Käyttövoimakeskustelu: Diesel vs. bensa vs. kaasu vs. sähkö vs. vety yms.

[djmake]

Voisi olettaa että jokin artikkeli missä aihetta visioitu.

Ei tarvitse olettaa mitään. Ford Nucleonin pitäisi olla yleistietoa teknisellä foorumilla. Jo pelkästään sen osalta on edelleen välillä artikkeleita, jokunen vuosi sitten esim suomeksi TM:n osalta:

Tekniikan Maailma

tekniikanmaailma.fi

 

[pulatunnus]

Ei tarvitse olettaa mitään. Ford Nucleonin pitäisi olla yleistietoa teknisellä foorumilla. Jo pelkästään sen osalta on edelleen välillä artikkeleita, jokunen vuosi sitten esim suomeksi TM:n osalta:
https://tekniikanmaailma.fi/sateile...keva-auto-jossa-oli-pari-ilmeista-heikkoutta/

On, hän ei kyllä tuosta maininnut,
Lainaus linkistäsi

Säteilevä kuningasidea vuodelta 1957 – Tällainen oli Ford Nucleon,

Aika kaukaa oli haettu. Tuossa erikseen mainittu mm

Ja tokihan Ford otti huomioon myös reaktorin synnyttämän säteilyn ja kuumuuden! Pitääkseen auton matkustajat turvassa matkustamo sijoitettiin niin kauas reaktorista kuin mahdollista – pitkälle auton etuakselin etupuolelle.
...
”Ydinreaktorit ovat painavia, eivätkä matkustajia suojaavat lyijypanssarit nekään ole kevyitä. Voimalinjan taka-akselille kohdistamaa painoa täytyi kompensoida sijoittamalla matkustamo mahdollisimman eteen.”

Ja siis oli jokin pienoismalli mikä jutun mukaan haudattiin Windscale onettomuus tapahtui samaan aikaan. No juttu ei kertonut oliko laite toteutavissa vaan enemmänkin sitä että kaatuu juurikin riskipelkojen takia.

 

[Pakana]

Jep. Suomi on euroopan köyhimpiä maita jos verrataan talouksien varallisuutta: esim. Espanjalaisella on enemmän rahaa käytössä nykyään kun Suomalaisella. Se vaan nyt sattuu olemaan fakta joka pitää hyväksyä. Tutut kävivät Saksasta täällä olivat ihan innoissaan kun luulivat että meillä on jotkut museoautopäivät meneillään kun vastaan tuli vaan vanhoja louskuja...

Talouden ostovoiman vertaaminen ei mene aina ihan yksi yhteen edes eu:n sisällä, mutta joka tapauksessa, se että me ei olle rikkaimpia ei tee meistä köyhimpiä. Lisäksi kun otetaan huomioon että me asutaan ilmanalassa joka itsessään lisää kustannuksia ja maassa jossa ei ole erityisen rikkaita luonnovaroja, olisi aika aikamoinen saavutus jos me oltaisiin euroopan rikkaimpia.

Suomalainen auto on keskimäärin 3 vuotta vanhempi kuin saksalainen, pitää olla melkoiset kyvyt että pelkkää liikennevirtaa tarkkailemalla tuollaisen eron voi havaita.

Lisäksi autojen keski-ikä ei mene suoraan yhteen ihmisten varojen kanssa, ihan kansallisella tasolla ihmiset suhtautuvat hieman eri tavalla autoihin, eikä suomessa yleisesti henkilön sosiaalinem status ole kovin vahvasti auton iästä riippuva.

Jos nyt vähän kootetaan kammeta takaisin topikkiin, niin käyttövoima kyllä korreloi odotettavissa olevan auton iän kanssa. Yleisesti ottaen auto joka on käyttövoimansa takia ollut kalliimpi valmistaa, on myös käytössä pidempään.

Mä kyllä odotan mielenkiinnolla miten markkinat hinnoittelevat vanhat 20v+ sähköautot.

 

[djmake]

Aika kaukaa oli haettu. Tuossa erikseen mainittu mm

Ja siis oli jokin pienoismalli mikä jutun mukaan haudattiin Windscale onettomuus tapahtui samaan aikaan. No juttu ei kertonut oliko laite toteutavissa vaan enemmänkin sitä että kaatuu juurikin riskipelkojen takia.

Mikään ei estä etsimästä lisää tietoa aiheesta jutusta valittamisen sijaan.

Voisi olettaa että jokin artikkeli missä aihetta visioitu.

Pointti on edelleen se, että ydinkäyttöistä on visioitu käytännössä ydinvoman alkutaipaleelta asti. Ei siis tarvitse olettaa.
Vanhempia on muitakin, Studebaker-Packard Astralin yhteydessä on myös maininnat reaktorista. Samoin Ford Seattle-ite XXI jonka kohdalla suunnitellusta moni on toteutunutkin, reaktori takapenkillä ei.

 

[pulatunnus]

Mikään ei estä etsimästä lisää tietoa aiheesta jutusta valittamisen sijaan.


Pointti on edelleen se, että ydinkäyttöistä on visioitu käytännössä ydinvoman alkutaipaleelta asti. Ei siis tarvitse olettaa.
Vanhempia on muitakin, Studebaker-Packard Astralin yhteydessä on myös maininnat reaktorista. Samoin Ford Seattle-ite XXI jonka kohdalla suunnitellusta moni on toteutunutkin, reaktori takapenkillä ei.

Aina vähän haastavaa lähteä arvaileen mistä idea tullut, mutta jotain tuoretta joka edes auttavasti osuu.
Iltalehti.fi kirjoittaa

Betavoltin mukaan ydinparisto on maailman ensimmäinen miniatyyrikokoinen atomienergian käyttökohde.

On tosin pieni, oliko wattituntivuodessa, mutta suurempaa kehitteillä, jos ihan kertomalla skaalaa, niin viehän se tilaa, painostakaan ei mainittu. Eikä se tuollaisena ratkaise sitä kantamaa, vaan enemmän sinne latauspuolelle.


Edit, ketjussa ollut aiemmin tuosta, eli olisko siitä lähtenyt idea.

Kolikon kokoinen ydinparisto: luvataan tuottavan sähköä 50 vuodeksi

Ydinparistoa voisi Betavoltin mukaan käyttää matkapuhelimissa, joita ei tarvitse koskaan ladata tai drooneissa, jotka pystyvät lentämään ikuisesti.

www.mikrobitti.fi

Jos nämä ydinvoimageneraattorit koskaan lähtevät lentoon niin voi olla mielenkiintoista vuonna 2040 kun autossa on 400w reaktorit ja 1000km range niin ihmiset jotka ajavat alle 15tkm vuodessa pystyvät helposti olemaan ikinä lataamatta autoa.

Uusienergialähde idioita/sovelluksia tulee tappavaan tahtiin, tuo kuvaus sopii paremmin kohteisiin joissa tasainen energiantarve vuosiksi, monella tulee varmaan mieleen viimevuosisadan valonlähteen..

 

[Maakuntahimmeli]

Sähkönkuluttaja, omakotitalokuluttaja, niin ensin saavutetaan se kustannustaso missä hän maksaa ensisijaisesti huoltovarmuudesta, siitä että kestää sähkönjakeluhäiriöitä, jos tästä valmismaksaa niin pakettiin saattaa kuulua omaa tuotantoa, jos on paneleita, tuulivoimaa, niin se "kannattavuus" voi vähän lähentyä, kun voi itse kuluttaa oman tuotannon, pääsee pidempään "nettokulutus" laskentaan. Pienimuotoisena säästää siirto ja nergiaveroja. Ja kun omaa tuotantoa niin se huoltovarmuustavoitekkin toteutuu paremmin.

