Käyttövoimakeskustelu: Diesel vs. bensa vs. kaasu vs. sähkö vs. vety yms.

En mä sitä sano, ettei isompi sähköauto ole kaikkia noita, mutta ei ole oikein niiden ulottuvilla, jotka voi laittaa autoon vaikka 5k.

Varmaan me köyhätkin osataan jossain vaiheessa ottaa laskin käteen ja lopettaa pelkän ostohinnan tuijottaminen. Eli sitä mukaa kun useimpien tarpeet täyttäviä sähkiksiä alkaa saamaan käytettynä 10-15k haarukassa, niin sellainen alkaa kannattaa ostaa luotollakin verrattuna siihen 2-5k polttikseen ja sen kasvaviin polttoaine- ja verokustannuksiin.
 
Minusta hieman huvittavaa, että yksi ennustaa, että ikivanhoilta polttiksilla ajetaan puoli vuosisataa koska sähköä ei haluta ja 10 vuotiasta sähköautoa ei huoli kukaan, ja toinen, että 10v Volvo ei kohta kelpaa kenellekään kun kaikki haluaa sähkön…

Niin tai olisikohan sittenkin niin, että homma jatkuu niinkuin ennenkin, Suomen mittakaavassa vähän alle puolessa välissä elinkaartaan oleville diesel Volvoille on kysyntää normaalisti niin kauan kuin niitä on olemassa , niin myös 20v sähköautoille ja käyttövoimat elävät rinnakkain vielä vuosikymmeniä ja muutos tapahtuu pikkuhiljaa käytetyissä ihan niinkuin uusissakin.

Jaksaa huvittaa on tämä huutelu että 10v auto yli käyttöikänsä ja/tai että muualla ne olisi jo palattu. Saksankin autokannan keski-ikä lähestyy 10v, eli ei ne 10v autot ole sielläkään mitään käyttöikänsä yli olevia, puolivälin paikkeilla ne on sielläkin, vaikka autokanta karvan uudempaa onkin. Ilmeisesti jotkut kuvittelee, että muissa maissa kaikki ajaa jollain uutena ostetulla premiumilla (vinkki: ei aja).
 
Viimeksi muokattu:
Ei mun ole lainkaan vaikea nähdä sitä kysyntää. Tietysti 10 v kuluttua tuo toiminta lienee siihen malliin verotettua, ettei sen vuoksi ole mahdollista. Noin muuten kun asiaa tarkastelee niin tuollainen isompi dieselauto on tilava, taloudellinen, melko mukava ajella ja kohtuu luotettavakin huollettuna. Oikeastaan ainoat huonot puolet liittyy verotukseen, tällä ja ilmastosyillä niiden kehitys on jo pitkälti tapettukin ja luultavasti lopun alettua vauhti kiihtyy verottajan toimesta.
Auton omistamisella ja liikennekelpoisena pitämisellä on kulunsa, se tarvii sen parkkipaikan, vakuutukset, kunnossapidon, tarkastukset (katsastus), dieselin kohdalla voi verotus muuttua, mutta nyt se polttoaine nauttii veroetua , vastineena käyttövoimaverotus. Uskon että dieselille on tarvetta muussa kuin ha liikenteessä vielä jonkinaikaa. henkilöautoliikeenteessä tarve jää markinaaliseksi. Dieselin ylläpitokin on kallista. Siksi en erityisesti usko dieselin tulevaisuuteen, vaan polttiksissa enemmän bensaautoihin, lisäksi lataushybridit on lähes jäjrestäien bensakoneita.

Dieselit oljen korsi on siinä että kehitetään niihin käypä puhdas päästötön halpa polttoaine jossa ei ole saatavuus haasteita.


Minusta hieman huvittavaa, että yksi ennustaa, että ikivanhoilta polttiksilla ajetaan puoli vuosisataa koska sähköä ei haluta ja 10 vuotiasta sähköautoa ei huoli kukaan, ja toinen, että 10v Volvo ei kohta kelpaa kenellekään kun kaikki haluaa sähkön…
Jos viittaat allekirjoittaneeseen, nii toki pientä kärjistystä, mutta jos sähköistyminen kehittyy sähkisvalmistajien ennusten mukaan, niin 10v päästä se käytettyjen kotimarkkina kysyntä on vähäistä tarjontaan, jos vaihtoautoihat täynnä lataushybridia, niin kuka haluaa sen diesel polttiksen.

Niin tai olisikohan sittenkin niin, että homma jatkuu niinkuin ennenkin, Suomen mittakaavassa vähän alle puolessa välissä elinkaartaan oleville diesel Volvoille on kysyntää normaalisti niin kauan kuin niitä on olemassa ja käyttövoiman elävät rinnakkain vielä vuosikymmeniä ja muutos tapahtuu pikkuhiljaa käytetyissä ihan niinkuin uusissakin.

Jaksaa huvittaa on tämä huutelu että 10v auto yli käyttöikänsä ja/tai että muualla ne olisi jo palattu. Saksankin autokannan keski-ikä lähestyy 10v, eli ei ne 10v autot ole sielläkään mitään käyttöikänsä yli olevia, puolivälin paikkeilla ne on sielläkin, vaikka autokanta karvan uudempaa onkin. Ilmeisesti jotkut kuvittelee, että muissa maissa kaikki ajaa jollain uutena ostetulla premiumissa (vinkki: ei aja).
Siis epävarmuuksia on paljon, mutta kuka haluaa ajaa polttiksella jos sähkiksellä halvempaa. Toki on heitä joilla on varaa ja haluaa ajaa polttiksella, eikä mailma pieneen ryhmään kaadu.
Toki myönnän että 10v menee pian ja ydin ajatus ei ole siinä onko se 10v, 15V, vai 20v, ja oletuksissa kyse siitä että verottaja ei sekoita, vaan ihan siitä että fosiilisten liikenteen polttoaineden päästöille tulee hinta ja se että sähkisten valmistamisen kustannukset alittaa poltikset lähivuosina.
 
Jaksaa huvittaa on tämä huutelu että 10v auto yli käyttöikänsä ja/tai että muualla ne olisi jo palattu. Saksankin autokannan keski-ikä lähestyy 10v, eli ei ne 10v autot ole sielläkään mitään käyttöikänsä yli olevia, puolivälin paikkeilla ne on sielläkin, vaikka autokanta karvan uudempaa onkin. Ilmeisesti jotkut kuvittelee, että muissa maissa kaikki ajaa jollain uutena ostetulla premiumissa (vinkki: ei aja).

Jenkitkin ajelee keskimäärin samanikäisillä autoilla ku suomalaiset (12.5 vs 12.9)
Vaikka autot on siellä erittäin halpoja.
 
En usko että akku varsinaisesti on ongelma vaikka olisi vanhakin, mutta kaikki muut sähkösysteemit kyllä. Iso osa auton jutuista toimii mobiiliapilla, joku päivä tuki vanhasta autosta tiputetaan pois. No ehkä autot toimii senkin jälkeen, mutta käyttö on varsin hankalaa ja ikävää.

Toki minulla ei ole kokemusta kuin Teslasta, mutta siinä kyllä mobiili appi näyttelee isoa osaa kun voi säätää latausta etänä, laittaa lämmityksen ja ilmastoinnin etänä jne. Aika ikävää olisi mennä ensin kaivamaan auto lumikasasta että saa auton näytöltä laitettua lämmityksen päälle.

Vaikea sanoa että toimiiko mobiiliappi enää 20v päästä tuossa ja onko wifiä tai 4g verkkoa edes olemassa että voisi ylipäänsä toimia.
 
En usko että akku varsinaisesti on ongelma vaikka olisi vanhakin, mutta kaikki muut sähkösysteemit kyllä. Iso osa auton jutuista toimii mobiiliapilla, joku päivä tuki vanhasta autosta tiputetaan pois. No ehkä autot toimii senkin jälkeen, mutta käyttö on varsin hankalaa ja ikävää.

Toki minulla ei ole kokemusta kuin Teslasta, mutta siinä kyllä mobiili appi näyttelee isoa osaa kun voi säätää latausta etänä, laittaa lämmityksen ja ilmastoinnin etänä jne. Aika ikävää olisi mennä ensin kaivamaan auto lumikasasta että saa auton näytöltä laitettua lämmityksen päälle.

Vaikea sanoa että toimiiko mobiiliappi enää 20v päästä tuossa ja onko wifiä tai 4g verkkoa edes olemassa että voisi ylipäänsä toimia.
Mobiiliappi on ihan kiva, mutta ei mitenkään välttämätön, jos autossa on edes jotenkin järjellisesti nuo hommat tehty. Lämmityksen voi monessa tapauksessa ajastaa autosta tai startata kaukosäätimellä, latauksen ajastuksen yms. hoitaa laturin kautta. Siinä ne mobiiliapin tärkeimmät jutut sitten onkin.

Varmasti toimii paremmin Teslassa oman apin kautta, mutta siinä se ero juuri tulee sitten 10k ja 50k auton kesken, ei niiden voi olettaakaan olevan täysin toisiaan vastaavat.
 
Ehkä nuo sähkärit yleistyessään sitten alkaa halventua. Tuntuu vain, että jatkossa ei välttämättä ole kovin hyviä vaihtoehtoja sellaiselle muutaman tonnin diesel-Volvolle, jolla voi kuitenkin edelleen melko huolettomasti painaa pitkää siivua ja suurin osa vioista on korjattavissa kotitallissa. Toki sähköautot on vasta alkutaipaleella noin yleisesti ja varmaankin kehitystä tulee tapahtumaan.

Onhan sitten nuo polttokennosysteemitkin vielä, vaikka niihin ei taideta samalla tavalla panostaa kuin akkuihin. Vetysäiliöt poistaisivat akkujen aiheuttamat ongelmat, kuten painon, hitaan lataamisen ja käsiin jäävän akkuromun määrän. Jakeluverkoston rakentaminen lienee vain sen verran iso ja epävarma urakka kannattavuudeltaan, että se hidastaa tuota kehitystä.

Eiköhän ne pitkää sivua vanhemmalla autolla ajavat aja tässä siirtymäajalla hybrideillä. Mikä tekniikka on sitten neljännesvuosisadan päästä selviää vasta silloin.

Polttokennoauto ei ole oikeastaan sen kevyempi kuin sähköautokaan, koska se vetysäiliö pitää suojata niin tehollaasti että se ss vaurioota vasta niin rajussa onnettomuudessa että matkustajat kuolevat joka tapauksessa, koska se vetysäiliö räjähtää hajotessaan.

Vedyn ainoa etu akkuun nähden on sen nopeampi "tankkaus", ja jos akkutekniikla jatkaa suunnilleen samaa tähänastista uraansa se viimeinenkin etu on syöty siinä kohtaa kun jonkinlainen vetyinfra olisi saatu rakennettua.

Suomen ilmastossa ja teiden suolauksessa taitaa olla turhaa haaveilua että auton kori ja mekaniikka pelaisi arkiajoissa 70 vuotta muuttumatta punaiseksi pölyksi

Suomessa ei onneksi juurikaan suolata teitä, joten autot eivät ruostu mitenkään poikkeuksellisen nopeasti.

Tietenkin kuivissa aavikko-olosuhteissa tms autot kestävät pidempään, mutta suomalaisen hyvin niukan suolauksen autot kyllä kestävät jos omistaja haluaa sen kestävän.
 
Eletään kyllä mielenkiintoisia aikoja autojen käyttökulujen osalta. Jossain kohtaa siihen sähköautoon pitää tulla joku isompi vero jotta liikenteestä saatavat tulot pysyvät. Mutta tuleeko uusi (esim GPS perustainen kilometrivero) vain sähköautoihin vai kaikkiin ratkaisee aika paljon. Jos polttomoottoriautoille tulisi ikäänkuin tuplavero (kilometri & polttoaine) tuntuisi se melko epäreilulta. Varsinkin kun 5-10v jälkeen moni polttomoottorilla ajava ei todennäköisesti ole ylimmissä tuloluokissa. Siihen päälle jos sen osamaksulla ostetun polttiksen käyttökulut kasvavat merkittävästi arvo romahtaa täysin. Jos vero tulee vain sähköautoihin niin se todennäköisesti hidastaa ainakin jossain määrin sähköautojen kauppaa.
 
Jos vero tulee vain sähköautoihin niin se todennäköisesti hidastaa ainakin jossain määrin sähköautojen kauppaa.
Katsoisin asiaa toisin päin, en niin että sähköautojen verotusta muutetaan ja se vähentää myyntiä, vaan että kun sähköautojen kilpailukyky paranee niitä voidaan verottaa enemmän ilman että se vähentää myyntiä.

Tällä hetkellä sähköautot eivät olisi hintakilpailukykyisiä yhtä raskailla veroilla, minkä vuoksi niitä verotetaan kevyemmin ja tuetaan (hankintatuki, verotusarvon alet, latauspisteiden tuet jne.). Jos eli kun sähköautoissa tulee kilpailukykyisimpiä niin niille voidaan lätkäistä lisää veroa ilman että se romauttaisi veropohjaa.
 
Itseasiassa, jos diesel, bensa ja sähkö verotettaisiin täsmälleen samalla lailla, niin sähkö olisi siltikin edullisin kokonaiskustannuksiltaan.
 
Itseasiassa, jos diesel, bensa ja sähkö verotettaisiin täsmälleen samalla lailla, niin sähkö olisi siltikin edullisin kokonaiskustannuksiltaan.

En usko että vero tulee suoranaisesti lataussähköön vaan muulla tavalla. Itse näkisin että jonkinlaista suuntaa voisi hakea että ysivitosen valmistevero ja alv on yhteensä 55% polttoaineen hinnasta. Näin ollen esimerkiksi 6l/100km kuluttava bensa auto tuottaa valtiolle melko tarkkaan 6€/100km jos polttoaine maksaa 1,8€/l. (1,8€×55%×6l = 5,94€).

Näin ollen GPS kilometrivero sähköautolle voisi olla vaikka 8c/km jotta saadaan "sama" raha. 8c siksi että pari senttiä on syytä varata järjestelmän kuluihin. Yksi mahdollisuus on toki erilaiset yhdistelmät. Eli kiinteä kulu vuosittain ja osaksi kilometreistä. Tai vielä lisäksi sähkön verotuksen kiristys.
 
En usko että vero tulee suoranaisesti lataussähköön vaan muulla tavalla. Itse näkisin että jonkinlaista suuntaa voisi hakea että ysivitosen valmistevero ja alv on yhteensä 55% polttoaineen hinnasta. Näin ollen esimerkiksi 6l/100km kuluttava bensa auto tuottaa valtiolle melko tarkkaan 6€/100km jos polttoaine maksaa 1,8€/l. (1,8€×55%×6l = 5,94€).

Näin ollen GPS kilometrivero sähköautolle voisi olla vaikka 8c/km jotta saadaan "sama" raha. 8c siksi että pari senttiä on syytä varata järjestelmän kuluihin. Yksi mahdollisuus on toki erilaiset yhdistelmät. Eli kiinteä kulu vuosittain ja osaksi kilometreistä. Tai vielä lisäksi sähkön verotuksen kiristys.
Meinasin että jos "polttoainevero" vero olisi kaikilla sama, esim 5snt/kwh. Bensan pumppuhinta laskisi hieman, sähkön hinta nousisi. Naftassa se on nykyisellään tuolla hehtaarilla.
 
Epävarmuustekijöitä tosiaan on, polttoaineen kulutuksen vähetessä valtion verotulot hupenevat ja tilalle tarvitsee saada jotain aukkoa paikkaamaan.

Euro7 päästöluokituksissa on herätty rengas-/jarru-/tiestön kulumisesta aiheutuviin päästöihin ja polttiksia painavammat sähköautot niitä tuottavat enemmän.

Sinänsä hirtehistä, että vähentääkseen öljystä aiheutuvia päästöjä tuotiin sähköautot, jotka vain siirsivät päästöt pakoputken päästä toiseen öljytuotteeseenn; renkaisiin ja asfalttiin…

Polttomoottorikiellot ovat sinänsä typeriä, että moottori voisi olla puhdas jos siinä käytettävä polttoaine olisi puhdasta.

Pahaa myös pelkään, että kaikki munat yhteen koriin siirtää meidät öljymaiden riippuvuudesta Kiina-riippuvuuteen.

Battery-gatea odotellessa.
 
Epävarmuustekijöitä tosiaan on, polttoaineen kulutuksen vähetessä valtion verotulot hupenevat ja tilalle tarvitsee saada jotain aukkoa paikkaamaan.

Euro7 päästöluokituksissa on herätty rengas-/jarru-/tiestön kulumisesta aiheutuviin päästöihin ja polttiksia painavammat sähköautot niitä tuottavat enemmän.

Sinänsä hirtehistä, että vähentääkseen öljystä aiheutuvia päästöjä tuotiin sähköautot, jotka vain siirsivät päästöt pakoputken päästä toiseen öljytuotteeseenn; renkaisiin ja asfalttiin…

Polttomoottorikiellot ovat sinänsä typeriä, että moottori voisi olla puhdas jos siinä käytettävä polttoaine olisi puhdasta.

Pahaa myös pelkään, että kaikki munat yhteen koriin siirtää meidät öljymaiden riippuvuudesta Kiina-riippuvuuteen.

Battery-gatea odotellessa.
Model3 RW painaa jonkun 200 kiloa enemmän kuin hybridi-Corolla, vaikkapa näiden autojen vertailussa ero teiden kulumiseen on niin pieni, että mahtaako normaalissa laskimessa edes desimaalit riittää? Samoin on renkaiden osalta ja jarrujahan sähköautot nyt kuluttavat reilusti vähemmän, taitaa lopulta jäädä tämä vertailu plussan puolelle sähköautojen osalta?
 
  • Tykkää
Reactions: jrp
Ei tuossa nyt hirveän kaukana olla polttomoottorihinnoista samanlaisissa kauhuskenaarioita, jos volkkarin polttiksen uusiminen on rapiat kymppitonnin.
Vaihtomoottorien hinnassa on aika helvetisti ilmaa, jotta voidaan juuri takuun päättäneisiin autoihin "tulla vastaan" vaikka 50% ja myydä silti voitolla tai ainakin ilman isompaa turskaa. LIsäksi jos puhutaan vanhoista vaihtoautoista, siis sen ikäisistä joissa ajoakku loppuisi, ei polttomoottorin pettäessä mennä marmorille vaan yleiskorjaamo vaihtaa ruttumarketin paaliautosta kannibalisoidun koneen. Uutta ei tällöin tavoitella vaan toimivaa, kuten nyrkkipajan korjatessa ajoakustoa tai tehtäessä moottoriremontti ei-katastrofisen moottorivaurion jälkeen.

Eivätkä polttomoottorit säännönmukaisesti hajoa ilman huollon laiminlyöntiä tuossa vaiheessa. Tyyppivikamoottorit kyllä, jopa vuodessa tai alle 100 000 kilometrin, mutta ei se ole pääsääntö. Ajoakusto sen sijaan tulee auttamatta tiensä päähän ilman katastrofiakin, jos nyt puhutaan litiumioniakuista.
 
Model3 RW painaa jonkun 200 kiloa enemmän kuin hybridi-Corolla, vaikkapa näiden autojen vertailussa ero teiden kulumiseen on niin pieni, että mahtaako normaalissa laskimessa edes desimaalit riittää? Samoin on renkaiden osalta ja jarrujahan sähköautot nyt kuluttavat reilusti vähemmän, taitaa lopulta jäädä tämä vertailu plussan puolelle sähköautojen osalta?

Ehkä fiksumpi verrata kuitenkin samaa mallia eri tekniikoilla. Muutenhan tässä voisi verrata Toyota hiluxia Teslan cybertruckkiin
Countryman phev (7,6kWh akku) on 400kg painavampi kuin -diesel.
Passat phev (10kWh akku) painaa 300kg enemmän kuin -tsi
e- golf (24kWh akku) 250 kg painavampi kuin tsi
 
Viimeksi muokattu:
En usko että vero tulee suoranaisesti lataussähköön vaan muulla tavalla. Itse näkisin että jonkinlaista suuntaa voisi hakea että ysivitosen valmistevero ja alv on yhteensä 55% polttoaineen hinnasta. Näin ollen esimerkiksi 6l/100km kuluttava bensa auto tuottaa valtiolle melko tarkkaan 6€/100km jos polttoaine maksaa 1,8€/l. (1,8€×55%×6l = 5,94€).

Näin ollen GPS kilometrivero sähköautolle voisi olla vaikka 8c/km jotta saadaan "sama" raha. 8c siksi että pari senttiä on syytä varata järjestelmän kuluihin. Yksi mahdollisuus on toki erilaiset yhdistelmät. Eli kiinteä kulu vuosittain ja osaksi kilometreistä. Tai vielä lisäksi sähkön verotuksen kiristys.
Näistä yksityisyyttä rajusti loukkaavista orwell-veroista tulee aina heti mieleen niiden kiertäminen, sekä tulevana kansanhuvina että haittoina.

Esimerkiksi valtakunnallinen kilometrivero - oli siinä paikannus tai muu vakoilujärjestelmä toteutuksena - ei tietenkään rajoittuisi sähköautoihin vaan tulisi laajemminkin käyttöön polttoaineveron päälle. Kuinkahan laajasti eri ajoneuvoihin, tuskin moposta alkaen. Jos ei koske traktoreita, saattaa alkaa koppimönkijäkauppa käydä kovaa. Ja taas on kustu kintuille. Ja näin ihan oikeasti käy jos raamit sille rakennetaan. Todella moni vaihtaa mukavan, turvallisen ja taloudellisen henkilöauton kamalaan apinakiikkuun jos sillä välttyy vakoilun äärimmäisiltä muodoilta ja/tai edes luulee säästävänsä.

Kusipäisyydellä saadaan aiheutettua kaikenlaista Viron viinarallia, ryssällä tankkaamista ja kovien takapenkkien asenteluja farmariautoihin. Ja tuskin ihan maksimaalista verokertymää ainakaan yhtä vuotta pidemmällä tarkasteluvälillä. Kansa väsyy ja sovjetisoituu tällaisen yhteiskunnallisen kotiväkivallan seurauksena. Menettää yritteliäisyyttään(tai suuntaa sen porsaanreikien etsintään) ja etenkin lainkuuliaisuuttaan.
 
Ehkä fiksumpi verrata kuitenkin samaa mallia eri tekniikoilla. Muutenhan tässä voisi verrata Toyota hiluxia Teslan cybertruckkiin
Countryman phev (7,6kWh akku) on 400kg painavampi kuin -diesel.
Passat phev (10kWh akku) painaa 300kg enemmän kuin -tsi
e- golf (24kWh akku) 250 kg painavampi kuin tsi
Vielä fiksumpaa olisi verrata uutta täyssähköä vastaavaan uuteen bensaan tai dieseliin. Ja ehdottomasti automaattivaihteistolla, sillä Suomessa uusista autoista jo yli 90 % (H1/2023) on varustettu sellaisella.


Peugeot 2008 ("hullupösö"):

Täyssähkö, 54 kWh, 156 hv, 1550 kg

Diesel 1.5, 130 hv, 1270 kg

Bensa 1.2, 130 hv, 1205 kg

Sähkö vs. Diesel +280 kg
Sähkö vs. bensa +345 kg


Hyundai Kona 2020-2023:

Täyssähkö standard, 42 kWh, 136 hv, 1535 kg

Diesel 1.6, 136 hv, 1370 kg

Bensa 1.6, 195 hv, 1409-1434 kg

Sähkö vs. Diesel +165 kg
Sähkö vs. bensa +101-126 kg


Konaa löytyy myös long range -akulla. Se olisi tehon puolesta sopiva vertailupari bensalle.

Sähkö long range, 67 kWh, 204 hv, 1685 kg

Long range vs. Bensa +251-276 kg


Pakko lopuksi vielä tarkistaa plugari-Countrymanin +400 kg vs. diesel, sillä eihän sähköroippeet voi painaa niin paljon, vaan autoissa on pakosti vaihteisto-/vetotapaeroa tai tapahtunut joku virhe.

Mini Countryman PHEV ALL4, 10 kWh, 220 hv, 1715 kg

Mini Countryman diesel ALL4, 190 hv, 1600 kg

Plugari vs. diesel +115 kg

Tuo 115 kg on paljon järkevämpi massaero pieniakkuiselle plugarille. Hieman enemmänkin se voisi olla, mutta tässä tapauksessa polttiksessa on raskaampi diesel vs. plugarin kevyempi bensa, mikä pienentää massaeroa. Väitetty +400 kg olisi tarkoittanut, että 10 kWh-akku ja pieni sähkömoottori hiluineen olisivat massaltaan noin 450 kg, missä ei ole tolkun hiventä.


@Maakuntahimmeli
Tarkemmin ajatellen en usko Teslan olevan vain 200 kg raskaampi kuin Corolla hybrid. Myydyin moottori Corollaan on 1.8 hybrid. Model 3:a vastaava korimalli on sedan.

Corolla sedan 1.8 hybrid 2023-, 463 cm, 1340-1385 kg

Tesla 3 RWD 2023-, 472 cm, 1765 kg

Sähkö vs. hybrid +380-425 kg


Hassua, tuossahan Maakuntahimmelillä olisi ollut se +400 kg (minkä hän arvioi vain +200:ksi), mutta lähdit korjaamaan häntä Countrymanin virheellisellä +400 kilolla, mikä osoittautuikin olevan oikeasti vain +115 kg.
 
No joo, katsoin Corolla 1.8 farkun omamassan ja se oli 1550kg, eli sen 200kg vähemmän kuin Teslan, olisin voinut verrata myös 2-litraiseen ja eroa olisi enää 100kg.

Tiestön kulumiseen yksistään painolla ei ole kuitenkaan mitään merkitystä, mutta toki kun yhtälöön lisätään nastarenkaat asia muuttuu. Tuolloin kyseessä ei kuitenkaan ole enää mikään bensa vs. sähkö vaan kitka vs. nasta ja käyttövoimalla itsessään ei ole asiassa mitään väliä. Esimerkiksi vaikka tuo e-2008 kitkoilla vastaan diesel 2008 nastoilla, kumpi kuluttaa enenmmän tietä?
 
Vielä fiksumpaa olisi verrata uutta täyssähköä vastaavaan uuteen bensaan tai dieseliin. Ja ehdottomasti automaattivaihteistolla, sillä Suomessa uusista autoista jo yli 90 % (H1/2023) on varustettu sellaisella.


Peugeot 2008 ("hullupösö"):

Täyssähkö, 54 kWh, 156 hv, 1550 kg

Diesel 1.5, 130 hv, 1270 kg

Bensa 1.2, 130 hv, 1205 kg

Sähkö vs. Diesel +280 kg
Sähkö vs. bensa +345 kg


Hyundai Kona 2020-2023:

Täyssähkö standard, 42 kWh, 136 hv, 1535 kg

Diesel 1.6, 136 hv, 1370 kg

Bensa 1.6, 195 hv, 1409-1434 kg

Sähkö vs. Diesel +165 kg
Sähkö vs. bensa +101-126 kg


Konaa löytyy myös long range -akulla. Se olisi tehon puolesta sopiva vertailupari bensalle.

Sähkö long range, 67 kWh, 204 hv, 1685 kg

Long range vs. Bensa +251-276 kg


Pakko lopuksi vielä tarkistaa plugari-Countrymanin +400 kg vs. diesel, sillä eihän sähköroippeet voi painaa niin paljon, vaan autoissa on pakosti vaihteisto-/vetotapaeroa tai tapahtunut joku virhe.

Mini Countryman PHEV ALL4, 10 kWh, 220 hv, 1715 kg

Mini Countryman diesel ALL4, 190 hv, 1600 kg

Plugari vs. diesel +115 kg

Tuo 115 kg on paljon järkevämpi massaero pieniakkuiselle plugarille. Hieman enemmänkin se voisi olla, mutta tässä tapauksessa polttiksessa on raskaampi diesel vs. plugarin kevyempi bensa, mikä pienentää massaeroa. Väitetty +400 kg olisi tarkoittanut, että 10 kWh-akku ja pieni sähkömoottori hiluineen olisivat massaltaan noin 450 kg, missä ei ole tolkun hiventä.


@Maakuntahimmeli
Tarkemmin ajatellen en usko Teslan olevan vain 200 kg raskaampi kuin Corolla hybrid. Myydyin moottori Corollaan on 1.8 hybrid. Model 3:a vastaava korimalli on sedan.

Corolla sedan 1.8 hybrid 2023-, 463 cm, 1340-1385 kg

Tesla 3 RWD 2023-, 472 cm, 1765 kg

Sähkö vs. hybrid +380-425 kg


Hassua, tuossahan Maakuntahimmelillä olisi ollut se +400 kg (minkä hän arvioi vain +200:ksi), mutta lähdit korjaamaan häntä Countrymanin virheellisellä +400 kilolla, mikä osoittautuikin olevan oikeasti vain +115 kg.

Oma 2018 Countryman phev 7,6kWh akulla näyttäisi omamassa Trafin sivuilla olevan 1735kg. Mukava huomata, että päivitetyssä versiossa akun koko on kasvanut melkein 50% ja paino pudonnut parikymmentä kiloa.

Koeajossa Mini Countryman Cooper: Pistokevirralla | Auto Bild Suomi7


Tämän mukaan diesel painaa 1535kg eli muistin tosiaan väärin erotuksen, se on vain 200kg:

Koeajossa kaikkien aikojen suurin Mini - Teknavi
 
No joo, katsoin Corolla 1.8 farkun omamassan ja se oli 1550kg, eli sen 200kg vähemmän kuin Teslan, olisin voinut verrata myös 2-litraiseen ja eroa olisi enää 100kg.

Tiestön kulumiseen yksistään painolla ei ole kuitenkaan mitään merkitystä, mutta toki kun yhtälöön lisätään nastarenkaat asia muuttuu. Tuolloin kyseessä ei kuitenkaan ole enää mikään bensa vs. sähkö vaan kitka vs. nasta ja käyttövoimalla itsessään ei ole asiassa mitään väliä. Esimerkiksi vaikka tuo e-2008 kitkoilla vastaan diesel 2008 nastoilla, kumpi kuluttaa enenmmän tietä?
Olet katsonut eri paikoista tiedot, jos saat eroksi vain 200 kg.

Minulla on 2016 Auris TS 1.8 hybridi, minkä omamassa on 1410 kg. Seuraaja Corolla TS 1.8 hybrid oli alkuun jopa kevyempi (1365 kg), mikä ei tehnyt hyvää rengasmelulle. Uusimman faceliftin omamassa on sentään jo yli Auriksen, ollen 1445 kg.

Traficomin mukaan Model 3 facelift 2023 RWD on 1835 kg, mikä on +390 kg vs. 2023 Corolla farkku hybridi 1.8. Karvan alle 400 kg, mutta reilusti yli 200 kg.
 

Liitteet

  • Screenshot_2024-01-12-12-57-25-34_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg
    Screenshot_2024-01-12-12-57-25-34_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg
    106,3 KB · Luettu: 9
  • Screenshot_2024-01-12-12-53-16-34_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg
    Screenshot_2024-01-12-12-53-16-34_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg
    104,8 KB · Luettu: 10
  • Screenshot_2024-01-12-12-58-10-79_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg
    Screenshot_2024-01-12-12-58-10-79_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg
    107,1 KB · Luettu: 9
Suomessa ei onneksi juurikaan suolata teitä, joten autot eivät ruostu mitenkään poikkeuksellisen nopeasti.

Tietenkin kuivissa aavikko-olosuhteissa tms autot kestävät pidempään, mutta suomalaisen hyvin niukan suolauksen autot kyllä kestävät jos omistaja haluaa sen kestävän.
Riippuen paikkakunnasta, kyllä osaa teistä suolataan ja usein. Lämpötilan sahaaminen nollan ympärillä antaa jo hyvät olosuhteet korroosiolle ja maalivauriot pohjassa vain nopeuttavat.

Jenkkilästä kuuluu huonoja uutisia käytettyjen sähkisten korjaamisen osalta (saattaa olla maksumuurin takana):
Jutussa mainittiin kolarikorjaukset, ja jos miettii kotimaan autokannan ikää, niin aika iso osa vanhemmista menopeleistä on jollain tapaa korikorjattuja.
 
Viimeksi muokattu:
Corolla 1.8 hybrid touring omamassa 1475-1555kg Toyotan omilla sivuilla: https://www.toyota.fi/content/dam/t...si_Corolla_HB_TS_tekniset_tiedot_24032023.pdf
Tesla omamassa 1765kg Teslan sivuilla: https://www.tesla.com/fi_fi/model3

Luulisi nyt jonkun valvovan sitä, mitä tietoa näissä mainostetaan ja luvut olisivat oikein.
Vertailin molemmista vm. 2023, koska sellaisten rekkarit löysin Nettiautosta. Näköjään vm. 2024 Corollaan on jälleen lisätty fylliä/varusteita, sillä Traficom ilmoitti haulla 1475 kg.

En tiedä onko tämä Model 3 RWD nyt vm. 2024, mutta käyttöönotto lokakuussa 2023. Sille Traficom (liite) näyttää kilon enemmän kuin aiemmin laittamani vm. 2023:lle, eli 1836 kg.


Noista laskien Tesla olisi 361 kg raskaampi kuin 2024 Corolla TS 1.8 hybrid.

Sanoit Teslan sivulla lukevan 1765 kg. Ehkä Musk on vain päättänyt, että auto vaikuttaa paremmalta, jos ei EU-tapoihin kuuluvasti ilmoitakaan omamassaa sisältäen 75 kg kuljettajan. Ero on meinaan aika lähellä tuota.


Edit. Hep, tuosta siinä on kyse. Moottorin artikkelissa lukee omamassaksi 1761 kg. Samaisen koeajoauton rekkarilla MPM-408 Traficom sanoo 1836 kg. 1836 kg - 1761 kg = 75 kg, mikä on täsmälleen EU:ssa lisättävä 75 kg. Vuoden -89 Opel Corsassa tuota ei vielä lisätty. Musk ei paljon EU-säännöistä piittaa.

Mennään 361 kilolla, eli noin 400 kg (tai noin 350 kg).
 

Liitteet

  • Screenshot_2024-01-12-13-39-03-56_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg
    Screenshot_2024-01-12-13-39-03-56_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg
    108,1 KB · Luettu: 15
Viimeksi muokattu:
Riippuen paikkakunnasta, kyllä osaa teistä suolataan ja usein. Lämpötilan sahaaminen nollan ympärillä antaa jo hyvät olosuhteet korroosiolle ja maalivauriot pohjassa vain nopeuttavat.

Jenkkilästä kuuluu huonoja uutisia käytettyjen sähkisten korjaamisen osalta (saattaa olla maksumuurin takana):
Jutussa mainittiin kolarikorjaukset, ja jos miettii kotimaan autokannan ikää, niin aika iso osa vanhemmista menopeleistä on jollain tapaa korikorjattuja.
Siis suomessa ei missään käytetä paljoa suolaa. Tietysti maan sisällä on alueeellisia eroja, mutta sekin tienpätkä johon suolaa kylvetään eniten koko maassa on varsin vähäisesti suolattu.

Herzillä on huomattu että kun ihmiset vuokraavat tehokkaita tesloja niitä saa olla kokoajan oikomassa, joka ei ole hyvää bisnestä. Jossain topikissa tuota täällä jo käsitellään. Syy ei kuitenkaan ole varsinaisesti käyttövoiman.
 
Viimeksi muokattu:
Herzillä on huomattu että kun ihmiset vuokraavat tehollaita tesloja niitä saa olla kokoajan oikomassa, joka ei ole hyvää bisnestä. Jossain topikissa tuota täällä jo käsitellään. Syy ei kuitenkaan ole varsinaisesti käyttövoiman.
Lisäksi autonvuokraajat valitsevat mieluummin polttiksen, joten Hertz hankkii niitä lisää sähköautojen tilalle :hmm:
Ehkä polttis on halvempi hinnoitella ja asiakkaat valitsee siksi sen. Onhan Hertzillä ollut kaikenlaisia viri-Shelby-Mustangeja, että varmaan tietävät riskit.
 
Lisäksi autonvuokraajat valitsevat mieluummin polttiksen, joten Hertz hankkii niitä lisää sähköautojen tilalle :hmm:
Ehkä polttis on halvempi hinnoitella ja asiakkaat valitsee siksi sen. Onhan Hertzillä ollut kaikenlaisia viri-Shelby-Mustangeja, että varmaan tietää riskit.
Noin perskohtaisesti ajateltuna, vieraassa paikassa polttis kieltämättä kuulostaa helpommalta vaihtoehdolta kuin sähkäri. Kotikonnuilla tilanne on aika erilainen.
 
Noin perskohtaisesti ajateltuna, vieraassa paikassa polttis kieltämättä kuulostaa helpommalta vaihtoehdolta kuin sähkäri. Kotikonnuilla tilanne on aika erilainen.

En ainakaan itse toistaiseksi voi kuvitella että vuokraisin sähkäriä omilla matkoilla. Varsinkin jos on tarkoitus käydä nähtävyyksiä läpi tehokkaalla tahdilla ja vaihdellaan hotelleja on jo pelkästään ajojen suunnittelussa tarpeeksi työtä. Jos siihen pitäisi ottaa latausten miettiminen lisäksi tulisi siitä turhan monimutkaista. Vaikka polttoaine maksaa jotain on se hinta suhteessa muihin lomakuluihin melko olematon.

Työmatkoilla joissa ollaan samassa kaupungissa tilanne on toki eri kun ajoakaan ei tule niin paljoa. Ja illalla voi roikkua superilla ihan hyvin. Ei ne hotellihuoneet yleensä niin viihtyisiä ole.
 
Eli sitä mukaa kun useimpien tarpeet täyttäviä sähkiksiä alkaa saamaan käytettynä 10-15k haarukassa, niin sellainen alkaa kannattaa ostaa luotollakin verrattuna siihen 2-5k polttikseen ja sen kasvaviin polttoaine- ja verokustannuksiin.
Toki jos kympillä saa jonkun järkevän kokoisen sähköauton millä edes 400-500 km rangea niin omalla kohdalla ei olisi mitään syytä ostaa polttomoottoriautoa. Sähköautot nyt käytännössä vasta tekevät tuloaan ja kehityskulkua ei voi tarkkaan ennustaa, mutta tällä hetkellä tuollaisesta taitaa joutua 30-40 k€ (?) maksamaan ja 10 vuoden päästä noiden hinnan laskettua järkevälle tasolle on rangekin enää korttelin ympäri. Eli varmaan useampi vuosikymmen menee, ennen kuin sähköautoista on halvan polttiksen korvaajaksi.

Kun useampi autovalmistaja on jo nyt ilmoittanut luopuvansa polttomoottoriautojen valmistamisesta lähitulevaisuudessa, niin ne ns. vähän käytetyt loppuu 10 vuodessa ja tonnin pommit 20 vuodessa. Kunnollisten sähköautojen pääomavaatimukset ovat liian kovat isolle osalle kuskeista.
Uskon että dieselille on tarvetta muussa kuin ha liikenteessä vielä jonkinaikaa. henkilöautoliikeenteessä tarve jää markinaaliseksi. Dieselin ylläpitokin on kallista. Siksi en erityisesti usko dieselin tulevaisuuteen, vaan polttiksissa enemmän bensaautoihin, lisäksi lataushybridit on lähes jäjrestäien bensakoneita.
Joo eiköhän nuo hyötyajoneuvot kulje vielä vuosikymmeniä dieselillä. Ihmettelen vähän miksi ha-puolella nykyään suositaan (tai suosittiin ennen sähköä) bensiiniä, kun tuota dieseliähän saisi aika valasystävällisesti tehtyä kuitenkin ja päästötkin olisi vain murto-osa bensa-auton päästöistä.
 
Toki jos kympillä saa jonkun järkevän kokoisen sähköauton millä edes 400-500 km rangea niin omalla kohdalla ei olisi mitään syytä ostaa polttomoottoriautoa. Sähköautot nyt käytännössä vasta tekevät tuloaan ja kehityskulkua ei voi tarkkaan ennustaa, mutta tällä hetkellä tuollaisesta taitaa joutua 30-40 k€ (?) maksamaan ja 10 vuoden päästä noiden hinnan laskettua järkevälle tasolle on rangekin enää korttelin ympäri. Eli varmaan useampi vuosikymmen menee, ennen kuin sähköautoista on halvan polttiksen korvaajaksi.

Suurin osa autoilijoista ei kuitenkaan tarvitse 400-500 km rangea. Tuo arvio siitä, että 10-vuotias sähköauton akku pitää varausta enää muutaman prosentin eli täysin kuollut, on ihan absurdi. Kun ei edes niille ekoille Leafeille ja Tesloille käynyt noin, niin miksi sitten tämänpäivän kehittyneemmille akuille kävisi?
 
Jos lähdetään siitä, että range liki puolittuu kovassa pakkasessa, niin 400 km kesällä voi olla monelle hyvinkin minimi uutena. Siitä vähentää normaalin kuluman vielä 15-20v iässä, niin range voi olla enää 100 km luokkaa. Siinä mielessä on ihan eri verrata vanhaa sähköautoa, kuin polttomoottoria, jälkimmäisessä se range on lähes sama kuin uutena, eikä ilman lämpötilat juuri vaikuta.

Auton valmistajia ei paljon kiinnosta akun pitkä säilyvyys vanhoissa malleissa. 10 vuotias on monessa maassa jo tehtävänsä tehnyt ja uuden hankinta edessä, joten ei kannata valmistaa liian hyvää. Jos tämän artikkelin tiedot ovat vielä pätevät, niin akkutakuu on ajallisesti maksimissaan 8 vuotta: Tiesitkö tämän? Sähköauton akulla vain 100 000 kilometrin takuu
 
Viimeksi muokattu:
Jos lähdetään siitä, että range liki puolittuu kovassa pakkasessa, niin 400 km kesällä voi olla monelle hyvinkin minimi uutena. Siitä vähentää normaalin kuluman vielä 15-20v iässä, niin range voi olla enää 100 km luokkaa. Siinä mielessä on ihan eri verrata vanhaa sähköautoa, kuin polttomoottoria, jälkimmäisessä se range on lähes sama kuin uutena, eikä ilman lämpötilat juuri vaikuta.

Auton valmistajia ei paljon kiinnosta akun pitkä säilyvyys vanhoissa malleissa. 10 vuotias on monessa maassa jo tehtävänsä tehnyt ja uuden hankinta edessä, joten ei kannata valmistaa liian hyvää. Jos tämän artikkelin tiedot ovat vielä pätevät, niin akkutakuu on ajallisesti maksimissaan 8 vuotta: Tiesitkö tämän? Sähköauton akulla vain 100 000 kilometrin takuu
Samalla logiikalla vaikkapa polttis-mersut on paalikamaa kahden vuoden jälkeen, kun niissäkin loppuu takuu.

10 vuoden jälkeen akun normaali kantama lienee 80-90% alkuperäisestä sen perusteella mitä nyt jo tuohon ikään ehtineitä tiedetään.

Toki se voi olla finaalissa jos auto on kovassa käytössä, pikaladattu jatkuvasti ja kilometrejä puolen miljoonan päälle. Mutta yhtälailla tuollaiset metrit kerännyt polttis voi olla voimalinjaltaan lopussa, tai ainakin sellaisella ajavan pitää ymmärtää että tekniikka voi pettää koska vaan.

Niin ja toistan vielä minkä jo aiemmin sanoin: Tuo on täysin urbaanilegenda, että ”monissa muissa maissa” 10 vuotiaat autot on pääsääntöisesti paalikamaa. Saksassa, jota usein jonain autoilun Mekkana pidetään, autojen keski-ikä 10,1 eli 10 vuotias on siellä hieman keskivertoa uudempi auto, jolla on noin puolet käyttöiästä jäljellä.
 
Suurin osa autoilijoista ei kuitenkaan tarvitse 400-500 km rangea. Tuo arvio siitä, että 10-vuotias sähköauton akku pitää varausta enää muutaman prosentin eli täysin kuollut, on ihan absurdi. Kun ei edes niille ekoille Leafeille ja Tesloille käynyt noin, niin miksi sitten tämänpäivän kehittyneemmille akuille kävisi?
En osaa mitään prosenttiosuuksia sanoa, mutta kai aika moni autoilija haluaisi liikkua myös oman kaupungin ulkopuolella. Muutenhan olisi se ja sama liikkua bussilla ja käydä kauppareissut taksin kanssa, jos ei halua kantaa ostoksia. Toki jos vaikka Tampereelta lähtee käymään Turussa tjsp. niin siellä on luultavasti myös joku määränpää, jolloin kohteessa asioinnin aikana autoa pystyisi sitten lataamaankin. Mutta yksilöllisiä nuo tarpeet toki on.

Näyttäisi pikaisen googlettelun perusteella siltä, että Wallan kommentoima 80-90 % alkuperäisestä kapasiteetista on jäljellä 10 vuoden kohdalla ja ilmeisesti 70 % alkaa olla jonkinlainen kynnys tuossa, jonka jälkeen akuston heikentyminen kiihtyy ja alamäki on nopea. Eli akusto olisi tämän perusteella käyttöikänsä puolivälissä 10-vuotissynttäreillä. Sitten joskus aikanaan kun tämmöisiä alkaa saamaan 10 k€ tienoilla niin ihan järkevän kuuloisia laitteita.
Auton valmistajia ei paljon kiinnosta akun pitkä säilyvyys vanhoissa malleissa. 10 vuotias on monessa maassa jo tehtävänsä tehnyt ja uuden hankinta edessä, joten ei kannata valmistaa liian hyvää. Jos tämän artikkelin tiedot ovat vielä pätevät, niin akkutakuu on ajallisesti maksimissaan 8 vuotta: Tiesitkö tämän? Sähköauton akulla vain 100 000 kilometrin takuu
Oli ne 10-vuotiaat sitten loppu tai ei, niin ei autovalmistajaa kiinnosta siitäkään syystä tuo, että on kivampi myydä uusia. Mitä nopeammin auto poistuu kierrosta niin sitä isompi on autotehtaan tilipussi. Tietysti ehkä jotain merkitystä on sillä, jos yksi merkki on viiden vuoden jälkeen sökö ja kilpailijat 15:n niin luultavasti jälleenmyyntiarvo kiinnostaa sen uudenkin ostajaa.
 
Eihän se akun kapa varsinaisesti aikasidonnaisesti kulu, vaan käyttösyklien myötä. Tietysti jos joka päivä ajaa akullisen, niin 10 vuodessa siellä on jo se ~3500 käyttösykliä, jolloin normi litium akku alkaa olla valmis.
 
Niin ja toistan vielä minkä jo aiemmin sanoin: Tuo on täysin urbaanilegenda, että ”monissa muissa maissa” 10 vuotiaat autot on pääsääntöisesti paalikamaa.
Minä taas tarkoitin, että valmistajan silmissä auto on 10v iässä lopussa (voi olla jo ennemminkin jos takuut loppuvat). Tukea ja varaosien myyntiä vähennetään yms, että saa kapasiteettia uusille malleille.

Muok. Yllätyin kyllä, että Suomen autokanta 13,2v iällä on lähellä mediaania. Lähes yhtä monta maata edessä ja takana.
Auton valmistajilla voisi olla hyvää dataa millainen prosentti matkoista on yli 100km ja kuinka monella prosentilla sähköautoja ajetaan ikinä pitkiä matkoja
Varmasti on. Se onko data hyödyllistä täällä pienen ja erikoisen (mm. sää) automarkkinan alueella, voi olla eri asia.
 
Viimeksi muokattu:
Suurin osa autoilijoista ei kuitenkaan tarvitse 400-500 km rangea.
Entä ne autoilijat, jotka tarvitsevat? Jos merkittävä osa ajosuoritteesta on muuta kuin kaupunkipyöritystä tai maalta-kaupunkiin -pendelöintiä, niin 400-500 km nimellisrange on todella vähän. Riittääkö tuo käytännössä edes ripeään Pk-seutu-Jyväskylä-ajoon 1) kesänopeusrajoituksin tai 2) ankarammissa talvioloissa?

Vähänkään pohjoisemmassa ajomatkaa kertyy heti paljon, jos ajot suuntautuvat pois kotinurkilta. Dieselin vahvuus on siinä, että yhdellä tankkauksella mennään yli 1000 km, eikä tankkaukseen monta minuuttia mene.
 
Entä ne autoilijat, jotka tarvitsevat? Jos merkittävä osa ajosuoritteesta on muuta kuin kaupunkipyöritystä tai maalta-kaupunkiin -pendelöintiä, niin 400-500 km nimellisrange on todella vähän. Riittääkö tuo käytännössä edes ripeään Pk-seutu-Jyväskylä-ajoon 1) kesänopeusrajoituksin tai 2) ankarammissa talvioloissa?

Vähänkään pohjoisemmassa ajomatkaa kertyy heti paljon, jos ajot suuntautuvat pois kotinurkilta. Dieselin vahvuus on siinä, että yhdellä tankkauksella mennään yli 1000 km, eikä tankkaukseen monta minuuttia mene.
No miksei ne voisi jatkaa polttiksella(/hybridillä) päästelyä joiden pitää päästä ripeästi pk seudulta jyväskylään? Ei niitä kovin montaa ole.
 
Entä ne autoilijat, jotka tarvitsevat? Jos merkittävä osa ajosuoritteesta on muuta kuin kaupunkipyöritystä tai maalta-kaupunkiin -pendelöintiä, niin 400-500 km nimellisrange on todella vähän. Riittääkö tuo käytännössä edes ripeään Pk-seutu-Jyväskylä-ajoon 1) kesänopeusrajoituksin tai 2) ankarammissa talvioloissa?

Vähänkään pohjoisemmassa ajomatkaa kertyy heti paljon, jos ajot suuntautuvat pois kotinurkilta. Dieselin vahvuus on siinä, että yhdellä tankkauksella mennään yli 1000 km, eikä tankkaukseen monta minuuttia mene.
Enemmänhän tuo on kiinni latausverkossa ja -nopeudesta kuin rangesta. Jos suurteholatureita on sopivassa paikassa vapaana niin se on käytännössä vartin tauko muutaman tunnin välein, minkä 90% pitää muutenkin ja 99,9% ei koe ongelmaksi. Se 0,1% voi sitten itkeä autossaan sen vartin julmaa kohtaloaan.

Toki jos latureita ei ole tai ne ovat varattuna niin ongelmia tulee. Jos ja kun verkosto laajenee ja sähköautoiluata tulee se yleisin tapa autoilla niin latureita varmasti on, eli haasteita lienee lähinnä ruuhkahuiput tyyliin juhannuksen meno- ja paluuliikenne. Siellä sitten halvemman ja pieniakkuisemman käytetyn omistajalla menee vähän pidempään matkaan tai joutuu lähtemään vähemmän suosittuun aikaan.

Edit: Tämä siis jos puhutaan ”mitä sitten jos/kun polttis ei ole enää vaihtoehto”. Tässä ja nyt vastaus on tietysti: osta polttis tai pluggari. Ja jos puhutaan edullisista käytetyistä niin nyt spekuloidaan siis johonkin väh. parin kymmenen vuoden päähän.
 
Enemmänhän tuo on kiinni latausverkossa ja -nopeudesta kuin rangesta. Jos suurteholatureita on sopivassa paikassa vapaana niin se on käytännössä vartin tauko muutaman tunnin välein, minkä 90% pitää muutenkin ja 99,9% ei koe ongelmaksi. Se 0,1% voi sitten itkeä autossaan sen vartin julmaa kohtaloaan.
Sinulla on varmaan jotain dataakin 99,9% -väitteen tueksi? Siis vain yksi tuhannesta autoilijasta kokisi auton pakottamat tauot ongelmaksi.

Kun välimatkat paikkakuntien välillä on pitkiä, niin ei latausmahdollisuudet osu välttämättä optimaalisesti reitille. Paljonko akussa pitää olla varausta, että uskaltaa lähteä ajamaan Kuusamosta Ouluun tai Kajaaniin, ja onko varmuuden vuoksi tehtävä (tarpeeton) pysähdys Pudasjärvellä/Suomussalmella? Entä jos yön yli lataus on jostain syystä epäonnistunut ja akku on melkein tyhjä?

Toki jos latureita ei ole tai ne ovat varattuna niin ongelmia tulee. Jos ja kun verkosto laajenee ja sähköautoiluata tulee se yleisin tapa autoilla niin latureita varmasti on, eli haasteita lienee lähinnä ruuhkahuiput tyyliin juhannuksen meno- ja paluuliikenne.
Nämä pyhä/loma-ajot on juuri niitä, jolloin muuten lyhyttä ajoa pendelöiville autoilijoille tulee pidempiä ajorupeamia. "Kaikki" on tien päällä samaan aikaan ja haluaa pikaladata sähköautojaan jossain periferiassa, missä arkena kukaan ei tarvitse pikalatausta.

Esim. Suomussalmella näkyy olevan K-marketilla 2x22kW laturit. Siinäpä on kiva pitää taukoa.

No se on niiden ongelma. Varmaan osaavat ratkaista sen. Ihan kuin yritettäisiin tehdä yksi auto, mikä sopii kaikille.
Siitähän tässä on kyse, että EU on pakottamassa kaikki samaan muottiin. Ihan kiva, että tulee vaihtoehtoja bensalle ja dieselille, mutta pakottaminen on sietämätöntä.
 
Jos suurteholatureita on sopivassa paikassa vapaana niin se on käytännössä vartin tauko muutaman tunnin välein, minkä 90% pitää muutenkin ja 99,9% ei koe ongelmaksi. Se 0,1% voi sitten itkeä autossaan sen vartin julmaa kohtaloaan.

Tämä on juuri sitä sähköautofanaatikkojen ongelmien poisselittelyä. Eli pakolliset tauotkin yritetään selittää, että ei ne ole ongelmia lainkaan. Sitten kun useamman tuollaisen 15-20 min tauon joutuu pitämään, niin se on äkkiä jo tunti ylimääräistä latailua reissun päällä. Mutta ei, kun selitellään vaan että ei se mikään ongelma ole. Alkaahan tuo olla aika naurettavaa.

Ja sitten vielä näitä kommentteja, että "pitäähän sitä tauko pitää muutenkin". Joo, mutta polttiskuski voi pitää sen tauon ihan missä lystää. Sähkiskuski taas JOUTUU pitämään tauon siellä, missä sattuu olemaan laturi. Ja toivomaan että laturilla on tilaa.

Mikä siinä on, että niin monissa sähköautokuskeissa ei ole miestä myöntämään, että "joo, kyllä tällä matkanteko hidastuu, kun joutuu pakosta pitämään lataustaukoja"?
 
Viimeksi muokattu:
Toisaalta, jos sille nopealle pikalataukselle tulee kysyntää, niin eiköhän ala myös tulla tarjontaakin. Esim nykyiselläänhän sähköautojen akut eivät ole lähellekään markkinoiden nopeimmin latautuvia akkuja, huomattavasti nopeamminkin voitaisiin ladata jos se katsottaisiin atrpeelliseksi.
 
Toisaalta, jos sille nopealle pikalataukselle tulee kysyntää, niin eiköhän ala myös tulla tarjontaakin. Esim nykyiselläänhän sähköautojen akut eivät ole lähellekään markkinoiden nopeimmin latautuvia akkuja, huomattavasti nopeamminkin voitaisiin ladata jos se katsottaisiin atrpeelliseksi.
Sähköautojen akkuihin kohdistuu sattumoisin huomattava kustannuspaine ja samalla energiatiheyden (sekä Wh/kg että Wh/dm³) pitäisi olla korkea. Latausnopeus ei ole ykkösprioriteetti.

Pikalatausasemien tehontarve on niin suuri (helposti 1-2 MW), että ne on saatava 20kV-verkkoon kiinni. Mahtaakohan joka paikassa olla riittävän tukevaa verkkoa sopivasti tarjolla?
 
Tämä on juuri sitä sähköautofanaatikkojen ongelmien poisselittelyä. Eli pakolliset tauotkin yritetään selittää, että ei ne ole ongelmia lainkaan.
Hommahan on niin, että sähköautot ovat keskimäärin huomattavastikin ikävempiä reissuautoja kuin fossiiliset, mutta kun niillä ajaminen on joko halpaa tai "halpaa" verrattuna fossiilisiin, niin se kumoaa tehokkaasti tätä osuutta ongelmista/haasteista.

Mikäli nyt muutettaisiin verotusta tms niin, että yhtä halpaa tai kallista olisi ajaa sähköllä ja fossiilisella, tulisi melko isosti takaisin polttiskuskeja näistä reissaajista etenkin.
 
Mikä siinä on, että niin monissa sähköautokuskeissa ei ole miestä myöntämään, että "joo, kyllä tällä matkanteko hidastuu, kun joutuu pakosta pitämään lataustaukoja"?
Oisko nämä monet sähköautokuskit ollu juuri niitä ketkä pitää joka tapauksessa sen tauon? Silloinhan se matkanteko ei hidastu.
 
Tämä on juuri sitä sähköautofanaatikkojen ongelmien poisselittelyä.
Ongelma on mutta tullaan ratkaisemaan, puhuttiin ajasta vuosikymmenten päässä tulevaisuudessa. Tällä hetkellä se suurin ongelma ln latausverkossa, toki alueesta riippuen.

Se on muuten jännä, että olen sähköautofanaatikko vaikka pluggarin mieluummin valitsisin. Tai sitten vaan en ole fanaatikko ja ymmärrän, että joku käyttövoima ei ole paska vain siksi etten minä sitä valinnut.
Eli pakolliset tauotkin yritetään selittää, että ei ne ole ongelmia lainkaan. Sitten kun useamman tuollaisen 15-20 min tauon joutuu pitämään, niin se on äkkiä jo tunti ylimääräistä latailua reissun päällä. Mutta ei, kun selitellään vaan että ei se mikään ongelma ole. Alkaahan tuo olla aika naurettavaa.
Eli perinteinen ”kusematta Lappiin” skenaario, joka kuuluu juurikin siihen 0,1%. Jos puhutaan vartin tauosta muutaman tunnin välein, ja se on sinulle tunti lisäaikaa, niin kuinkahan usein olet jotain 12h ajorupeamia tauotta vetänyt? Anna kun arvaan, et ikinä, etkö tule ikinä tekemäänkään.

Ja edelleen, keskustelu koski sitä miten pitkät matkat hoidetaan joskus vuosikymmenten päästä, jos ja kun polttikset siirry historiaan. Jos näin käy niin on ihan itsestäänselvyys, että latausverkosto on silloin ihan erilainen kuin nyt.
 
Viimeksi muokattu:
Ongelma on mutta tullaan ratkaisemaan, puhuttiin ajasta vuosikymmenten päässä tulevaisuudessa. Tällä hetkellä se suurin ongelma ln latausverkossa, toki alueesta riippuen.
Ei, vaan ongelma on välittömästi käsillä jo nyt, jos on uutta autoa hankkimassa. Esim. sellaisilta merkeiltä kuin Ford, Toyota tai Volvo ei näytä enää saavan minkäänlaista diesel-henkilöautoa.

Peugeotilla on Suomessa vain 5008 SUV hinnoiteltu dieselinä mutta mm. Saksassa ja Ranskassa on melkein koko mallisto myös dieselinä. Eikö dieseleille muka ole kysyntää sen vertaa, että hinnastossa kannattaisi pitää?

Onko VAG, MB ja BMW ainoat, joilla dieselit on yhä Suomen myyntiohjelmassa?

Eli perinteinen ”kusematta Lappiin” skenaario, joka kuuluu juurikin siihen 0,1%.
Ja taas tuo 1:1000, perustelematta. Kauanko sinulla kuluu limupullon avaamiseen tai metsätauon pitämiseen? Minulla ei mene varttia.

Jos syö kunnon aterian ennen pidempää ajoa, niin muuta kuin nestetankkausta ei oikeasti tarvitse 6-8 tuntiin, ja silloinkin voi riittää nopea välipala.
 
Äänekäs vähemmistö harvoin rähisee aiheesta, jolla on isossa kuvassa mitään merkitystä. Kuvitteellisia esimerkkejä voi keksiä ihan vapaasti, mutta se ei muuta isoa kuvaa yhtään mihinkään. Vinkukaa nyt vielä VHS-nauhurit takaisin kivijalkakauppoihin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 245
Viestejä
4 490 770
Jäsenet
74 169
Uusin jäsen
tater

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom