IT-alan työpaikat

[kjns]

Onkohan sellaiseen firmaan järkeä hakea töihin, joka on pari kuukautta sitten pistänyt kasan väkeä pihalle yt:n kautta? En ollut tuosta takaisinottovelvollisuudesta edes tietoinen, mutta nähtävästi pois potkitut olivat eri osaston porukkaa, jos nyt on jo uusien it-heppujen haku päällä.

Tuohan on varsin normaali tilanne ainakin sellaisissa taloissa jossa on pitkään tehty jotain asiaa tavalla X ja sitä nyt uudistetaan raskaalla kädellä. Hyvä esimerkki vaikka nuo kotimaiset teleoperaattorit ja miksei vaikka vakuutusyhtiötkin, jotka ovat tässä vuosien aikana laittaneet todella rankalla kädellä pihalle monenlaisia laskunkäsittelijöitä, asiakaspalvelijoita, prosessien välivaiheen suorittajia jne joiden toimenkuva on päättynyt automaation ja itsepalvelun seurauksena. Samalla kun nämä vanhat työntekijät lähtee sisälle haetaan sitten mm. softakehittäjiä ja data scientisteja joita uudet prosessit tarvitsevat enemmän.

Siinä ei oikein profiilitkaan yleensä kovin paljoa kohtaa jotta vanhaa laskutuksen assistenttia tai aspan puhelinneuvojaa vois takaisinottaa ja kouluttaa data scientistiksi...

 

[zepi]

Niiden laskutuspuolen ihmistenkin profiilit muuttuvat. Tein joskus jotain pientä softakikkaretta konsulttina controllerille ja kun ihmettelin, että miten tämmöinen rahaihminen osaa pyytää tälläisiä asioita, niin mimmi totesi että tietojenkäsittelytieteen maisterihan hän on koulutukseltaan....

 

[love_doctor]

Työpaikan vaihto paremman palkan perässä on suunnilleen kansalaisvelvollisuus. Jos joku on valmis maksamaan parempaa palkka sun duunista, niin se ainakin periaatteessa tarkoittaa sitä, että joko kyseinen taho onnistuu teettämään kannattavampia / tuottavampia töitä tai he ovat valmiita tinkimään omasta katteestaan siinä välissävedossa. Kummatkin ovat hyvä juttu työntekijän kannalta.

Välistävedon vähennys kilpailuttaa työnantajia keskenään ja se on äärettömän tärkeää työntekijöiden etujen ajamiseksi. Ja myös se on kansataloudellisesti kriittistä, että osaajien työpanos käytetään tuottavimpien töiden tekemiseen.

Miettinyt, miten suhtautua tähän kun esim. yliopistot voivat maksaa it-alan osaajille (FM/DI + työkokemusta) tutkimus- ja opetustehtävissä palkkaa luokkaa 2500-3500 eur/kk vähän sen mukaan, onko työkokemusta 2 vai 15 vuotta. Korotuksia voi indeksikorotusten päälle tulla 1-2 %-yks parin vuoden välein max. Tässä pitää vielä huomioida, että tällaisiin julkisen puolen töihin ei kuulu auto-, puhelin-, lounas-, kulttuuri- tai liikuntaetuja (tai jos puhelinetu kuuluu, joskus se oli puheliittymä ilman dataa ja puhelin esim. 120 euron halpis, joka kilpailutetun virallisen ostokanavan kautta 250 euron hintainen kun gigantissa se 120 eur). Eli periaatteessa jo 200-300 eur/kk pienempi palkkatarjous + luontoisedut menevät kirkkaasti ohi palkassa. Näissä positioissa on juuri niitä käytännön asioitakin osaavia eikä pelkästään käsienheiluttajia.

Ainakaan hirveän paljon firmat eivät rekryä tällaista yliopistojen henkilökuntaa, mitä olen kysellyt - eikä siis johdu masokismista ja siitä, että joku mieluummin tekee 3k palkalla kuin 10k palkalla periaatteessa "samoja" hommia. Onko ajatus sitten, että on kokonaisedullisempaa, että on kouluttajinakin jotain osaavia. Koska tämän palkkatason epäsuhdan takia tuntuisi aika loogiselta, että aina vähänkään osaavammat ostattaisiin heti ulos oppilaitoksista, kun saa sennuja junnujen palkkatasoa tarjoamalla.

 

[juhei]

Miettinyt, miten suhtautua tähän kun esim. yliopistot voivat maksaa it-alan osaajille (FM/DI + työkokemusta) tutkimus- ja opetustehtävissä palkkaa luokkaa 2500-3500 eur/kk vähän sen mukaan, onko työkokemusta 2 vai 15 vuotta. Korotuksia voi indeksikorotusten päälle tulla 1-2 %-yks parin vuoden välein max. Tässä pitää vielä huomioida, että tällaisiin julkisen puolen töihin ei kuulu auto-, puhelin-, lounas-, kulttuuri- tai liikuntaetuja. Eli periaatteessa jo 200-300 eur/kk pienempi palkkatarjous + luontoisedut menevät kirkkaasti ohi palkassa. Näissä positioissa on juuri niitä käytännön asioitakin osaavia eikä pelkästään käsienheiluttajia.

Ainakaan hirveän paljon firmat eivät rekryä tällaista yliopistojen henkilökuntaa, mitä olen kysellyt. Onko ajatus sitten, että on kokonaisedullisempaa, että on kouluttajinakin jotain osaavia. Koska tämän palkkatason epäsuhdan takia tuntuisi aika loogiselta, että aina vähänkään osaavammat ostattaisiin heti ulos oppilaitoksista, kun saa sennuja junnujen palkkatasoa tarjoamalla.

Se peruslähtökohta yliopistohommissa on että maisterilla ei ole pätevyyttä paperilla, pitää olla tohtori. Yksityisellä puolella sillä tutkinnolla ei ole mitään väliä.

Tästä johtuu että yliopistojen palkkatasoa ei kannata oikeastaan verrata mihinkään. Muuten kuin sillä tavalla että ne on aina alhaiset verrattuna yksityisen puolen hommiin, ja yliopistohommissa on aika paljon sitä kutsumusammattinäkemystä. Itse tein opettajan / tutkijan / projektipäällikön hommia FM:nä 10v ja palkka taisi olla 2000€ -3300€ välillä. Tuo viimeisinkin summa ihan vaan sen takia että oli hyvät perustelut nostaa aika pitkälti kikkailemalla suoritustasolla.

Sitten jos on kova osaaja esim. IT-puolelta ja tohtorin paperit niin kyllä firmat maksaa. Jotkut vaan arvostavat enemmän sitä "akateemista vapautta" (mitä ei taida enää olla juuri lainkaan) kuin palkkaa.

Olin ekassa IT-firmassa yliopistouran jälkeen pari vuotta, palkka oli heti parempi vaikka menin sinne lähtökohtaisesti sellaisella palkalla että kunhan jotain maksavat että saan työkokemusta. Viimeisenä päivänä sitten tj:n kanssa juttelin pari tuntia, sanoi naureskellen että oli miettinyt ettei tuollaista yliopistopelleä tänne kannata palkata mutta onneksi oli käynyt toisin. Ja sen jälkeen kun oli CV:ssä eka merkintä yksityisen puolen firmasta niin eipä ole ollut kovinkaan haastavaa työnhaku.

 

[love_doctor]

Se peruslähtökohta yliopistohommissa on että maisterilla ei ole pätevyyttä paperilla, pitää olla tohtori. Yksityisellä puolella sillä tutkinnolla ei ole mitään väliä.