Tuo idea että yksityiset kuluttajat ostaisivat akkuja tasaamaan kulutusta verkossa, siis siirettäisiin myös verkkoonpäin, edellyttää sitä että siitä maksetaan kuluttajalle, tulisi sellaisia sopimustuotteita millä se olisi kannattaa jollain tulevaisuuden investointihinnalla.

Saa olla todellahalpoja akkupaketteja että niistä nyky hintakäyryillä tulisi kuluttajalle kannattavia, kuluttaja laskee kuitekin sen mukaan mitä se paketti maksaa veroineen asennettuna, ja tilana, riskinä. Sitten vuositasolal siitä pitäisi hyötyä korkojenlisäksi lyhennyksiin ja jotain hyvääkin. Bisnesmielessä investointi jonka arvo kyykkää rajusti vuosittain , niin ei siinä lasketan 20v aikoja, vaan muutamanvuoden. Sähköautojenkin kohdalla , joissa se akku sen autontakia, niin mietitään kannattaako päivittää se oma (lataus)infra tukemaan kaksisuuntaista siirtoa, tässäkin uskon huoltovarmuuden vievän voiton ensin. Taloyhtiökohteissa uskon jossaivaiheessa tulevan palveluratkaisuja missä palveluntarjoaja myy sen akkukapasiteetin eteenpäin ja tarjoaa latausasiakkaalle siitä pientä hinta kannustinta että osallistuu. Maalämpö, pikalatus, hidaslataus kohteissa kiinteistökohteissa saumaa jo ihan kiinteistönsisällä.

Ei tähän kannata mitään huoltovarmuuksia yms. sotkea, kotiakut tulevan käytännössä suurimmaksi osaksi vain siihen tarkoitukseen, että kulutusta pystyy siirtämään halvemmille tunneille. V2G kykenevä sähköauto ja tuollainen 60 kWh akku niin maalämpötalossa pystyy parikin päivää siirtämään kulutusta, yleensä tällä jo pahimmat piikit välttää. Jo pelkästään tämä tasaa kulutusta ja toki varmasti sieltä akusta voi syöttää myös verkkoon päin (ainakin tulevaisuudessa), vaikka varsinaisena vara-resurssina noita ei pidettäisikään.

Esimerkissä oli 60 kWh akku hintaan 3000,- ja tuon maksaa takaisin hetkessä, varsinkin jos katolla on jo valmiina aurinkopaneelit ja sen avulla oman käytön osuus alkaa olemaan lähellä 100%, 20 vuotta oli vain esimerkki akun luvatusta kestosta, takaisinmaksuaika tuolla hinnalla olisi jotain ihan muuta. Tuskin tuon hintaisia akkuja nyt markkinoille kovin pian tulee, mutta jos jo nyt noista hinnoista puhutaan niin ei se välttämättä niin kaukana enää ole.

 

[pulatunnus]

Esimerkissä oli 60 kWh akku hintaan 3000,- ja tuon maksaa takaisin hetkessä, varsinkin jos katolla on jo valmiina aurinkopaneelit ja sen avulla oman käytön osuus alkaa olemaan lähellä 100%, 20 vuotta oli vain esimerkki akun luvatusta kestosta, takaisinmaksuaika tuolla hinnalla olisi jotain ihan muuta. Tuskin tuon hintaisia akkuja nyt markkinoille kovin pian tulee, mutta jos jo nyt noista hinnoista puhutaan niin ei se välttämättä niin kaukana enää ole.

Jos kolmellatonnia saa asenenttuna toimivana, 20 vuotta laskee, jos oma tuotanto on verotonta, niin säästää siirrot ja verot, niin helpompi laskea kananttavaksi.

Auto, ja huoltovarmuus jutuilla se kannattavuus tulee pienemmillä unelmilla, eli kynnys ostaa on matalampi, kun sen akkusähkön hinnat tarvi olla niin edullista.

 

[Walla]

Ei tähän kannata mitään huoltovarmuuksia yms. sotkea, kotiakut tulevan käytännössä suurimmaksi osaksi vain siihen tarkoitukseen, että kulutusta pystyy siirtämään halvemmille tunneille. V2G kykenevä sähköauto ja tuollainen 60 kWh akku niin maalämpötalossa pystyy parikin päivää siirtämään kulutusta, yleensä tällä jo pahimmat piikit välttää. Jo pelkästään tämä tasaa kulutusta ja toki varmasti sieltä akusta voi syöttää myös verkkoon päin (ainakin tulevaisuudessa), vaikka varsinaisena vara-resurssina noita ei pidettäisikään.

Esimerkissä oli 60 kWh akku hintaan 3000,- ja tuon maksaa takaisin hetkessä, varsinkin jos katolla on jo valmiina aurinkopaneelit ja sen avulla oman käytön osuus alkaa olemaan lähellä 100%, 20 vuotta oli vain esimerkki akun luvatusta kestosta, takaisinmaksuaika tuolla hinnalla olisi jotain ihan muuta. Tuskin tuon hintaisia akkuja nyt markkinoille kovin pian tulee, mutta jos jo nyt noista hinnoista puhutaan niin ei se välttämättä niin kaukana enää ole.

Aika optimistista että ihan hetkeen saisi veroineen, asennuksineen, inverttereineen ja logiikkoineen tuollaisen akkupaketin, vaikka jossain haaveissa siihen hintaan saisi autovalmistaja ostettua akun sisään kun niitä ostetaan kymmeniä tuhansia.

Ei tuolllainen kyllä millään maksaisi itseään takaisin ”hetkessä” edes tuolla hinnalla kun harvalla menee ”hetkessä” 3000€ sähköön yllipäätään. Toki jos säästetään myös siirrossa niin parempi, mutta silloin tulee myös se paneelien kustannus päälle. Eikä ihan pikku paneeleilla talvella pakkasten hintapiikkiaikana lämmityssähköä tee vaikka varastoida voisi.

Mutta kustannus tuollaiselle on ihan muuta kuin 3000€. Jos katsotaan mitä on oikeasti saatavilla niin tuosta vaikka 16kWh akku on reilun kymppitonnin. BYD BATTERY HVM 16,6 KWH HIGH VOLTAGE
Ja invertteri vajaa 4000€ päälle:

PV INVERTTERI FRONIUS SYMO GEN24 PLUS 10.0

aurinkosahkotukku.fi

Siihen asennusta ohjauslogiikkaa päälle niin aletaan olla varmaan siellä 20 000€ huiteilla. Ja kun akulle luvataan 6000 sykliä niin varastointi maksaa about 0,10€/kWh. Eli ei maksa itseään takaisin ikinä jos sähkön nykyisiä myyntihintoja katsotaan.

Jos haaveillaan että itse akkujen hinnat puolittuu niin voidaan ehkä haaveilla että vastaavan systeemin saa sitten sinne 15 000€ huiteille. Ja vaikka sanottaisiin että koko hoitoon hinta puolittuu ja varastointi maksaa ”vain” 0,05€/kWh + häviöt , niin silti takaisinmaksuaika on turkasen pitkä.

Jos ajatellaan sitten sitä sähköautoa lisäbonuksena virtapankkina niin about samat ongelmat siellä on jos meinataan jotain isompaa kuorman siirtoa, ja syklit maksaa paljon. Toki pienemmässä mittakaavassa ja sähkökatkoturvana voisi olla mahdollista jos tarvittava logiikka on, mutta tuskin tosiaan kovin pienellä hintaerolla kannattaa akkua syklata.

 

[Tonnin Seteli]

Mä kyllä odotan mielenkiinnolla miten markkinat hinnoittelevat vanhat 20v+ sähköautot.

