Käteiskapina - maksukortit

[valurauta]

Ripauksen ohi otsikon aiheesta. Mutta, noihin asiohin on olemassa kyllä ratkaisuita.
1. Fiscal - Tulossa mahdollisesti myös Suomeen
2. Tunnistautumispakko - Kuitille pitää kirjata asiakkaan tiedot

Noita kahta on käytetty maailmalla ainakin helpon harmaantalouden rajottamiseen. Jokaisesta tapahtumasta on pakko antaa kuitti, kuitti tallentuu sertifioituun turvalliseen järjestelmään ja kuitille on pakko kirjata asiakkaan tiedot.

Tunnistautumispakko olisi käytännössä vaikutuksiltaan sama kuin käteisestä luopuminen. Sen nimenomaisena tarkoituksena olisi ottaa yksittäiset pienetkin tapahtumat tiukkaan julkisen vallan seurantaan. Ei enää voisi käydä kaupassa tai kahvilassa ilman pysyviä rekisterimerkintöjä.

Halutaanko todellakin rakentaa tällaista totaalisen seurannan yhteiskuntaa?

Juu 3kk on raja kuinka vanhoja tapahtumia saisi suoraan lähettää. Tuon yli kun menee niin sen jälkee pitäisi aina olla ensin yhteydessä kortinhaltijoihin että veloitetaan vasta nyt, muussa tapauksessa kortinhaltija voi tehdä tapahtumasta reklamaation ja nämä yleensä päätyvät kortinhaltijan hyväksi.

Tästähän oli joskus pieni kohu, kun ravintolan hyllylle oli unohtunut maksupääte vuodeksi, ja tapahtumat lähetettiin eteenpäin enempiä kyselemättä. Olisisiko 3 kk raja tullut tuon episodin jälkeen?

Mitä harmaaseen talouteen tulee, niin monesti olen nähnyt kuinka hinta näppäillään vain maksupäätteeseen eikä ollenkaan kassakoneeseen. Mahtaako tämä kirjautua oikein myynniksi?

 

[Juha Uotila]

Tästähän oli joskus pieni kohu, kun ravintolan hyllylle oli unohtunut maksupääte vuodeksi, ja tapahtumat lähetettiin eteenpäin enempiä kyselemättä. Olisisiko 3 kk raja tullut tuon episodin jälkeen?

En tiedä koska tuo raja on "tullut" mutta kyllähän ne maksut voi puskea vaikka 2 vuoden jälkeenkin eteenpäin jos haluaa. Niistä vaan tulee sitten korttireklamaatiot jos ei ole asiakkaille ilmoittanut ja suurin osa maksuista menee sitten takaisin kortinhaltijoille. Harvemmin noita enää tapahtuu.

Mitä harmaaseen talouteen tulee, niin monesti olen nähnyt kuinka hinta näppäillään vain maksupäätteeseen eikä ollenkaan kassakoneeseen. Mahtaako tämä kirjautua oikein myynniksi?

Suurinosa maksupäätteistä ei ole integroituja eli niissä ei ole minkäänlaista väylää jolla se yhdistettäisiin itse kassakoneeseen. Näitä erillispäätteitä on varmasti suurin osa markkinoilla olevista, varsinkin vähän pienemmissä firmoissa. Kyllähän se päätteen kuitti on ihan yhtä käypä merkintä kuin se että se olisi viel erikseen naputettu kassakoneelle.

 

[HTK12]

Tunnistautumispakko olisi käytännössä vaikutuksiltaan sama kuin käteisestä luopuminen. Sen nimenomaisena tarkoituksena olisi ottaa yksittäiset pienetkin tapahtumat tiukkaan julkisen vallan seurantaan. Ei enää voisi käydä kaupassa tai kahvilassa ilman pysyviä rekisterimerkintöjä.

Halutaanko todellakin rakentaa tällaista totaalisen seurannan yhteiskuntaa?

Kyllä varmasti osa haluaisi. Monia tämä ei haittaa kun eihän heillä nyt ole mitään salattavaa.. Poliisilla ainakin tähän tuntuu kovasti olevan intoa Suomessa.

 

[james123]

Harmaa talous ei tule koskaan loppumaan. Ihminen on sen verran kekseliäs olento että kehittää keinot veronkiertämiseen vaikka käteinen loppuisi.

Kunnon kriisin sattuessa ei käteiselläkään tee mitään puhumattakaan bittirahoista. Silloin tarvii jotain hyödyllistä reaaliomaisuutta jonka saa tarvittaessa piilotettua valtiolta.

Käteisen etu on kuitenkin ettei käteisen arvoa voi romahduttaa vaikuttamatta kaikkiin ihmisiin. Bittirahat saadaan jäädytettyä yksittäiseltä ihmiseltä tai ihmisryhmältä hyvinkin kätevästi.

Lisäksi kun ollaan siirrytty täysin bittirahaan mikä estää maksunvälittäjiä nostamasta hintoja palveluilleen kun ei enää ole vaihtoehtoja.

En ole mobiili ym maksamisia vastaan mutta niille pitää säilyttää vaihtoehto. Käteinen on sellainen.

 

[zepi]

Lisäksi kun ollaan siirrytty täysin bittirahaan mikä estää maksunvälittäjiä nostamasta hintoja palveluilleen kun ei enää ole vaihtoehtoja.

Maksuvälittäjien välinen kilpailu tietysi.

Kaikkien on pakko käyttää jo nyt pankkeja. Miksi pankkitilin pitäminen ei maksa satasta kuussa? Koska pankit kilpailevat keskenään.

Myös maksuvälittäjiä on ja voi olla useampia. Jos visa ja master alkavat repiä liikaa rahaa maksuliikenteestä, niin alipay tai joku muu yrittäjä kyllä tulee apajille ja tarjoaa halvempia maksuja.

 

[joku]

Dansken mobiiliappi Danske ID on kätevä. Sormenjäljellä aukeaa ja sitten vain vedät oikeaan reunaan esiintulevan "vivun". Tunnistus on tehty.

 

[james123]

Ainakin omien muistikuvien mukaan pankkien palvelumaksut/kuukausimaksut ovat nousseet kokoajan. Toki tässä on pankki ja asiakaskohtaisia eroja. Käteisen käyttö on ainakin vielä ilmaista "kuluttajalle" mitä nyt nostomaksuja automaatista alkaa olemaan aika monella pankilla.

Tästä voidaan taas tietysti vetää keskustelu vaikka siitä miten käteisen käsittelykulut maksetaan hinnoissa tms, mutta sama pätee vaikka bonuskortteihin ym.

 

[Tonnin Seteli]

Ahem... Siis se mitä pääte näyttää on ihan toinen asia kuin se, mitä kortti on. Tuon suhteen sillä ei ole merkitystä. mm. Muistaakseni kun Plussakortit tuli, niin niiden pari ekaa numeroa oli samassa avaruudessa kuin "international mastercard", joka tarkoitti sitä, että maksupääte hyväksyi plussakortilla maksut MasterCardina, jos varmennusta ei tehty. Ei siinä sen ihmeempiä. Vastaavanalsia muitakin sotkuja on vaikka kuinka ja paljon.

