Käyttövoimakeskustelu: Diesel vs. bensa vs. kaasu vs. sähkö vs. vety yms.

[chrisekh]

Huom. Modernin auton moottorin hyötysuhde on maksimissaan n. 40%. Ei aina, vaan maksimissaan.

Scandinaviassa paastaan hiukan paemmaksi koska puolet vuodesta voidaan ottaa 5% kabiinin lammitykseen.

 

[TommiZeliard]

Ajattelin tasaista maantieajoa jossa moottori saadaan helposti toimimaan vääntöhuipussaan eli maksimi hyötysuhteella.

Moottori voidaan toki välittää toimimaan maantiellä vääntöhuipussaan. Nykyisillä "ylitehokkailla" moottoreilla se ei kuitenkaan tarkoita moottorin toimivan maksimihyötysuhteella. Ehkä ylämäessä tai kiihdytyksen aikana, muttei muuten.

Ominaiskulutuksia:
Bensa, VW 1.4 TSI 125 kW:
310 g/kWh@80 km/h = 26,9 %
275 g/kWh@120 km/h = 30,3 %
250 g/kWh@160 km/h = 33,3 %
245 g/kWh@200 km/h = 34,0 %

Paras vakionopeuden hyötysuhde saavutetaan ajamalla 200 km/h.
(1 kg / 0,245 kg/kWh) / 12 kWh/kg * 100 % = 34,0 %

Moottori kykenisi jopa noin 230 g/kWh = 36,2 %, kun ajettaisiin suurimmalla vaihteella noin 100 km/h 70 % kuormituksella. Auto on kuitenkin silloin joko ylämäessä, vetää suurta vaunua tai on kiihtyvässä liikkeessä, sillä moottori tuottaa 50 kW, missä on noin 35 kW liikaa tasanopeutta varten.


Diesel, Audi 2.0 TDI 103 kW/320 Nm:

Parhaalla hyötysuhteella kierrosluku on 2250 rpm ja kuormitus 90 %. Silloin kuluu 196 g/kWh, eli hyötysuhde on:
(1 / 0,196) / 11,8 * 100 = 43,2 %
Kunnioitettava hyötysuhde, mutta paljonko on tehoa?
0,9 * 320 Nm * 2250 rpm / 60 * 2 * 3,14 = 67,8 kW

Tuossa on 50 kW liikaa, mikä johtaa tasamaalla kiihtymiseen, jollei perässä ole isoa vaunua.

Henkilöauton moottorin huipputehon pitäisi olla noin 30-40 kW, jotta se voisi toimia satasen vauhdissa oikeasti moottorin parhaalla hyötysuhteella. Sellainen olisi hitaasti kiihtyvä taajaman ulkopuolella, ja joissakin ylämäissä nopeus saattaisi vähän hiipua.

Toyotan hybridit pyrkivät saamaan kuormituksen korkeaksi, mutta 70 kW-atkinsonkin on aivan liian tehokas, joten kierrosluku on oltava liian alhainen. Liitteenä pari kuvaa Auris TS hybridillä ajamastani 90 km maantieajossa. Vakkarissa oli 84 todellista, huiput 99 km/h. Ylämäessä oli suurin teho, 32 kW.
-keskinopeus 76 km/h
-keskitehot 9,8 kW
-avg. 1256 rpm
-kuormitus avg/Max 78 %/96 %

Pienin ominaiskulutus 230 g/kWh@13 kW. Se tarkoittaa bensalla 36,2 %. On mulla ollut 220-alkuisiakin, mutta tuolla reissulla minimi oli 230. Vaihdetaan takaisin tutumpiin yksiköihin, eli 88,4 km matkalla kului ajotietokoneen mukaan 3,5 l/100 km ja OBD-väylästä Hybrid Assistantilla 3,752 l/100 km. Sitten jos ajetaan 100-120 km/h, niin MB C220CDI 7-gang voi voittaa Auriksen. Pienemmillä nopeuksilla Auris voittaa aina. Saan halutessani ominaiskulutuksen kännykän näytölle. Sen avulla kun liikuttelee kaasujalkaa, niin rupeaa menemään pienellä. Espoossa voi kesällä ajella pikkuteitä 2,7-2,8 ajotietokoneen lukemilla vaikka ajon lähtö- ja loppupiste olisivat samat eikä akku hupenisi nettona prosentin sadasosaakaan.

Mersulla ei pääse alle 3,5 ja sekin hitaassa maantieajossa. Espoossa ei juuri pääse alle neljän, ellei reitti ole alamäkeen. Kulutusmittarivirhekin on mesessä suurempi 0,4 l/100 km vs. Auriksen 0,3 l/100 km (0,2, jos ajelee kolmosella alkavia tankillisia).


Edit. Audista vielä. Vaikka maksimaalinen hyötysuhde olikin erittäin korkea 43,2 %, niin maantiellä se ei toteudu lähellekään. Satasen vauhdissa ominaiskulutus on 196 sijaan 240 g/kWh, mikä tarkoittaa 35,3 %. Selvästi parempi silti kuin 1.4 TSI:n 28-29 % satasessa.

 

[tth78]

Jos lähdetään siitä, että range liki puolittuu kovassa pakkasessa, niin 400 km kesällä voi olla monelle hyvinkin minimi uutena. Siitä vähentää normaalin kuluman vielä 15-20v iässä, niin range voi olla enää 100 km luokkaa. Siinä mielessä on ihan eri verrata vanhaa sähköautoa, kuin polttomoottoria, jälkimmäisessä se range on lähes sama kuin uutena, eikä ilman lämpötilat juuri vaikuta.

Auton valmistajia ei paljon kiinnosta akun pitkä säilyvyys vanhoissa malleissa. 10 vuotias on monessa maassa jo tehtävänsä tehnyt ja uuden hankinta edessä, joten ei kannata valmistaa liian hyvää. Jos tämän artikkelin tiedot ovat vielä pätevät, niin akkutakuu on ajallisesti maksimissaan 8 vuotta: Tiesitkö tämän? Sähköauton akulla vain 100 000 kilometrin takuu

Oli huollon sijaisautona tammikuun alussa -23C pakkasilla bmw iX1. 20km matka Piikkiöstä Turkuun töihin ja kulutusmittari vaelti 60-75kWh/100km koko matkan, range näytti 150km vaikka auton tietojen mukaan 400km pitäisi päästä.

Toki autoa ei oltu esilämmitetty jostain syystä ja käytin penkin-&ratinlämmitintä ja nostin kabiini lämpötilapyynnön 21C lukemaan asetetusta 16C:stä.

Eihän se akun kapa varsinaisesti aikasidonnaisesti kulu, vaan käyttösyklien myötä. Tietysti jos joka päivä ajaa akullisen, niin 10 vuodessa siellä on jo se ~3500 käyttösykliä, jolloin normi litium akku alkaa olla valmis.

Akun kestosta en ehkä olisi huolissaan niin paljon kuin valmistajan ohjelmistotuesta, joka voi loppuessaan viedä autosta paljon käyttökelpoisia ominaisuuksia pois, joista siis on jo maksanut oston yhteydessä. Puhumattakaan tietojärjestelmän turvallisuudesta, jolloin terroristien on helpompi kaapata auto ja vaatia lunnaita sen vapauttamiseksi tai pahimmillaan kesken ajon ohjata auton ja sinut metsään.

Etänä kun on onnistuttu ottamaan hallintaan jo 2014 Jeep Grand Cherokee...

Äänekäs vähemmistö harvoin rähisee aiheesta, jolla on isossa kuvassa mitään merkitystä. Kuvitteellisia esimerkkejä voi keksiä ihan vapaasti, mutta se ei muuta isoa kuvaa yhtään mihinkään. Vinkukaa nyt vielä VHS-nauhurit takaisin kivijalkakauppoihin.

Oli VHS-tekniikassa jotain hyvääkin, 80-luvulla TV:stä nauhoitetut ohjelmat näkyvät yhä kun 2010-luvulla itsepoltetut DVD:t eivät. Viihde-palveluissa tallenteet säilyvät enää 2v, mikä on aika lyhyt aika suosikkileffoja säilöä.

Mutta nyt mennään ohi aiheen.

 

[asentaja142]

Ottaakohan tuulta alleen tämä Toyotan kehittelemä ammoniakki moottori?

" And now, Toyota has just achieved a huge breakthrough that could transform the game, and possibly kill the already dying EV revolution. "

 

[PÌÎUW®[ªøËrhl¾ÇÌ°1¿¼]

Ottaakohan tuulta alleen tämä Toyotan kehittelemä ammoniakki moottori?

" And now, Toyota has just achieved a huge breakthrough that could transform the game, and possibly kill the already dying EV revolution. "

Tulipa ammoniakista mieleen joskus reilu vuosikymmen sitten kun Oulussa limingantullissa pääsi makkaratehtaalta jäähdytysjärjestelmästä ammoniakki vuotamaan. Alue evakuoitiin usean sadan metrin säteeltä ja haju oli kuvottava prismalla asti.

Onko Toyota siis ratkaissut miten ammoniakki ei vuoda missään tilanteessa, ei edes auton räjähdyksessä, ulkoilmaan? Mitenkä ammoniakin tuottaminen, eikö se oli aika saastaista hommaa? Toki sitä tulee sivutuotteena jostain että sinällään sitten sama polttaa.

 

[Pakana]

Sanoisin, että yhtä turvallisia tai vetyauto todennäköisesti jopa turvallisempi.
Vetyauto ei räjähdä käytännössä missään tilanteessa sen enempää kuin sähköautokaan.

Esimerkin vuoksi, kumpi on vaarallisempaa:


Palava vetysoihtu, joka tuottaa palaessaan lähinnä vesihöyryä.
Vai palava hiilivety, joka tuottaa palaessaan valtavan määrän myrkkykaasuja.

Akkupalo tuottaa myös todella myrkyllisiä yhdisteitä.

Mä en tarkoittanut että se palava vety olisi erityisen vaarallinen, vaan se vetysäiliö on hajotessaan vaarallinen.

Vaikka siellä olisi vain ilmaa, se 700bar paine tekee siitä itsessään räjähdyksen.

 

[omenanraato]

Oli huollon sijaisautona tammikuun alussa -23C pakkasilla bmw iX1. 20km matka Piikkiöstä Turkuun töihin ja kulutusmittari vaelti 60-75kWh/100km koko matkan, range näytti 150km vaikka auton tietojen mukaan 400km pitäisi päästä.

Toki autoa ei oltu esilämmitetty jostain syystä ja käytin penkin-&ratinlämmitintä ja nostin kabiini lämpötilapyynnön 21C lukemaan asetetusta 16C:stä.

Miten voi tollasia lukemia viedä, kun teslalla edes 40 asteen pakkasessa ei saa likimainkaan tollasia kulutuksia tauluun vaikka ajais miten rajusti. Siis toki ekan kiihdytyksen ajaksi, mutta jo kilsan päässä max 35kwh/100km ja 20km jälkeen ois jo noin 27kwh/100km. -20 pakkasella ois sit jo noin 22-23kwh/100km.
Kuulostaa mikään yli 35-40kwh/100km aivan utopistiselta lukemalta.

Edit: 64,8kwh on akunkoko tuossa bemarissa, eli alle 100km range täydestä ja 20km ajon jälkeen silti näyttää 150km. Ei ihan nyt täsmää.

 

[tth78]

Miten voi tollasia lukemia viedä, kun teslalla edes 40 asteen pakkasessa ei saa likimainkaan tollasia kulutuksia tauluun vaikka ajais miten rajusti. Siis toki ekan kiihdytyksen ajaksi, mutta jo kilsan päässä max 35kwh/100km ja 20km jälkeen ois jo noin 27kwh/100km. -20 pakkasella ois sit jo noin 22-23kwh/100km.
Kuulostaa mikään yli 35-40kwh/100km aivan utopistiselta lukemalta.

Edit: 64,8kwh on akunkoko tuossa bemarissa, eli alle 100km range täydestä ja 20km ajon jälkeen silti näyttää 150km. Ei ihan nyt täsmää.

Oletko lähtenyt teslalla ilman esilämmitystä matkaan?

Kyllä se hytin lämmitys vaan nielee sähköä, jota kylmällä akulla ei ole tarjota. Countryman phev pääsee 7,6kWh akulla sähköllä 7km kun pakkasta on maks. -5C tätä kylmemmissä ei kulje metriäkään sähköllä.

 

[omenanraato]

Oletko lähtenyt teslalla ilman esilämmitystä matkaan?

Kyllä se hytin lämmitys vaan nielee sähköä, jota kylmällä akulla ei ole tarjota. Countryman phev pääsee 7,6kWh akulla sähköllä 7km kun pakkasta on maks. -5C tätä kylmemmissä ei kulje metriäkään sähköllä.

Kyllä ja just siks se alussa on siellä noin 30kwh lukemissa. En tiedä ainuttakaan henkilöautoa mikä veis 60 tai yli, eikä taatusti vie bemarikaan 20km matkan keskikulutuksena mitenkään..

PTC vie sen 7kw max, mutta todellisuudessa kulutus pyörii 3-5kw välissä. Ajoon vie talvella noin 20-22kwh ja sen vuoksi nimenomaan mikään 60-70kwh kulutus ei oo ees teoreettisesti mahdollista.

 

[TommiZeliard]

Oletko lähtenyt teslalla ilman esilämmitystä matkaan?

Kyllä se hytin lämmitys vaan nielee sähköä, jota kylmällä akulla ei ole tarjota. Countryman phev pääsee 7,6kWh akulla sähköllä 7km kun pakkasta on maks. -5C tätä kylmemmissä ei kulje metriäkään sähköllä.

Nielee sähköä, mutta rajansa silläkin. Ehkä joku kerran vuosikymmenessä ruuhka, mutta sellaiseen joutuessaan ei kannata vetää johtopäätöksiä normaalista kulutuksesta@-23 C.

BMW iX1:n PTC on 9 kW. Muiden lämmittimien kanssa yhteensä hieman alle 10 kW. BMW i4:ssä on sama 9 kW. Jos oletetaan iX1:n korkeamman matkustamon lämpenevän 10 % hitaammin, lämpenisi se TM-talvitestin perusteella 0,9 * (23 C - (-16 C)) / 14,8 min = 2,4 C/min

Jos esillämmittämätön on -23 C ja pyynti +21 C, aikaa kuluu (21 C - (-23 C)) / 2,4 C/min = 18,6 minuuttia. Pyöristetään 19 minuuttia. Tämän aikaa lämmitystehot voivat olla enintään 10 kW, mutta sen jälkeen 6 kW riittää varmasti lämmön ylläpitoon.

Piikkiö-Turku kestää maanantaina arkiaamuruuhkassa Mapsin mukaan 18-28 min.

Lasketaan:
Matka on 20 km ja kulutus perillä 60 kWh/100 km. Energiaa kuluu 12 kWh. Pelkkään liikkumiseen pakastimella menee 20 km matkalla 3-5 kWh. Lämmitykseen jää käytettäväksi 7-9 kWh. Valitaan pienin 7 kWh. Kauanko sillä lämmittää?

Matkustamon lämmitys, ratti, penkit, takalasi, peilit 19 min@10 kW:
10 kWh * 19 / 60 = 3,17 kWh

Ylläpitoon jää 7 - 3,17 = 3,83 kWh.

Kauanko voi pitää 6 kW lämmön ylläpitoon?
3,83 / 6 * 60 = 38 min 20 s

Tuohon kun lisää 19 min, saadaan 20 km ajoon kuluvaksi ajaksi 57 min 20 s, jolloin 60 kWh/100 km olisi teoriassa mahdollinen. Veikkaan, että harva henkilöautoilija (ilman vaunua) on kuitenkaan moista lukemaa nähnyt 20 km kohdalla. Pyöristelin kaikkea ylöspäin. Normaalisti tiet ovat Turussakin aurattu, jolloin noin hitaalla vauhdilla liikkumiseen ei mene iX1:llä yli 3 kWh. Tällöin lämmitykseen jää 9 kWh, eli ylläpitoon 5,83 kWh. Se riittää 58,33 minuutiksi, eli yht. 77 min 20 s:ksi 20 km matkaan. Sanoisin lisäksi, että aika epätodennäköistä, että lämmön ylläpito hitaassa fillarivauhdissa veisi 6 kW@-23 C.

On se 60 kWh/100 km mahdollista, mutta vaatii 77 min ruuhkaa Piikkiöstä Turkuun tai lumihangessa 58 minuuttia.

Jos laskee Mapsin maanantaiaamuruuhkan 18-28 minuutilla ja 4 kWh liikkumiseen, 10 kW alussa ja 5 kW ylläpitoon, saadaan:

18 min: 4 kWh + 18 / 60 * 10 kW = 7 kWh, eli 35 kWh/100 km (tuttu kirpeän pakkasen lukema perheautolle ilman esilämmitystä 20 km matkalla)

28 min: 4 kWh + 19 / 60 * 10 kW + 9 / 60 * 5 kW = 7,9 kWh, eli 39,6 kWh/100 km (tämäkin varmasti tuttua perheautolla@-23 C ilman esilämmitystä 20 km matkalla)

Miillä oli noin 27-28 km kohdalla ilman esilämmitystä @-21 C 19,8 kWh/100 km, joten 20 km kohdalla on ollut reilusti alle 25 kWh/100 km. Paluumatkalle pienensin lämmitystä minimiin sietämääni, jolloin noin 30 km matkalla meni 14,2 kWh/100 km@-21 C.

Lämmitys syö paljon. Ei kuitenkaan niin paljon, että iX1:n kulutus ilman vaunua tai puolen metrin hankea olisi 60 kWh/100 km. Jos on, niin se ei liity 23 asteen pakkaseen, vaan vuosikymmenen ruuhkaan, minkä takia Piikkiö-Turku kestää normaalin 18-28 minuutin sijaan 1-1,5 h.

 

[pulatunnus]

Kyllä ja just siks se alussa on siellä noin 30kwh lukemissa. En tiedä ainuttakaan henkilöautoa mikä veis 60 tai yli, eikä taatusti vie bemarikaan 20km matkan keskikulutuksena mitenkään..

PTC vie sen 7kw max, mutta todellisuudessa kulutus pyörii 3-5kw välissä. Ajoon vie talvella noin 20-22kwh ja sen vuoksi nimenomaan mikään 60-70kwh kulutus ei oo ees teoreettisesti mahdollista.

Tämä BMW esimerkki oli kulutus per satakilometriä, lämmityksen kulutus on enemmänkin per tunti. Jos saa jotenkin jumpattua sen tuntikulutuksen tappiin, niin kai se härveli pystyy sitten laskee per kilommetrikulutuksia mitä sattuu jossain ylämäki valoissa valutellen.

Muistelen että tuolla matkalla ollut aiemminkin suuria kulutuksia joillain autoilla.

 

[chrisekh]

Sahko auton tasan ainoa ongelma nykyaan on range. Ja sekin on tyyliin joku scandinaavinen ja usa ongelma. Ei tule autoihin tulemaan enaa mitaan muita ratkaissuja kuin ehka ydinvoima, Laivoihin ehka tuo ammoniakki mutta niissakin ydinvoima olisi parempi.

 

[omenanraato]

Tämä BMW esimerkki oli kulutus per satakilometriä, lämmityksen kulutus on enemmänkin per tunti. Jos saa jotenkin jumpattua sen tuntikulutuksen tappiin, niin kai se härveli pystyy sitten laskee per kilommetrikulutuksia mitä sattuu jossain ylämäki valoissa valutellen.

Muistelen että tuolla matkalla ollut aiemminkin suuria kulutuksia joillain autoilla.

Per 100km nimenomaan. Edes peräkärry perässä talvella ei päästä mihinkään 65-70kwh/100km kulutuksiin.

 

[pulatunnus]

Sahko auton tasan ainoa ongelma nykyaan on range. Ja sekin on tyyliin joku scandinaavinen ja usa ongelma. Ei tule autoihin tulemaan enaa mitaan muita ratkaissuja kuin ehka ydinvoima, Laivoihin ehka tuo ammoniakki mutta niissakin ydinvoima olisi parempi.

Mielenkiintoinen linjaus, euroopassa vielä hiljan ajettiin kovasti aukku sähköautojenpuolesta, henkilöautoissa vahva usko että se on voittava tekniikka, Norjasta mennään etukenossa ja sen perusteella samaa mieltä akkuautojen osalta.

Merilla seilaa aluksia ydinvoimalla, se miksi se tulisi autoihin vaatisi jo vähän pohjustusta, kova hype maallisista pienvoimaloista, lähinnä lämpö, vähän sähkökin.

Mutta kumipyöräliikenne, siltä osin missä akku ei jostain syystä ole käypä, niin vete, joko polttokenno sähkö, tai ihan vetymoottorit ja muut vedystä jatkojalostetut polttoaineet.

Ongelmana en pidä henkilöautoliikennettä, vaan ne polttomoottorikäytöt missä tarvitaan huomattavasti isompi tehoja kun HA liikenteessä. Maansiirto maa/metsätalous, niin pitkässäjuoksussa polttomoottorit voi muuttua hybridi toteutuksiin, tai jo jotain aloituksia ollut, jolloin saadaan hyötysuhteita paremmaksi.

Kumipyöröäkuljetuksissa, kaupunkin bussiliikenne sähköistyy, on osalla osuuksilla hyvin kilpailukykyinen, sama taajama lokistiikassa, seuraavana taajamien välinen linjalokistiikka. Niiden kokemusten jälkeen ei ole ongelma siirtyä sähköiseen rahtiin pidemmillä väleillä, akku hyötysuhteeltaan niin paljon parempi kuin vetykenno, saati synteettiset polttoaineet.

Jos liikenteen polttoaineet tulee päästökaupanpiiriin, niin pelikentällä voi olla ihan fosiilisiakin. Ja ei pidä kokonaan unohtaa että välillä julkisuduessa on erilaisia koetuotantoja miten synteettisiä yritetään tehdä kustannustehokkaasti. Osassa kannattavuus logiikka on siinä että sidotaan päästöjä polttoaineeksi, jolloin jaetaan kustannuksia päästäjän ja uudelleen päästäjän välillä.

 

[pulatunnus]

Per 100km nimenomaan. Edes peräkärry perässä talvella ei päästä mihinkään 65-70kwh/100km kulutuksiin.

No jos sitä koppia ja akkua lämmitää ja samalla kun rämpii jossain ylämäessä, niin onko se ihan mahdotonta että joku käyttöliittymä laskee sitten /100km kulutukseksi mitä sattuu. Jos ei riitä, jos vielä tekee korjausta akunvaraustilanne arvionmukaan.


Esim jos tehonkulutus on 15kW, niin 20km/h nopeudella sataakilometriä kohti 70kWh/100km ei riitä. vai väännänkö nyt ihan väärin? Toki se 15kW tehonkulutus vaatii jotain rämpimistä, ei pelkällä lämmityksellä. mutta iso merkitys sitten sillä kuinka pienellä keskinopeudella/näytteellä laite suostuu km kulutusta laskemaan.

 

[tth78]

Itse en muuta tuosta osaa sanoa kuin, että akku oli lähtiessä täysi kun piuhasta sen irrotin. Lähtiessä näytti rangeksi 150km ja kulutusmittari näytti sen 20min motariajon aikana 60-75kWh/100km lukemia. Saattoihan tuo olla hetkellisen kulutuksen mittarikin, mutta hetkellisesti se vaihteli tuolla välillä 20min ajan.

Ehkä minä en osaa ajaa taloudellisesti kun en 7,6kWh akkuisella plugarillakaan pääse talvella yli 7km..

 

[Walla]

Ajattelin tasaista maantieajoa jossa moottori saadaan helposti toimimaan vääntöhuipussaan eli maksimi hyötysuhteella.

Jos haluat maksimi hyötysuhteen niin pelkät oikeat kierrokset ei riitä vaan tarvitaan myös oikea kuorma eli tyypillisesti jotain 80-90% ko. oikeiden kiekkojen maksimitehoista ja väännöstä. Ja normaalissa autossa tuo on kiihdyttämistä, eli ei koskaa pitkäaikaisesti ylläpidettävissä. Toki homma muuttuu jos puhutaan hybridistä ja joko akku voi vastaanottaa virtaa tarpeeksi nopeasti ja/tai kone voidaan alimitoittaaa kun sähkö hoitaa hetkellisen tehon tarpeen.

 

[Nomber]

Ottaakohan tuulta alleen tämä Toyotan kehittelemä ammoniakki moottori?

" And now, Toyota has just achieved a huge breakthrough that could transform the game, and possibly kill the already dying EV revolution. "

Kaikessa muussa paitsi sähkössä on aina se ongelma että sitä pitää käydä ostamassa jostain ja hinta on sitten täysin hallituksen päätösten varassa.

Sähköä saa tehtyä itse vaikka aurinkopaneeleilla käytännössä ilmaiseksi, koska sähköä tarvitsee kotona joka tapauksessa niin sivutuotteena lataa sitten autoakin. Tai sähköä voi ihan vaan ostaakin ja sen hintaa ei todennäköisemmin nosteta kohtuuttomaksi koska se hankaloittaisi kaikkea elämää.

Toki akut ovat vielä vähän kehitysvaiheessa ja tuotanto saastuttaa jne. mutta varmasti kehittyvät. Ja käytännön tasolla ongelmat ovat enää varsin pieniä(ainakaan itselläni ei ole ollut juuri mitään pahaa sanottavaa sähköautosta)

Sähkön jakelu on varsin pitkälle vietyä ja sähkön tuotanto päästöttömästi on mahdollista kohtuudella.

Näistä syistä sanoisin että sähkö voittaa kyllä, ainakin kehittyneissä maissa. Kehitysmaat sitten tietysti tulevat reilusti perässä.

 

[Tege]

Pörssisähkö antaa kuvan siitä, että kyllä se sähkö nousee taivaisiin.

 

[Tonnin Seteli]

Pörssisähkö antaa kuvan siitä, että kyllä se sähkö nousee taivaisiin.

Henkilöautojen nyt tai potentiaalisesti tulevaisuudessa käyttämä energiamäärä ei ole aivan valtava Suomen kokonaiskulutukseen verrattuna. Lisäksi sähköauton lataaminen on kulutustarve, jossa on suuri jouston mahdollisuus. Vain osa latauksista on "pakko ladata nyt heti" ja vain osa niistäkin osuu huippuhintatunneille.

 

[j-o-r-e]

Merilla seilaa aluksia ydinvoimalla, se miksi se tulisi autoihin vaatisi jo vähän pohjustusta, kova hype maallisista pienvoimaloista, lähinnä lämpö, vähän sähkökin.

Ei seilaa ainuttakaan kaupallista alusta (nojoo, venäläisillä on yksi, mutta senkin kaupallisuus on vähän niin ja näin) , eikä tule aikoihin seilaamaan, koska suurin osa valtioista ei päästä sellaista satamaan. Ja itseasiassa ei sotilaallisia aluksia on tuon aiemmin mainitun lisäksi vain jokunen venäläinen ydinmurtaja. Sotilaspuolellakin lähinnä sukellusveneissä on reaktori. Ydinkäyttöisiä lentotukialuksia ei taida olla kuin jenkeillä ja olisko ranskalaisilla.

No anyway, jotta ei täysin mene offtopiciksi, niin merellä ei todellakaan seilaa millään lailla yleisesti ydinkäyttöisiä laivoja, vaikka äkkiseltään juuri sinne se olisi helpoin istuttaa, joten en jaksa uskoa että vuosikymmeniin, jos koskaan, nähtäisiin edes testimielessä ydinkäyttöistä autoa.

 

[Pakana]

Pörssisähkö antaa kuvan siitä, että kyllä se sähkö nousee taivaisiin.

Selvähän se on ettei me voida loputtomiin nauttia tästä lähes ilmaisesta sähköstä, ihan riippumatta siitä miten liikenne toteutetaan, mutta selvää on myös se että fossiilisten polttoaineiden hintoja eli veroja tullaan ruuvaamaan ylöspäin.

Suurin etu sähkössä on se että sitä ei tarvitse ostaa diktaattorilta.

 

[B12]

Suomi on tämmöinen velkaantunut puoliköyhä valtio, jossa kaikki on kalleinta. Onhan se oikeus ja kohtuus, että vihdoin saataisiin sähkönkin hinta sinne minne se kuuluu, eli Euroopan kärkipaikoille

 

[Pakana]

Suomi on tämmöinen velkaantunut puoliköyhä valtio, jossa kaikki on kalleinta. Onhan se oikeus ja kohtuus, että vihdoin saataisiin sähkönkin hinta sinne minne se kuuluu, eli Euroopan kärkipaikoille

No ei me kyllä oikein voida pitää itseämme köyhänä jos ihan numeroita katsotaan, enkä oikein tiedä keneen vertaamalla me ollaan köyhiä, mutta se että sähkön hinta tulee nousemaan on asia jolle ei oikein voi mitään, ellei jotain radikaalia muutosta tapahdu poliittisesti.

Keskieurooppa lisää sähkön käyttöä, siellä on kallis sähkö, täällä halpa, siirtolinja on väistämättä sellaista bisnestä johon tullaan investoimaan, joka tulee tasaamaan alueellisia hintaeroja.

 

[Markkanen]

No ei me kyllä oikein voida pitää itseämme köyhänä jos ihan numeroita katsotaan, enkä oikein tiedä keneen vertaamalla me ollaan köyhiä, mutta se että sähkön hinta tulee nousemaan on asia jolle ei oikein voi mitään, ellei jotain radikaalia muutosta tapahdu poliittisesti.

Keskieurooppa lisää sähkön käyttöä, siellä on kallis sähkö, täällä halpa, siirtolinja on väistämättä sellaista bisnestä johon tullaan investoimaan, joka tulee tasaamaan alueellisia hintaeroja.

Keskieurooppa lisää sähkönkäyttöä ja meinaavat siis kattaa lisääntyneen kulutuksen tuonnilla? Eiköhän kaikki maat lisää radikaalisti sähköntuotantoaan kun sille sähkölle riittää varmasti kysyntää jatkossa lisääntyneen kulutuksen ansiosta. Ei se sähkönhinta voi ihan älyttömästi nousta jos meinataan euroopassa säilyttää kilpailykykymme.

 

[B12]

Se lisäys tahtoo olla pelkkää tuuli- ja aurinkovoimaa, koska se on vihreää ja helppoa ja nopeaa pykätä pystyyn. Sitten arvuutellaan tuuleeko naapurimaassa, että saataisiin tuotua kun meillä ei tuule.

 

[Pakana]

Keskieurooppa lisää sähkönkäyttöä ja meinaavat siis kattaa lisääntyneen kulutuksen tuonnilla? Eiköhän kaikki maat lisää radikaalisti sähköntuotantoaan kun sille sähkölle riittää varmasti kysyntää jatkossa lisääntyneen kulutuksen ansiosta. Ei se sähkönhinta voi ihan älyttömästi nousta jos meinataan euroopassa säilyttää kilpailykykymme.

Kyllä ne tietysti lisää voimaloitakin pykäävät, mutta koska nykyinen hintataso on täällä pohjoisessa niin paljon alhaisempi, niin se siirtolinja on bisnesmielessä järkevä rakentaa, joten se rakennetaan.

Siis moni ei nyt hahmota että meikäläinen sähkö on monen mielestä ihan ilmaista, vaikka meidän näkökulmasta se onkin kovasti kallistunut.

 

[Markkanen]

Kyllä ne tietysti lisää voimaloitakin pykäävät, mutta koska nykyinen hintataso on täällä pohjoisessa niin paljon alhaisempi, niin se siirtolinja on bisnesmielessä järkevä rakentaa, joten se rakennetaan.

Siis moni ei nyt hahmota että meikäläinen sähkö on monen mielestä ihan ilmaista, vaikka meidän näkökulmasta se onkin kovasti kallistunut.

Eipä se Pohjoiseuroopan sähkökään halpaa ole jos kysyntä kasvaa mutta tarjonta ei.

 

[Markkanen]

Se lisäys tahtoo olla pelkkää tuuli- ja aurinkovoimaa, koska se on vihreää ja helppoa ja nopeaa pykätä pystyyn. Sitten arvuutellaan tuuleeko naapurimaassa, että saataisiin tuotua kun meillä ei tuule.

Ihan hyvä että lisäävät edes jotain, niin joskus on edes edullista. Eiköhän akut ja muu sähkönvarastointi tule ratkaisemaan tuulettomien ja auringonttomien päivien ongelmat.

 

[Pakana]

Ihan hyvä että lisäävät edes jotain, niin joskus on edes edullista. Eiköhän akut ja muu sähkönvarastointi tule ratkaisemaan tuulettomien ja auringonttomien päivien ongelmat.

Akku ei vaan ole kovin kustannustehokas tapa varastoida energiaa suuressa mittakaavassa. SÄhköautot tietysti toimivat omalta osaltaan energiavarastona, kun akut ovat niissä kuitenkin lähtkökohtaisesti suurempia kuin päivittäinen energian tarve.

 

[Maakuntahimmeli]

Akut nimenomaan jo nyt alkavat lähestymään hintoja, joissa ne ovat tulevat ratkaisemaan sähkön varastoinnin ongelmia.

Tuosta viereisestä ketjusta linkki ja jutusta poiminta:
"This means the price of an average 60 kWh battery pack will have dropped from $US6,776.00 to just $3,388.00 in just 12 months, saving EV manufacturers over $3,000 per vehicle."

World's largest EV battery maker set to cut costs in half by mid 2024

Battery prices dropping even faster than Tony Seba predicted as CATL set to cut average EV battery costs by $US3,000 by mid 2024.

thedriven.io

Uskoisin noilla hinnoilla Suomesta löytyvän välittömästi 100k kiinteistöä, jotka akut hankkivat ja pelkästään tämä mittakaava tulisi helpottamaan huipputehon tarvetta kylmänä tuulettomana päivänä jo ihan näkyvästi, puhumattakaan pidemmän ajan tulevaisuudesta. Tässä kyseessä vielä auton akut, kiinteistöakkujen osalta luulisi hintojen painuvan vielä alemmaksi, koska purku-, latausteho- sekä lämmönhallinnan vaatimukset ovat niin paljon helpommat.

Vielä ei ole tuo hetki käsillä, mutta aika lähitulevaisuudessa akkujen käyttö kiinteistöjen sähkönvarastoinnissa kyllä on ihan näköpiirissä. Toki niin kauan kun hinnat ovat nykyiset ja hintojen laskua ei ole tapahtunut on tämä pelkkää huutelua tuuleen, mutta ennemmin laittaisin omat rahani sen puolesta, että tämä tulee tapahtumaan jopa suht nopealla aikavälillä.

 

[Pakana]

Akut nimenomaan jo nyt alkavat lähestymään hintoja, joissa ne ovat tulevat ratkaisemaan sähkön varastoinnin ongelmia.

Tuosta viereisestä ketjusta linkki ja jutusta poiminta:
"This means the price of an average 60 kWh battery pack will have dropped from $US6,776.00 to just $3,388.00 in just 12 months, saving EV manufacturers over $3,000 per vehicle."

World's largest EV battery maker set to cut costs in half by mid 2024

Battery prices dropping even faster than Tony Seba predicted as CATL set to cut average EV battery costs by $US3,000 by mid 2024.

thedriven.io

Uskoisin noilla hinnoilla Suomesta löytyvän välittömästi 100k kiinteistöä, jotka akut hankkivat ja pelkästään tämä mittakaava tulisi helpottamaan huipputehon tarvetta kylmänä tuulettomana päivänä jo ihan näkyvästi, puhumattakaan pidemmän ajan tulevaisuudesta. Tässä kyseessä vielä auton akut, kiinteistöakkujen osalta luulisi hintojen painuvan vielä alemmaksi, koska purku-, latausteho- sekä lämmönhallinnan vaatimukset ovat niin paljon helpommat.

Vielä ei ole tuo hetki käsillä, mutta aika lähitulevaisuudessa akkujen käyttö kiinteistöjen sähkönvarastoinnissa kyllä on ihan näköpiirissä. Toki niin kauan kun hinnat ovat nykyiset ja hintojen laskua ei ole tapahtunut on tämä pelkkää huutelua tuuleen, mutta ennemmin laittaisin omat rahani sen puolesta, että tämä tulee tapahtumaan jopa suht nopealla aikavälillä.

Tuollainen 60kWh on kuitenkin loppupeleissä aika pieni akusto, mutta tietysti jos sähkönhinnan voimakas vuorokausivaihtelu jatkaa kasvuaan noista tulee entistä houkuttelevampia. Käytännössähän se kallis jakso on kestänyt useamman vauorokauden, eikä ne yön edullisemmatkaan tunnit ole olleet kovin edullisia, vaikka päivähintaa alempana ovatkin olleet.

Tietysti tuollaisen akun hankkinut voi tehdä bisnestä myös sen akkusähkön takaisinmyynnillä päiväaikaan. Jos akku on riittävän halpa tuo kannattaa. Nykyisellä hintatasolla akun käyttösyklit ovat kalliimpia kuin mitä vuorokausieroilla saa tuloa pl. muutama spesiaali vuorokausi.

 

[Maakuntahimmeli]

Kyllä se sähkön hinta on ollut 10c/kWh tai alle käytännössä joka yö, jopa silloin 6.1. perjantaina akut olisi saanut täyteen n.14c/kWh hintaan, joka alkaa olemaan jo se huonoin mahdollinen scenaario. Lataussyklejä luvataan noilla LFP-akuille jo sellainen 4000kpl, eli yli 20 vuotta helposti, jos joka toinen päivä käyttäisi kapasiteetin joko omaan käyttöön tai hyödyntäisi hinnan pörssisähkön hinnan vaihtelua ja myisi sähkön takaisin verkkoon.

Jo näillä ehdoilla tämä alkaa olemaan kannattavaa, enää vaaditaan se, että lupaukset oikeasti lunastetaan ja akkuja noilla spekseillä oikeasti saa tuohon hintaan.

 

[chrisekh]

Tuollainen 60kWh on kuitenkin loppupeleissä aika pieni akusto,

Suhtkoht uusi asunto maalammolla parjaa tammikuussa 100kwh akustolla niin etta sahkoa taytyy ottaa verkosta yolla vain 8 tuntia. Akkujen hinnat alkavat olla niin halpoja etta ne kilpailevat jo lamminvesivaraajien kanssa mika olisi toinen tapa kayttaa sahkoa vain yolla. Lamminvesivaraajan ongelma on sen vaatima hulppea tila ja se etta pumppujen cop laskee kun yolla taytyy tehda liian lamminta vetta.

 

[B12]

Ihan hyvä että lisäävät edes jotain, niin joskus on edes edullista. Eiköhän akut ja muu sähkönvarastointi tule ratkaisemaan tuulettomien ja auringonttomien päivien ongelmat.

Varastointi on tuntitason ratkaisu. Päivien varalle pitää olla voimalatason säätövoimaa.

 

[3dfx]

Selvähän se on ettei me voida loputtomiin nauttia tästä lähes ilmaisesta sähköstä, ihan riippumatta siitä miten liikenne toteutetaan, mutta selvää on myös se että fossiilisten polttoaineiden hintoja eli veroja tullaan ruuvaamaan ylöspäin.

Suurin etu sähkössä on se että sitä ei tarvitse ostaa diktaattorilta.

miksei voida?

 

[Pakana]

miksei voida?

Koska se siirtolinja on hyvää bisnestä.

 

[pulatunnus]

Ei seilaa ainuttakaan kaupallista alusta (nojoo, venäläisillä on yksi, mutta senkin kaupallisuus on vähän niin ja näin) , eikä tule aikoihin seilaamaan, koska suurin osa valtioista ei päästä sellaista satamaan. Ja itseasiassa ei sotilaallisia aluksia on tuon aiemmin mainitun lisäksi vain jokunen venäläinen ydinmurtaja. Sotilaspuolellakin lähinnä sukellusveneissä on reaktori. Ydinkäyttöisiä lentotukialuksia ei taida olla kuin jenkeillä ja olisko ranskalaisilla.

No anyway, jotta ei täysin mene offtopiciksi, niin merellä ei todellakaan seilaa millään lailla yleisesti ydinkäyttöisiä laivoja, vaikka äkkiseltään juuri sinne se olisi helpoin istuttaa, joten en jaksa uskoa että vuosikymmeniin, jos koskaan, nähtäisiin edes testimielessä ydinkäyttöistä autoa.

Hyväpostaus sulta, Tuo oli hyvä tuoda esille ettei helppoa merilläkään, kun ehdotellaan näitä ydinvoimaloita kalustoon. Voi miettiä miten pitkään menisi siihen että henkiöauto, tai kumipyöriin yleensä saataisiin rektorit joita voitaisiin aidosti puuhaa poliittisenkoneiston kautta läpi niin että kansa ne hyväksyy. Joku rektori uppoaa valtamereen, vs pienipieni kellariparkissa ajatus tasolla, vaikka olisi pienempi riskintoteutuessa. vs polttis, akku, asbesti, radon ym.

Selvähän se on ettei me voida loputtomiin nauttia tästä lähes ilmaisesta sähköstä, ihan riippumatta siitä miten liikenne toteutetaan, mutta selvää on myös se että fossiilisten polttoaineiden hintoja eli veroja tullaan ruuvaamaan ylöspäin.

Suurin etu sähkössä on se että sitä ei tarvitse ostaa diktaattorilta.

Sähköistymisen perussyy on hiilipäästöt. putinin sekoilut nosti pintaa riippuvuudet.
Liikenteen fosiiliset ovat halpoja pitkälti sen takia etteivät ne ole päästökaupanpiirissä, eli niille "jaetaan" halpoja päästöaoikeuksia suoraan. Halpuus loppuu, "päästöokeuksia" leikantaa, joko nyky malliin, missä liikenteen päästöjä säädellään veroluenteisillä toimilla, tai polttoaineet siirtyy yleisemmän päästökaupanpiiriin.

Hyvin mahdollista että mennään nyky mallilla missä sekoitus merkkinaehtoista "päästökauppaa" ja valtio ohjasta, eli veroluenteisia välineitä joilla voidaan kohdentaa rasitetta, ja myös ihan tukea päästövähennyksiä.

Koska se siirtolinja on hyvää bisnestä.

Siis ilmaisensähkön tappaja ?

Ilmaista sähköä on lähinnän se takia että tuottajan kannattaa maksaa että joku suostuu käyttämään, ja kun halvallekkin sähkölle on kysyntään, niin nuo lähinnä häiriöitä. Se mitä suunnitelmia sähkönkulutuksen suhteen on, niin odotettavissa paljon kulutusta jotka kykenee nieleen halpaa sähköä, ja liikenteen sähköistyminen on sellaisia.

Mutta isot halvansähkön tarvitsijat tuovat samalla myös sitä halpaa sähkötuotantoa, isot investoinnit kulkee käsikädessä.

Siirtolinjat ovat toki bisnestä, pohjoisen linjat ehkä enemmänkin leikkaa korkeita hintapiikkejä, etelänlinjat niiden kai toivotaan tasaavan, mutta maalikkona voisi kuvitella että halpaa tuotanto investointeja tukisi myös se että hinnat ei painu negatiivisiksi.

 

[B12]

Ydinkäyttöisillä aluksilla liikennöinti on vaikeaa, koska riittävillä valmiuksilla olevia satamia on hyvin vähän. Ydinkäyttöisellä ei mennä mihin tahansa satamaan. Nuo pienet sotilasreaktori käyttävät korkean rikastusasteen polttoainetta, joka on paljon kalliimpaa kuin ydinvoimaoloissa käytetty. En tiedä onko miten edullista matkantekoa edes. Rajoittuu lähinnä sotapuolen vehkeisiin ja venäjällä on jokunen vanha ydinkäyttöinen jäänmurtaja vielä ajossa.

Tuossa ihan hyvä video kuinka ennen ajateltiin ydinvoiman sopivan melkein mihin tahansa.

 

[Don Corleone]

Hauskaahan tässä on verrata omakohtaisesti talven saldoa: Diesel vs. sähkö. Oma rakas BMW 530D rva:n BMW:n sähkövatkain Diesel liikkui 33 asteen pakkasessa kotoa mökille noin reippaan 6,4 litran kulutuksella ja lämmintä piisasi myös matkustamoon. Ajomatka sen rapea 400km. Tankattiin lähtiessä ja pari viikkoa ajelin työmatkaa (13 km) mökkireissun jälkeen. Samaan aikaan säkö bemu seisoi autotallissa kun ei ihan uskoltanut lähteä koittaan 400 km. matkaa pakkasessa. Oulussa kävin ja 100 km. suunta eli 200km mutkin. Lähtiesssä lämpimästä tallista toimintasäde 420km. 20km myöhemmin toimintasäde 260km...Oulussa piti pistää tytön talonseinään latautuun...Enemmän kun se että ei vaan riitä vituttaa näissä sähkövehkeissä tuo latauspalkin kyttääminen kun taas normi polttomoottori autolla suunnilleen tietää että jos on noin paljon menovettä tankissa sillä pääsee tietyn matkan.

 

[pulatunnus]

Kyllä se sähkön hinta on ollut 10c/kWh tai alle käytännössä joka yö, jopa silloin 6.1. perjantaina akut olisi saanut täyteen n.14c/kWh hintaan, joka alkaa olemaan jo se huonoin mahdollinen scenaario. Lataussyklejä luvataan noilla LFP-akuille jo sellainen 4000kpl, eli yli 20 vuotta helposti, jos joka toinen päivä käyttäisi kapasiteetin joko omaan käyttöön tai hyödyntäisi hinnan pörssisähkön hinnan vaihtelua ja myisi sähkön takaisin verkkoon.

Jo näillä ehdoilla tämä alkaa olemaan kannattavaa, enää vaaditaan se, että lupaukset oikeasti lunastetaan ja akkuja noilla spekseillä oikeasti saa tuohon hintaan.

Sähkönkuluttaja, omakotitalokuluttaja, niin ensin saavutetaan se kustannustaso missä hän maksaa ensisijaisesti huoltovarmuudesta, siitä että kestää sähkönjakeluhäiriöitä, jos tästä valmismaksaa niin pakettiin saattaa kuulua omaa tuotantoa, jos on paneleita, tuulivoimaa, niin se "kannattavuus" voi vähän lähentyä, kun voi itse kuluttaa oman tuotannon, pääsee pidempään "nettokulutus" laskentaan. Pienimuotoisena säästää siirto ja nergiaveroja. Ja kun omaa tuotantoa niin se huoltovarmuustavoitekkin toteutuu paremmin.

Tuo idea että yksityiset kuluttajat ostaisivat akkuja tasaamaan kulutusta verkossa, siis siirettäisiin myös verkkoonpäin, edellyttää sitä että siitä maksetaan kuluttajalle, tulisi sellaisia sopimustuotteita millä se olisi kannattaa jollain tulevaisuuden investointihinnalla.

Saa olla todellahalpoja akkupaketteja että niistä nyky hintakäyryillä tulisi kuluttajalle kannattavia, kuluttaja laskee kuitekin sen mukaan mitä se paketti maksaa veroineen asennettuna, ja tilana, riskinä. Sitten vuositasolal siitä pitäisi hyötyä korkojenlisäksi lyhennyksiin ja jotain hyvääkin. Bisnesmielessä investointi jonka arvo kyykkää rajusti vuosittain , niin ei siinä lasketan 20v aikoja, vaan muutamanvuoden. Sähköautojenkin kohdalla , joissa se akku sen autontakia, niin mietitään kannattaako päivittää se oma (lataus)infra tukemaan kaksisuuntaista siirtoa, tässäkin uskon huoltovarmuuden vievän voiton ensin. Taloyhtiökohteissa uskon jossaivaiheessa tulevan palveluratkaisuja missä palveluntarjoaja myy sen akkukapasiteetin eteenpäin ja tarjoaa latausasiakkaalle siitä pientä hinta kannustinta että osallistuu. Maalämpö, pikalatus, hidaslataus kohteissa kiinteistökohteissa saumaa jo ihan kiinteistönsisällä.

 

[Don Corleone]

No ei me kyllä oikein voida pitää itseämme köyhänä jos ihan numeroita katsotaan, enkä oikein tiedä keneen vertaamalla me ollaan köyhiä, mutta se että sähkön hinta tulee nousemaan on asia jolle ei oikein voi mitään, ellei jotain radikaalia muutosta tapahdu poliittisesti.

Keskieurooppa lisää sähkön käyttöä, siellä on kallis sähkö, täällä halpa, siirtolinja on väistämättä sellaista bisnestä johon tullaan investoimaan, joka tulee tasaamaan alueellisia hintaeroja.

Jep. Suomi on euroopan köyhimpiä maita jos verrataan talouksien varallisuutta: esim. Espanjalaisella on enemmän rahaa käytössä nykyään kun Suomalaisella. Se vaan nyt sattuu olemaan fakta joka pitää hyväksyä. Tutut kävivät Saksasta täällä olivat ihan innoissaan kun luulivat että meillä on jotkut museoautopäivät meneillään kun vastaan tuli vaan vanhoja louskuja...

 

[pulatunnus]

Itse en muuta tuosta osaa sanoa kuin, että akku oli lähtiessä täysi kun piuhasta sen irrotin. Lähtiessä näytti rangeksi 150km ja kulutusmittari näytti sen 20min motariajon aikana 60-75kWh/100km lukemia. Saattoihan tuo olla hetkellisen kulutuksen mittarikin, mutta hetkellisesti se vaihteli tuolla välillä 20min ajan.

Ehkä minä en osaa ajaa taloudellisesti kun en 7,6kWh akkuisella plugarillakaan pääse talvella yli 7km..

Jos kokemusta jopa yli 100kWh/100km kulutuksesta, niin onhan tuo jo iso harppaus jos noin paljon pienemmällä pääset.

En tiedä miten autosi mittaa ja mitä katsellut, mutta per kilometri, per tunti ovat eriaisoita. Laskennallisesti ei tietenkään mahdotonta että kuluttaa 10 kilomteriin tunnin aikaa, ja jos tunnin kulutus on 6-7kWh , niin onhan se sataakilometriä kohti sitten 60-70kWh.

Jos taasen tunnissa kuluttaa 70kWh, niin nopeasti toki herää kysymys että mihin se on mennyt, millainen henkilöauto sen kestäisi, ja jos kestää , niin millä ajotavalla, ilman että jo hyvinkäällä olisi kaveri otettu tiensivuun.

Eli tarinasta puuttuu jotain hyvin oleellista, ja lukijana joutuu arvuutteleen.

 

[PÌÎUW®[ªøËrhl¾ÇÌ°1¿¼]

Jep. Suomi on euroopan köyhimpiä maita jos verrataan talouksien varallisuutta: esim. Espanjalaisella on enemmän rahaa käytössä nykyään kun Suomalaisella. Se vaan nyt sattuu olemaan fakta joka pitää hyväksyä. Tutut kävivät Saksasta täällä olivat ihan innoissaan kun luulivat että meillä on jotkut museoautopäivät meneillään kun vastaan tuli vaan vanhoja louskuja...

Miksi kellään olisi vaikea hyväksyä että saksalaisella tai espanjalaisella on keskimäärin enemmän kulutettavaa? Aika isoja jättejä nuo joilla paljon myyntiä ulkomaille. Vähän sama kun sanoisi että Kanada on yksi pohjois-amerikan köyhimpiä maita ja se fakta pitää vain hyväksyä.

 

[pulatunnus]

Jep. Suomi on euroopan köyhimpiä maita jos verrataan talouksien varallisuutta: esim. Espanjalaisella on enemmän rahaa käytössä nykyään kun Suomalaisella. Se vaan nyt sattuu olemaan fakta joka pitää hyväksyä. Tutut kävivät Saksasta täällä olivat ihan innoissaan kun luulivat että meillä on jotkut museoautopäivät meneillään kun vastaan tuli vaan vanhoja louskuja...

Jatka johonkin sopivaan ketjuun, tilastolähteineen ja vähän parilla sanalla kuvailla mitä poimimasi lähde mittaa.

Linkkaa myös tähän, niin halukkaat voi seurata.

 

[TommiZeliard]

Itse en muuta tuosta osaa sanoa kuin, että akku oli lähtiessä täysi kun piuhasta sen irrotin. Lähtiessä näytti rangeksi 150km ja kulutusmittari näytti sen 20min motariajon aikana 60-75kWh/100km lukemia. Saattoihan tuo olla hetkellisen kulutuksen mittarikin, mutta hetkellisesti se vaihteli tuolla välillä 20min ajan.

Ehkä minä en osaa ajaa taloudellisesti kun en 7,6kWh akkuisella plugarillakaan pääse talvella yli 7km..

Eli ei 20 km matkaan ei mennyt 1-1,5 h, mikä olisi voinut selittää kulutuksen, vaan normaali 20 min. Tuon tiedon jälkeen 60 kWh/100 km ei oikein voi olla keskikulutus, vaan se on ehkä ollut hetkellinen, ja olet sattunut vilkaisemaan lukemaa vain silloin kun painoit kaasua.

Keskikulutuksella 60 kWh/100 km 20 km vie 12 kWh.
Lämmitykseen ja muuhun voi mennä enintään 9 kW PTC + 1 kW muut 20 minuutissa 3,33 kWh. Liikkumisen pitäisi siten viedä 20 km matkalla vähintään 12 - 3,33 = 8,67 kWh, mikä tarkoittaa vähintään 43,3 kWh/100 km pelkkään liikkumiseen ilman mitään lämmitystä. Tuo lukema on hieman yli kaksinkertainen verrattuna siihen mitä nelivetoinen iX1 vie -23 C:ssa 110 km/h täysin ilman lämmitystä. Sinulla puhdas liikkumisen kulutus on liki pakosti vielä pienempi, sillä keskinopeus on ollut 60 km/h. Liki siksi, että teoriassa olisi mahdollista ajaa 19,9 km 7 minuutissa@170 km/h 23 asteen pakkasessa, ja loput 0,1 km 13 minuutissa. Tällöin puhdas liikkuminen veisi 43 kWh/100 km ja 20 min@10 kW lämmityksen kera 60 kWh/100 km. Tuskin kuitenkaan talvisessa Turussa ajetaan 170 km/h todellista keskaria silloin kun auto liikkuu.

Normaali lumihankikaan ei noin paljon nosta kulutusta. Teoriassa paksu auraamaton nuoska voi nostaa, jos puskisi reikäpäänä ajamatonta kohtaa suurella nopeudella.

Veikkaukseni siis on, että kyseessä ei ollut 60 kWh/100 km keskikulutus 20 km kohdalla. Lukemaa ei kannata ottaa sellaisena, että tuon verran ne sähköautot vievät 23 asteen pakkasessa. Normaalimpaa on noin puolet tuosta. Voi toki mennä 60:kin, mutta silloin matka on ollut reilusti lyhyempi, eli absoluuttinen kulutus pieni.

 

[djmake]

Ei seilaa ainuttakaan kaupallista alusta (nojoo, venäläisillä on yksi, mutta senkin kaupallisuus on vähän niin ja näin) , eikä tule aikoihin seilaamaan, koska suurin osa valtioista ei päästä sellaista satamaan.

Hyväpostaus sulta, Tuo oli hyvä tuoda esille ettei helppoa merilläkään, kun ehdotellaan näitä ydinvoimaloita kalustoon. Voi miettiä miten pitkään menisi siihen että henkiöauto, tai kumipyöriin yleensä saataisiin rektorit joita voitaisiin aidosti puuhaa poliittisenkoneiston kautta läpi niin että kansa ne hyväksyy. Joku rektori uppoaa valtamereen, vs pienipieni kellariparkissa ajatus tasolla, vaikka olisi pienempi riskintoteutuessa. vs polttis, akku, asbesti, radon ym.

Moni on kehottanut lukemaan pari kertaa ja vasta sitten painamaan lähetä. Tuostakaan ei taas ota selvää, ei varsinkaan viimeisen lauseen osalta.

Muttei erityista vaikeutta ole merillä jos jätetään pois se, ettei moniin maihin ole mitään asiaa.

Ydinkäyttöisillä aluksilla liikennöinti on vaikeaa, koska riittävillä valmiuksilla olevia satamia on hyvin vähän. Ydinkäyttöisellä ei mennä mihin tahansa satamaan. Nuo pienet sotilasreaktori käyttävät korkean rikastusasteen polttoainetta, joka on paljon kalliimpaa kuin ydinvoimaoloissa käytetty. En tiedä onko miten edullista matkantekoa edes. Rajoittuu lähinnä sotapuolen vehkeisiin ja venäjällä on jokunen vanha ydinkäyttöinen jäänmurtaja vielä ajossa.

Ei se ydinkäyttöinen alus kohdista satamaan erityisiä vaatimuksia vaan syy on tuossa @j-o-r-e kirjoittamassa ja yllä lainatussa. Eikä kyse ole ainoastaan satamista vaan esim meillä on sopimus jonka mukaan Venäjän tulisi ilmoittaa sekin jos ydinkäyttöinen alus tulee 300km lähemmäs Suomen rajaa. Käytöntö ei ole muutenkaan mikään ainutlaatuinen.

50 Let Pobedy on vuodelta 2007 eli ei erityisen vanha.
Loppukin meni pieleen, esim KLT-40 -sarja ei ole sotilasreaktoreita ja LEU käy. Sama OK-sarja mutta vielä huomattavasti matalampiasteinen rikastus.

Aihe on aika kaukana autoista mutta toisaalta pitkälti samalla ajatuksella mennään. Ydinvoima tarjoaa lähes rajattoman kantaman ja energian tuotannon josta on tietyissä oloissa merkittävää hyötyä. Vastaavasti turvallisuuteen liittyvien asioiden merkitys kasvaa huomattavasti.
Normaalilla henkilöautolla päivittäinen ajosuorite on usein lyhyt, jotain yli 1000km matkoja vuorokaudessa ajaa harva ainakaan usein. Tarve lisätä riskejä kasvattaen yhtämittaisen ajon mahdollisuutta on siten varsin turhaa. Lähempänä järkevää olisi muutamista maista tutut raskaan liikenteen "autojunat" joilla ajetaan pitkiä etäisyyksiä ja fossiilisia palaa paljon. Ja vielä askeleen lähempänä olisi varsinkin Alaskan tyyliset rautatiet. Riskien hallintakin olisi helpompaa.

Tällä hetkellä fossiilisilla / biopohjaisilla tankkaus on nopea ja tankkiin mahtuu pääsääntöisesti riittävän paljon menovettä. Akkujen ja latausnopeuksien paraneminen taas vie sähköautoja koko ajan lähemmäs polttomoottorillisia. Samoin akkujenkin osalta kierrätys tehostuu koko ajan. Eli koko ajatus säteilevää jätettä tuottavasta ydinvoimasta henkilöautossa on nykytilanteessa täysin järjetön. Jos akkutekniikka olisi edelleen alkeellista ja fossiilisista pulaa, tilanne voisi olla hieman toinen mutta henkilöautokokoista reaktoria turbiinin ja generaattorin kera olisi silti varsin monesta syystä haasteellista saada pienempään kalustoon.
Sitä emme vielä tiedä, millaista energian tuottoa / varastointia kulkuvälineissä käytetään joskus pitkällä tulevaisuudessa mutta ratkaisu ei nykymuotoinen reaktori ole silloinkaan.

 

[pulatunnus]

Tuostakaan ei taas ota selvää, ei varsinkaan viimeisen lauseen osalta.

Jos visoidaan turvallisista pienvoimaloista, ja kuvitellaan sellaisen vaihtoehdon olevan tarjolla, niin se myyminen kansalaisille ja poliittisille päättäjille on vaikeaa. Se ajatusmielikuva että asuinkerrostalon kellariparkissa olisi "ydinvoimaloita" rivissä, vaikka se olisi pienempi riskinen kuin polttis, akkusähköauto.

Ajatukset toki muuttuu, ja olihan sähköautoistakin kova huoli joissain taloyhtiöissä, tänäpäivänä ei juurikaan, kaasuautojakin pelättiin.

 

[djmake]

Jos visoidaan turvallisista pienvoimaloista, ja kuvitellaan sellaisen vaihtoehdon olevan tarjolla, niin se myyminen kansalaisille ja poliittisille päättäjille on vaikeaa. Se ajatusmielikuva että asuinkerrostalon kellariparkissa olisi "ydinvoimaloita" rivissä, vaikka se olisi pienempi riskinen kuin polttis, akkusähköauto.

Turha visioida koska henkilöautoihin niitä ei tule jos tekniikka ei nykyisestä kehity melkoisesti.
Ydinvoimala taas voi muuten tulla kellariin jos pienydinvoimaloita viedään eteenpäin. Mutta se taas ei kuulu tähän ketjuun.

Ajatukset toki muuttuu, ja olihan sähköautoistakin kova huoli joissain taloyhtiöissä, tänäpäivänä ei juurikaan, kaasuautojakin pelättiin.

Ei se huoli sähköautoista kadonnut ole. Monessa paikassa mietitään vähintään paloturvallisuutta sen kellarissa olevan parkkihallin osalta. Edes latausinfra ei ole mikään automaattisesti huolivapaa. Jälkimmäisessä huoli kohdistuu toki enemmän "miten toteutetaan", "miten saadaan järkevin kuluin" jne mutta jos taloyhtiön hallituksessa on niitä reilusti eläkeiän ylittäneitä, ollaan huolissaan jokseenkin kaikesta uudesta.

 

[pulatunnus]

Turha visioida koska henkilöautoihin niitä ei tule jos tekniikka ei nykyisestä kehity melkoisesti.

Idean esittäjänkin mielestä se taisi olla ehkä tasolla, ei avannut enempää millaiseen tekniseen toteutukseen ajatus pohjasi. Voisi olettaa että jokin artikkeli missä aihetta visioitu.

Kukaan muu ei siihen uskonut.