ainakin kitisi Electron ja Maestro korteista, mutta nyt tuntuu olevan kaikki samassa kategoriassa.
Ostan kortilla päivittäin vähintään kerran, mutta yleensä useammin. Ei tuota kyselyä ole osunut kohdalle kuin ehkä kerta viikkoon, joka on about saman verran kuin aiemminkin, eli en allekirjoita ainakaan OP:n kortin osalta mitään joka kerta tulevaa kyslyä.
 
Englanniksi termi on authorization. Eli varmennetaan, että kortti ei ole kuoletettu ja sillä on katetta. Tulee myös kuitille näkyviin nuo tiedot. Tuntuu että nykyjään tuo tapahtuu joka kerta. Aikaisemmin se tapahtui selvästi harvemmin. Mahdollistaa kortin nopeamman hyväksynnän kun ei tarvitse varmennella joka välissä.

Sinänsä mielenkiintoista, ettei kukaan ole tähän kiinnittänyt huomiota. Aikaisemmin ihmiset ainakin kitisi Electron ja Maestro korteista, mutta nyt tuntuu olevan kaikki samassa kategoriassa.

En oikein näe että se n. 1-2 sekuntia nyt kauheasti vaikuttaa käytettävyyteen. Ainakin itelle ihan sama.
 
Tuleekohan se oikeasti useammin, vai tuntuukohan vain siltä? Ennen PINiä piti laittaa useammin kun teki yli 25euron ostoksia ja ne nollasi laskurin. Nyt rajan ylittäviä ostoksia tekee harvemmin.

Mikä varmennus? Siis PIN:n lisäksi?

Joo, samalla kun lähimaksun rajaa nostettiin 50 euroon, niin ilmoitettiin mm. OP:n osalta muistaakseni että tarkistus tehdään satunnaisesti, mutta vähintään kuitenkin joka 10. ostoskerta. Lisäksi taisi olla joku peräkkäisten lähimaksuostosten yhteishintaan perustuva tarkistus.

Nämä muutokset tulivat PSD2:n myötä, eli kun peräkkäiset tapahtumat ylittävät tuon 150e rajan, oli sitten kyseessä 1 tai vaikka kolme tapahtumaa niin vaaditaan PIN/sirumaksu, lisäksi sitten korteilla vielä oma laskuri (riippuen vähän kortista, yleensä 5 tapahtumaa pystyy ottamaan lähimaksulla). Mobiilimaksuja (GPay/Apple PAy) nämä ei tosiaan sitten koske.

Lisäksi esim. Visa on määrittänyt että kaikki VISAlla tehtävät tapahtumat tulee varmentaa, mutta lähimaksujen osalta raja on asetettu 20euroon, jonka jälkeen varmennetaan. Sirumaksulla VISA varmentaa jokaisen tapahtuman, jos vaan maksupääte on oikein konfiguroitu/parametrit päivitetty.
 
Harhauttaa vaan käyttäjää, kun maksulaite ilmoittaa TAPAHTUMA HYLÄTTY vaikka todellisuudessa se haluaa nyt vaikka sen 6. pikamaksun takia sen PIN-koodin. Pyytäisi vaikka VAHVISTA PIN-KOODILLA tsjp.
 
Ei nyt pahalla mutta miksi nämä olisivat millään asteella paremmat kuin euroopan visan ja MC:n hallitsemat järjestelmät.

En missään nimessä väittänyt niitä paremmaksi. Yleisesti vaan ajoin takaa sitä, että diversiteetti on sellainen asia joka on todettu hyväksi kaikilla tasoilla. Miksi mihinkään pitäisi olla mitään vaihtoehtoja, jos on se yksi ja oikea? - Vaihtoehdot voivat auttaa häiriötilanteissa, voi vaikuttaa palveluiden hinnoitteluun, jne. - Onhan tämä nähty lukemattomia kertoja, että kilpailu on melkein aina kuluttajan edunmukaista.

Onko sinulla kaikki kortit mm. samalta issuerilta? Tai onko sinulla vain yksi kortti? Matkustatko useinkin niin että mukana on vain yksi kortt? - Minä en. Tosin kuulemma monet tekevät näin ja ovat sitten ihmeissään jos tulee ongelmia, mitä tahansa ne ikinä sitten ovatkaan. Juuri joku päivä tätä asiaa ihmeteltiin keltaisessa lehdistössä.
 