Näin on. Joskus oli automaattikortteja, jotka näyttivät suoraan Visa Credit ja makau meni läpi. Luottokunta jumalan valtaa käyttäen jätti tilittämättä kauppiaalle kun höröt niillä makselivat. Vetosivat siihen, että pitää tarkastaa kortin ulkoasu tai vaan kristallipallolla tietää kaikki maailman kortit. Toisaalta on tullut vastaan ainakin Visa-kortteja, joissa ei ollut minkään valtakunnan visa-logoa ja kaikki meni ongelmitta.

 

[mikkox9x]

Meneeköhän, jo vähän aiheen vierestä, mutta oon miettinyt, että jos ns. paska osuu tuulettimeen, niin mikä on varmin sijoitus millä on sota, katastrofi ym. tilanteessa mitään arvoa(jos nyt ei sokeria ym.ruokatarvikkeita lasketa)? Käteisen kanssa ei liene mitään takeita, että sillä mitään arvoa olisi? Se on selvä, että nää sähköiset lakkaa helposti toimimasta, tai joku valtio tms. taho takavarikoi ne omiin tarkoituksiinsa.

Omat säästöt rahastoissa ja säästötilillä. Olisiko järkevää hajauttaa omaisuutta vaikka konkreettisesti ihan kultaan? Ostaa vaikka kultakolikoita sillon tällöin. Esim. Etelä-Afrikan Krugerrand on virallista valuuttaa Etelä-Afrikassa, mutta sisältää unssin kultaa niin, kullan arvo on vaikka valuuttana sitä ei olisi.

Säilytyspaikka jossain muussa varmassa tallessa, kuin pankin säilytyslokerossa. Joku 1:n unssin kultakolikko taitaa maksaa jonku 1300—1400€.

Asia kiinnostaa sijoitusmielessä, ei nyt mitään ultimaattista survival ajatusta taustalla. Jos kulta keskimäärin pitää arvonsa ja käteisellä on riski kadottaa arvonsa ja sähköisen valuutan arvo romahtaa/lakkaa toimimasta niin onko kultarahalla/kullalla vielä jotain arvoa nykymaailmassa?

 

[zepi]

Ainakin omien muistikuvien mukaan pankkien palvelumaksut/kuukausimaksut ovat nousseet kokoajan. Toki tässä on pankki ja asiakaskohtaisia eroja. Käteisen käyttö on ainakin vielä ilmaista "kuluttajalle" mitä nyt nostomaksuja automaatista alkaa olemaan aika monella pankilla.

Tästä voidaan taas tietysti vetää keskustelu vaikka siitä miten käteisen käsittelykulut maksetaan hinnoissa tms, mutta sama pätee vaikka bonuskortteihin ym.

Tarjolla on kuitenkin ilmaisiakin vaihtoehtoja jos hinta sinua kiinnostaa. Esim. Vaikka se S-Pankki.

 

[ztec]

Kyllähän se päätteen kuitti on ihan yhtä käypä merkintä kuin se että se olisi viel erikseen naputettu kassakoneelle.

Muuten hyvä, mutta ei. Maksupäätteen tapahtumatosite ei ole mikään kuitti. Tuossa meni nyt asiat pieleen.

 

[Juha Uotila]

Muuten hyvä, mutta ei. Maksupäätteen tapahtumatosite ei ole mikään kuitti. Tuossa meni nyt asiat pieleen.

Tuon lisäksi osassa päätteistä on oma kassaohjelma "minikassa".

 

[ztec]

Tuon lisäksi osassa päätteistä on oma kassaohjelma "minikassa".

Silloin kyse onkin kassakuitista, jossa on korttimaksun tiedot. Korttimaksutositteen ja kuitin vaatimukset kun on ihan erilaiset. Molemmat vaatimukset voidaan toki täyttää samalla dokumentilla.

Btw. Tuota Systekin minikassaa olin joskus speksaamassa, että ei ole mikään uutinen. Ja siitä on jo aikalailla monta vuotta. Oliskohan tullut Systek 510 mallin firmisten myötä. - Terkut Raunolle joka firmistä em. laitteelle kirjoitteli.

 

[valurauta]

Be korttiavaruudet mistä noita kortteja jaetaan ovat aika valtavat joten on hyvinkin epätodennäköistä että yläneellä tai kuulassa olisi erotettavissa henkilöiden kortit kun se alku on niissä molemmissa sama jos kyseessä on saman pankin ja korttityypin kortti (esim Nordea MC Debit).

Aikaisemmin totesit välitettävistä korttinumeroista näin: "Ne on nykyisin maskattuja ja niistä näkee sen ekat numerot ja muutaman viimeisen."
Korttiavaruuden koko ei juuri lämmitä, jos "muutama viimeinen" numero on yhtään enempää kuin yksi tai kaksi numeroa. Kahdella numerolla vain joka sadas kortti on identtinen, kolmella joka tuhannes jne.

Jos korteista kerrotaan vaikka vain BIN ja kolme viimeistä numeroa ja vähän harvinaisempaa korttityyppiä on 10000 kpl ulkona, niin identtisiä kortteja on vain 10 kpl. Väittäisinpä, että suurelta osin niiden tapahtumat pystyy tunnistamaan yksilöllisesti. Ei toki aina 100% varmuudella mutta missään nimessä anonymiteettiäkään ei voi taata.

 

[Juha Uotila]

Jos korteista kerrotaan vaikka vain BIN ja kolme viimeistä numeroa ja vähän harvinaisempaa korttityyppiä on 10000 kpl ulkona, niin identtisiä kortteja on vain 10 kpl. Väittäisinpä, että suurelta osin niiden tapahtumat pystyy tunnistamaan yksilöllisesti. Ei toki aina 100% varmuudella mutta missään nimessä anonymiteettiäkään ei voi taata.

Tälläinen kortti olisi ihan kiva nähdä todellisuudessa

 

[valurauta]

Tälläinen kortti olisi ihan kiva nähdä todellisuudessa

Tämän mukaan Suomessa on käytössä n. 500 BIN-koodia: List of BINs issued by banks in Finland
Jonkun pienemmän pankin (Ålandsbanken, Aktia,...?) vähän harvinaisempia kortteja ei ehkä vallan mahdottoman suuria määriä ole liikenteessä, jolloin vähänkään syrjäisemmillä seuduilla olevat yksittäiset kortit on todennäköisesti helposti yksilöitävissä.

Montako kortin viimeistä numeroa välitetään eteenpäin?

 

[valurauta]

Tästä jaksetaan jauhaa ja sitten hetkeä myöhemmin rustataan netissä tilausta kuumana. Sitten klarnalle heitetään vähän hetua ja tästä ei olla huolissaan. Toki Suomessahan toisen hetun tietämällä ja parilla muulla tiedolla, kuten osoitteella ei voi tehdä mitään.