On niissä ainakin korkeampi raaka-ainearvo kuin polttomoottorikäyttöisessä leimakelvottomassa ruoskassa. Pohjahintataso riippunee täten siitä, millaiseksi näiden kierrätys- ja romutusbisnes muodostuu.

 

[Walla]

Edit, ketjussa ollut aiemmin tuosta, eli olisko siitä lähtenyt idea.

Uusienergialähde idioita/sovelluksia tulee tappavaan tahtiin, tuo kuvaus sopii paremmin kohteisiin joissa tasainen energiantarve vuosiksi, monella tulee varmaan mieleen viimevuosisadan valonlähteen..

Ihan mielenkiintoinen tekniikka, mutta aika kaukana ollaan siitä, että tuolla voisi autoja käyttää.

Ja vaikka tuollainen tulisi, ei tuo nyt kamalasti rangeen auttaisi. Jos teoriassa auto latautuisi tuollaisella vaikka 15 000 km/vuodessa eli reilu 40 km/vuorokausi itsestään, niin tuo tarkoittaisi että 12h ajomatkalla rangea tulisi n. 20 km lisää siitä miljoonien ydinparistosta. Jos taas lyödään niin hervoton akku kaveriksi, että sillä saadaan puskuroitua tuo pitkille matkoille sopivaksi, niin sitten se ydinparisto on turha kun auto sopii pitkälle matkalle ihan normi verkkovirrasta ladatenkin.

 

[Maakuntahimmeli]

@Walla Toki niitä laskelmia on turha tehdä nykyhinnoilla, ei ole kannattavaa ja toki sen tietävät kaikki.

Mikäli autotehtaat akkuja saavat tuohon hintaan niin miksi eivät sitten varastointikäyttöön akkuja hankkivat yritykset onnistuisi samassa? Varastointikäyttöön voi tulevaisuudessa mennä jopa enemmän akkuja kuin autoteollisuuteen ja akut voivat olla yksinkertaisempaa tekniikkaa, joka taas puoltaa halvempaa hintaa myös asiakkaalla asti. Esimerkin invertteri on n. 1500 euroa kalliimpi kuin tavallinen aurinkosähkö-invertteri ja kuka näiden hintoja tulevaisuudessa tietää, nythän kysyntä on käytännössä 0 ja samoin valikoima sekä kilpailu.

Tällöin puhuttaisiin vaikkapa aurinkopaneelihankinnan yhteydessä hyvinkin kilpailukykyisestä hinnasta, jonka takaisinmaksuaika on alle 10 vuotta ja kuka noista sähkömarkkinoista osaa mitään sanoa edes yhtä päivää eteenpäin, tuskin hintavakaus on ainakaan lisääntymässä ja vaihtelevat hinnat kasvattavat akkuhankinnan kannattavuutta reilusti vielä tuosta arviosta.

Miten tämä sitten toisaalta enää liittyy autojen käyttövoimavertailuun, ei ehkä kauheasti, mutta voi tässä sellaisen yhtäläisyyden nähdä, että vety häviää taistelun myöskin energian säilönnän kentällä.

 

[Tonnin Seteli]

Mikäli autotehtaat akkuja saavat tuohon hintaan niin miksi eivät sitten varastointikäyttöön akkuja hankkivat yritykset onnistuisi samassa? Varastointikäyttöön voi tulevaisuudessa mennä jopa enemmän akkuja kuin autoteollisuuteen ja akut voivat olla yksinkertaisempaa tekniikkaa, joka taas puoltaa halvempaa hintaa myös asiakkaalla asti.

Tämä taas liittyisi siihen ajatukseen, että halvempi kemia yleistyisi. Siis todennäköisesti sellainen, joka ei toimi autokäytössä painon ja/tai tilavuuden takia.

Tämä liittyy käyttövoimakeskusteluun käänteisellä tavalla. Sehän ehkäisisi litiumioniakkujen kysynnän kasvua erinäiseen hipsterien hukkakäyttöön jolloin akkusähkön tulevaisuus autojen käyttövoimana ei olisi aivan niin synkkä.

 

[pulatunnus]

Aika optimistista että ihan hetkeen saisi veroineen, asennuksineen, inverttereineen ja logiikkoineen tuollaisen akkupaketin, vaikka jossain haaveissa siihen hintaan saisi autovalmistaja ostettua akun sisään kun niitä ostetaan kymmeniä tuhansia.
....

@Walla Toki niitä laskelmia on turha tehdä nykyhinnoilla, ei ole kannattavaa ja toki sen tietävät kaikki.

Mikäli autotehtaat akkuja saavat tuohon hintaan niin miksi eivät sitten varastointikäyttöön akkuja hankkivat yritykset onnistuisi samassa? Varastointikäyttöön voi tulevaisuudessa mennä jopa enemmän akkuja kuin autoteollisuuteen ja akut voivat olla yksinkertaisempaa tekniikkaa, joka taas puoltaa halvempaa hintaa myös asiakkaalla asti. Esimerkin invertteri on n. 1500 euroa kalliimpi kuin tavallinen aurinkosähkö-invertteri ja kuka näiden hintoja tulevaisuudessa tietää, nythän kysyntä on käytännössä 0 ja samoin valikoima sekä kilpailu.

Tällöin puhuttaisiin vaikkapa aurinkopaneelihankinnan yhteydessä hyvinkin kilpailukykyisestä hinnasta, jonka takaisinmaksuaika on alle 10 vuotta ja kuka noista sähkömarkkinoista osaa mitään sanoa edes yhtä päivää eteenpäin, tuskin hintavakaus on ainakaan lisääntymässä ja vaihtelevat hinnat kasvattavat akkuhankinnan kannattavuutta reilusti vielä tuosta arviosta.

Miten tämä sitten toisaalta enää liittyy autojen käyttövoimavertailuun, ei ehkä kauheasti, mutta voi tässä sellaisen yhtäläisyyden nähdä, että vety häviää taistelun myöskin energian säilönnän kentällä.

Katsoin että otsikkoon sopii, mutta tämä onkin auto osiossa. On kyllä yhteys liikenteeseen, varsinkin sähköliikenteeseen.

Akku on aivan erinomainen varasto, jos unelmoidaan turvallisesta akusta, joka on kevyt, pieni, ja senlisäksi ei maksa juurimitään. Se helpottaa kannattavuus laskentoja, jos siinä vielä käyttää tämänpäivän hintoja. Menee vähän sarjaan fuusiorektori takaluukkuun.

Jos 60kWh netto akka varasto kotiin maksaisi 6000 euroa(* 10v 10%, tasaerärahoitus, n 1000€ vuosi, 150 syklillä vuosi, varastokustannus yli 11 senttiä kWh, keskihinnoinlla toki kuollut idea, pörssisähkön hintaleikkurina kuollut idea, oman tuuli/aurinko energian varastointina kuollut idea. (** Idea tulee kannattavammaksi jos hakeee holtovarmuutta, ja liikenteen sähköistymisestä jos puhutaan, niin jos hakee kuormantasausta, joko pikalataukseen, tai ihan akkujen vaihtoideaan.


(*
Jos kuvitellaan hetkeä jolloin autoteollisuudelle akkumodulien hinta olisi 3000€/70Kw, ja saamanlaisia soppareita kodin akkutuottajilla, ja kilpailu olisi äärettömänkovaa, saalistus hinnoittelua, niin niitä myytäisiin 4000€, päällä halppis laturit, liitäntälaitteet, 4500€, valtio tukisi, joten ei tulleja, rahti ja asennus teuttuna, 500€, asennus ulkoseinään, jolle ei lasketa arvoa. ollaan 5000€ siihen alv, 6200€, no meni pitkäkski, mutta sovitaan että sai 200€ alekupongin.
(**
Jos kuvitellaan että omaa verotonta energiaa voisi tuottaa 5 sentin kWh hinnalla, se varastoidaan akkuun ja pois, 5c+11c, ollaan 16 sentissä, koskaa meillä on hyvät hyötysuhteet, niin jaetaan tuo vielä 2*0,94 , niin ei tuo halpaa ole. Mutta jos sillä tosiaan saa holtovarmuutta, jos sillä voi säästää merkittävästi liittymän koossa(kustannuksissa), ja onhan sekin lisäarvo että voi ajella omalla tuotannolla, siitä voi vähän maksaa.

Jos markkinoille tulee edullisia sähkönvarastointi tuotteita, ja jos ja kun tulee kulutusta joka sopeutuu tuotantoon, ja jos tämä putinin sekoilu loppuu, niin se näkyy myös hintaheilahduksissa.



Edit.
Jos meillä on vapaus kuvitella mitä sitten, jos meillä on tuon hintainen koti versio synteettisen polttoaineen tuotantoon sähköllä. Nyky tietämyksellä ovat toki hyötysuhteeltaan surkeita, mutta varastointi on halpaa, ja siitä polttoaineella voi olla suurempiarvo.

 

[pulatunnus]

Ihan mielenkiintoinen tekniikka, mutta aika kaukana ollaan siitä, että tuolla voisi autoja käyttää.

Ja vaikka tuollainen tulisi, ei tuo nyt kamalasti rangeen auttaisi. Jos teoriassa auto latautuisi tuollaisella vaikka 15 000 km/vuodessa eli reilu 40 km/vuorokausi itsestään, niin tuo tarkoittaisi että 12h ajomatkalla rangea tulisi n. 20 km lisää siitä miljoonien ydinparistosta. Jos taas lyödään niin hervoton akku kaveriksi, että sillä saadaan puskuroitua tuo pitkille matkoille sopivaksi, niin sitten se ydinparisto on turha kun auto sopii pitkälle matkalle ihan normi verkkovirrasta ladatenkin.

Jos ketju nyt keskittyy unelmointiin niin ajamiseen paristoa ei voi mitoittaan, vaan sen mukaan mikä kulutus vähintään tietyllä aikajaksolla, jos siihen ei saada mekanismia millä säädellä. Kaveriksi tarvii sen perinteisen akun, ja sitten kyvyn energian jakamiseen (jos aikaruudussa ei kulutus toteudu). Eli välillä joutuisi maksamaan siitä että joku ottaa energian vastaan. Tiheämmällä ajorymillä ja reissuilla sitten joutuisi lataileen.

Kestokin vähän liianpitkä, vaatii prosessin miten laitteen käytönjälkeen paristot käsitellään.

 

[tth78]

Jos kokemusta jopa yli 100kWh/100km kulutuksesta, niin onhan tuo jo iso harppaus jos noin paljon pienemmällä pääset.

En tiedä miten autosi mittaa ja mitä katsellut, mutta per kilometri, per tunti ovat eriaisoita. Laskennallisesti ei tietenkään mahdotonta että kuluttaa 10 kilomteriin tunnin aikaa, ja jos tunnin kulutus on 6-7kWh , niin onhan se sataakilometriä kohti sitten 60-70kWh.

Jos taasen tunnissa kuluttaa 70kWh, niin nopeasti toki herää kysymys että mihin se on mennyt, millainen henkilöauto sen kestäisi, ja jos kestää , niin millä ajotavalla, ilman että jo hyvinkäällä olisi kaveri otettu tiensivuun.

Eli tarinasta puuttuu jotain hyvin oleellista, ja lukijana joutuu arvuutteleen.

Eli ei 20 km matkaan ei mennyt 1-1,5 h, mikä olisi voinut selittää kulutuksen, vaan normaali 20 min. Tuon tiedon jälkeen 60 kWh/100 km ei oikein voi olla keskikulutus, vaan se on ehkä ollut hetkellinen, ja olet sattunut vilkaisemaan lukemaa vain silloin kun painoit kaasua.

Keskikulutuksella 60 kWh/100 km 20 km vie 12 kWh.
Lämmitykseen ja muuhun voi mennä enintään 9 kW PTC + 1 kW muut 20 minuutissa 3,33 kWh. Liikkumisen pitäisi siten viedä 20 km matkalla vähintään 12 - 3,33 = 8,67 kWh, mikä tarkoittaa vähintään 43,3 kWh/100 km pelkkään liikkumiseen ilman mitään lämmitystä. Tuo lukema on hieman yli kaksinkertainen verrattuna siihen mitä nelivetoinen iX1 vie -23 C:ssa 110 km/h täysin ilman lämmitystä. Sinulla puhdas liikkumisen kulutus on liki pakosti vielä pienempi, sillä keskinopeus on ollut 60 km/h. Liki siksi, että teoriassa olisi mahdollista ajaa 19,9 km 7 minuutissa@170 km/h 23 asteen pakkasessa, ja loput 0,1 km 13 minuutissa. Tällöin puhdas liikkuminen veisi 43 kWh/100 km ja 20 min@10 kW lämmityksen kera 60 kWh/100 km. Tuskin kuitenkaan talvisessa Turussa ajetaan 170 km/h todellista keskaria silloin kun auto liikkuu.

Normaali lumihankikaan ei noin paljon nosta kulutusta. Teoriassa paksu auraamaton nuoska voi nostaa, jos puskisi reikäpäänä ajamatonta kohtaa suurella nopeudella.

Veikkaukseni siis on, että kyseessä ei ollut 60 kWh/100 km keskikulutus 20 km kohdalla. Lukemaa ei kannata ottaa sellaisena, että tuon verran ne sähköautot vievät 23 asteen pakkasessa. Normaalimpaa on noin puolet tuosta. Voi toki mennä 60:kin, mutta silloin matka on ollut reilusti lyhyempi, eli absoluuttinen kulutus pieni.

Ei tosiaan mitään käryä tuosta huollon sijaisauton todellisesta kulutuksesta kun ei auto herättänyt corollamaisuutensa vuoksi lainkaan omistushaluja ja tuli katsottua mittarista vain jäljellä olevaa toimintamatkaa ja kulutusmittaria.

 

[labtec]

BMW says Goodbye to Electric Cars; it has now Solved the Problem of Hydrogen Engines - MES - Hydrogen Central

BMW says Goodbye to Electric Cars; it has now Solved the Problem of Hydrogen Engines - MES. It seems like hydrogen engines could

hydrogen-central.com

 

[PÌÎUW®[ªøËrhl¾ÇÌ°1¿¼]

BMW says Goodbye to Electric Cars; it has now Solved the Problem of Hydrogen Engines - MES - Hydrogen Central

BMW says Goodbye to Electric Cars; it has now Solved the Problem of Hydrogen Engines - MES. It seems like hydrogen engines could

hydrogen-central.com

Säästän ihmiset klikiltä.

- BMW julkaisee 2025 vetyauton
- Mitään ongelmaa ei ole ratkaistu.
- Lupaavat rangeksi 500km jos saat jossakin tankattua autoon vetyä.

 

[chrisekh]

BMW lupaa rangeksi 313 mailia ja tankkaus aika on 3-5 minuuttia katsottuna netistä. Sanoisin että tuollaisen bemarin omistaja viettää vuodessa kymmen kertaisen ajan huoltoasemalla verrattuna sellaiseen perus sähkiksen omistajaan joka voi ladata kotona. Ei nyt oikein vakuuta Bemarin juttu. Kaiken lisäksi ei tuo polttokenno nyt varsinaisesti ole se vedyn ongelma vaikka se onkin vaan sen infran rakentaminen.

 

[PÌÎUW®[ªøËrhl¾ÇÌ°1¿¼]

Joskus vuosi pari sitten luin että suomessa olisi jossain yksi vetytankkausasema? Onko infra tuosta laajentunut ja onko se yhteensopiva tämän BMW:n auton kanssa?

 

[chrisekh]

Tämä BMW juttu haisee samalta kuin Toyotan solid state jutut. Koitetaan jarruttaa markkinoita niin että ihmiset ostaisivat vielä yhden polttiksen.

 

[pulatunnus]

https://hydrogen-central.com/bmw-sa...w-solved-the-problem-of-hydrogen-engines-mes/

Jotain linkistä.

Linkki otsikoitu tyyliin että BMW sanoo heipat sähköautoille ja että on ratkaissut ongelman vety moottoreissa. Jutussa ei löytynyt mitään rakentevaa, Puhutaan vety "egines", mutta erikseen polttokennoautosta. Ilman muuta hieano jos polttokennopuolella joku suuri läpimurto. Se mitä kaivataan on suuriläpimurto puhtaan vedyntuottamisessa, nopeasti katsoen siitä ei ollut mitään uutta. Vetykehitteliät myös pohtineet ihan vety polttomoottereista.

Jutussa mainittu BMW auto oli BMW iX5 Hydrogen, 2024 julkaisua, 500km kantamaa. moottori.fi juttua

Domaini on hydrogen-central.com, joka kertoo olevansa vety teollisuuden äänenkannattaja, innoissaan myös fosiilisesta tuotetusta vedystä.

 

[eurokeitai]

Täällä on tosiaan myös vetyauto-ketju niistä kiinnostuneille. Tämä siis ei ole käsky mennä jatkamaan keskustelua sinne (vedyn vertailu muihin on juurikin tämän ketjun asiaa). Vaan siis jos on kiinnostunut BMW iX5 hydrogenista tai minne tulee ensimmäiset vetyasemat niin herätelkäähän tuota ketjua.

Vetyauto

Nyt niitä saa tilata. 1000km kolmen minuutin tankkauksella. https://www.is.fi/autot/art-2000009146464.html

bbs.io-tech.fi

 

[Pakana]

Joskus vuosi pari sitten luin että suomessa olisi jossain yksi vetytankkausasema? Onko infra tuosta laajentunut ja onko se yhteensopiva tämän BMW:n auton kanssa?

Käsittääkseni ko. tankkausasema on suljettu nykyään.

 

[j.l]

Vetyautoissa ongelma ei ole itse autossa, vaan siinä miten vetyä (varsinkin puhdasta) pystytään tuottamaan ja mihin sitä kannattaa kaupallisesti käyttää. Henkilöautot tulevat siinä prioriteetissa jossain häntäpäässä, kun ykköskohteet on teollisuuden prosesseissa. Tankkausasemien rakennus taitaa perustua julkisiin tukiin aika pitkälti ja siinä missä rakennat infran, joka tukee yhtä pumppua, rakentaa samalla hinnalla 20-30 HPC:n latauskentän. Ja pumpulla tankkauksen hinta taitaa olla melkoisen rouhea myös. Akut kehittyvät koko ajan hurjaa tahtia halvemmiksi, tehokkaammiksi, luontoystävällisemmiksi ja sietämään paremmin esim. kylmää, ja jossain kohdin saattaa tulla vastaan pariteetti normaalin tankkauksen kanssa. Sitten loppuukin argumentit melko nopeasti, koska sähköauton matkalataus on useilla käyttäjillä jotain 5-10% luokkaa verrattuna kotilatauksen määrään, kun taas vetyautoa ei tankata missään muualla kuin sikakalliilla asemilla, jotka siksi vaativat isoa kapasiteettia, jos vetyautot lisääntyvät.

Otin tuon tankkausaseman kustannusvertauksen Björnin videosta



Ei mulla silti vetyautoja vastaan ole mitään, jos nämä haasteet saisi jotenkin ratkaistua.

 

[Pakana]

Eikä se vetysäiliö muutu matkan varrella yhtään sen turvallisemmaksi.

 

[helmer]

Vetyauton tankkaa nopeimmillaan 3-5 minuutissa, mutta vain nopeimmillaan, koska säiliötä joutuu toistuvasti painestamaan. Vain yhtä autoa voi tankata kerrallaan, joten herkästi joutuu jonottamaan vuoroaan. Liittimen jäätyminen on myös ongelma. Ja jos lähimmälle asemalle joutuu ajelemaan vaikka 15 minuuttia, niin eipä se enää olekaan niin nopeaa.

 

[pulatunnus]

Vetyauton tankkaa nopeimmillaan 3-5 minuutissa, mutta vain nopeimmillaan, koska säiliötä joutuu toistuvasti painestamaan. Vain yhtä autoa voi tankata kerrallaan, joten herkästi joutuu jonottamaan vuoroaan. Liittimen jäätyminen on myös ongelma. Ja jos lähimmälle asemalle joutuu ajelemaan vaikka 15 minuuttia, niin eipä se enää olekaan niin nopeaa.

Lainasin viimeisen viestin, mutta komenttia aiempiikin.
Yle.fi viimekestältä artikkelli (oli muissakin mediossa)

Vikke Saarelaisen Hyundai-vetyauto on ainoa lajissaan Suomen teillä. Lähin tankkausasema on nyt Ruotsin Uumajassa, mutta Suomeenkin niitä on jo tulossa

En tiedä mitä ainoa tuossa tarkoittaa, mutta kuitenkin oululainen kaveri, ja on vetytuotantoon liittyvän firman johtajistoa, miksi moisen auton aikanaan tilannut.

Mutta näissä auto ym. ketjuissa on tuo vety tosiaan tuo vety torpattu moneenkertaan HA auto liikenteessä ja ei se siitä nouse siiville ennenkuin jotain uutta tegnologista juttua saadaan tulille ja markkinoille.

Vetyautoissa ongelma ei ole itse autossa, vaan siinä miten vetyä (varsinkin puhdasta) pystytään tuottamaan ...

Aivan, ensin pitäisi ratkaista se miten se tuotanto olisi mitenkään kilpailykyistä kantaverkon sähköön (HA liikenteessä)
Sen jälkeen sitten pohdintaa miten se auttaa liikenteessä, saati HA autoliikenteessä. Paikallispäästöttömyys taitaa hoitua akuilla, ja jos haetaan sitä varastoitavuutta, isojatehoa, pitkiä aikoja, niin mikä on se tekniikka siellä autossa, polttomoottori, polttokenno vai mikä. Ja pyörä liikenteen jonossa, joilla maksuhalukkuutta voi olla ne perinteiset polttomoottorikäytöt.

Mutta jos ketjussa on unelmoitu, ja jo akkujakin seinille ruuvattu, niin voihan sitä unelmoida puhtaasta pienvetytuotannosta ja hybridiajoneuoista.

 

[chrisekh]

Vety oli idea ajalta jolloinka akkut maksoivat 1000 e/kwh. Nyt kun CATL lupailee 2024 kesällä 4000 sykliä kestäviä akkuja saatavan 50e/kwh on vety aivokuollut idea. Se 15 minuutin säästö tankkauksessa 4 tunnin valein ei vaan riita vedylle. Kaiken lisäksi vedyssä on sama ongelma kuin Nio akunvaihto systeemissä. Siina täytyy jäädä itse kytikseen tankkauksen ajaksi.

 

[Nomber]

On tuo vety hömpötys kyllä täysin pystyyn kuollut idea. Miksi menisin jonnekkin vetyasemalle tankkaamaan kun auton "tankin" voi täyttää kotona yön yli? Jotta tuo toimisi edes jotenkin niin vetyasemia pitäisi olla yhtä paljon kun nyt on bensa-asemia. Ei taida kyllä ihan äkkiä toteutua ja kunnes toteutuu niin ei ole mitään ajansäästöä lataamiseen verrattuna jos joutuu ajelemaan ties kuinka kauan että pääsee asemalle jossa voi sitten 5 minuutissa tankata, jos vaihtoehtona on olla sähkönlatausasemalla 20 min.

Lisäksi vetyasemalla pitäisi käydä aina kun tankki alkaa olemaan tyhjä, sähköä tarvitsee ladata muualla kuin kotona/töissä vain jos ajaa pidempiä matkoja.

 

[Pakana]

Suurin syy tuohon vetyinnostukseen on mun nähdäkseni se ettäse ei muuttaisi auton käyttötapaa entisestä. Käytännössä se vanha auton käyttötapa (siis parin minsan tankkausoperaatio) ei ole mitenkään helpoin ja vaivattomin tapa käyttää autoa luokkaa 95% käyttäjistä. Tuo tankkaus on helpointa vain niille joilla ei ole parkkipaikkaa, vaan joutuvat pysäköimään autonsa sayunnaiselle vapaana olevalle paikalle.

Taloyhtiöiden tämänhetkinen nihkeys latauspaikkoihin tulee vaistämättä vähenemään sitä mukaa kun ladattavat autot yleistyvät.

 

[pulatunnus]

Suurin syy tuohon vetyinnostukseen on mun nähdäkseni se ettäse ei muuttaisi auton käyttötapaa entisestä. Käytännössä se vanha auton käyttötapa (siis parin minsan tankkausoperaatio) ei ole mitenkään helpoin ja vaivattomin tapa käyttää autoa luokkaa 95% käyttäjistä. Tuo tankkaus on helpointa vain niille joilla ei ole parkkipaikkaa, vaan joutuvat pysäköimään autonsa sayunnaiselle vapaana olevalle paikalle.

Taloyhtiöiden tämänhetkinen nihkeys latauspaikkoihin tulee vaistämättä vähenemään sitä mukaa kun ladattavat autot yleistyvät.

Totta tuokin, ja
Aikanaan ei tiedetty mikä tekniikka lähtee lentoon, ja vedyn idea pohjaisi paikallispuhtauteen ja fosiilliseen vedyn hintaan, ja toki aikanaan sinne säiliöön sai mahtuun ja säiliön tuplaaminen ei moninkertaistanut hintaa. (vs ne akkuhaasteet)

Nyt vedyllä on kilpailijana siitä jalostetut synteettiset polttoaineet, joiden kanssa toimii olemassaoleva jakeluverkko ja olemassaoleva moottorikanta., ja akkuautot taklaa paikallispäästöt riittävästi. ja polttomoottorit puolella lataushybridit

 

[Radamsa]

Suurin syy tuohon vetyinnostukseen on mun nähdäkseni se ettäse ei muuttaisi auton käyttötapaa entisestä. Käytännössä se vanha auton käyttötapa (siis parin minsan tankkausoperaatio) ei ole mitenkään helpoin ja vaivattomin tapa käyttää autoa luokkaa 95% käyttäjistä. Tuo tankkaus on helpointa vain niille joilla ei ole parkkipaikkaa, vaan joutuvat pysäköimään autonsa sayunnaiselle vapaana olevalle paikalle.

Taloyhtiöiden tämänhetkinen nihkeys latauspaikkoihin tulee vaistämättä vähenemään sitä mukaa kun ladattavat autot yleistyvät.

Vetyhommasta on myös esitetty, että siinä on tupakka-eikun-öljyteollisuuden lobbausjuonia taustalla. Kaikki vouhkaa vihreästä vedystä, mutta vetyä pystyy hyvin näppärästi tekemään maakaasusta. Mitä se varmaan hyvin pitkälti on kaikkialla missä sitä nyt ylipäätään on tankattavissa? Pystyvät potkimaan fossiilipalloa vähän eteenpäin ja hidastamaan sähkön voittokulkua. Ihan kohta tulee vihreä vetyä putken täydeltä. Eikun ei pystykään/kannata/teollisuuskaasusta maksetaan paremmin. Tai ehkä toi on ns. salaliittoteoria.
Yksi pointti ehkä on, nimittäin raskas liikenne. Siinä energiatiheys ja helppo tankattavuus voisi olla kova sana, jos akkutekniikka ei pysty vastaamaan. Ja kuten edellisessä viestissä todetaan säiliön koko varmaan skaalautuu pienemmin kustannuksin. Vetyä pystyy myös käyttämään perinteisemmässä polttomoottorissa, ei tarvi polttokennoa. Toyota tykkää.
Silti jos tolle linjalle mennään, niin herää kysymys, että millä tavoin vety on parempi kuin biokaasu tai joku synteettinen metaani?

 

[takomo]

Vety oli idea ajalta jolloinka akkut maksoivat 1000 e/kwh. Nyt kun CATL lupailee 2024 kesällä 4000 sykliä kestäviä akkuja saatavan 50e/kwh on vety aivokuollut idea. Se 15 minuutin säästö tankkauksessa 4 tunnin valein ei vaan riita vedylle. Kaiken lisäksi vedyssä on sama ongelma kuin Nio akunvaihto systeemissä. Siina täytyy jäädä itse kytikseen tankkauksen ajaksi.

Akuissa on edelleen paino haasteena. Vety on yllättävän hyvä vaikka käyttäisi terässäiliöitä.

Löytyi tällainen Air Liquiden kaasupulloesite, jonka mukaan 50l 300 bar "50 XPR" kaasupullo painaisi 67 kg

https://www.airliquide.ca/file/general/Cylinder_Chart_ENG.pdf

Tuohon pulloon sopisi 15000 l vetyä, eli noin 1,35 kg. Tämä vastaa 160 MJ eli 45 kWh bruttoenergiaa. Polttomoottorissa 40% hyötysuhteella saataisiin 18 kWh nettoenergiaa. Vety kaasupullossa painaa siis alle 4 kg/kWh nettoenergiaa.

 

[chrisekh]

Akuissa on edelleen paino haasteena. Vety on yllättävän hyvä vaikka käyttäisi terässäiliöitä.

Muistelisin etta aina kun joku ottaa taman esiin niin joku toinen kaivaa autojen teknisia tietoja ja paljastaa etta akku autot ovat vain 100-200 kg painavampia kuin poltikset. Tama ainakin itsesta tuntuu hiukan pienelta ollakseen ongelma.

 

[TonttuX]

320-500 kg

Muistelisin etta aina kun joku ottaa taman esiin niin joku toinen kaivaa autojen teknisia tietoja ja paljastaa etta akku autot ovat vain 100-200 kg painavampia kuin poltikset. Tama ainakin itsesta tuntuu hiukan pienelta ollakseen ongelma.

Volkswagen panostaa akkuteknologiaan | Tuulilasi

Mikä yhdistää täyssähköisiä Volkswagen ID.3, ja keväällä Vuoden Autoksi Maailmassa 2021 valittua ID.4 sekä nelivetoista ID.4 GTX -mallia? Kaikissa malleissa käytetään Volkswagen-konsernin komponenttitehtaalla Braunschweigissa valmistettavaa huipputeknologiaa – keskiössä on korkeajänniteakku...

www.apu.fi

 

[PÌÎUW®[ªøËrhl¾ÇÌ°1¿¼]

320-500 kg

Volkswagen panostaa akkuteknologiaan | Tuulilasi

Mikä yhdistää täyssähköisiä Volkswagen ID.3, ja keväällä Vuoden Autoksi Maailmassa 2021 valittua ID.4 sekä nelivetoista ID.4 GTX -mallia? Kaikissa malleissa käytetään Volkswagen-konsernin komponenttitehtaalla Braunschweigissa valmistettavaa huipputeknologiaa – keskiössä on korkeajänniteakku...

www.apu.fi

Akku painaa autossa 320kg - 500kg. Se ei tarkoita että sähköauto painaa 320kg - 500kg enemmän. Paljonko painaa polttomoottori ja siihen liittyvän mekaniikka esim pakoputkisto yms jota ei EV:ssä ole? 200kg? 400kg V8?

 

[TonttuX]

Usko vaan

Akku painaa autossa 320kg - 500kg. Se ei tarkoita että sähköauto painaa 320kg - 500kg enemmän. Paljonko painaa polttomoottori ja siihen liittyvän mekaniikka esim pakoputkisto yms jota ei EV:ssä ole? 200kg? 400kg V8?

50 kilowattitunnin akusto on lattian alla ja painoero bensamalliin on noin 500 kiloa
Oma entinen e-corsa 2021

Täyssähköinen Opel Corsa-e | Liikenne | Kotiseutulainen

Opel sai uuden omistajansa leirissä täyssähköversion monia muita merkkejä aiemmin. Valmiilta tuntuva ratkaisu on kilpailukykyinen ja tarjoaa hyvän E-vaihtoehdon.

kotiseutulainen.fi

 

[TommiZeliard]

Usko vaan


50 kilowattitunnin akusto on lattian alla ja painoero bensamalliin on noin 500 kiloa
Oma entinen e-corsa 2021

Täyssähköinen Opel Corsa-e | Liikenne | Kotiseutulainen

Opel sai uuden omistajansa leirissä täyssähköversion monia muita merkkejä aiemmin. Valmiilta tuntuva ratkaisu on kilpailukykyinen ja tarjoaa hyvän E-vaihtoehdon.

kotiseutulainen.fi

En usko.

Tämän tammikuisen viestini perusteella normaalimpaa on 150-400 kg:

Käyttövoimakeskustelu: Diesel vs. bensa vs. kaasu vs. sähkö vs. vety yms.

Ehkä nuo sähkärit yleistyessään sitten alkaa halventua. Tuntuu vain, että jatkossa ei välttämättä ole kovin hyviä vaihtoehtoja sellaiselle muutaman tonnin diesel-Volvolle, jolla voi kuitenkin edelleen melko huolettomasti painaa pitkää siivua ja suurin osa vioista on korjattavissa kotitallissa...

bbs.io-tech.fi

Corsan pikkuakusta ei tule noin 500 kg lisää. Tai tulee tietysti, jos 297 kg pyöristetään nollan sijaan 500:een.

Corsa-e 2021:n (136 hv) EU-omamassa on linkin 1455 kg + 75 kg = 1530 kg. Samaa sanoo EVDatabase.

2021 Opel Corsa F Corsa-e 50 kWh (136 Hp) | Technical specs, data, fuel consumption, Dimensions

Opel Corsa F Corsa-e 50 kWh (136 Hp) Hatchback 2021 2022 2023 | Technical Specs, Fuel consumption, Dimensions, 136 Hp, 150 km/h, 93.21 mph, 0-100 km/h: 8.1 sec, 0-60 mph: 7.7 sec, Electricity

www.auto-data.net

Vastaava bensa (130 hv aut.) 1158 kg + 75 kg = 1233 kg, eli 297 kg kevyempi kuin Corsa-e.

2019 Opel Corsa F 1.2 Turbo (130 Hp) Automatic | Technical specs, data, fuel consumption, Dimensions

Opel Corsa F 1.2 Turbo (130 Hp) Automatic Hatchback 2019 2020 2021 2022 2023 | Technical Specs, Fuel consumption, Dimensions, 130 Hp, 208 km/h, 129.25 mph, 0-100 km/h: 8.7 sec, 0-60 mph: 8.3 sec, 4.5-4.6 l/100 km, 52.27 - 51.13 US mpg, 62.77 - 61.41 UK mpg, 22.22 - 21.74 km/l

www.auto-data.net

Vai vertasitko heikompaan käsivaihteiseen bensaan (100 hv, manuaali)? Sellainen olisi 1090 kg + 75 kg = 1165 kg. Tällöin eroa olisi jo 365 kg, mutta tosiaan karumpi vaihteisto ja vähemmän tehoa.


Edit. Tietysti, jos suuren auton akku on 600 kg, niin silloin lisämassaa voi tulla 500 kg, mutta silloin ei enää puhuta Corsasta.

 

[eurokeitai]

Vetytankit on kyllä kevyitä. Mutta kokonaisuutena vetyauto on yhtä painava kuin sähköauto:

Hyundai Ioniq 5 2021-present vs. Hyundai Nexo 2018-present

Hyundai Ioniq 5 SUV 2021-present vs. Hyundai Nexo SUV 2018-present. Compare car dimensions (length, width and height) vs. street perspective.

www.carsized.com

Nexo on miedosti isompi ulkomitoiltaan, mutta häviää sisätiloiltaan ioniq 5:lle. Akut kun saa siististi pohjaan tiloja viemästä, tankit tukirakenteineen syö sisätiloja.

 

[takomo]

Vetytankit on kyllä kevyitä. Mutta kokonaisuutena vetyauto on yhtä painava kuin sähköauto:

Hyundai Ioniq 5 2021-present vs. Hyundai Nexo 2018-present

Hyundai Ioniq 5 SUV 2021-present vs. Hyundai Nexo SUV 2018-present. Compare car dimensions (length, width and height) vs. street perspective.

www.carsized.com

Nexo on miedosti isompi ulkomitoiltaan, mutta häviää sisätiloiltaan ioniq 5:lle. Akut kun saa siististi pohjaan tiloja viemästä, tankit tukirakenteineen syö sisätiloja.

Aika samoihin menee myös uusien tiedot:

2022 Hyundai NEXO Fuel Cell | Specs

Click here to compare features, specifications and more on the 2023 Nexo dedicated hydrogen fuel cell vehicle. Visit Hyundai USA and build your Nexo today!

www.hyundaiusa.com

2024 Hyundai IONIQ 5 Features & Specs | Hyundai USA

Click here to view features and specs on the 2024 IONIQ 5 electric SUV including MSRP, options, standard features, & more! Build one today at Hyundai USA!

www.hyundaiusa.com

Ainakaan taulukkoarvoissa en huomaa suuria eroja tiloissakaan.

Painossa vety on vähän kevyempi 1810 kg vs 1930 kg (SE 77 kWh RWD) ja
vetytankilla pääsee pidemmälle 612 km vs 488 km

Komposiittitankit kai pudottavat vetytankkien painon alle puoleen terästankeista. Nexossa on tankkeja 6.3 kg/156 l. Toisaalta polttokennoratkaisu on muuten monimutkainen.

 

[helmer]

Shell sulkee kaikki henkilöautojen vetytankkauspisteet Kaliforniassa.
Shell Immediately Closes Down All Hydrogen Stations for Passenger Cars in California

 

[taski]

Oliskohan järki jo pikkuhiljaa palaamassa ihmisille päähän:

Autoliikkeiden tammikuussa myymistä vaihtoautoista yhteensä 57 prosenttia oli bensiiniautoja ja noin 29 prosenttia dieselautoja. Ladattavien hybridien osuus oli noin 10 prosenttia ja täyssähköautojen noin 4 prosenttia.

Uusien autojen kauppa vielä nihkeää tammikuussa, kevään aikana odotetaan kasvua

www.aut.fi

 

[omenanraato]

Oliskohan järki jo pikkuhiljaa palaamassa ihmisille päähän:

Autoliikkeiden tammikuussa myymistä vaihtoautoista yhteensä 57 prosenttia oli bensiiniautoja ja noin 29 prosenttia dieselautoja. Ladattavien hybridien osuus oli noin 10 prosenttia ja täyssähköautojen noin 4 prosenttia.

Uusien autojen kauppa vielä nihkeää tammikuussa, kevään aikana odotetaan kasvua

www.aut.fi

Mutta uutena myydyistä aika paljon oli sähköä ja hybridiä.
Vasemmalta oikealle, bensa, diesel, sähkö, kaasu, hybridi.

Henkilöautojen käyttövoimatilastot - Autoalan Tiedotuskeskus

www.aut.fi

 

[tiimalasi]

Ja suunta oli?

Noista malleista en täyssähköjä tunnista kuin Tesla Y:n, joka nippanappa mahtui kympin sakkiin.

Tammikuun ensirekisteröinnit: Kestosuosikki selätti viime vuoden myydyimmän automallin Suomessa

Toyota sai peräti viisi mallia Suomen rekisteröidyimpien henkilöautojen kymmenen kärkeen tammikuussa.

www.kauppalehti.fi

 

[Walla]

Ja suunta oli?

Noista malleista en täyssähköjä tunnista kuin Tesla Y:n, joka nippanappa mahtui kympin sakkiin.

Tammikuun ensirekisteröinnit: Kestosuosikki selätti viime vuoden myydyimmän automallin Suomessa

Toyota sai peräti viisi mallia Suomen rekisteröidyimpien henkilöautojen kymmenen kärkeen tammikuussa.

www.kauppalehti.fi

En vetäisi kauheita päätelmiä yhden kuun luvuista. Varsinkin nyt kun hankintatukea ei ole, mutta verotusarvon alennus sähköautoille on, niin lienee selvää, että täyssähköjä myydään suhteessa enemmän yrityksille kuin yksityisille. Ja yritykset tykkää rekisteröidä joulukuussa, että saa verotukseen vuoden vanhemman auton, kun taas yksityiset tammikuussa että saa käyttöönottovuodelta vuoden uudemman.

 

[pulatunnus]

Oliskohan järki jo pikkuhiljaa palaamassa ihmisille päähän:

Autoliikkeiden tammikuussa myymistä vaihtoautoista yhteensä 57 prosenttia oli bensiiniautoja ja noin 29 prosenttia dieselautoja. Ladattavien hybridien osuus oli noin 10 prosenttia ja täyssähköautojen noin 4 prosenttia.

Uusien autojen kauppa vielä nihkeää tammikuussa, kevään aikana odotetaan kasvua

www.aut.fi

Järkikommentti jäi vähän ilmaan. Lukijana nyt pitää arpoa mitä ihmettä tarkoitat.

Autoliikkeet myy käytettyjä polttiksia, onko se järkevää vai ei, mutta käytetty autokanta on polttista, ja vaihdossa tulee polttista, mutta ei tuo erittele sitä kuinka moni on vaihtanut sen polttiksen lataus hybridiin tai täysähköön, siitä saa viitteitä kun katsoo vuoden 23 lopun uusien myyntiä.

Osa käytettyjen kaupasta on ihan käytetystä käytettyyn vaihtoa, uusien autojen markkinat ovat tässä muutamanvuoden olleet hyvin epävakaat, mikä saa varsinkin kuluttajat lykkään uuden ostopäätöstä, välillä oli se hintakupla joka alkoi viimevuonna tyhjeneen, ja odetaan jatkuvan edelleen, samalla tarjonta paranee.

Edit:
Käytettyjen kauppaa hämmentää lisäksi käytettynä maahantuodut, pula-aikaan osu mm saksasta hankituilla myytyjen käytettyjen sähkölinjaisten "sopimusostot"

 

[weetabix]

Käytettyjä myydään se 6-7 kertaa enemmän kuin uusia, jolloin sähköisellä voimalinjalla olevien autojen määrä on toki pienempi ihan loogisista syistä.

Tokihan eri maissa tilanne elää vähän erilaista sykliä. Byd esim. nousi kiinan myydyimmäksi merkiksi uusissa autoissa viime vuoden lopulla mutta tammikuussa VW konserni meni taas ohitse takaisin kärkeen.

 

[j1h2d]

Myyn näitä vehkeitä ja pakko sanoa, että nyt kun alkaa noissa sähköissä olemaan vuosia niin kyllä toi tekniikka on vielä aika lapsen kengissä.
Sit jos haluaa katsoa miten käy jos on halunnut tienata sähköautolla, niin kantsii mennä katsomaan Porsche Taycaneitten hintoja.

Mulla ei oo sähköautoja vastaan mitään, en vain itse usko nykyiseen toteutukseen missä auton mukana viedään monta tonnia painavaa akkua.

Itsellä tosin suurin syy autoista diggailuun on ollut se niitten siisteys, eikä se että mikä on halvin tapa liikkua. Se on musta helvetin tylsää, enkä silloin olis omistanut yhtään erikoista autoa.
Mut jokainen tyylillään, joillekkin ihmisille auto on vain kulkuväline. Mulle se on enemmän.

 

[Lindblo]

Vedystä voi tehdä magnesiumhydriditahnaa. Tahna luovuttaa vedyn, kun siihen lisätään vettä.

Investoinnit huoltoasemalle muutamia kymppitonneja.

Powerpaste wikipedia:

Powerpaste - Wikipedia

en.wikipedia.org

Pastan kehittäjä / patentoija Fraunhofer:

POWERPASTE

Hydrogen produced through hydrolysis can then be converted to electricity by means of fuel cells.

www.ifam.fraunhofer.de

Mullistava keksintö autoihin: 10 kertaa akkua parempi, 30 kertaa vetyä halvempi, tankkiin puhdasta vettä:

Mullistava keksintö autoihin: 10 kertaa akkua parempi, 30 kertaa vetyä halvempi, tankkiin puhdasta vettä

Fraunhoferin tutkimusinstituutti on jo alkanut rakentaa koetehdasta. Instituutin mukaan tahnan jakeluverkosto rakentuisi murto-osalla vetykaasun vaatimasta hinnasta.

www.iltalehti.fi

Mullistaako tämä ihmeaine autoilun? 10 kertaa parempi kuin akku, hakkaa myös vedyn – tarvitsee kaverikseen vain vettä:

Mullistaako tämä ihmeaine autoilun? 10 kertaa parempi kuin akku, hakkaa myös vedyn – tarvitsee kaverikseen vain vettä

Saksalaisinstituutin magnesiumhydriditahna vaikuttaa suorastaan loistavalta vaihtoehdolta vedyn varastointiin.

www.mtvuutiset.fi

 

[Super Hessu]

Miten käy poliisiautoille, kun niissä käytettyjen dieselmoottoreiden valmistus loppuu?

Volvon lopettaessa dieselmallien valmistuksen joutuu myös Ruotsin poliisi vaihtamaan uusien Volvojensa moottorityypin toiseen, kertoo 330 Motor.
Ruotsissa poliisi on jo pitkään ostanut vuosittain tuhansia Volvoja niin siviili- kuin tunnuksellisiksi partioautoiksikin.
Suurin osa näistä on hankittu dieselmoottorilla varustettuna ja partioautot suorastaan poikkeuksetta.

- IS

Volvon dieselmallien valmistus loppuu ensi kuussa?

Suomessa poliisin kalusto on kokonaan Volkswagenin valmistamaa? Mitenkä pitkään näitä saa dieseleinä?