Viimeksi muokattu:
Harhauttaa vaan käyttäjää, kun maksulaite ilmoittaa TAPAHTUMA HYLÄTTY vaikka todellisuudessa se haluaa nyt vaikka sen 6. pikamaksun takia sen PIN-koodin. Pyytäisi vaikka VAHVISTA PIN-KOODILLA tsjp.
Tämä on vähän ongelma jos maksupäätteen ohjelmisto ei ole "korjattu" kun nuo muutokset tuli. Osa päätteistä on päivitetty ja ne osaavat tulkita noita uusia PSD2 mukaisia vastauksia ja osaavat sitten ilmoittaa esim "käytä sirua". Ongelmana on myös itse myyjät ja asiakkaat, jotka eivät näitä ilmoituksia seuraa vaan yleensä ku sen maksun hylky tulee näytölle alkaa valtava raivoaminen kuinka laitteet on romuja ja rahaa kyllä kortilla on.

Onko sinulla kaikki kortit mm. samalta issuerilta? Tai onko sinulla vain yksi kortti? Matkustatko useinkin niin että mukana on vain yksi kortilla? - Minä en. Tosin kuulemma monet tekevät näin ja ovat sitten ihmeissään jos tulee ongelmia, mitä tahansa ne ikinä sitten ovatkaan. Juuri joku päivä tätä asiaa ihmeteltiin keltaisessa lehdistössä.
Muutama kortti, eri pankilta/issuerilta.
 
Harhauttaa vaan käyttäjää, kun maksulaite ilmoittaa TAPAHTUMA HYLÄTTY vaikka todellisuudessa se haluaa nyt vaikka sen 6. pikamaksun takia sen PIN-koodin. Pyytäisi vaikka VAHVISTA PIN-KOODILLA tsjp.

Tuo oli mun mielestä bugi, joka ilmeni ainakin S-ryhmän laitteissa. Oli kyllä todella ärsyttävä harhautus. Siitä ei pääse mihinkään.
 
Sitten vaan jossain välissä huomasi että kortti on aika helppo, kun ei tarvitse automaatilla ravata eikä toisaalta kassalla aika ajoin tarjoilla pikkuhiluja, jotta saa kolikoiden määrää hiukan vähennettyä lompakosta.

Käteisessä on hyvät puolensa, kuten yksityisyydensuoja (kunhan muistaa olla höyläämättä Plussakorttia tai S-etukorttia) ja ostovoima silloinkin kun tietoverkko kaatuu, mutta käytön helppoudessa se häviää muovirahalle.

Suomessa on talletusautomaatteja joihin voi laittaa ylimääräiset kolikot, niin että kolikoiden kerääntymistä ei juuri tarvi ajatella, koska voi tallentaa kerralla kaikki kolikot mitä on kertynyt vaikka vuodessa: TalletusOtto - Otto
  1. Mitä TalletusOtto-automaatin käyttö maksaa?
  • TalletusOtto-automaatti tarjoaa useita palveluita eri pankkien asiakkaille. Pankit hinnoittelevat palvelunsa itsenäisesti ja julkaisevat palvelumaksut omissa hinnastoissaan.
Nordeassa tuo talletus on ilmaista henkilöasiakkaille, ja taitaa olla ilmaista enimmissä muissakin pankeissa.

Kun käteisen käyttö vähenee, riski on että tuollaisista palveluista tulee maksullisia. Ruotsissa ne oli jo ollut pitkään maksullisia, kunnes ne poistettiin lähes kokonaan, ja pankeista ei enää juuri saa käteistä:
Ruotsissa hämmentävä tilanne: Pankeista ei saa enää rahaa

“Järjestelmässä, jossa ei ole käteistä, voimme käytännössä asettaa negatiivisia korkotasoja ilman minkäänlaisia ongelmia”, Riksbank sanoo."

Käteisen vähentäminen Ruotsissa on saanut paljon kritiikkiä ihmisiltä, joten siihen voi ehkä tulla muutoksia:
Ruotsi aikoo pakottaa pankit tarjoamaan käteispalveluita koko maassa
 
Viimeksi muokattu:
S-Pankki ei vain vieläkään ole käsittääkseni yhteistyössä talletus-Oton kanssa.
 
Minulla on lompakossa joka parisataa käteistä varmuuden vuoksi. Ne on siellä ollut varmaan vuoden muuttumattomana, kun kortilla kaiken maksan.