Kuka heittää hetunsa klarnalle ja kuka ei. Ei nettitilauksetkaan ongelmattomia ole mutta niihin ei liity paikkatiedon tallentamista eikä ne useinkaan kerro arkirutiineista samaan tapaan kuin kortin vinguttaminen kaupungilla. Useinkin nettitilauksen vastapuoli on ulkomailla, jolloin Suomen viranomaisten pääsy tietoihin on hyvin rajattua. Tietojen pyytämiseen virka-apuna täytyykin olla jo painava syy.

Nettitilauksiin on toki tulossa ongelmallinen tunnistautumispakko. Minusta se on suhteellisuusperiaatteen vastainen yksityisyydensuojan loukkaus. Oikeastaan itse tunnistautumispakko ei ole niin paha asia kuin se, että tietoa siitä, että on tunnistauduttu on säilytettävä Suomen lain mukaan viisi vuotta.

 

[Esterhaus]

Kuka heittää hetunsa klarnalle ja kuka ei. Ei nettitilauksetkaan ongelmattomia ole mutta niihin ei liity paikkatiedon tallentamista eikä ne useinkaan kerro arkirutiineista samaan tapaan kuin kortin vinguttaminen kaupungilla. Useinkin nettitilauksen vastapuoli on ulkomailla, jolloin Suomen viranomaisten pääsy tietoihin on hyvin rajattua. Tietojen pyytämiseen virka-apuna täytyykin olla jo painava syy.

Nettitilauksiin on toki tulossa ongelmallinen tunnistautumispakko. Minusta se on suhteellisuusperiaatteen vastainen yksityisyydensuojan loukkaus. Oikeastaan itse tunnistautumispakko ei ole niin paha asia kuin se, että tietoa siitä, että on tunnistauduttu on säilytettävä Suomen lain mukaan viisi vuotta.

Eikös siinä tunnistautumisessa ole kyse pelkästään siitä että ostajan tunnistetaan oikeasti olevan se, jonka maksukorttia ostoksessa käytetään? Eli pelkkä luottokortin numeron tietäminen ei enää riitä, vaan maksunvälittäjän pitää varmistua siitä että korttia oikeasti käyttää kortin oikea haltija. Eihän tässä välity suuntaan eikä toiseen mitään sellaista tietoa, jota ei ennenkään ole välitetty.

 

[joku]

Lidlin kuitissa näkyy epäonnistuneet maksuyritykset myös, vaikka vaihtaisi maksutapaa kesken asioinnin.

 

[pulatunnus]

Lidlin kuitissa näkyy epäonnistuneet maksuyritykset myös, vaikka vaihtaisi maksutapaa kesken asioinnin.

Jossain välissä on mainittu että asiakkaan kappaleet tulostaa se korttipääte, mutta esim Lidl ja monessa muussa paikkaa asiakkaan kappaleet tulostetaan kaupan järjestelmästä, eli ei se maksu tieto jää vain pääteen ja maksunvälittäjien, ja pankkien käsiin.

Jos vielä muutamavuosi sitten ei ole kummoisia vaatimuksia kassalta, niin on toki asiat kehittyneet.

 

[valurauta]

Eikös siinä tunnistautumisessa ole kyse pelkästään siitä että ostajan tunnistetaan oikeasti olevan se, jonka maksukorttia ostoksessa käytetään? Eli pelkkä luottokortin numeron tietäminen ei enää riitä, vaan maksunvälittäjän pitää varmistua siitä että korttia oikeasti käyttää kortin oikea haltija. Eihän tässä välity suuntaan eikä toiseen mitään sellaista tietoa, jota ei ennenkään ole välitetty.

Kaupanteon kannalta näin ehkä onkin, mutta uudeksi osalliseksi tulee tunnistautumispalvelun tarjoaja, jolla on lakisääteinen velvollisuus säilöä jokaisen vahvan tunnistautumistapahtuman tiedot viideksi vuodeksi. Tunnistautumispalvelun tarjojan arkistoista sitten ilmenee, miten N.N. on asioinut erilaisissa tunnistautumista edellyttävissä palveluissa.

 

[Esterhaus]

Kaupanteon kannalta näin ehkä onkin, mutta uudeksi osalliseksi tulee tunnistautumispalvelun tarjoaja, jolla on lakisääteinen velvollisuus säilöä jokaisen vahvan tunnistautumistapahtuman tiedot viideksi vuodeksi. Tunnistautumispalvelun tarjojan arkistoista sitten ilmenee, miten N.N. on asioinut erilaisissa tunnistautumista edellyttävissä palveluissa.

Eiköhän se tunnistautumispalvelun tarjoaja useimmiten jatkossakin ole se sama pankki, jonka korttia käytetään ostoksissa ja joka ei saa yhtään enempää tietoa asiakkaansa ostoskäyttäytymisesta kuin ennenkään. Tietysti voihan se palveluntarjoaja olla esim. teleoperaattori (mobiilivarmenne) tai valtio (henkilökortti) mutta näitä nyt käytetään lähinnä muissa kuin verkko-ostoksissa.

 

[ztec]

Tuossa on vielä nuo kuitin vaatimukset. Eli maksupäätteen tapahtumakuitti ei täytä kuitin vaatimuksia:
Pelaa reilusti – muista kuitti
Ja kuten monessa maassa on tehty, voisi kuitin vaatimuksiin myös helposti lisätä ostajan identiteetin. -> Silloin nekin jouduttaisiin arkistoimaan. Tuosta tulisi tietysti hauska ristiriita GDPR:n kanssa. Toisaalta GDPR nimenomaisesti sanoo, että näissä tapauksissa tiedot saa säilyttää.

 

[rusina666]

Näin kaupan alaa nähneenä aihe on mielenkiintoinen: Mitä köyhemmästä alueesta on kyse, niin sitä enemmän käytetään käteistä. Varakkaammilla seuduilla ihmiset ovat hiljalleen siirtymässä kortti-maksuista mobiili-maksuihin. Sitä aina miettii, että miksi ihmiset käyttävät käteistä: Eikö heillä ole pankkikorttia vai ajattelevatko he oikeasti, että jotakuta kiinnostaisi heidän yksityinen rahankäyttö? Käteinen on kuitenkin ylivoimaisesti hitain, epävarmin ja epäluotettavin maksutapa. Hyvin isolla marginaalilla.
Kun kaupan kyljessä oleva automaatti menee rikki, niin useat asiakkaat joutuvat lähes paniikkiin ja kyselevät, että miten he nyt voivat maksaa ostoksensa? Fiksuimmat tajuavat, että he voivat kassalle tullessa ensin nostaa käteistä kassalta ja sitten näillä rahoilla maksaa tekemänsä ostokset. Jos jollekulle esittää, että maksavat ostoksensa sillä kortilla, niin nämä menevät täysin lukkoon.

Tämä on vain hyvin hämmentävää: Ensiksi näen kaupan ulkopuolella pitkän jonon automaatille. Sitten kaupassa nämä käteistä käyttävät muodostavat Pitkän jonon palvelukassoille. Itse menen suoraan kauppaan, teen ostokset ja menen jonojen ohi autioille pikakassoille ja olen 30 sekunnin päästä poissa kaupasta. Mitä enemmän kaupan alasta tulee kokemusta, niin sitä varmemmaksi tulee siitä, että käteistä käyttävät nimenomaan haluavat kuluttaa mahdollisimman paljon aikaa kassalla: Käteistä käyttävät valmistautuvat maksuun muita myöhemmin ja aloittavat rahojen laskun isoista rahoista vaikka normaali 6-vuotias tajuaa, että laskeminen pitäisi aloittaa nimenomaan pienistä rahoista. Bonus-kortti luonnollisesti kaivetaan esiin viimeiseksi vaikka se lyödään aina koneeseen ennen maksua.

(Jotkut palvelukassoja käyttävät ilmoittavat, että he tekevät palveluksen myyjille kun eivät käytä itsepalvelukassoja. Ilmeisesti tuolla ulkona on vielä ihmisiä jotka eivät tajua, että kaupan käytössä olevat työtunnit lasketaan myynneistä + jos pikakassojen takia vähennetään työtunteja, niin tuo tapahtuu sillä hetkellä kuin pikakassat tulevat käyttöön. Asiakas ei voi omalla kassatoiminnalla vaikuttaa työtuntien määrään. Suomeksi sanottuna mitä enemmän aikaa asiakas vie, niin sitä nopeammin työntekijän pitää toimia. Asiakas saa toimia juuri sillä vauhdilla kuin haluaa, mutta toive olisi ettei asiakas puhuisi tästä ääneen. Se työntekijä ei välttämättä ehdi pitää taukojansa tuon hidastelun takia)

 

[HTK12]

Näin kaupan alaa nähneenä aihe on mielenkiintoinen: Mitä köyhemmästä alueesta on kyse, niin sitä enemmän käytetään käteistä. Varakkaammilla seuduilla ihmiset ovat hiljalleen siirtymässä kortti-maksuista mobiili-maksuihin. Sitä aina miettii, että miksi ihmiset käyttävät käteistä: Eikö heillä ole pankkikorttia vai ajattelevatko he oikeasti, että jotakuta kiinnostaisi heidän yksityinen rahankäyttö?

Kyllä se tieto vaan kiinnostaa, koska tieto=rahaa. Google osoittaa tämän hyvin. Mitä enemmän tiedetään asiakkaasta sen tarkemmin sille voidaan mainonta kohdentaa. Ei niitä bonuskortteja huvikseen ole kehitetty.

Käteinen on kuitenkin ylivoimaisesti hitain, epävarmin ja epäluotettavin maksutapa. Hyvin isolla marginaalilla.

Käteinen on ainut luotettava maksutapa (toistaiseksi). Ihan säännöllisesti kortit ei toimi ja mobiilimaksaminen nyt on mitä on, kun todella monessa paikassa ei ole edes mahdollista ja vaikka olisikin, niin sen toiminta on ihan tuurissaan. Vähän jokaisella firmalla on oma app mobiilimaksamiseen, jos kaiken haluaisi mobiilimaksamisella hoitaa, niin kymmenen app:jä ei siihen riitä. Mobiilimaksaminen ongelmista löytyy tältäkin foorumilta juttua vaikka kuinka. Käteinen on ainut, joka toimii aina, joka kerta. Säännöllisesti näkee kun kassalla on jono ihmisiä, jotka ei pysty maksamaan kun se kortti ei toimi. Kertaakaan käteisellä maksaminen ei ole kaupan kassalla epäonnistunut. Mobilepay:llä en kehtaa edes alkaa maksamaan kassalla, kun milloin ei toimi kirjautuminen, milloin ei muuten vaan toimi. Aivan surkea viritys. Pari vuotta sitten oli mielenkiintoista kun ilmoitukset tuli usein tuntien viiveellä.. Itse tankkaa St1:llä usein mobiili app:llä. Vähän on app parantunut, mutta voi luoja miten vielä vähän aikaa sitten oli hidasta ja epävarmaa tuo st1 mobiili app:in toiminta. Joku aikaa sitten päivitys sotki sen kokonaan. Käyttäjätiedot katosivat ja uudelleen niiden syöttäminen ei onnistunut (tästä tuli paljon niille google play:ssä palautetta). Jonkun aikaa oli pakko maksaa kortilla kun ei app:ia saanut toimimaan teki sitten mitä vaan. Lopulta sitten lukuisten poistamisten, uudelleen asentamisten ym. jälkeen alkoi lopulta toimimaan. Miksi sitten tankkaan St1:llä? Lähistöllä ainut, josta saa viinaa. Toimiessaan kyllä kätevä kun ei tarvitse siinä automaatilla kylmällä kelillä seisoskella, ehkä joka toinen kerta homma toimii ilman ylimääräisiä hidasteluja yms. Yleensä toimii, jos jaksaa odottaa ja yrittää kirjautua useamman kerran. App on parasta avata jo hyvissä ajoin ennen pumpulle kurvaamista ja alkaa kokeilla kirjautua sisään.

 

[rusina666]

Näin kaupan työntekijänä päivittäin havaitsen miten käteisen kanssa maksettaessa on paljon enemmän ongelmia vrt. kortit. Hienoa, että sinulla ei ole ollut ongelmia. Itsellä ei ole viimeisen 10 vuoden aikana kertaakaan jäänyt maksu tekemättä kun olen kortilla maksanut. Toki molemmissa maksutavoissa se ongelma on 99.5%:ssa tapauksissa maksun suorittaja.

 

[ztec]

Tämän mukaan Suomessa on käytössä n. 500 BIN-koodia: List of BINs issued by banks in Finland?

Kuka sanoi, että pitäisi käyttää Suomalaista korttia? Saahan sitä kortteja hommattua ympäri maailmaa. -> Silloin kyllä tuo em. joukosta erottuvuus kyllä helposti toteutuu maskauksesta huolimatta. Mullakin on Saksasta, Ruotsista, Norjasta, UKsta ja Yhdysvalloista kortit. Tosin en käytännössä käytä niitä koskaan, mutta jos käyttäisin. Niin ne olisi aika helppoa poimia pelkän 6 ensimmäisen numeron perusteella joukosta, vaikka S-Marketin tapahtumissa.

Nykyjään tarve on toki vähäisempi, mutta aikaisemmin monissa paikoin karsastettin niin pahasti ulkomaisia kortteja, että jos oli vähänkin pidempään jossain työkomennuksella, kannatti aina hommata paikallinen tili ja kortti, niin asiat suijui paljon kätevämmin.

Tuosta tulikin mieleen, että mitenhän mm. noi Puolalaiset jne, jotka on töissä Suomessa. Millaisiahan kortteja ne käyttää jne. Eipä ole pahemmin tarvinnut tuollaisten reissaajien kanssa mun työskennellä. Matuista en edes jaksa aloittaa.