Tästä johtuu että yliopistojen palkkatasoa ei kannata oikeastaan verrata mihinkään. Muuten kuin sillä tavalla että ne on aina alhaiset verrattuna yksityisen puolen hommiin, ja yliopistohommissa on aika paljon sitä kutsumusammattinäkemystä.

Toki yliopistolla on niinkin, että esim. tohtoriksi valmistuminen nostaa opetustehtävissä vaati-tason haarukkaa vain yhden pykälän, jos hakee lehtoriksi (ei mitenkään automaattista että pääsee). Ja jos on jo saanut esim. tasolla 5 tai 6 aiemmin palkkaa, se PhD ei nosta lainkaan palkkaa. Sama myös jos lukee esim. pedagogisia sen verran mitä AMK:n yliopettajaksi vaaditaan eli pitkän sivuaineen verran.

oli miettinyt ettei tuollaista yliopistopelleä tänne kannata palkata mutta onneksi oli käynyt toisin. Ja sen jälkeen kun oli CV:ssä eka merkintä yksityisen puolen firmasta niin eipä ole ollut kovinkaan haastavaa työnhaku.

Tämä varmasti selittää osittain eli on jonkinlaista ennakko-oletusta osaamisesta, motivaatiosta ja työkulttuurista. Mietinkin tätä ilmiötä, että nähdäänkö näissä niin iso virherekryn riski, ettei haluta kokeilla. Kuitenkin kun ottaa huomioon ettei tarvitsisi kovalla palkalla rekrytä vaan ihan junnuhinnalla, luulisi että esim. jotkut Docker/Node/React/CUDA/jne. -tekniikoita aktiivisesti opettavat osaavat edes junnutasolla eivätkä ole ihan random kaiffaria huonompia noin lähtökohtaisesti. Kuitenkin sinne yo-uralle on ollut vaatimuksena keskiarvoa paremmat paperit ja pitkän aikaa jo subjektiivistakin arviota eikä pelkkiä papereita.

 

[juhei]

Toki yliopistolla on niinkin, että esim. tohtoriksi valmistuminen nostaa opetustehtävissä vaati-tason haarukkaa vain yhden pykälän, jos hakee lehtoriksi (ei mitenkään automaattista että pääsee). Ja jos on jo saanut esim. tasolla 5 tai 6 aiemmin palkkaa, se PhD ei nosta lainkaan palkkaa. Sama myös jos lukee esim. pedagogisia sen verran mitä AMK:n yliopettajaksi vaaditaan eli pitkän sivuaineen verran.

5- ja 6-tasoille oli ainakin omana aikana ihan ehdoton vaatimus tohtorin tutkinolle. Sen takia mulla olikin suoritus ihan maksimissa, koska sanoin että tietyn palkkatason alle en enää näitä hommia tee.

 

[juhei]

Tämä varmasti selittää osittain eli on jonkinlaista ennakko-oletusta osaamisesta, motivaatiosta ja työkulttuurista. Mietinkin tätä ilmiötä, että nähdäänkö näissä niin iso virherekryn riski, ettei haluta kokeilla. Kuitenkin kun ottaa huomioon ettei tarvitsisi kovalla palkalla rekrytä vaan ihan junnuhinnalla, luulisi että esim. jotkut Docker/Node/React/CUDA/jne. -tekniikoita aktiivisesti opettavat osaavat edes junnutasolla eivätkä ole ihan random kaiffaria huonompia noin lähtökohtaisesti. Kuitenkin sinne yo-uralle on ollut vaatimuksena keskiarvoa paremmat paperit ja pitkän aikaa jo subjektiivistakin arviota eikä pelkkiä papereita.

Aivan varmasti on ennakkoluuloja, ja osittain varmaan ihan syystäkin. Yliopistopuolen tekeminen ihan sillä päivittäisellä tasolla eroaa todella paljon yrityspuolen hommista. Ja sitten se painotus on teoriassa eikä tekemisessä, vaikka kyllä niiltä yo-tyypeiltä sitä käytännön osaamistakin löytyy. Enemmän ehkä sitä että mitä niitä kiinnostaa tehdä. Sitten ne todella kovat osaajat kyllä rekrytään firmoihin kehittämishommiin.

 

[ylivoima]

Työskenteleekö täällä porukka pilvipalveluiden parissa? Duuni AWS tai Azuren parissa kiinnostaisi. Koulussa ei ole oikein koodaaminen innostanut.

Pääseekö noiden pariin tekemään töitä ilman että lisäksi frontti / backend / fullstack koodari? Pilviarkkitehdeille näkyy olevan kysyntää, minkälainen voisi olla tie pilviarkkitehdiksi

 

[pappatech]

Työskenteleekö täällä porukka pilvipalveluiden parissa? Duuni AWS tai Azuren parissa kiinnostaisi. Koulussa ei ole oikein koodaaminen innostanut.

Pääseekö noiden pariin tekemään töitä ilman että lisäksi frontti / backend / fullstack koodari? Pilviarkkitehdeille näkyy olevan kysyntää, minkälainen voisi olla tie pilviarkkitehdiksi

Työskentelee. En tosin oo pilviarkkari tai edes mikään varsinainen pilvikehittäjä, mutta oon pystytellyt kyllä pilvi-infroja useammassakin projektissa plus sertifioitunut AWS:ään.

Mikään hardcore koodari ei varmaan tarvii olla, mutta ei koodin kirjoittelulta voi oikein välttyä pilvihommissakaan. Vähintään tarvii osata jotain IaC (infrastructure as code) -työkaluja ja jotakin skriptikieltä, mutta tarvii myös ymmärtää mitä eri koodin julkaiseminen ja ajaminen pilviympäristössä vaatii ja miten eri tyyppistä softaa kannattaa pilvessä ajaa.

Työpaikan saaminen riippuu varmaan paljon sun taustoistasi, mutta jos AWS:ää haluaa ottaa haltuun, niin kannattais ehkä aloittaa käymällä läpi Certified Cloud Practitioner -sertfiointikokeen matskut, jotka antaa kohtuu hyvän yleiskuvan AWS:n tarjoomasta ja sen jälkeen alkaa ite rakentelemaan asioita AWS:ään. Ja suosittelen vielä opettelemaan het alusta sen, että infrakin ylläpidetään koodina ja versionhallinnassa. Udemystä tai A Cloud Gurusta varmaan löytyy ihan hyvät kurssit tai matskut tuohon edelliseen.

Azuresta parempi jonkun muun sanoa, niin vähän oon ite joutunut olemaan tekemisissä.

 

[dropadrop]

Meillä AWS’ssä on arkkitehteina ihan samat kuin muutenkin. Eli kun kama siirtyi omista keskuksista pilveen muodostui ryhmä joka toteutti perus infraa yms, koodaajat taas hoitavat oman tonttinsa.

Ajan kanssa tuo perus infraa tekevä tiimi on myös saanut koodaajia ja ehkä vähän siirtynyt vielä enemmän taustalle. Ehkä se spesifisin osaaminen jonka kärki on edelleen siellä liittyy verkkoihin.

 

[oongee]

Työskenteleekö täällä porukka pilvipalveluiden parissa? Duuni AWS tai Azuren parissa kiinnostaisi. Koulussa ei ole oikein koodaaminen innostanut.

Pääseekö noiden pariin tekemään töitä ilman että lisäksi frontti / backend / fullstack koodari? Pilviarkkitehdeille näkyy olevan kysyntää, minkälainen voisi olla tie pilviarkkitehdiksi

Näiden kanssa minäkin työskentelen DevOps- ja SRE-tyyppisissä hommissa. Kuten edelläkin vastattiin, niin koodaaminen on sikäli joka tapauksessa oleellinen osa hommaa yhtään edistyneemmissä ympäristöissä, että pitää a) ymmärtää jotain siitä koodista, mitä ollaan laittamassa ajoon, ja b) pystyä määrittelemään ajoympäristöt koodina (eli tyyliin CloudFormation/Azure Resource Manager/Terraform/Helm/jne). Lisäksi CI/CD, deploymenttien orkestrointi ja sen sellainen on työkalusta riippuen myös varsin lähellä koodausta ja kaikenlaista pientä työkalua tarvitsee usein vääntää (Python/Go/jne hyvä näihin).

Jos ei koodi todellakaan väänny, vaan ajattelee tekevänsä pilvihommia klikkailemalla asioita vain web-ui:ssa, niin ei ole odotettavissa, että kovin menestyksekkäälle urapolulle voisi tällä saralla lähteä.

Itse viihdyn näissä hommissa hyvin kun koodaamista on "sopivasti". Pelkkä softan koodaaminen ilman muuta puuhaa siinä ympärillä on minulle liian pitkästyttävää, jos sitä tarvitsee jatkuvasti tehdä.

 

[pappatech]

Itse viihdyn näissä hommissa hyvin kun koodaamista on "sopivasti". Pelkkä softan koodaaminen ilman muuta puuhaa siinä ympärillä on minulle liian pitkästyttävää, jos sitä tarvitsee jatkuvasti tehdä.

Joo, noi infrahommat, on ne sitten pilviarkkitehtuureja, jotain Kubernetes-hommaa, CI/CD-hommia tai mitä hyvänsä, on tuonu kyllä mukavasti väriä omaankin toimenkuvaan. Vaikea ois kuvitella enää tekevänsä pelkästään jotain tosi tiukasti skoopattua bäkkärikoodausta. Toisaalta en kyllä jaksais ihan puhdasta infrahommaakaan, sekin jotenkin rupes maistuun yhdessä kohtaa puulle, jos ainut koodi, mitä kirjoitteli oli jotain bash-skriptiä, YAML-konffista tai Terraformia, mutta yhdistelmänä infrahommat ja bäkkärikoodailu on toiminut tosi hyvin.

 

[pappatech]

Lisäksi CI/CD, deploymenttien orkestrointi ja sen sellainen on työkalusta riippuen myös varsin lähellä koodausta ja kaikenlaista pientä työkalua tarvitsee usein vääntää (Python/Go/jne hyvä näihin).

Vähän tällai jälkijunassa, mutta ihan mielenkiinnosta, niin millaisiin keisseihin tuo Go on ollut omiaan? Kubernetes-ympäristöissä sen käytöstä kuulee puhuttavan, mutta omalle kohdalle ei oo sattunut mitään, missä ois tarvinnu harkita. CI/CD -jobeissa on pärjätty pääasiassa ihan shell-skripteillä ja jos jotain pykälän raskaampaa pikkuohjelmaa on tarvinnu, niin kääntynyt itellä Pythoniin.

 

[oongee]

Vähän tällai jälkijunassa, mutta ihan mielenkiinnosta, niin millaisiin keisseihin tuo Go on ollut omiaan? Kubernetes-ympäristöissä sen käytöstä kuulee puhuttavan, mutta omalle kohdalle ei oo sattunut mitään, missä ois tarvinnu harkita. CI/CD -jobeissa on pärjätty pääasiassa ihan shell-skripteillä ja jos jotain pykälän raskaampaa pikkuohjelmaa on tarvinnu, niin kääntynyt itellä Pythoniin.

Monet modernit softat/ympäristöt, kuten vaikka juurikin itse Kubernetes ja muut Kubernetes-ekosysteemin softat, Docker, jne, on tehty Golla, joten sillä on helppo koodata niiden kanssa juttelevia palikoita kun kaikkeen löytyy laadukkaat kirjastot. Kunnolliset virallisesti tuetut AWS, Azure ja GCP SDK:t löytyvät myös. Wanhana C-koodaajana tykkään siitä kuinka tehokasta käännetty Go-koodi on verrattuna tulkattuihin kieliin, kuten vaikka Pythoniin. Se on yksinkertaisuutensa ansiosta varsin helppo oppia ja syntaksi on miellyttävä. Pidän siitä, että se on vahvasti tyypitetty (vähemmän bugeja). Sillä on helppo kirjoittaa hyvin rinnakkaistuvaa koodia. Kielen on suunnitellut ja sitä kehittävään tiimiin kuuluu alan konkareita, jotka miettivät uudet featuret todella perinpohjaisesti. Jne. Paljon hyviä puolia. Perusteita hyvyydelle voisi kirjoittaa sivukaupalla. Kannattaa tutustua!

Go on ollut minulle ensisijainen kieli jo viimeiset 10 vuotta sekalaisiin koodaustarpeisiin sekä töissä että vapaa-ajalla. Python tulee edelleen hyvänä kakkosena. Toki jotain CI/CD-jobien pikkujuttuja on varsin turha kirjoittaa kielellä, joka täytyy erikseen kääntää binääriksi, vaan ne menee tyypillisesti fiksummin Pythonilla tai shell-skripteillä, kuten totesit.

 

[kaakau<"'\\/>]

Miten saisin työpaikan ohjelmointialalta? Olin oikeastaan koko nuoruuteni pois töistä psyykkisten ongelmien takia. Nyt se on aika hyvässä kunnossa, kun aloitin lääkkeet. Olen itse opiskellut ohjelmointia n. 10 vuotta ja samalla käyttänyt Linuxia, työpöydällä ja palvelimena. Osaan monia ohjelmointikieliä ja olen käyttänyt monipuolisesti eri tekniikoita. Viimeiset vuodet olen toiminut kevytyrittäjänä, mutta koska minulla ei ole juuri yhtään sosiaalisia verkostoja, en ole kyennyt saamaan tarpeeksi asiakkaita, että voisin työllistää itseni näin. Minulla ei siis ole koulutusta alalta, vain oma itse opiskelemani osaamiseni.

Olen hakenut jo moneen suomalaiseen yritykseen ilman tulosta, yhdestä muistaakseni kyseltiin jälkeenpäin. Luulin, että suomalalaiset yritykset luottaisivat osaamiseen, mutta ei vaikuta yhtään siltä, vaan luotetaan koulutukseen ja ehkä entisiin työpaikkoihin. Olen toki jo aika vanha, yli 40 vuotta. Hain yhteen ulkomaalaiseen yritykseen, Canonicaliin, Ubuntun valmistajaan, ja se on ainoa paikka, missä pääsin haastatetteluun. Pitäisikö yrittää päästä ulkomaalaisiin yrityksiin, koska he uskovat enemmän osaamiseen kuin suomalaiset yritykset?

Vai mitä kannattaisi tehdä? Osaan kyllä ohjelmoida jo näin monen vuoden jälkeen, varmasti enemmän kuin suurin osa koulun penkiltä valmistuva.

 

[muronsyöjä]

Miten saisin työpaikan ohjelmointialalta? Olin oikeastaan koko nuoruuteni pois töistä psyykkisten ongelmien takia. Nyt se on aika hyvässä kunnossa, kun aloitin lääkkeet. Olen itse opiskellut ohjelmointia n. 10 vuotta ja samalla käyttänyt Linuxia, työpöydällä ja palvelimena. Osaan monia ohjelmointikieliä ja olen käyttänyt monipuolisesti eri tekniikoita. Viimeiset vuodet olen toiminut kevytyrittäjänä, mutta koska minulla ei ole juuri yhtään sosiaalisia verkostoja, en ole kyennyt saamaan tarpeeksi asiakkaita, että voisin työllistää itseni näin. Minulla ei siis ole koulutusta alalta, vain oma itse opiskelemani osaamiseni.

Olen hakenut jo moneen suomalaiseen yritykseen ilman tulosta, yhdestä muistaakseni kyseltiin jälkeenpäin. Luulin, että suomalalaiset yritykset luottaisivat osaamiseen, mutta ei vaikuta yhtään siltä, vaan luotetaan koulutukseen ja ehkä entisiin työpaikkoihin. Olen toki jo aika vanha, yli 40 vuotta. Hain yhteen ulkomaalaiseen yritykseen, Canonicaliin, Ubuntun valmistajaan, ja se on ainoa paikka, missä pääsin haastatetteluun. Pitäisikö yrittää päästä ulkomaalaisiin yrityksiin, koska he uskovat enemmän osaamiseen kuin suomalaiset yritykset?

Vai mitä kannattaisi tehdä? Osaan kyllä ohjelmoida jo näin monen vuoden jälkeen, varmasti enemmän kuin suurin osa koulun penkiltä valmistuva.

Tee githubiin jokin projekti, jolla demoat osaamistasi. Samalla haet koko ajan Suomeen ja ulkomaille.

 

[Vaateri]

Miten saisin työpaikan ohjelmointialalta? Olin oikeastaan koko nuoruuteni pois töistä psyykkisten ongelmien takia. Nyt se on aika hyvässä kunnossa, kun aloitin lääkkeet. Olen itse opiskellut ohjelmointia n. 10 vuotta ja samalla käyttänyt Linuxia, työpöydällä ja palvelimena. Osaan monia ohjelmointikieliä ja olen käyttänyt monipuolisesti eri tekniikoita. Viimeiset vuodet olen toiminut kevytyrittäjänä, mutta koska minulla ei ole juuri yhtään sosiaalisia verkostoja, en ole kyennyt saamaan tarpeeksi asiakkaita, että voisin työllistää itseni näin. Minulla ei siis ole koulutusta alalta, vain oma itse opiskelemani osaamiseni.

Olen hakenut jo moneen suomalaiseen yritykseen ilman tulosta, yhdestä muistaakseni kyseltiin jälkeenpäin. Luulin, että suomalalaiset yritykset luottaisivat osaamiseen, mutta ei vaikuta yhtään siltä, vaan luotetaan koulutukseen ja ehkä entisiin työpaikkoihin. Olen toki jo aika vanha, yli 40 vuotta. Hain yhteen ulkomaalaiseen yritykseen, Canonicaliin, Ubuntun valmistajaan, ja se on ainoa paikka, missä pääsin haastatetteluun. Pitäisikö yrittää päästä ulkomaalaisiin yrityksiin, koska he uskovat enemmän osaamiseen kuin suomalaiset yritykset?

Vai mitä kannattaisi tehdä? Osaan kyllä ohjelmoida jo näin monen vuoden jälkeen, varmasti enemmän kuin suurin osa koulun penkiltä valmistuva.

Ainakin kirjallinen sekä kirjallinen kommunikointikyky että oman tilanteen realiteetit näyttävät olevan kunnossa (mikä ei ole oman kokemuksen perusteella mitään mitä voi vaan olettaa). Ohjelmoinnin ohellahan noita mainitsemiasi taitoja tarvitaan muuallakin, kuten pilvimigraatioissa. Jos se ei tunnu täysin vastenmieliseltä, niin kannattaa kokeilla hakea niihinkin. Jos osaa ohjelmoida, osaa hyvin todennäköisesti myös tehdä infraa koodina (IaC) automaatiota jne. Noihinkin toki auttaa se oman osaamisen demonstroiminen, kuten yllä ehdotettiin.

 

[kestlerify]

Miten saisin työpaikan ohjelmointialalta? Olin oikeastaan koko nuoruuteni pois töistä psyykkisten ongelmien takia. Nyt se on aika hyvässä kunnossa, kun aloitin lääkkeet. Olen itse opiskellut ohjelmointia n. 10 vuotta ja samalla käyttänyt Linuxia, työpöydällä ja palvelimena. Osaan monia ohjelmointikieliä ja olen käyttänyt monipuolisesti eri tekniikoita. Viimeiset vuodet olen toiminut kevytyrittäjänä, mutta koska minulla ei ole juuri yhtään sosiaalisia verkostoja, en ole kyennyt saamaan tarpeeksi asiakkaita, että voisin työllistää itseni näin. Minulla ei siis ole koulutusta alalta, vain oma itse opiskelemani osaamiseni.

Olen hakenut jo moneen suomalaiseen yritykseen ilman tulosta, yhdestä muistaakseni kyseltiin jälkeenpäin. Luulin, että suomalalaiset yritykset luottaisivat osaamiseen, mutta ei vaikuta yhtään siltä, vaan luotetaan koulutukseen ja ehkä entisiin työpaikkoihin. Olen toki jo aika vanha, yli 40 vuotta. Hain yhteen ulkomaalaiseen yritykseen, Canonicaliin, Ubuntun valmistajaan, ja se on ainoa paikka, missä pääsin haastatetteluun. Pitäisikö yrittää päästä ulkomaalaisiin yrityksiin, koska he uskovat enemmän osaamiseen kuin suomalaiset yritykset?

Vai mitä kannattaisi tehdä? Osaan kyllä ohjelmoida jo näin monen vuoden jälkeen, varmasti enemmän kuin suurin osa koulun penkiltä valmistuva.

Ei ole itsellä kokemusta ohjelmoinnista tai ohjelmointialalle hakemisesta, mutta pöydän toisella puolella olen joutunut istumaan. Tässä muutama vinkki omasta näkökulmasta. Muista, että nämä ovat kuitenkin mun subjektiivisia näkemyksiä eikä absoluuttisia totuuksia.

1. Ala käyttää Linkediniä ja verkostoitumaan siellä. Tuntuu oudolta monille suomalaisille, mutta mielettömästi varsinkin IT-alan ihmiset tuntuvat tukevan toisiaan ja vinkkaavan esim. avoimista työpaikoista sekä auttavan pääsemään omalle työnantajalleen töihin.
2. Esittele aikaansaannoksiasi. Kuten @muronsyöjä sanoi edellä, niin GitHub on yksi hyvä esimerkki. Tällä tavalla konkretisoit osaamistasi ja tuot esille sen, että työhistorian puutteesta huolimatta osaamista on.
3. Käytä aikaa hakemuksen ja CV:n teroitteluun. Edelleen tuntuu monilla olevan hakemusten ja CV:n tekeminen toissijainen juttu. Ei tässä vaadita kuuta taivaalta, mutta selkeä asettelu ja kielioppi ovat avuksi.
4. Konkretisoi osaamistasi hakemuksessa. Listaa esimerkiksi osaamasi koodikielet sekä jotenkin helposti ymmärrettävällä tavalla osaamisesi taso niiden parissa.
5. Voit tarjota osaamistasi myös kevytyrityksen muodossa, kun haet töitä. Osoitat halukkuutta työn tekoon.
6. Tämä on hieman makuasia, mutta itseeni puree rehellisyys. Aukot työhistoriassa on työnantajallekin mukavampia, jos niiden syyt ovat edes jotenkin selvillä. Ei sun tarvitse yksityiskohtaista anamneesia antaa, mutta helpottanee jos hieman avaat tilannettasi sekä sitä mikä nyt on muuttunut kun haet töihin.

Paljon tsemppiä työnhakuun. Lähtökohdat ei sulla ole parhaat, mutta on sitä huonommistakin asemista päästy töihin. Suomessa katsotaan monesti liikaa (työ)historiaa eikä potentiaalia. Toivottavasti sait tästä edes jotain apuja.

 

[pappatech]

Miten saisin työpaikan ohjelmointialalta?

Kiinnostaisko integraatiokehitys? Ainakin Camel-osaajille on ollut kovaakin kysyntää ja sen peruskäytön oppii nopeasti, jos osaa kohtuullisesti Javaa tai Kotlinia pohjalle. Camelin kanssa integraatioiden koodailu on ihan jo siis koodailua, mutta integraatioita tehdään sit myös kaikenlaisilla valmishärveleillä, jotka oppii kanssa jokainen, jolla aikaisempaa ohjelmointikokemusta. Mitä noita nyt on Intersystemsin Ensembleä, Dellin Boomia, MuleSoftia, Frendsiä, Oraclen Service Busia ja niin edelleen. En oo noiden valmistyökalujen kanssa joutunut ite duunaamaan, etten osaa sanoa arjesta, mutta voisin kuvitella, että jos koodata haluaa, niin noi saattaa ruveta pidemmän päälle tympäisemään, vaikka suurimpaan osaan noista pystyy koodaamaan päälle ite kaikenlaista konversiologiikkaa yms. ylimääräistä logiikkaa, mihin valmistoiminnot ei riitä.

Integraatiohommat ei oo niitä seksikkäimpiä, eikä pitkässä juoksussa ehkä niin monipuolisiakaan, mitä "puhdas" softakehitys, mutta noihin voi olla helpompi päästä sisään kuin puhtaisiin softakehittäjän pesteihin. Hakijoita ei oo ainakaan varmasti niin paljoa, mitä puhtaaseen softakehitykseen.

Integraatiohommissa altistuu kanssa helposti tolle edellä mainitulle infran kanssa pelaamiselle. Minä jouduin opettelemaan parissa integraaatioprojektissa AWS-hommat ja Kubernetes-klusterien pystyttelyt ja hallinnat ja noista on ollut todella paljon hyötyä sittemmin.

 

[Pizzan ystävä]

Kiinnostaisko integraatiokehitys? Ainakin Camel-osaajille on ollut kovaakin kysyntää ja sen peruskäytön oppii nopeasti, jos osaa kohtuullisesti Javaa tai Kotlinia pohjalle.

Missä puljuissa tollasia kaivataan, tai millä hakusanoilla pitäisi etsiä työpaikkailmoituksia? Mä oon yli 10 vuotta jauhanut web-kehitystä Javalla, jo alkaisi kiinnostaa vaihtelu edes johonkin suuntaan...

 

[kaakau<"'\\/>]

Tee githubiin jokin projekti, jolla demoat osaamistasi. Samalla haet koko ajan Suomeen ja ulkomaille.

Minulla on siellä vaikka kuinka monta projektia, en usko, että suomalaisia yrityksiä tämä kiinnostaa. fluks - Overview Katso tuolta. Ei siellä toki kaikki ole, mutta monta. Osa on toki kuraa, mutta myös jotain mitä porukka käyttää, esim. nuo selainlisäosat.

 

[zepi]

Hae noiden sarasten / muiden vastaavien kautta. Ne ovat periaatteessa koulutuspolkuja, mutta auttavat saamaan jalan oven väliin.

 

[kaakau<"'\\/>]

1. Ala käyttää Linkediniä ja verkostoitumaan siellä. Tuntuu oudolta monille suomalaisille, mutta mielettömästi varsinkin IT-alan ihmiset tuntuvat tukevan toisiaan ja vinkkaavan esim. avoimista työpaikoista sekä auttavan pääsemään omalle työnantajalleen töihin.

Tein tänne profiilin, mutta en ole tosiaan mikään sosiaalisin ihminen, niin täältä löytäminen on vähän vaikeaa. Ja vähän veikkaan, ettei profiilini ole ihan paras.

3. Käytä aikaa hakemuksen ja CV:n teroitteluun. Edelleen tuntuu monilla olevan hakemusten ja CV:n tekeminen toissijainen juttu. Ei tässä vaadita kuuta taivaalta, mutta selkeä asettelu ja kielioppi ovat avuksi.

Kielioppi on varmasti hyvä. Mutta työhistorian puuttuminen taustani takia varmasti herättää epäilyksiä.

6. Tämä on hieman makuasia, mutta itseeni puree rehellisyys. Aukot työhistoriassa on työnantajallekin mukavampia, jos niiden syyt ovat edes jotenkin selvillä. Ei sun tarvitse yksityiskohtaista anamneesia antaa, mutta helpottanee jos hieman avaat tilannettasi sekä sitä mikä nyt on muuttunut kun haet töihin.

Ehkä voisin taustoittaa jotain syytä tähän, miksi työhistoria on niin surkea.

Paljon tsemppiä työnhakuun. Lähtökohdat ei sulla ole parhaat, mutta on sitä huonommistakin asemista päästy töihin. Suomessa katsotaan monesti liikaa (työ)historiaa eikä potentiaalia. Toivottavasti sait tästä edes jotain apuja.

Kiitos.

 

[kaakau<"'\\/>]

Hae noiden sarasten / muiden vastaavien kautta. Ne ovat periaatteessa koulutuspolkuja, mutta auttavat saamaan jalan oven väliin.

Tämä on sellainen rekrypikakolutus alalle? Luulen myös, että tämä on paras tapa. Vaikka en oikeasti tarvitse mitään lisäkoulutusta juurikaan, mutta silti. Ainakin mitä he mainostavat on hyvä todennäköisyys työllistyä.

 

[zepi]

Tämä on sellainen rekrypikakolutus alalle? Luulen myös, että tämä on paras tapa. Vaikka en oikeasti tarvitse mitään lisäkoulutusta juurikaan, mutta silti. Ainakin mitä he mainostavat on hyvä todennäköisyys työllistyä.

Joo, jotain näitä tämmöisiä:

Code Bootcamp - Satakunta, Etelä-Pohjanmaa & Pohjanmaa

Etsitkö tapaa päästä koodausurallasi alkuun tai nostaa nykyistä osaamistasi uudelle tasolle? Code Bootcampin kautta pääset kehittymään kasvualan asiantuntijaksi.

www.saranen.fi

Todennäköisesti tuollaisen kautta pääsee helpommin / nopeammin kuin yrittämällä etsiä jotain sellaista joka uskaltaa rekrytä suoraan jos CV:ssä on isoja aukko.

Se on surullista, mutta parempi pelata peliä kuin syytellä paskojen sääntöjen keksijöitä, se ei meinaan yleensä johda mihinkään hedelmälliseen.

 

[kaakau<"'\\/>]

Kiinnostaisko integraatiokehitys? Ainakin Camel-osaajille on ollut kovaakin kysyntää ja sen peruskäytön oppii nopeasti, jos osaa kohtuullisesti Javaa tai Kotlinia pohjalle. Camelin kanssa integraatioiden koodailu on ihan jo siis koodailua, mutta integraatioita tehdään sit myös kaikenlaisilla valmishärveleillä, jotka oppii kanssa jokainen, jolla aikaisempaa ohjelmointikokemusta. Mitä noita nyt on Intersystemsin Ensembleä, Dellin Boomia, MuleSoftia, Frendsiä, Oraclen Service Busia ja niin edelleen. En oo noiden valmistyökalujen kanssa joutunut ite duunaamaan, etten osaa sanoa arjesta, mutta voisin kuvitella, että jos koodata haluaa, niin noi saattaa ruveta pidemmän päälle tympäisemään, vaikka suurimpaan osaan noista pystyy koodaamaan päälle ite kaikenlaista konversiologiikkaa yms. ylimääräistä logiikkaa, mihin valmistoiminnot ei riitä.

Olen valmis ihan mihin vaan koodailuun. Java-taustaa on. Mutta mitä noita muita mainitsit, niin en tunne.

Integraatiohommat ei oo niitä seksikkäimpiä, eikä pitkässä juoksussa ehkä niin monipuolisiakaan, mitä "puhdas" softakehitys, mutta noihin voi olla helpompi päästä sisään kuin puhtaisiin softakehittäjän pesteihin. Hakijoita ei oo ainakaan varmasti niin paljoa, mitä puhtaaseen softakehitykseen.

Integraatiohommissa altistuu kanssa helposti tolle edellä mainitulle infran kanssa pelaamiselle. Minä jouduin opettelemaan parissa integraaatioprojektissa AWS-hommat ja Kubernetes-klusterien pystyttelyt ja hallinnat ja noista on ollut todella paljon hyötyä sittemmin.

Nämä Linux-hommat kävisi myös. Mutta en ole esim. Kubernetisilla tehnyt mitään.

 

[kaakau<"'\\/>]

Todennäköisesti tuollaisen kautta pääsee helpommin / nopeammin kuin yrittämällä etsiä jotain sellaista joka uskaltaa rekrytä suoraan jos CV:ssä on isoja aukko.

Se on surullista, mutta parempi pelata peliä kuin syytellä paskojen sääntöjen keksijöitä, se ei meinaan yleensä johda mihinkään hedelmälliseen.

Osaatko vastata onko mitään keinoa miten voisin selittää CV:n aukon? Mikä olisi edullinen minulle työnhakuun liittyen? Kerron rehellisesti?

 

[kaakau<"'\\/>]

Olen aika varma, että minusta olisi nyt hyväksi työntekijäksi. Mutta ilmeisesti rekryäjät eivät usko sitä. Kerroin nyt, että minut voi palkata freelancerina, eikö sekään auta?

 

[zepi]

Olen aika varma, että minusta olisi nyt hyväksi työntekijäksi. Mutta ilmeisesti rekryäjät eivät usko sitä. Kerroin nyt, että minut voi palkata freelancerina, eikö sekään auta?

Suurin osa managereista ja rekrytoijista haluaa helppoa elämää. Helpon elämän saa kun palkkaa vain "varmoja hevosia". Se normaali insinöörikoulutus, normaali polku työelämässä jne. Jos mitään poikkeavaa -> plääh, siellä on hakijana kuitenkin jotain "normaaleitakin".

Jos CV herättää epäilyksiä, on vaikea päästä edes haastatteluun asti.

Sen takia nuo tuollaisen pikakoulutukset voivat olla hyvä keino päästä alkuun, koska niistä pääsee yleensä suoraan johonkin harjoitteluihin firmoissa tai firmoista tulevat kouluttajat näkevät suoraan kurssilla, että millaista jengiä siellä kursseilla on. Jos esiinnyt eduksesi, niin siellä pistetään kyllä nimi ja naama muistiin mikä helpottaa sitten sen ekan paikan saamista.

 

[kuoris]

Olen aika varma, että minusta olisi nyt hyväksi työntekijäksi. Mutta ilmeisesti rekryäjät eivät usko sitä. Kerroin nyt, että minut voi palkata freelancerina, eikö sekään auta?

Tiedoksi yksi huomio minkä nyt olen tehnyt. Ainakin LinkedIn rekryviestien perusteella markkina on nyt hiljentynyt. Täälläkin joku palkkaava manageri tjms kirjoitteli että senior konsulttien CV:itä tulee nyt ovista ja ikkunoista.

Tämä on toki väliaikaista eikä koske isoja menestyviä yrityksiä joilla on edelleen enemmän työtä kuin tekijöitä. Näinä aikoina vaan erottuu jyvät akanoista.

Sun viesteistä uhkuu positiivinen asenne ja vastauksista päätellen olet myös hyvä ottamaan palautetta vastaan. Löydät varmasti töitä.

 

[Richard]

Olen valmis ihan mihin vaan koodailuun. Java-taustaa on. Mutta mitä noita muita mainitsit, niin en tunne.

Nämä Linux-hommat kävisi myös. Mutta en ole esim. Kubernetisilla tehnyt mitään.

Lähtisin vaikka ottamalla yhteyttä Buuttiin, esim. Codematchin kautta: Hae - CodeMatch

 

[pappatech]

Missä puljuissa tollasia kaivataan, tai millä hakusanoilla pitäisi etsiä työpaikkailmoituksia? Mä oon yli 10 vuotta jauhanut web-kehitystä Javalla, jo alkaisi kiinnostaa vaihtelu edes johonkin suuntaan...

Mietin vähän viittiikö tänne tiputella suoria firmojen nimiä, mutta ei kai tuosta haittaa ja yhden ihmisen näkemyksiähän nämä. Digia ja vähän tuoreempi, kasvava Devikone ois varmaan mun ekat suositukset ihmiselle, kenellä ei relevanttia työkokemusta Camelista vielä ole ja hyötyy kokeneempien kanssa sparrailusta. Noissa päässee halutessaan tekemään pelkästään Camel-projekteja ja halutessaan myös kaikenlaista alustoihin liittyvää kehitystä, hallintaa, ympäristöjen valvontaa jne.

Solitalla on kanssa iso integraatioyksikkö ja käsittääkseni reippaammin myös Camel-tekemistä, mutta haluavat asiantuntijoidensa tekevän useammalla kuin yhdellä integraatioteknologialla, joten Camelin kaveriksi pitäs ottaa joku Mulesoft, Logic Appsia tai mitä niillä olikaan teknologioita. Tuosta seuraa käytännössä sit samalla se, että pitää duunata useampaa asiakkuutta samaan aikaan ja joku varmaan tykkää, toinen ei.

Integraatiokehittäjä / -arkkitehti nimikkeillä pitäs kyllä löytyä paikkoja. Tai kunhan tuo integraatio-osuus on haussa mukana.

 

[paasi]

Tämä on sellainen rekrypikakolutus alalle? Luulen myös, että tämä on paras tapa. Vaikka en oikeasti tarvitse mitään lisäkoulutusta juurikaan, mutta silti. Ainakin mitä he mainostavat on hyvä todennäköisyys työllistyä.

Hyvä muistaa, että työelämä on harrastamisen sijaan hieman erilaista. Esim työpaikan käytännöt, byrokratia, yms ovat varmasti asioita jotka tulevat uutena ja voivat yllättää. Uskoisin että tässä tilanteessa tärkemäpi on löytää se ns. oikea paikka minkä tahansa paikan sijaan nopeammin. Suosittelen pitämään mielen avoimena ja positiivisen asenteen sekä hakiessa, että sitten aikanaan töiden alkaessa! Hienoa että olet haasteista huolimatta jaksanut kehittyä, sekä asettaa tavoitteita tulevaisuuteen.

 

[yannara]

Asun PK-seudulla ja teen työkseni Microsoftin pilvi infraa, eli M365 ja Intune. PK seudulla työpaikkoja on riittävästi ja vaihtokin onnistuu kohtalaisen helposti jos haluaa. Viime aikaisten PK-seudulla turvattomuusjuttujen takia ollaan mietitty että pitäisikö vaihtaa maisemaa ennen kun tyttäremme menee kouluun (tähän reilu vuosi aikaa). Kun kaupunkia mietitään, niin mulla on muutamia ajatuksia ja vaatimuksia;

- Sisämaassa (eli ei Oulua, Vaasaa, Poria, Turkua), koska talvisin ilmasto on siellä stabiilimpi. Olen miettinyt Kuopio, Mikkeli, Joensuu, ehkä Jyväskylä. Haluaisin kunnon talven, ei pimeätä loskapaskaa.
- IT-työantaja pitäisi mielellään sijaita samassa kaupungissa, en haluaisi työskennellä 100% etänä. Onko yllämainituissa kaupungeissa hyvin tarjontaa? Entä olenko unohtanut jonkun paikan pois?
- Meillä on kämppä maksettu josta saisi nyt huonoina aikoina 250.000. Haluaisin mieluumin rivitaloon, tai omakotitalo-yhtiöön. Hyvä kerrostalo lähiössä käy myöskin, ei kuitenkaan ydinkeskustaan.

Onko tämä ihan pimeä ja hullu ajatus?

 

[pappatech]

Jaa, no, pikakommentit Jyväskylästä. Kyllä täältä varmaan MS:n hommia löytää ja voisin luulla, että jonkin matkaa helpommin kuin Mikkelistä tai Joensuusta. Konttori löytyy aika monelta isommalta valtakunnalliselta toimijalta plus kaikenlaiset pienemmät toimijat päälle.

250k€:lla saa jo varsin mukavan kämpän, uudehkon järkevän kokoisen rivarin hyvältä alueelta vähintäänkin. Uudet omakoti- tai paritalot uudemmilta alueilta maksaa enemmän, mutta vähän iäkkäämpiä saa heittämällä.

Keleistä tiedä sanoa, riippuu vuodesta. Eihän täällä mitään Lapin talvea ole, mutta kyllä täällä tavallisesti hiihtämään ja laskemaan pääsee.

Tampere varmaan kannattais tsekata kanssa.

 

[juhei]

Asun PK-seudulla ja teen työkseni Microsoftin pilvi infraa, eli M365 ja Intune. PK seudulla työpaikkoja on riittävästi ja vaihtokin onnistuu kohtalaisen helposti jos haluaa. Viime aikaisten PK-seudulla turvattomuusjuttujen takia ollaan mietitty että pitäisikö vaihtaa maisemaa ennen kun tyttäremme menee kouluun (tähän reilu vuosi aikaa). Kun kaupunkia mietitään, niin mulla on muutamia ajatuksia ja vaatimuksia;

- Sisämaassa (eli ei Oulua, Vaasaa, Poria, Turkua), koska talvisin ilmasto on siellä stabiilimpi. Olen miettinyt Kuopio, Mikkeli, Joensuu, ehkä Jyväskylä. Haluaisin kunnon talven, ei pimeätä loskapaskaa.
- IT-työantaja pitäisi mielellään sijaita samassa kaupungissa, en haluaisi työskennellä 100% etänä. Onko yllämainituissa kaupungeissa hyvin tarjontaa? Entä olenko unohtanut jonkun paikan pois?
- Meillä on kämppä maksettu josta saisi nyt huonoina aikoina 250.000. Haluaisin mieluumin rivitaloon, tai omakotitalo-yhtiöön. Hyvä kerrostalo lähiössä käy myöskin, ei kuitenkaan ydinkeskustaan.

Onko tämä ihan pimeä ja hullu ajatus?

Kuopiota voin suositella, Jyväskylästä myös kokemusta ja kyllä tämä keskusta-alue on parempi kuin Jyväskylässä missä Rantaväylä jakaa keskustan ja Lutakon. Muutenkin keskusta eläväisempi kuin Jyväskylässä, missä kävelykadun alue taitaa olla aika hiljainen. Kuopiossa ihan hyvä meininki kasvun ja työpaikkojen suhteen, Jyväskylästä en osaa sanoa nykytilannetta mutta sanoisin Kuopion olleen perinteisesti vähän isompi "it-kaupunki".

Mikkelistä ja Joensuusta ei ole kokemusta, mutta selvästi näitä muita pienempiä ja varmaan vähemmän IT-alan paikkoja. Joensuussa näistä varmaan paras talvi, mutta työpaikat voi olla sitten toinen juttu.

Itsekin siis pk-seudulta lähdin alkuvuodesta, tosin osittain eri syistä, mutta kunnon talvea odotan myös.

edit: Tampereella varmaan paras työtilanne näistä kaikista, mutta jos pk-seudulta kaipaa "maaseudun rauhaan" niin voi olla liian iso kaupunki, niin hassulta kuin se kuulostaakin.

 

[jokumuu]

Hae parempaa liksaa PK-seudulta ja jää ihmisten ilmoille. Lapselle saa hyvän ja turvallisen koulupaikan vaihtamalla oikeaan osoitteeseen, YLEn koulukone antaa hyvää vinkkiä.

Tosiasia on, että hyviin liksoihin IT-alalla pääsee vain PK-seudulla. Etätyöskentely voi onnistua johonkin asti, mutta käytännössä pitää ainakin joskus hilata itsensä toimistolle.
PK-seutu on reaalisesti ainoaa seutua, jossa IT-osaaja voi kilpailuttaa työnantajia. Tämä heijastuu heti palkkatasoon. Ja siinä, kun ura etenee, Tsadissa palkka nousee tonnilla, kun vastavaassa nousussa maakuntien Suomessa saa 200e lisää. Ja jos rahkeet riittää, eteneminen ei pysähdy organisaatiossa positioiden rajallisuuteen.

 

[juhei]

Hae parempaa liksaa PK-seudulta ja jää ihmisten ilmoille. Lapselle saa hyvän ja turvallisen koulupaikan vaihtamalla oikeaan osoitteeseen, YLEn koulukone antaa hyvää vinkkiä.

Tosiasia on, että hyviin liksoihin IT-alalla pääsee vain PK-seudulla. Etätyöskentely voi onnistua johonkin asti, mutta käytännössä pitää ainakin joskus hilata itsensä toimistolle.
PK-seutu on reaalisesti ainoaa seutua, jossa IT-osaaja voi kilpailuttaa työnantajia. Tämä heijastuu heti palkkatasoon. Ja siinä, kun ura etenee, Tsadissa palkka nousee tonnilla, kun vastavaassa nousussa maakuntien Suomessa saa 200e lisää. Ja jos rahkeet riittää, eteneminen ei pysähdy organisaatiossa positioiden rajallisuuteen.

Sanoisin vielä tähän että exceli auki, ja elinkustannuksia ja muita toiveita vertaamaan. Asumisen hinta (maalla halvempaa), kunnallisvero (pk-seudulla Suomen pienimmät), matkakulut ja työmatkan pituus (maalla voi olla pidemmät matkat mutta vähemmän liikennettä) ja sitten palvelut ja mitä haluaa (pk-seudulla paremmat palvelut, maaseudulla rauhallisempaa).

Ja kannattaa sitten oikeasti miettiä kannattaako muuttaa. Jos lapsi on juuri menossa kouluun, niin lapselle ikävää sitten muuttaa (takaisin) kesken ala-asteen kun kaveripiiri vaihtuu kokonaan jne.

 

[jokumuu]

Sanoisin vielä tähän että exceli auki, ja elinkustannuksia ja muita toiveita vertaamaan. Asumisen hinta (maalla halvempaa), kunnallisvero (pk-seudulla Suomen pienimmät), matkakulut ja työmatkan pituus (maalla voi olla pidemmät matkat mutta vähemmän liikennettä) ja sitten palvelut ja mitä haluaa (pk-seudulla paremmat palvelut, maaseudulla rauhallisempaa).

Se exceli kertoo tämänhetkisen tilanteen. Jos urallaan haluaa ikinä edetä tilanne muuttuu.
Yksinkertaisesti Helsingissä ja kehyskunnissa on vain enemmän mahdollisuuksia ja kilpailua. Uralla edetessä yhtälö muuttuu heti Helsingin eduksi. Ja mitä pidemmälle etenee (onko tämä edes mahdollista Kajaanissa?) sitä enemmän tämä korostuu.

Toki jos suunnitelmana on jäädä alatason kuliksi niin mikäs siinä. Asunto vaan Pieksämäeltä ja sieltä IT-etätuesta töitä. Tulee halvaksi ja luontokin lähellä. Koulutkin ovat lähes tyhjiä.

 

[juhei]

Se exceli kertoo tämänhetkisen tilanteen. Jos urallaan haluaa ikinä edetä tilanne muuttuu.
Yksinkertaisesti Helsingissä ja kehyskunnissa on vain enemmän mahdollisuuksia ja kilpailua. Uralla edetessä yhtälö muuttuu heti Helsingin eduksi. Ja mitä pidemmälle etenee (onko tämä edes mahdollista Kajaanissa?) sitä enemmän tämä korostuu.

Toki jos suunnitelmana on jäädä alatason kuliksi niin mikäs siinä. Asunto vaan Pieksämäeltä ja sieltä IT-etätuesta töitä. Tulee halvaksi ja luontokin lähellä. Koulutkin ovat lähes tyhjiä.

Kajaanista ja Pieksämäestä en tiedä eikä aloittaja niistä kysynyt. Kyllä muuallakin Suomessa kuin vain pk-seudulla on mahdollista edetä uralla. Yrityksiä ja paikkoja vähemmän, mutta vähemmän myös työntekijöitä.

 

[jokumuu]

Kyllä muuallakin Suomessa kuin vain pk-seudulla on mahdollista edetä uralla.

Jossain määrin kyllä, mutta pääsääntöisesti tämä argumentti on vain itsensä huijaamista. IT-ala = PK-seutu.
(pahoitteluni Helsinkikeskeisyydestä yms., asuisin mielelläni itsekin jossain ihan muualla, mutta tosiasiat pitää tiedostaa. Tarkoitus ei ole tehdä Helsinki vs. muu Suomi nokittelukisaa.)

 

[juhei]

Jossain määrin kyllä, mutta pääsääntöisesti tämä argumentti on vain itsensä huijaamista. IT-ala = PK-seutu.
(pahoitteluni Helsinkikeskeisyydestä yms., asuisin mielelläni itsekin jossain ihan muualla, mutta tosiasiat pitää tiedostaa. Tarkoitus ei ole tehdä Helsinki vs. muu Suomi nokittelukisaa.)

Nyt olisi kyllä mukava kuulla vähän perusteluja tähän. Kerro vaikka miksi Tampere tai Oulu jää tuosta IT-alasta pois? jos ei ole nokittelukisaa tarkoitus tehdä niin ehkä kannattaisi jättää viestit kirjoittamatta tai sitten oikeasti perustella kunnolla.

 

[Randomizer]

Oulussa on niin halpa asua että nykyisillä IT-liksoilla (jotka ovat pohjoisessakin nykyään aika korkeita) saa paremman elintason kuin pk-seudulla. Sama homma todennäköisesti myös Jyväskylässä ja Kuopiossa. Tamperelle kannattaa muuttaa heti kuin mahdollista koska siellä hinnat ovat kovassa nousussa.

Muutenkin, suomalaisethan muuttavat jatkuvasti etenevissä määrin pois pk-seudulta ja mamut muuttaa sisään.

 

[kaarlos]

Jossain määrin kyllä, mutta pääsääntöisesti tämä argumentti on vain itsensä huijaamista. IT-ala = PK-seutu.
(pahoitteluni Helsinkikeskeisyydestä yms., asuisin mielelläni itsekin jossain ihan muualla, mutta tosiasiat pitää tiedostaa. Tarkoitus ei ole tehdä Helsinki vs. muu Suomi nokittelukisaa.)

Aika jännä näkemys kyllä. Voi tietysti olla että ne ykkösellä alkavat liksat on yleisempiä PK-seudulla, mutta kyllä ihan 6-7k palkoilla pärjää täällä Keski-Suomessa kohtuullisesti.

 

[Randomizer]

Aika jännä näkemys kyllä. Voi tietysti olla että ne ykkösellä alkavat liksat on yleisempiä PK-seudulla, mutta kyllä ihan 6-7k palkoilla pärjää täällä Keski-Suomessa kohtuullisesti.

Niin ja 6-7k palkka vastaa keski-Suomessa jotakin yli 10k palkkaa Hesedishussa koska asuntolainaa tarvitsee puolet vähemmän.

 

[paasi]

Niin ja 6-7k palkka vastaa keski-Suomessa jotakin yli 10k palkkaa Hesedishussa koska asuntolainaa tarvitsee puolet vähemmän.

Toisaalta asunnon odotettu arvonnousu seuraavan 20v aikana on stadissa 100%++, kun jyppilässä tm ei saa omiaan pois.

 

[Randomizer]

Toisaalta asunnon odotettu arvonnousu seuraavan 20v aikana on stadissa 100%++, kun jyppilässä tm ei saa omiaan pois.

Jyväskylä, Kuopio, Oulu, puhumattakaan Tampereesta saa muuttovoittoa koko ajan ja hinnat kyllä nousee. Ihan varmasti saa omansa pois ja reippaasti. Helsingissähän se tällä hetkellä suurin riski on asuntopommille vrt. muualle maahan.

 

[Makis]

Mitä sillä hinnan nousulla on väliä? Jossain pitää asua, joten vaikka myyt sen kämpän niin tarvitset uuden.

 

[Wolttis]

Jos nuo työmatkat konttorille mietityttävät niin kyllä ainakin omalla kokemuksella monet pk seudulla toimivat It-firmat kirjoittavat etätyösopimuksia joissa konttolilla käynnistä saat sitten matkakorvaukset ja päivärahat.
Ei tuo tietysti poista sitä että joskus joutuu sinne pk seudulel matkustelemaan, mutta ei ainakaan kustannusmielessä tarvitse sitä miettiä.

 

[kuoris]

Aika jännä näkemys kyllä. Voi tietysti olla että ne ykkösellä alkavat liksat on yleisempiä PK-seudulla, mutta kyllä ihan 6-7k palkoilla pärjää täällä Keski-Suomessa kohtuullisesti.

Kohtuullisesti? Sanoisin hyvin. Suomalaisen keskipalkka on 3700 eur. Jos ei kuudella tonnilla pärjää on syy jossain muualla kuin palkassa.