Kävin yhden tutun kanssa kaupassa, niin se nosti ensin automaatilta 50€ maksoi ostokset sillä ja viimeisen 20€ laittoi vielä huoltiksen automaattiin. Sillä on kaiken varalla aina bensakannu takakontissa, jos ei tankkiin mahdukaan kaikki. Kortilla maksaminen on sille jostain syystä aivan vieras ajatus. Ei voi moista toimintaa kyllä ymmärtää yhtään.
 
Kyllä käteinen saa mennä, aivan turhaa puuhastelua kun nykyään pikkumaksutkin hoituu helposti kortilla. Toki korttisysteemeissäkin on kehitettävää, voisiko esim. jonkun lyhytaikaisen häiriön varalle luoda jonkun korttiin sidotun maksuoption. Ts. voisi ne perjantaikaljat maksaa sillä kortilla vaikka bitti olisi poikittain. Artikkelin kaupallinen vs. ei-kaupallinen asettelu oli kyllä ihan paskaa. Mikä estää valtiota luomasta kortti"käteistä"? Ei mikään. Mikä estää rajoittamassa maksutapahtumista korttijärjestelmien ylläpitäjien perimiä korvauksia? Ei mikään. Keskustelua saa ja pitää käydä maksamisen tulevaisuudesta, mutta perinteinen käteinen ei tuohon yhtälöön kyllä kuulu mukaan.
 
Tuota artikkelin ei-kaupallinen seteliraha - kaupallinen muoviraha -jakoa en oikein ymmärrä että mitä sillä haetaan. Kummassakin on kyse vain välineestä, jolla tienattua valuuttaa käytetään ja kummassakin tapauksessa eri osa puolet, eli maksaja, maksun vastaanottaja, pankki, Automatia, luottokorttiyhtiö, Apple tai Google tai vastaava taho, voi päättää, maksaako sen tarjoaman tai käyttämän maksuvälineen käyttö jotain. Markkinavoimat sitten lähtökohtaisesti ratkaisevat, mikä on sopiva korvaus minkäkin maksutavan käytöstä.

Kaupallisen muovirahan toiminnasta vastaa yksityinen yritys, jolla on oikeus valita asiakkaansa. On aivan pikkuisen arveluttavaa jos joillain tahoilla on oikeus päättää pystytkö ostamaan tai myymään mitään. Ei-kaupallisen setelirahan kierrossa pitäminen on julkisen puolen tuottama palvelu, joka turvaa tämän perusoikeuden kaikille.
 
Kaupan työntekijänä kannatan osittain tuota. Joku Salehan testaa nyt tuollaista systeemiä että käteistä ei oteta vastaan. Siinä on vain se ongelma, että viikottain on noita ongelmia pankeilla/kaupoilla ja ei varmennuksen mene läpi (alkuviikosta oli S-Pankilla, viime viikolla taisi olla OP:lla).
Toisaalta ihmiset ovat nykyään niin uusavuttomia, ettei heillä olisi kuitenkaan käteistä edes siihen lähikauppalaskuun, joten ongelma syntyy jo ennen tuota Salen kokeilua.
 
  • Tykkää
Reactions: Tom
Minulla on lompakossa joka parisataa käteistä varmuuden vuoksi. Ne on siellä ollut varmaan vuoden muuttumattomana, kun kortilla kaiken maksan.
Sama, tuli kyseinen tapa käyttöön, kun meni maksukortti aivan kuoliaaksi ilman varoitusta ja helsingissä on lähin konttori kassapalvelulla...
 
Kaupallisen muovirahan toiminnasta vastaa yksityinen yritys, jolla on oikeus valita asiakkaansa. On aivan pikkuisen arveluttavaa jos joillain tahoilla on oikeus päättää pystytkö ostamaan tai myymään mitään. Ei-kaupallisen setelirahan kierrossa pitäminen on julkisen puolen tuottama palvelu, joka turvaa tämän perusoikeuden kaikille.
Mutta onhan meillä jo Kela Gold persaukisille julkiselta puolelta :confused: Perusoikeuden voi turvata muullakin tapaa kuin paskaisilla seteleillä ja kolikoilla. Vois olla ihan hyvä järjestelmä muutenkin, kun vois katsoa ettei heikoin ihmisryhmä käytä tukirahoja kaljaan/tupakkaan vaan terveelliseen ruokaan *insert foliohattu*.
 