 

[Juha Uotila]

Ihan säännöllisesti kortit ei toimi ja mobiilimaksaminen nyt on mitä on, kun todella monessa paikassa ei ole edes mahdollista ja vaikka olisikin, niin sen toiminta on ihan tuurissaan. Vähän jokaisella firmalla on oma app mobiilimaksamiseen, jos kaiken haluaisi mobiilimaksamisella hoitaa, niin kymmenen app:jä ei siihen riitä.

No höpö höpö. Lähimmäksi onnistuu Suomessa lähes jokaisella maksupäätteellä mitkä on tällä hetkellä tarjolla. Joukossa on yksittäisiä kauppiaita jotka ei ole toimikaan suostuneet vaihtamaan.

2020 vuoden alusta lähtien Visa ja MasterCard "vaativat", että jos on korttimaksumahdollisuus, tulee olla myös cless mahdollisuus.

Sovelluksista ei ole sen enempää kokemusta kuin että Google Play ja Apple Pay on toiminut 100% missä vaan on testannut. Ei ole tarvetta millekään "omalle viritykselle"

 

[Zefram Cochrane]

Täällä on kuitenkin ainakin ajoittain suhteellisen valveutunutta porukkaa, joten pudotan tän tähän:

Matti Wiberg: Käteiskapina tulisi tarpeeseen

Millaisia ajatuksia tämä artikkeli herättää teissä? Minulla on luonnollisesti omat vahvat näkemykseni artikkelista ja tästä asiasta, mutta en halua alkaa viestin alussa johtamaan keskustelua mihinkään suunaan avauksella. Kaikki mielipiteet ovat arvokkaita, vaikka näkemykset olisivatkin erilaisia.

Meilläkin pitäisi olla Tanskan mallinen laki käteisellä maksamisesta. Vaikka itsekin pääasiassa maksan korteilla, niin myös käteinen pitää olla mahdollinen maksuväline myös tulevaisuudessa.

 

[embedded]

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Tässä hyvä esimerkki mitä tulevaisuus tuo tullessaan myös tänne perähikiälle:
Massiivista data-automaatiota ja käteistä ei kellään.
Yksilön seuranta 100%
Yksityisyys 0%

 

[Zefram Cochrane]

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Tässä hyvä esimerkki mitä tulevaisuus tuo tullessaan myös tänne perähikiälle:
Massiivista data-automaatiota ja käteistä ei kellään.
Yksilön seuranta 100%
Yksityisyys 0%

Tämä sarkastinen kommetti allevivaa käteisen käytön tarvetta myös tulevaisuudessa.

 

[pulatunnus]

No höpö höpö. Lähimmäksi onnistuu Suomessa lähes jokaisella maksupäätteellä mitkä on tällä hetkellä tarjolla. Joukossa on yksittäisiä kauppiaita jotka ei ole toimikaan suostuneet vaihtamaan.

Totta, lähimaksu toimii Suomessa varsin hyvin, käyttökokemuksessa on sitten eroja.

tulee olla myös cless mahdollisuus.

Eli mitä tuo tarkoittaa.

Itsellä ei ole viimeisen 10 vuoden aikana kertaakaan jäänyt maksu tekemättä kun olen kortilla maksanut. Toki molemmissa maksutavoissa se ongelma on 99.5%:ssa tapauksissa maksun suorittaja.

Jos nyt heitän toisen kommentin missä korttimaksu (sis myös lähimaksu) ei ole onnistunut tai on mennyt muuten pieleen, niin kertoja on useita.

Joskus on voinut myyjä syyttää maksajaa, en silti sanoisi että se olisi aina maksajan vika. Ja sitten kun "on", niin onko se maksajan vika jos myyjän välineet ei toimi, tai voisi ehkä toimia josa maksajalla olisi kristallipallo arpoa miten pitäisi tässä tapauksessa toimia, kun myyjäkään ei tiedä.

Tosin jos tuossa tarkoitat maksunsuorittajalla jotain kolmatta osapuolta (ei se asiakas joka yrittää korttilla maksaa), niin osuus voi kasvaa.

Joskus myyjän avustuksella on saatu tuplaveloituksiakin ... tosin myyjän mielestä vain yksi ja oikea.

Käteistä jos pitää matkassa niin selviää, paitsi jos myyjä ei käteistä kelpuuta. Eli kortti pitää myös olla mukana.

 

[qtba]

Ihan säännöllisesti kortit ei toimi ja mobiilimaksaminen nyt on mitä on, kun todella monessa paikassa ei ole edes mahdollista ja vaikka olisikin, niin sen toiminta on ihan tuurissaan. Vähän jokaisella firmalla on oma app mobiilimaksamiseen, jos kaiken haluaisi mobiilimaksamisella hoitaa, niin kymmenen app:jä ei siihen riitä. Mobiilimaksaminen ongelmista löytyy tältäkin foorumilta juttua vaikka kuinka.

Mobiilimaksutavoista kaksi suurinta ja yleisintä (G-pay ja A-pay) toimivat NFC:llä, eli niinkuin tuossa oli jo puhetta, ihan samalla tavalla kuin lähimaksukortti. Ei tarvi kuin yhden applikaation, jos asioi kaupoissa, joissa on lähimaksulaite (nykyään käytännössä kaikkialla). MobilePay:sta olen samaa mieltä, se ei mielestäni sovellu kaupassa maksamiseen, vaikka kovaa yrittävätkin pakottaa sitä kaikkialla.

 

[valurauta]

Sitä aina miettii, että miksi ihmiset käyttävät käteistä: Eikö heillä ole pankkikorttia vai ajattelevatko he oikeasti, että jotakuta kiinnostaisi heidän yksityinen rahankäyttö? Käteinen on kuitenkin ylivoimaisesti hitain, epävarmin ja epäluotettavin maksutapa. Hyvin isolla marginaalilla.

Keskeisin peruste käteisen käytölle on se, että käteismaksuista ei muodostu dataa, jota voisi edes teoriassa käyttää väärin. Rahankäytön ohella maksutapahtumat kertovat mm. harrastuksista, liikkumisesta ja matkustamisesta, mikä voi olla eri tavalla kiinnostavaa kuin maitokauppa-asiointi.

Käteinen on myös näppärä tapa seurata rahankäyttöä riittävällä tarkkuudella. Varmaan jollain sovelluksella saisi kortinkäytöstä tarkat piirakkadiagrammit mutta mitä hyötyä niistä on, jos rahankäyttö on suunnilleen ennakoitua?

(Jotkut palvelukassoja käyttävät ilmoittavat, että he tekevät palveluksen myyjille kun eivät käytä itsepalvelukassoja. Ilmeisesti tuolla ulkona on vielä ihmisiä jotka eivät tajua, että kaupan käytössä olevat työtunnit lasketaan myynneistä + jos pikakassojen takia vähennetään työtunteja, niin tuo tapahtuu sillä hetkellä kuin pikakassat tulevat käyttöön. Asiakas ei voi omalla kassatoiminnalla vaikuttaa työtuntien määrään.

Aika erikoiselta kuulostaa. Eikö kassojen miehitysaste ole ihan kauppiaan itsensä päätettävissä oleva asia? Jos asiakkaat kokevat, että kauppias seisottaa asiakkaita kassajonossa turhaan, niin asiakas suuntaa herkästi jatkossa muualle.

Kuka sanoi, että pitäisi käyttää Suomalaista korttia? Saahan sitä kortteja hommattua ympäri maailmaa. -> Silloin kyllä tuo em. joukosta erottuvuus kyllä helposti toteutuu maskauksesta huolimatta. Mullakin on Saksasta, Ruotsista, Norjasta, UKsta ja Yhdysvalloista kortit. Tosin en käytännössä käytä niitä koskaan, mutta jos käyttäisin. Niin ne olisi aika helppoa poimia pelkän 6 ensimmäisen numeron perusteella joukosta, vaikka S-Marketin tapahtumissa.

Totta, ulkomaiset kortit voi hyvin todennäköisesti yksilöidä vähänkään pienemmällä paikkakunnalla pelkän BIN:n avulla ja pikkupankin kortit isollakin. Silti, kotimainenkaan kortti ei takaa anonymiteettiä.

Jos korteista välitetään BIN ja kaksi viimeistä numeroa (@Juha Uotila, montako välitetään oikeasti, ei tullut vastausta?), niin keskimäärin joka sadas kortti on identtinen. Jotta voitaisiin olla jokseenkin varmoja, että yhtään korttia ei voi tunnistaa, niin samalla käyttöprofiililla pitäisi olla n. 1000 korttia.
Sekin jäi vähän avoimeksi, mitä heikosti anonymisoiduilla tapahtumatiedoilla oikein tehdään ulkomailla?

 

[Juha Uotila]

Jos korteista välitetään BIN ja kaksi viimeistä numeroa (@Juha Uotila, montako välitetään oikeasti, ei tullut vastausta?)

Riippuu palveluntarjoajan järjestelmistä. 2-3 on yleensä kait normi.

 

[valurauta]

Riippuu palveluntarjoajan järjestelmistä. 2-3 on yleensä kait normi.

OK. Toisin sanoen saman BIN-koodin sisällä on sata tai tuhat yksilöllistä "anonymisoitua" kortin numeroa. Ei sillä ainakaan pystytä takaamaan yksittäisen kortinkäyttäjän pysyvän tunnistamattomana.

Mitä näillä "anonymisoiduilla" tiedoilla sitten tehdään?

 

[HTK12]

No höpö höpö. Lähimmäksi onnistuu Suomessa lähes jokaisella maksupäätteellä mitkä on tällä hetkellä tarjolla. Joukossa on yksittäisiä kauppiaita jotka ei ole toimikaan suostuneet vaihtamaan.

2020 vuoden alusta lähtien Visa ja MasterCard "vaativat", että jos on korttimaksumahdollisuus, tulee olla myös cless mahdollisuus.

Sovelluksista ei ole sen enempää kokemusta kuin että Google Play ja Apple Pay on toiminut 100% missä vaan on testannut. Ei ole tarvetta millekään "omalle viritykselle"

Jos ei halua käyttää G tai A payta ihan vaikka siksi, että kaikki maksutapahtumat ei tule näille tietoon, niin eipä toimikkaan ihan noin ruusuisesti. Sen jälkeen pääset käyttämään esim mobilepay:tä, jonka toimintavarmuus on todella kaukana siitä mitä sen pitäisi olla, jos sillä meinaisi maksaa pääsääntöisesti. Lähimaksaminen ainakin paskottiin S-pankin kortista. Useamman kerran viikossa kyselee pin, kun käyttää lähimaksua. Kortti jo vaihtui tässä hetki sitten, edelleen sama tilanne. Tämä onkin ihan hiton kätevää itsepalvelukassalla, kun saa viittelöidä myyjän laittamaan uudestaan maksun. Auton tankkaamiseen tarvitset jokaiselle ketjulle oman sovelluksen, jos siellä ajattelit mobiilisti maksaa. St1:llä, ABC ja Nesteellä on kaikki omat app:t.

Näin kaupan työntekijänä päivittäin havaitsen miten käteisen kanssa maksettaessa on paljon enemmän ongelmia vrt. kortit. Hienoa, että sinulla ei ole ollut ongelmia. Itsellä ei ole viimeisen 10 vuoden aikana kertaakaan jäänyt maksu tekemättä kun olen kortilla maksanut. Toki molemmissa maksutavoissa se ongelma on 99.5%:ssa tapauksissa maksun suorittaja.

Hieman vaikea uskoa, että kertaakaan ei olisi kortilla epäonnistunut maksaminen 10 vuodessa. Ei nimittäin ole mitenkään ihmeellistä, että kortti ei vaan toimi syystä x. Välillä koskee vain pankin x kortteja, välillä koskee vain visaa, välillä ongelma on operaattorin yhteyksissä, välillä korttimaksun läpimeno kestää useamman minuutin, välillä koskee kaikkien pankkien kortteja jne. Kyllä näihin ongelmiin parin kuukauden välein näihin törmää maksaessaan, sitten siellä porukka on ihan ihmeissään kun ei ole muuta kuin se kortti. Käteisellä maksaminen ei itselläni ole koskaan epäonnistunut, olettaen että myyjä hyväksyy käteisen. Tosin joillakin nuorilla myyjillä homma näyttää siltä, että eivät ole käteistä nähneetkään.

 

[Juha Uotila]

Jos ei halua käyttää G tai A payta ihan vaikka siksi, että kaikki maksutapahtumat ei tule näille tietoon, niin eipä toimikkaan ihan noin ruusuisesti. Sen jälkeen pääset käyttämään esim mobilepay:tä, jonka toimintavarmuus on todella kaukana siitä mitä sen pitäisi olla, jos sillä meinaisi maksaa pääsääntöisesti. Lähimaksaminen ainakin paskottiin S-pankin kortista. Useamman kerran viikossa kyselee pin, kun käyttää lähimaksua. Kortti jo vaihtui tässä hetki sitten, edelleen sama tilanne. Tämä onkin ihan hiton kätevää itsepalvelukassalla, kun saa viittelöidä myyjän laittamaan uudestaan maksun. Auton tankkaamiseen tarvitset jokaiselle ketjulle oman sovelluksen, jos siellä ajattelit mobiilisti maksaa. St1:llä, ABC ja Nesteellä on kaikki omat app:t.

Niin no miten sen sitten pitäisi toimia jos ei valmistajan luomia standardeja noudattavia maksutapoja halua käyttää? MobilePay nyt ei ole standardeja noudattava sovellus joten sen toiminta on rajoitettua ja maksukyvykkyys rajoittuu valikoituihin Keskon ruokakauppoihin ja Ässän ruokakauppoihin, plus sitten yksittäiset MobilePay:tä tukevat paikat (teboil jne jossa maksu menee QR-koodin kautta).

Nuo PIN-kyselyt jne ovat tulleet ihan PSD2-vaatimusten myötä eli syytä joutuu hakemaan tuolta EU:sta ja Visa/MC akselilta. Eihän se kätevää ole, mutta sille nyt ei voi mitään.

 

[HTK12]

Niin no miten sen sitten pitäisi toimia jos ei valmistajan luomia standardeja noudattavia maksutapoja halua käyttää? MobilePay nyt ei ole standardeja noudattava sovellus joten sen toiminta on rajoitettua ja maksukyvykkyys rajoittuu valikoituihin Keskon ruokakauppoihin ja Ässän ruokakauppoihin, plus sitten yksittäiset MobilePay:tä tukevat paikat (teboil jne jossa maksu menee QR-koodin kautta).

Nuo PIN-kyselyt jne ovat tulleet ihan PSD2-vaatimusten myötä eli syytä joutuu hakemaan tuolta EU:sta ja Visa/MC akselilta. Eihän se kätevää ole, mutta sille nyt ei voi mitään.

No joku sellainen maksutapa, jossa tieto ei kierrä valmistajan järjestelmän kautta (tälläistä ei toki ole, siksi se aiempi viesti). Mielestäni ei ole ihan hyvä, että saavat tietoonsa käyttäjän jokaisen maksutapahtuman. Ihan sama kenen syy tuo lähimaksun paskominen on, silti se on ihan perseestä käytännössä siellä itsepalvelukassalla. Melkein alkaa olla kätevämpi olla käyttämättä kun monesti saa tovin odottaa, että se myyjä sieltä ehtii tulla (aina siellä joku on, joka ei osaa sitä itsepavelukassaa käyttää, joten myyjä joutuu sen ensin siinä opastamaan). Normikassalla tuo nyt ei niin suuri ongelma ole kun siinä se kassa saa sen heti laitettua uudelleen ja voi maksaa sitten sirulla.

 

[pulatunnus]

maksun. Auton tankkaamiseen tarvitset jokaiselle ketjulle oman sovelluksen, jos siellä ajattelit mobiilisti maksaa. St1:llä, ABC ja Nesteellä on kaikki omat app:t.

Polttoaineautomaatteihin on tullut lähilukulaitteitteita (NFC), eli niissä voisi silloin maksaa yleisellä lähimaksu apilla. On toki eri asia kuin ketjujen omat sovellukset, jotka voivat tarjota lisäominaisuuksia , kanttis , laskuun jne.

Automaattien lähilukulaitteilla on välillä mokailtu niin että sijoitelu ollut käytöä rajoittavaa, tai jopa estävää. (näitä ilmeisesti korjailtu paremmaksi)

Jos noin yleisesti miettii että appi joka asia erikseen, niin julkinenliikenne. jossa ei itsestään selvää että kaikki yleiset maksukortit kelpaisi/lähimaksu. Jotta pysytään aiheessa, niin on myös sillä puolelle palveluita joita ei edes voi(nut) maksaa käteisellä.

 

[ztec]

Niin no miten sen sitten pitäisi toimia jos ei valmistajan luomia standardeja noudattavia maksutapoja halua käyttää? MobilePay nyt ei ole standardeja noudattava sovellus joten sen toiminta on rajoitettua ja maksukyvykkyys rajoittuu valikoituihin Keskon ruokakauppoihin ja Ässän ruokakauppoihin, plus sitten yksittäiset MobilePay:tä tukevat paikat (teboil jne jossa maksu menee QR-koodin kautta).

Henkilökohtaisesti olen aina ihmetellyt sitä, että kun joku mainostaa että "uusi huippu maksutapa", niin käytännössä on vaan joku bullshit kuorrutus maksukortin päällä. Eihän tuossa ole yhtään mitään järkeä. Jos on kerran uusi maksutapa, niin miksi siihen on sotkettu sitten maksukortit mukaan lainkaan? Jos taas on sitten maksukortin vaihtoehtoisesta käyttötavasta kyse, niin fine. Eli kortti voidaan ladata vaikka appina puhelimeen. Mutta eihän se silloin mikään uusi maksutapa ole.

Jotkut harvat tarjoajat sentään tarjoavat ihan oikeasti uusia maksutapoja. Mutta se on tietysti iso ponnistus se. PSD2 tuo tietysti tähän mahdollisuuksia Euroopassa.

 

[ztec]

Automaattien lähilukulaitteilla on välillä mokailtu niin että sijoitelu ollut käytöä rajoittavaa, tai jopa estävää. (näitä ilmeisesti korjailtu paremmaksi)

Tuokin on toinen yleinen illuusio. Eli se että laite tukee lähilukua / NFC:tä, ei tarkoita sitä, että se noudattaisi EMV NFC standardia. NFC voi myös olla ihan QR-koodiin verrattava paketti dataa, kuten se useinmiten onkin. EMV-maksukorteilla on sitten vaan omat protokollansa.

Nimimerkillä tarjolla on ollut vaikka kuinka ja pitkään NFC maksuja. Mutta teknisesti ne on täysin verrattavissa pitkään satunnaiseen numerosarjaan, code128-viivakoodiin, QR-koodii. Usein tarkoituksena on tarjota vain UUID jotka vastaan veloitus tehdään ja se on mahdollisesti HMAC allekirjoitettu, riippuen erilaisista käyttöskenaariosita. Esim, onko kaikki "validit" koodit varustettu jollain ennalta määrätyllä arvolla, vai pitääkö ennen tuota tapahtua lataustapahtuma. Em. mainittuna riskinä on se, että jos joku onnistuu selvittämään HMAC avaimen, sillä on mahdollisuus väärentää rajatta maksuvälineitä. Jälkimmäisessä vaihtoehdissa tuo HMACin selvittämisestä seuraava väärinkäytön riski on paljon pienempi.

Tietysti nykyjään on mahdollista käyttää myös ed25519 tms, mutta muistaakseni kukaan ei ole em. implemenetaatiosta halunnut maksaa, vaikka eihän se mitään rakettitiedettä olisi.

 

[Juha Uotila]

Tuokin on toinen yleinen illuusio. Eli se että laite tukee lähilukua / NFC:tä, ei tarkoita sitä, että se noudattaisi EMV NFC standardia. NFC voi myös olla ihan QR-koodiin verrattava paketti dataa, kuten se useinmiten onkin. EMV-maksukorteilla on sitten vaan omat protokollansa.

Nykylaitteiden tulee tätä noudattaa ensi vuoden alusta lähtien, juurikin näille automaateille on noita cless moduuleita asenneltu tässä viimeiset 6kk kun ylihuomisesta lähtien tuo "pitäisi" olla pakollinen ominaisuus jos paikassa voi maksaa kortilla.

 

[pulatunnus]

Nykylaitteiden tulee tätä noudattaa ensi vuoden alusta lähtien, juurikin näille automaateille on noita cless moduuleita asenneltu tässä viimeiset 6kk kun ylihuomisesta lähtien tuo "pitäisi" olla pakollinen ominaisuus jos paikassa voi maksaa kortilla.

Onko määritelty kuinka hyvin tuo lukulaite on saavutettavissa, siis kuinka paljon vapaata tilaa sen ympärillä on, kuinka korkealla/matalla sen on oltava, entä jos haluaa poiketa sijoitus rajoista, niin voiko olla useampi , jos yksi on speksin mukaan ?

noita cless moduuleita

Aika sisäpiirin termiä, kun ei hakukoneilla kovin helpolla tartu selityksiä.

Mutta mitä kaikkia tekniikoita, NFC "aluea" ja Bluetooh, mitä muuta, ja onko raudaltaan Bluetoot (ja mahdolliset muut) sellainen että softa päivityksillä päästään pitkälle ?

 

[Juha Uotila]

Onko määritelty kuinka hyvin tuo lukulaite on saavutettavissa, siis kuinka paljon vapaata tilaa sen ympärillä on, kuinka korkealla/matalla sen on oltava, entä jos haluaa poiketa sijoitus rajoista, niin voiko olla useampi , jos yksi on speksin mukaan ?

Tuskinpa on

 

[HTK12]

Polttoaineautomaatteihin on tullut lähilukulaitteitteita (NFC), eli niissä voisi silloin maksaa yleisellä lähimaksu apilla. On toki eri asia kuin ketjujen omat sovellukset, jotka voivat tarjota lisäominaisuuksia , kanttis , laskuun jne.

Automaattien lähilukulaitteilla on välillä mokailtu niin että sijoitelu ollut käytöä rajoittavaa, tai jopa estävää. (näitä ilmeisesti korjailtu paremmaksi)

Jos noin yleisesti miettii että appi joka asia erikseen, niin julkinenliikenne. jossa ei itsestään selvää että kaikki yleiset maksukortit kelpaisi/lähimaksu. Jotta pysytään aiheessa, niin on myös sillä puolelle palveluita joita ei edes voi(nut) maksaa käteisellä.

Ihan viime aikoina en ole nyt niin katsonut, miten tuo NFC on noissa yleistynyt, ilmeisesti pitäisi olla kaikilla. Suurimmalla osalla huoltoasemia saa alennusta kun käyttää niiden sovellusta tai kanta-asiakaskorttia. St1:llä ollut tänäkin syksynä useita kampanjoita, että on saanut 5 tai 7 snt/litra alennusta sen normaalin pienen asennuksen sijaan. Samoin nesteellä tankkaajat on saanet erilaisia etuja. Eli käytettävä joko sitä omaa app tai niiden korttia, jolloin menee vähän tuon lähimaksun idea. Tai sitten maksettava huomattavasti enemmän, jos käyttää pelkästään tuota NFC:tä. Eli melkoinen viidakko edelleen.

 

[Juha Uotila]

St1 kortin saa Google play ja Apple Pay kiinni joten niiden omilla softalla ei juuri mitään tee jos vaan alennuksen perässä on.

 

[ztec]

Nykylaitteiden tulee tätä noudattaa ensi vuoden alusta lähtien, juurikin näille automaateille on noita cless moduuleita asenneltu tässä viimeiset 6kk kun ylihuomisesta lähtien tuo "pitäisi" olla pakollinen ominaisuus jos paikassa voi maksaa kortilla.

Öh ja äh... Maksaa kortilla, ei tarkoita sitä, että noudatettaisiin EMV standardia, eikä myöskään NFC maksut tarkoita sitä. Voidaan käyttää EMV NFC:tä, tai sitten ei. Eikä mikään mahti maailmassa voi pakottaa noudattamaan EMV standardia tuon asian suhteen.

Esimerkiksi, mulla on just nyt kädessä NFC-maksukortti, joka käy Helsingin kaupungin liikuntapalveluissa. - Lisäksi olen ollut toteuttamassa useampaakin vastaavanlaista järjestelmää, vaikka en juuri tätä kyseistä järjestelmää.

Kävin juuri viime viikonloppuna eräässä paikassa, jossa kaikki maksettiin NFC-rannekkeella. Tuota integraatiota olen ollut henkilökohtaisesti toteuttamassa ja käynyt protokollaspeksit ja toimintamallit läpi. Se on myös fiksusti suunniteltu niin että tukee kahta eri konseptia: A) prepaid ja B) post-paid. Mutta sen tarkemmin en lähde sitä avaamaan miten toimii. Käyttäjän kannalta kuitenkin kyseessä on NFC-maksu, contactless payment, eli suomeksi lähimaksu. Eikä sillä todellakaan ole mitään tekemistä EMV:n kanssa. Tapahtumat voi sitten etu tai jälkikäteen maksaa muilla maksutavoilla: käteisellä, kortilla, paperilaskulla, e-laskulla, lahjakortilla, sekä useammalla mulla palvelukohtaisella maksutavalla joita en erittele.

Toinen yleisesti tunnettu ja todella paljon käytetty ratkaisu on mm. Oystercard jollainen multa myös löytyy, vaikka sillä ei Suomessa mitään tee. Samoin Octopus on aika vanha ja tunnettu NFC-maksuratkaisu, sellainenkin on jossain laatikossa.

Kun nyt nuo mainitsin, niin onhan meillä myös tämä ihan kotoinen HSL matkakortti, joka on NFC-maksukortti. Fölillä on käsittääkseni myös vastaava järjestelmä, vaikka sitä en henkilökohtaisesti tunne, olisiohan se se Waltti-kortti.

 

[Juha Uotila]

Öh ja äh... Maksaa kortilla, ei tarkoita sitä, että noudatettaisiin EMV standardia, eikä myöskään NFC maksut tarkoita sitä. Voidaan käyttää EMV NFC:tä, tai sitten ei. Eikä mikään mahti maailmassa voi pakottaa noudattamaan EMV standardia tuon asian suhteen.

No jos nyt kuitenkin puhuttaisiin ihan normaaleista korttimaksuista eikä mistään erikoostapauksista. Jos kauppiaalle olisi joku ei EMV-hyväksytty laite niin pahimmassa tapauksessa jää rahat saamatta.

Se että on mahdollisuus käyttää jotain kantis/bonus/yms lähimaksukprtteja ei liity nyt tähän korttimaksamiseen.

 

[valurauta]

Nykylaitteiden tulee tätä noudattaa ensi vuoden alusta lähtien, juurikin näille automaateille on noita cless moduuleita asenneltu tässä viimeiset 6kk kun ylihuomisesta lähtien tuo "pitäisi" olla pakollinen ominaisuus jos paikassa voi maksaa kortilla.

Kuinka alttiita kylmien bensa-asemien lähimaksulukijat mahtavat olla rele-hyökkäyksille, eli "laajennetaan" maksukortinlukijan toiminta-aluetta laittamalla joku muu lukija ja internet maksupisteen ja fyysisen kortin väliin?

Myyntipisteellä ei ole valvontaa ja osto voi olla verraten suuri, joten riski ei ole välttämättä olematon. Kylmäasemalla lienee kamerat mutta "asiakkaat" varmaankin osaavat suojautua niiltä.