Suomessa on talletusautomaatteja joihin voi laittaa ylimääräiset kolikot, niin että kolikoiden kerääntymistä ei juuri tarvi ajatella, koska voi tallentaa kerralla kaikki kolikot mitä on kertynyt vaikka vuodessa
Olin kerran aika vittumainen asiakas keskuspankille. Vein kaikki vuosina noin 2002-2017 haltuuni tulleet viiden sentin kolikot, helvetin monta kilogrammaa, vasta kerralla talletusmaattiin. :oops:
 
Sama, tuli kyseinen tapa käyttöön, kun meni maksukortti aivan kuoliaaksi ilman varoitusta ja helsingissä on lähin konttori kassapalvelulla...

Tästä syystä on lompakossa neljä maksukorttia.. :D ei ole kertaakaan jäänyt ostokset tekemättä.. setelirahaa käytän kun pitää jollekin maksaa pimeästä työstä ja välillä autokauppoja tehdessä.

Matkaillessa vähän eri tilanne..
 
Kaupallisen muovirahan toiminnasta vastaa yksityinen yritys, jolla on oikeus valita asiakkaansa. On aivan pikkuisen arveluttavaa jos joillain tahoilla on oikeus päättää pystytkö ostamaan tai myymään mitään. Ei-kaupallisen setelirahan kierrossa pitäminen on julkisen puolen tuottama palvelu, joka turvaa tämän perusoikeuden kaikille.

Kuka sitä ei-kaupallista setelirahaa jakaa käyttäjille..? Se sama kaupallinen toimija keneltä ne kortitkin saa.. Suomen Pankin pääkonttorissa ei ainakaan vielä ole tiskiä henkilöille joille kaupalliset toimijat eivät ole tiliä suostuneet avaamaan.. kait..
 
Perusasioita, kuten ruoan hankinta, tulisi aina pystyä yhteiskunnassa hoitamaan anonyymisti. On hirvittävä riski jos kansalainen ei voi tulla toimeen ilman henkilötunnistusta jokaisessa tilanteessa. Käteinen täytyy säilyttää.
Ei pelkästään perusasioita vaan maksamisen pitäisi yleisesti olla mahdollista käteisellä nimenomaan yksityisyydensuojasyistä. Sähköisestä maksamisesta jää aina ajan ja paikan yksilöivä jälki. Tässä suhteessa vanhat "mankelikuitit" olivat vähemmän ongelmallisia, koska jälki oli epämääräisempi.

Sähköiset jäljet ja niiden käyttö ei ole millään tavalla maksajan itsensä kontrollissa. Kuka pääsee tietoihin käsiksi, missä tarkoituksessa ja kuinka kauan tietoja säilytetään? Eikö tässä käynyt niinkin, että pankkikorteista luopumisen yhteydessä kaikista korttimaksuista tuli swift-tapahtumia, jotka selvitetään jossain ulkomailla - vai koskeeko tämä vain ulkomaantapahtumia?

Mitä tulee harmaan talouden torjuntaan, niin minun yksityisyydensuojani on arvokkaampi asia kuin marginaaliset hyödyt harmaan talouden torjunnassa. Käsittääkseni harmaan talouden torjunnan hyödyt ovat kymmeniä miljoonia vuodessa, esim. Asiantuntijat erimielisiä harmaan talouden torjunnan tehokkuudesta – "Nyt kohkataan 6,4 miljoonan säästöistä". Ei todellakaan sen arvoista, että ketään painostettaisiin luopumaan käteismaksamisen turvaamasta yksityisyydensuojasta.

Ei nyt pahalla mutta miksi nämä olisivat millään asteella paremmat kuin euroopan visan ja MC:n hallitsemat järjestelmät. En kyllä ikinä käyttäisi venäjän saati Kiinan hallinnoimia järjestelmiä.

Mitä uhkia mielestäsi liittyisi vaikka nyt Venäjän hallinnoimiin maksujärjestelmiin? Kuten joku jo mainitsi, diversiteetti on aina hyvästä.
 
Finanssialalla nyt kohta 10 vuotta työskennelleenä varsinkin ruokakaupoissa pitäisi käteisen vastaanotto lopettaa kokonaan, tai sitten merkata yksi kassa pelkästään käteismaksuille. Käteinen hidastaa maksutapahtumia ja aiheuttaa jonoja.

Itsepalvelukassoillahan käteinen ei arvatenkin käy. Tosin toiminta siellä voi olla hidasta, varsinkin jos ostoksia on yhtään enemmän.
Muutenhan isoissa marketeissa tuo olisi ihan mahdollista toteuttaa, ja samalla estää lotot ja arpomiset samoilla kassoilla, niin asiat sujuisi nopeammin.

On sitä kyllä itselläkin muutama kymppi siltä varalta että joku systeemi kaatuu kriittisellä hetkellä kassalla, ja näitähän on käynyt.
Pimeä työ mainittu, siinä käteinen on korvaamaton. Samoin taxfree ostokset mitä nyt ei voi kortilla tai tilisiirrolla maksaa.
 
Kuka sitä ei-kaupallista setelirahaa jakaa käyttäjille..? Se sama kaupallinen toimija keneltä ne kortitkin saa.. Suomen Pankin pääkonttorissa ei ainakaan vielä ole tiskiä henkilöille joille kaupalliset toimijat eivät ole tiliä suostuneet avaamaan.. kait..

Suomessa pankeilla taitaa muistaakseni olla joku palveluvelvoite, joka takaa ainakin käyttötilin avaamisen kaikille kansalaisille. Kuuluikohan siihen nykyisin oikein verkkopankki ja maksukorttikin?

Tämä ei kuitenkaan koske yrityksiä. Eli et voi käytännössä harjoittaa sellaista liiketoimintaa, mikä ei sovi pankinjohtajan arvopohjaan™ (ja jos käteisestä luovutaan, niin et edes teoriassa).
 
Käteisestä pitää luopua. Siru vaan kaikille synnytysosastolla ja sillä voi maksut hoidella credittien ollessa riittävät. Kerran olen rahaa nostanut käteisenä tänä vuonna.
 
Suomessa pankeilla taitaa muistaakseni olla joku palveluvelvoite, joka takaa ainakin käyttötilin avaamisen kaikille kansalaisille. Kuuluikohan siihen nykyisin oikein verkkopankki ja maksukorttikin?

Tämä ei kuitenkaan koske yrityksiä. Eli et voi käytännössä harjoittaa sellaista liiketoimintaa, mikä ei sovi pankinjohtajan arvopohjaan™ (ja jos käteisestä luovutaan, niin et edes teoriassa).

Aika moni tmi yrittäjä hoitaa rahaliikenteen henkilökohtaisen tilin kautta vaikka periaatteessa pitäisi yritykselle avata oma tili.
 
Suurimmaksi osaksi käytän käteistä, jos netistä tilaan niin silloin pankkitunnuksilla.

Jokaisella on myös oikeus nostaa omaisuutensa tilitä halutessaan, mikä olisi hiukan hankalaa jos ei olisi käteistä. Jos käteistä ei voisi nostaa, mikä estäisi pankkeja perimästä vaikka 10% talletuskorkoa rahojesi säilyttämisestä?
Kilpailu. Luonnollisesti vaihtaisit pankkia jos nykyisestä pankistasi saisi ultrapaskat ehdot.

Itse pidän hyvin vähän rahaa käteisenä ja jos käyttötilille tulisi -10% korko, niin kävisin vain hakemassa isomman limitin luottokortin ja eläisin tili nollasaldolla ja pitäisin rahat jossain muualla - kuten revolutissa, transferwisessä tai Interactive Brokerin sijoitustilillä.

edit: näitä uusia konttorittomia fintech-firmoja/pankkeja on plopsahtanut esiin kuin sieniä syksyn sateilla ja lisää on luvassa.
 
Viimeksi muokattu:
En ole käteistä käyttänyt käytännössä enää vuosiin ja korttiakaan ei tule käytettyä juuri koskaan (paitsi siis Google payn/mobile payn kautta) vaan maksan puhelimella.

Käytännössä minua ei juuri haittaa että joku maksaa käteisellä ainakaan ruokakaupassa kun useimmissa kaupoissa on itsepalvelukassat joissa käy vaan kortti ja käytän aina niitä.

Nykyisin mobile pay mahdollistaa kanssa näppärästi yksityishenkilöiden väliset kaupat.

Mutta olisiko sitten kaupassa halvempaa jos siellä ei kävisi käteinen? Tulee kuitenkin isot kulut kun siirtelee sitä käteistä jne. Joten en usko että minua juurikaan haittaisi vaikka käteinen vaan lopetettaisiin. Mutta toki ymmärrän hyvin että ei tule tapahtumaan vielä vuosi kausiin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 172
Viestejä
4 531 053
Jäsenet
74 771
Uusin jäsen
Salaliittoteoreetikko

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom