io-techin lakimiehet hoi.

[Janijoonaz]

Tarkoitatko, että osakemerkintä saadaan pois sitä kautta jos ulosotto tämän huoneiston realisoi?

Sitä hain takaa. Ulosotto huutokauppaa eteenpäin osakkeet vastikevelkoineen. Tuo olisi helpoin keino yhtiölle

 

[Puavo]

Tämä nyt ei välttämättä tänne kuulu, mutta kysytään kuitenkin. Tilanne: Käsi murtunut töissä, eli työtapaturma, tästä tehdään ilmoitus ja saikkua tulee 1,5kk.
Työnantaja kysyy heti alussa onko mahdollista olla "korvaavissa töissä" etänä tai paikanpäällä ja ei olla sairauslomalla vaikka sairauslomaa on "määrättykin".
Eli ei yhtään sairauslomapäivää koska firma maksaa työstä tehdyn palkan. (eli firman puolesta näyttää hyvältä kun on 0 sairauslomapäivää vaatinutta tapaturmaa)

Vakuutusyhtiölle tehty ilmoitus ja saatu myös myöntävät maksusitoumukset kuntoutukseen jne.
Kysymys kuulukin nyt, että miten vakuutusyhtiö suhtautuu tähän jos saa tietää, että on oltu töissä sairausloman aikana?
Oma mielipide on se, että pesevät kätensä heti koko keissistä, onko näin?
Eli firma saa maksaa kuntoutukset ja muut kulut omasta pussistaan.

Kyllä se työtapaturmavakuutuksen myöntänyt vakuutusyhtiö ne hoidot ja kuntoutukset maksaa, ei joudu firma maksamaan niitä omasta pussistaan. Vakuutusyhtiötä kiinnostaa tuossa kohtaa eniten se, että jos käyt töissä pyörimässä ja työnantaja maksaa sinulle normaalia palkkaa, niin silloin heidän ei tokikaan tarvitse maksaa päivärahaa. Edes sille työnantajalle. Kun et siis ole pois töistä sen tapaturman takia. Sinänsä hassua, jos työnantaja on sinulle valmis maksamaan täysin tyhjästä normaalia palkkaa vain sen takia, että tilastot pysyvät nätinpänä.

Jos työnantaja maksaa sinulle sairausajan palkkaa (eli olet sairauslomalla), saavat he vastaavan summan vakuutusyhtiöltä takaisin ensimmäiseltä neljältä viikolta. Siitä eteenpäin päivärahan määrä lasketaan vähän toisin.

 

[tonttuj]

Kyllä se firma loppukädessä maksaa kaikki viulut tuosta työtapaturmasta.
Vakuutusyhtiö laskuttanee palkkioissaan sen kuitenkin yritykseltä takaisin.

 

[Puavo]

Kyllä se firma loppukädessä maksaa kaikki viulut tuosta työtapaturmasta.
Vakuutusyhtiö laskuttanee palkkioissaan sen kuitenkin yritykseltä takaisin.

No periaatteessa näin. Ihan kaikissa tapauksissa ei suoraan yksyhteen, mutta kyllähän vakuutusyhtiöt yleensä sen verran vakuutusmaksuja kerää, että saa omansa pois. Joku yksittäinen vakuutuksenottaja toki voi jäädä voiton puolellekin, mutta kokonaisuutena vakuutusyhtiö kuitenkin kerää enemmän maksuja kuin maksaa korvauksia ulos. Eipä se vakuutusliiketoiminta kovin pitkäkestoista toisin päin voisi ollakaan.

 

[Esterhaus]

No periaatteessa näin. Ihan kaikissa tapauksissa ei suoraan yksyhteen, mutta kyllähän vakuutusyhtiöt yleensä sen verran vakuutusmaksuja kerää, että saa omansa pois. Joku yksittäinen vakuutuksenottaja toki voi jäädä voiton puolellekin, mutta kokonaisuutena vakuutusyhtiö kuitenkin kerää enemmän maksuja kuin maksaa korvauksia ulos. Eipä se vakuutusliiketoiminta kovin pitkäkestoista toisin päin voisi ollakaan.

Ideaalitilanteessa vakuutusmaksuina tulee sisään enemmän kuin korvauksina maksetaan eli korvaussuhde on silloin yli 100%, mutta ei vakuutusyhtiöt siihen todellakaan läheskään aina ole päässeet eikä etenkään aina kaikissa vakuutuslajeissa. Jo ihan vähän yli 100% on erinomainen saavutus, eli pelkillä vakuutusmaksuilla ei kovin hyvää bisnestä synny. Mutta mistä bisnestä saa aikaiseksi on asiakkaiden maksamien vakuutusmaksujen sijoittaminen, ja sillä puolella tehdään paremmat voitot. Tietysti korvaussuhdettakin täytyy saada säädettyä mahdollisimman hyväksi mihin voi käyttää mm. vakuutusmaksujen korotuksia.

 

[Suolakala]

Tietääköhän kukaan missä tässä mennään? Ensin pieni pohjatyö ennen kuin painelen luottamusmiehen puheille. Eli meidän työpaikalla henkilökunnan sosiaalitilat (pukkari) siirtyi avoimeen tilaan, jonka seinät ovat korkeudeltaan noin reilun parin metrin luokkaa. Vähän kuin isot avokonttorit.
Näiden tilojen ulkopuolella menee käytävä jossa kaksi valvontakameraa. En tiedä mihin ne osoittaa kun ovat sellaisessa kupolissa jemmassa. Näiden tarkoitus lienee ollut valvoa tuota käytävää kun siitä on kulku sisään/ulos. Nämä kamerat kuitenkin näkyvät selkeästi pukkarin puolelle joten niilläkin luonnollisesti nähdään sinne.
Eikö tässä nyt ole selkeä yksityisyyden suojan rikkominen? Mietin vaan, kun joka paikasta löysin tekstiä joka oli muodossa "sosiaalitiloissa kuvaaminen on kielletty" Tässähän ei kuvata itse tiloissa vaan tilan ulkopuolelta tilaan. Ei kait tässä nyt mitään tällaista porsaanreikää ole?
Laitan vielä hienoakin hienomman havainnekuvan. Punaiset pallurat siis kamerat ja niillä nähdään tuon seinän yli tuonne M ja N alueille.

 

[RDennis]

Tietääköhän kukaan missä tässä mennään? Ensin pieni pohjatyö ennen kuin painelen luottamusmiehen puheille. Eli meidän työpaikalla henkilökunnan sosiaalitilat (pukkari) siirtyi avoimeen tilaan, jonka seinät ovat korkeudeltaan noin reilun parin metrin luokkaa. Vähän kuin isot avokonttorit.
Näiden tilojen ulkopuolella menee käytävä jossa kaksi valvontakameraa. En tiedä mihin ne osoittaa kun ovat sellaisessa kupolissa jemmassa. Näiden tarkoitus lienee ollut valvoa tuota käytävää kun siitä on kulku sisään/ulos. Nämä kamerat kuitenkin näkyvät selkeästi pukkarin puolelle joten niilläkin luonnollisesti nähdään sinne.
Eikö tässä nyt ole selkeä yksityisyyden suojan rikkominen? Mietin vaan, kun joka paikasta löysin tekstiä joka oli muodossa "sosiaalitiloissa kuvaaminen on kielletty" Tässähän ei kuvata itse tiloissa vaan tilan ulkopuolelta tilaan. Ei kait tässä nyt mitään tällaista porsaanreikää ole?
Laitan vielä hienoakin hienomman havainnekuvan. Punaiset pallurat siis kamerat ja niillä nähdään tuon seinän yli tuonne M ja N alueille.

Eikö se nyt olisi helpompi kysäistä esimieheltä onko kukaan ottanut kameroita huomioon ennen kuin lähtee turhaan mitään isompaa härdelliä järjestämään? Todennäköisesti kameroilla kuvataan ovia ja kukaan ei vain ole tajunnut miettiä että niillä teoriassa näkee uusiin pukuhuoneisiin.

 

[maninthemoon]

Työsuojeluvaltuutettu on tuota varten, jos teillä on sellainen. Eihön tuo saisi kuvata sisälle asti.

 

[Suolakala]

Työsuojeluvaltuutettu on tuota varten, jos teillä on sellainen. Eihön tuo saisi kuvata sisälle asti.

Joo, tuota taisin ajatellakkin mutta kirjoitin luottamusmies

 

[tombe0]

Näin oman työpaikan työseuojeluvaltuuttetuna voin todeta että "laiton" on, eteen pitää joko rakentaa korotettu seinä tai sitten kamerat siirtää.

 

[kmot]

No niin, nyt tällainen case.

Viimeinen elossa oleva vanhempani, äitini, kuoli pari vuotta sitten. Perukirjat tehtiin. Puoli vuotta myöhemmin tehtiin täydennysperukirja, kun asunto-osakkeen todellinen arvo selvisi myytäessä se. Kuolinpesä selvitettiin ja perintö jaettiin sisarusten kesken.

Nyt vuotta myöhemmin pesän jakamisesta, pari vuotta kuolemasta, tulee äidin nimellä (ei edes kuolinpesän nimellä) reilun tonnin lasku äidin vuotta ennen kuolemaansa käyttämästä palvelusta.

Pitääkö maksaa? Mitä tapahtuu jos en maksa?

Menee perintään ja siellä huomataan kenties, että tämä henkilö on kuollut ja koitetaan periä kuolinpesältä, joka on jo selvitetty ja tyhjä? Voiko tuollaisia laskuja jäädä kuolinpesän maksettavaksi vaikkapa kymmenen vuoden viiveellä vai miten nämä menee?

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

No niin, nyt tällainen case.

Viimeinen elossa oleva vanhempani, äitini, kuoli pari vuotta sitten. Perukirjat tehtiin. Puoli vuotta myöhemmin tehtiin täydennysperukirja, kun asunto-osakkeen todellinen arvo selvisi myytäessä se. Kuolinpesä selvitettiin ja perintö jaettiin sisarusten kesken.

Nyt vuotta myöhemmin pesän jakamisesta, pari vuotta kuolemasta, tulee äidin nimellä (ei edes kuolinpesän nimellä) reilun tonnin lasku äidin vuotta ennen kuolemaansa käyttämästä palvelusta.

Pitääkö maksaa? Mitä tapahtuu jos en maksa?

Menee perintään ja siellä huomataan kenties, että tämä henkilö on kuollut ja koitetaan periä kuolinpesältä, joka on jo selvitetty ja tyhjä? Voiko tuollaisia laskuja jäädä kuolinpesän maksettavaksi vaikkapa kymmenen vuoden viiveellä vai miten nämä menee?

Velan vanhentuminen – Kilpailu- ja kuluttajavirasto

www.kkv.fi

Todennäköisesti pitää maksaa, kun pesässä rahaa on ollut mistä se alunperin olisi jo voitu maksaa jos se jo siinä vaiheessa olisi tullut, kun niitä asioita käsiteltiin. Ei sillä ole mitään vaikutusta asiaan vaikka se pesä on jo jaettu muille. Laskuilla on silti tietty voimassaoloaika minkä jälkeen ne vasta vanhenee.

Kyllä se velkojalle viimeistään siinä vaiheessa selviää, kun rupeaa perukirjaa vaatimaan mistä selviää, että varoja on ollut.

 

[kmot]

Onkos tuo nyt vanhentunut, kun kolme vuotta on juuri tainnut tulla täyteen (pitää vielä tarkastaa) ?

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Onkos tuo nyt vanhentunut, kun kolme vuotta on juuri tainnut tulla täyteen (pitää vielä tarkastaa) ?

Suosittelen kysymään joltain oikealta laki-ihmiseltä asiasta, että saat varmasti täysin oikean vastauksen.

Kyllä tännekin tuli ulosotosta kirje kuolinpesälle ja, kun selvittelin asiaa niin sanoivat ettei kannata ihmetellä jos niitä vielä myöhemmin tulee lisää jos velkoja haluaa yrittää periä niitä. Tässä tapauksessa kyseessä oli kylläkin miinukselle jäänyt pesä missä ei mitään omaisuutta ollut, mutta silti halutessaan velkoja voi niitä yrittää periä vaikkei sinne mitään olisikaan tulossa.

 

[j1m2]

Kannattaa myös tarkistaa löytyykö kuittia että olisi jo maksettu,ei nimittäin olisi ensimmäinen kerta kun kepulit yrittäjät kokeilevat että saisiko uudestaan laskutettua.

 

[oriental]

Moi, olisi kysymys Lakean omaksi kodin sopimuksesta.

suluissa pikainen selitys mikä juttu on kyseessä, jos ei ole tuttu.
(Kyseessä on siis asumismuoto joka on vuokra- ja omistusasumisen väliltä. Eli alussa maksetaan omaksi-maksu joka on 7% asunnon hinnasta, sitten asuntoa maksetaan vuokralla 20 vuotta josta about puolet on oikeaa vuokraa ja puolet lyhennystä+korkoja yms. Lopulta 20v päästä asunnon voi lunastaa itselleen 40% alkuperäisestä hinnasta maksamalla, eli jäljellä oleva osa lainaa(40-70t about asunnosta riippuen). Todellinen kokonaishinta on sitten enemmän kun ottaa vuokran+korot huomioon(ei väliä kysymykselleni). Asuntolaina on valtion takaama ja lakea omistaa osakkeet ensimmäiset 20v ja näin rakennuttaa näitä asuntoja. Omaksi-maksu on noin 9000-15 000e riippuen asunnosta )

Itse kysymys liittyy tuohon omaksi-maksuun ja sen palautukseen, tuossa pdf:ssä esim sanotaan melko yksiselitteisesti, että jos asukas(vuokralainen) haluaa muuttaa pois ennen kuin 20v tulee täyteen, hän voi siitä luopua ja saa omaksi-maksun takaisin miinus mahdolliset kulut

Omaksi-kodit – Lakea

Koteja elämistä varten

lakea.fi

https://lakea.fi/wp-content/uploads/2018/08/Lakea-OMAKSI-asiakkaan-opas-FI.pdf

"Sopimuksen ennenaikainen päättäminen Sinulla on myös mahdollisuus päättää sopimus kesken sopimuskauden ja luopua asunnosta. Tällöin palautetaan Omaksimaksu korotettuna kuluttajahintaindeksillä 2015:100. Maksusta vähennetään mahdolliset kunnossapidon laiminlyönneistä tai vahinkoa aiheuttavista muutostöistä aiheutuvat kulut sekä sopimuksen mukaisen maksuvelvoitteen piiriin kuuluvat erääntyneet erät perintäkuluineen. Ennen 1.7.2017 markkinointiin tulleiden taloyhtiöiden asuntojen kohdalta lunastusmenettely poikkeaa yllä olevasta. Katso kohteen lunastusmenettely ko. asunnon vuokrasopimuksesta. "

Itse sopimuksessa kohdassa 13.3 puhutaan myös omaksi-maksun palautuksesta, mutta kohdassa 14.2 (lunastusoikeutta koskeva omaksi maksu) puhutaan ettei "lähtökohtaisesti palauteta"

Kysymys 1:
Eli onkohan tuossa nyt joku lakitekninen kierous jolla ei saa alkusummaa takaisin, mikäli muuttaa pois ennen kuin 20 vuotta tulee täyteen? vai onko tuo esim sitä että se liittyy vain siihen tilanteeseen, kun 20 vuotta tulee täyteen jolloin asunnon voi lunastaa itselleen eikä silloin (luonnollisesti) saa alkupääomaa takkaisin?

Jos olisi asiasta tietoa tai kokemusta niin olisin kiitollinen, koska nyt vähän epäilyttää että vaikka sivuilla+yhtiön haastatteluissa lehdissä yms. mainitaan että omaksi-maksun saa takaisin, niin pyörtääkö tuo kohta 14.2 sen ja saakin olla firman mielivaltaisten päätösten armoilla?

Kysymys 2:
Toisaalta tulee myös sellainen käsitys että kauppahintakertymän lainanlyhennystä (kauppahintakertymä = vuokran yhteydessä maksettavaa lainanlyhennys + omaksimaksu) ei saa ollenkaan takaisin jos päättää asunnosta luopua, en ainakaan löytänyt sitä koskevaa kohtaa tekstistä. Että sehän se isompi sudenkuoppa on. Asunnon lunastusoikeuden voi myös myydä kolmannelle osapuolelle jolloin sen voi ainakin pyyntihintaan laittaa (omaksi-maksu + kertyneet lyhennykset), mutta en tiedä miten hyvät/huonot markkinat näillä on eteenpäin myydessä. Aika nopeasti ainakin nuo itse kohteet on myyty uutena

Aika kieroa jos asuntoa maksaa vaikka 10 vuotta noin, joutuu muuttamaan ja lyhennykset katoaa kuin pieru saharaan Koska vuokralainen lyhentää sitä lainaa joka tapauksessa niin mitä tuolle summalle käy? Jos asukas 1 saa pois muutettuaan vain omaksi-maksunsa ja "sisään jää vaikka 30 000e lyhennyksiä), niin pyytääkö yritys asukkaalta 2 omaksi-maksun + 30 000e jolloin summa on maksettu firmalle kahdesti, vai pelkän omaksi-maksun jolloin uusi asukas saa 30 000e lyhennyksiä ilmaiseksi, molemmat kuulostaa epäloogisilta Loogisintahan olisi, että seuraava asukas maksaa omaksi-maksun + edellisen asukkaan lyhennyksiä vastaavan summan joka siirtyy edelliselle asukkaalle, vaan niin ei mainita.

Sopimusta en ole allekirjoittanut vielä kyseisistä epäilyksistä johtuen

Kiitos jos joku osaa asiaa valottaa tai on itse noissa asunut ja muuttanut pois!

 

[edup]

13.1:ssä sanotaan suoraan että kauppahintakertymä jää siirtotilanteessa seuraavan vuokralaisen ja huoneiston lunastukseen oikeutetun hyväksi. Eli käytännössä silloin sun kannattaa myyntihinnassa se ottaa huomioon.

Mutta tosiaan joo vaikuttaa siltä että jos haluat kämpästä eroon etkä löydä siirronsaajaa (eli käytännössä uutta vuokraaja-ostajaa), niin aika heikoilla siinä tilanteessa olet. 13.3:n mukaan vuokrasuhde voidaan päättää erillisellä sopimuksella, mutta tuossa tilanteessa Lakea tietty voi suostua vain sinulle hyvinkin epäedullisiin ehtoihin. Toisaalta saattaa suostua fiksuihinkin ehtoihin, jos noille kysyntää löytyy.

 

[Grez]

Pitääkö maksaa? Mitä tapahtuu jos en maksa?

Jos velka on todellinen eikä ole vanhentunut, niin se pitää maksaa. Olettaisin että perintöveroa voisi sitten myös hakea alennettavaksi jos sen maksaa.

Jos et maksa, niin jatko riippuu vähän siitä että miksi et maksa
1) Jos saatava on riitainen (eli on syytä epäillä että se ei ole todellinen tai että on jo maksettu tms.) voit ilmoittaa että velka on riitainen. Tällöin velkoja voi halutessaan viedä asian oikeuteen. Tästä voi sitten eetä monella tavalla
a) Velkoja ei koe järkeväksi viedä oikeuteen -> ei makettavaa.
b) Velkoja vie oikeuteen. Oikeus toteaa aiheettomaksi tms -> Ei maksettavaa (paitsi mahdollisesti omia kuluja jos oikeus ei laita kaikkia velkojan maksettavaksi, ja tietty ne kulut täytyy ensin itse maksaa ja sitten velkoa velkojalta vaikka laittaisikin)
c) Velkoja vie oikeuteen. Oikeus toteaa että velka täytyy maksaa -> Tulee maksettavaksi ja lisäksi omat plus mahdollisesti vastapuolen kulut
2) Jos et kiistä saatavaa mutta jätät vain maksamatta, niin sitten velkoja voi laittaa perintään ja/tai hakea ulosottoa saatavalle.

 

[edup]

Eikös tuo ole käytännössä asumisoikeusasunto?

Asumisoikeusasunnoissa ei ole mahdollisuutta lunastaa asuntoa omakseen. Tuo Lakean malli on osaomistusasunto. Ne on toki aika samankaltaisia järjestelmiä tietyiltä osiltaan.

 

[Lotus Bartrams]

Asumisoikeusasunnoissa ei ole mahdollisuutta lunastaa asuntoa omakseen. Tuo Lakean malli on osaomistusasunto. Ne on toki aika samankaltaisia järjestelmiä tietyiltä osiltaan.

Asumisoikeusasunnossa tosiaan maksat alussa tuon könttäsumman. Asumisen ajan kuukausittaisen maksun pitäisi olla vallitsevaa vuokratasoa edullisempi, joissain kohteissa tuo on kyllä kyseenalaista. Pois lähtiessä saat alkuperäisen sijoituksesi rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna kolmen kuukauden kuluessa irtisanomisesta. Asumisoikeusyhtiö vastaa uuden asukkaan etsimisestä, ja palauttaa rahasi sinulle riippumatta siitä koska uusi tulija löytyy.

Siten tuo asumisoikeusmalli on orientalin omaksi-malliin verratuna vähäriskinen. Alkusijoituksen saa lähtiessä pois, ja indeksinkorjauksen ansiosta todennäköisesti alkuperäistä suurempana. Lähinnä tuo vertautuu vuokra-asumiseen, naapurit ehkä hieman seuloontuneempia koska on pitänyt sijoittaa alkupääoma, ja mahdollisesti kuukausittaiset kulut vuokraa alempia. Excelissä voi sitten pyöritellä, että minkälaisella aikajänteellä ja kustannuserolla kannattaisi muuttaa asumisoikeusasuntoon vs. lyödä sama potti sijoituksiin ja asua vuokralla.

Omaksi-asunnon etuna on se, että asumisoikeusasunnosta poiketen sen saa joskus lunastettua omaksi, eli jos olet muuttamassa yli 20 vuodeksi kohteeseen niin voi olla järkevää. Haittapuolena tuo oman sijoituksen takaisinsaanti myyntitilanteessa. Keskiverto asunnonostaja vierastaa ihmeellisiä himmeleitä, joten halukkaita ostajia on perinteistä asuntokauppaa vähemmän.

 

[pelitys]

Mitä käytännössä tarkoittaa jos työsopimuksessa lukee, että sovelletaan tietyn alan tessiä mutta työntekijä ei kuulu sen piiriin? Onko tämä jokin paikallisen sopimisen muoto ja onko työntekijällä todellisuudessa samat vähimmäisehdot kuin alan tessissä, mutta tälläinen lause antaa mahdollisuuden sopia paremmista ehdoista paikallisesti?
Mitä olen ymmärtänyt niin suomessa jokaisella työntekijällä on jokin työehtosopimus eikä ole laillista sopia sellaisista ehdoista jotka ovat ristiriidassa sen kanssa? Vai koskeeko se vain suoraan työsopimukseen kirjattuja asioita ja muu on vapaata riistaa?
Ihmettelyni lähti siitä että työpaikalla ei ole luottamusmiestä.

 

[kjns]

Mitä käytännössä tarkoittaa jos työsopimuksessa lukee, että sovelletaan tietyn alan tessiä mutta työntekijä ei kuulu sen piiriin? Onko tämä jokin paikallisen sopimisen muoto ja onko työntekijällä todellisuudessa samat vähimmäisehdot kuin alan tessissä, mutta tälläinen lause antaa mahdollisuuden sopia paremmista ehdoista paikallisesti?
Mitä olen ymmärtänyt niin suomessa jokaisella työntekijällä on jokin työehtosopimus eikä ole laillista sopia sellaisista ehdoista jotka ovat ristiriidassa sen kanssa? Vai koskeeko se vain suoraan työsopimukseen kirjattuja asioita ja muu on vapaata riistaa?

En oikein ymmärrä kysymystä, se maininta sovellettavavasta tessistä työsopimuksessa nimenomaan tarkoittaa sitä, että mitä tessiä kyseisen työntekijän työsuhteessa sovelletaan.

Vai meinaatko että jos työntekijä ei kuulu ko. tessin liittoon? Sillä taas ei ole mitään väliä. Ja aina saa sopia parempaa kuin tessi sanoo, se on vain minimitaso.

 

[Musashi]

Mitä käytännössä tarkoittaa jos työsopimuksessa lukee, että sovelletaan tietyn alan tessiä mutta työntekijä ei kuulu sen piiriin? Onko tämä jokin paikallisen sopimisen muoto ja onko työntekijällä todellisuudessa samat vähimmäisehdot kuin alan tessissä, mutta tälläinen lause antaa mahdollisuuden sopia paremmista ehdoista paikallisesti?
Mitä olen ymmärtänyt niin suomessa jokaisella työntekijällä on jokin työehtosopimus eikä ole laillista sopia sellaisista ehdoista jotka ovat ristiriidassa sen kanssa? Vai koskeeko se vain suoraan työsopimukseen kirjattuja asioita ja muu on vapaata riistaa?

Se tarkoittaa sitä, että yritys tai sen määrätty työntekijäryhmä ei kuulu minkään työehtosopimuksen piiriin, mutta että siitä huolimatta yritys noudattaa (työsopimuksessa mainittua) TES:iä. Tällainen tilanne voi esim. tulla silloin, kun tavalliset duunarit kuuluvat johonkin TES:siin mutta saman firman ylemmät toimihenkilöt eivät.

Paremmat työehdot (kuin laki/TES) voi aina sopia. Se ei vaadi mitään ylimääräisiä koukeroita työsopimukseen.

Suomessa on useampiakin aloja/työntekijäryhmiä, joilla ei ole lainkaan työehtosopimusta. Silloin mennään lakien ja firman käytäntöjen mukaan.

 

[Copper]

Mitä käytännössä tarkoittaa jos työsopimuksessa lukee, että sovelletaan tietyn alan tessiä mutta työntekijä ei kuulu sen piiriin? Onko tämä jokin paikallisen sopimisen muoto ja onko työntekijällä todellisuudessa samat vähimmäisehdot kuin alan tessissä, mutta tälläinen lause antaa mahdollisuuden sopia paremmista ehdoista paikallisesti?
Mitä olen ymmärtänyt niin suomessa jokaisella työntekijällä on jokin työehtosopimus eikä ole laillista sopia sellaisista ehdoista jotka ovat ristiriidassa sen kanssa? Vai koskeeko se vain suoraan työsopimukseen kirjattuja asioita ja muu on vapaata riistaa?

Käsittääkseni, korjatkaa jos olen väärässä, työnantajan pitää noudattaaa ainoastaan työsopimus-, työaika- ja vuosilomalakia. Sitten kun työnantaja liittyy (onko jopa pakollista tietyn työntekijämäärän jälkeen ?yhteistoimintalaki?) omaan järjestöönsä on noudatettava alan työehtosopimuksia. Muutoin neuvotellaan aina paikallisesti. Duunari voi liittyä lähes mihin liittoon tahansa, mutta työpaikalla käytettävään TES:n sillä ei ole mitään merkitystä.

 

[pelitys]

Muotoilin kysymyksen vähän sekavasti kun en oikein itsekään tiennyt mitä tarkalleen ottaen pitäisi kysyä. Olin siis ihmetellyt että miksei työpaikalla ole luottamusmiestä ja eikö tessien mukaan sellainen ole lähes aina pakko olla? Eli kuinka työnantaja voi sanoa soveltavansa tessiä, mutta ei kuitenkaan kaikilta osin. Onko käytännössä niin että tuollaisella sopimuksella ei ole mitään työehtosopimusta mihin voi vedota esim. oikeudessa?

 

[Graf af Kexholm]

Mitä käytännössä tarkoittaa jos työsopimuksessa lukee, että sovelletaan tietyn alan tessiä mutta työntekijä ei kuulu sen piiriin? Onko tämä jokin paikallisen sopimisen muoto ja onko työntekijällä todellisuudessa samat vähimmäisehdot kuin alan tessissä, mutta tälläinen lause antaa mahdollisuuden sopia paremmista ehdoista paikallisesti?
Mitä olen ymmärtänyt niin suomessa jokaisella työntekijällä on jokin työehtosopimus eikä ole laillista sopia sellaisista ehdoista jotka ovat ristiriidassa sen kanssa? Vai koskeeko se vain suoraan työsopimukseen kirjattuja asioita ja muu on vapaata riistaa?
Ihmettelyni lähti siitä että työpaikalla ei ole luottamusmiestä.

Oiotaan ensin hieman väärinkäsityksiä: yritys (ja sen soveltuvat työntekijät) voivat olla työehtosopimuksen piirissä tai ei. Työehtosopimus (TES) on normaalisitova, kun työnantaja kuuluu TESsin neuvotelleeseen järjestöön, ja yleissitova, kun on valtakunnallisesti määritelty koko ala TESsin alle, riippumatta työnantajan jäsenyydestä. On siis myös paljon aloja (eläinlääkärit, taloushallintopalvelut, taksikuskit) joiden TES ei ole yleissitovat, eli jos työnantaja ei kuulu työnantajajärjestöön TESsiä ei ole mikään pakko käyttää.

Tuo "sovelletaan mutta ei kuulu piiriin" on mielestäni aika epätsämällisesti määritelty; sen voisi tulkita että TESsiä käytetään pohjana mutta poiketaan halutessa, tai että yleisesti työpaikalla noudatetaan tiettyä TESsiä mutta juuri sinä et kuulu sen piiriin.

TESsit määrittelevät aina ainoastaan minimit, mikään ei estä antamasta 5 päivän lomakertymä ja loputonta täyden palkan sairausajan palkkaa.

Luottamusmies on ihan TES-kamaa, eli ei ole todellakaan mikään välttämättömyys työpaikalla, ei edes vaikka sovellettaisinkiin jotain TESsiä (voi riippua mm. yrityksen koosta).

 

[demas]

Omaksi-asunnon etuna on se, että asumisoikeusasunnosta poiketen sen saa joskus lunastettua omaksi, eli jos olet muuttamassa yli 20 vuodeksi kohteeseen niin voi olla järkevää.

Tämä. Olen miettinyt että kannattaisiko valtion tukea tällaista enemmän? Valtiolla on iso lompakko ja tämän voisin kuvitella olevan melko riskitöntä touhua oikein suunniteltuna. Tarkoitan että jos joku ei pysty maksamaan niin sitten myydään toiselle jne. Riskiä toki mutta ei suuria summia ja näin omistusasuntoihin pääsisi todella paljon helpommin kiinni.

Haittapuolena tuo oman sijoituksen takaisinsaanti myyntitilanteessa. Keskiverto asunnonostaja vierastaa ihmeellisiä himmeleitä, joten halukkaita ostajia on perinteistä asuntokauppaa vähemmän.

Tämä. Näitä on joskus mennyt todella edullisesti. Ihmiset vähän vierastaa tätä muotoa kun on hieman sekava ja kovin moni ei käytäntöjä tiedä. Jos asunnot liikkuisivat rivakammin niin mun mielestä todella hyvä asumismuoto ja vaihtoehto vuokralla asumiselle.

 

[Grez]

Tämä. Olen miettinyt että kannattaisiko valtion tukea tällaista enemmän? Valtiolla on iso lompakko ja tämän voisin kuvitella olevan melko riskitöntä touhua oikein suunniteltuna. Tarkoitan että jos joku ei pysty maksamaan niin sitten myydään toiselle jne. Riskiä toki mutta ei suuria summia ja näin omistusasuntoihin pääsisi todella paljon helpommin kiinni

Mistä lähtökohdasta ajattelet että valtion kannattaisi tukea vielä enemmän? Valtiohan on juuri linjannut että se haluaa tukea entistä vähemmän omistusasumista (oman asunnon asuntolainan korkovähennysoikeus poistuu asteittain tai voisi sanoa että on jo käytännössä poistunut) joten millä logiikalla valtion olisi toisaalta nyt järkevää tukea tuollaista yhdenlaista omistusasumiseen tähtäävää järjestelyä?

 

[demas]

Mistä lähtökohdasta ajattelet että valtion kannattaisi tukea vielä enemmän?

Ajattelen asiaa siis siltä kantilta että tuollaisessa asumismuodossa pienemmillä tuloilla ja omaisuudella varustettu henkilö voi päästä omistus-asumiseen kiinni helpommin ja pienemmällä riskillä. Nythän pienillä tuloilla oleva perhe joutuu ensin säästämään vuosia että saa kynnysrahat yms. ja pääsee asuntoon kiinni. Samaan aikaan isommilla tuloilla olevat pystyy pelaamaan..

Valtiohan on juuri linjannut että se haluaa tukea entistä vähemmän omistusasumista (oman asunnon asuntolainan korkovähennysoikeus poistuu asteittain tai voisi sanoa että on jo käytännössä poistunut) joten millä logiikalla valtion olisi toisaalta nyt järkevää tukea tuollaista yhdenlaista omistusasumiseen tähtäävää järjestelyä?

Joo, totta tämä. En tiedä onko ihan sama asia (helpommin ja pienemmällä riskillä omistusasuntoon VS. asumismuodon suora tukeminen), mutta noin on mennyt että esim asuntolainan korkovähennys on poistettu.

 

[Jasso]

Kysymys, olen asianomistajana petoshommassa. Joku aika sitten tuli puhelu, että henkilö on saatu kiinni ja käräjät on päivänä x. Paperit tulee postissa diipadaapa. Samalla sanoivat myös, että esitutkintapöytäkirjat saisi myös luettavaksi. Kuulinko oikein, voinko siis jostain pyytää esitutkintapöytäkirjat itselleni?
Olisi kyllä mielenkiintoista lukea mitä poliisi on keskustellut tämän henkilön kanssa. Kovin "kettu" kun oli.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Kysymys, olen asianomistajana petoshommassa. Joku aika sitten tuli puhelu, että henkilö on saatu kiinni ja käräjät on päivänä x. Paperit tulee postissa diipadaapa. Samalla sanoivat myös, että esitutkintapöytäkirjat saisi myös luettavaksi. Kuulinko oikein, voinko siis jostain pyytää esitutkintapöytäkirjat itselleni?
Olisi kyllä mielenkiintoista lukea mitä poliisi on keskustellut tämän henkilön kanssa. Kovin "kettu" kun oli.

Poliisilta ne yllättäen saat.

 

[Jasso]

Poliisilta ne yllättäen saat.

Kiitos Spede, jäi epäselväksi puhelusta että mistä ne saa. Mutta poliisilaitokselta kyselemään siis.

 

[tonttuj]

Kysymys, olen asianomistajana petoshommassa. Joku aika sitten tuli puhelu, että henkilö on saatu kiinni ja käräjät on päivänä x. Paperit tulee postissa diipadaapa. Samalla sanoivat myös, että esitutkintapöytäkirjat saisi myös luettavaksi. Kuulinko oikein, voinko siis jostain pyytää esitutkintapöytäkirjat itselleni?
Olisi kyllä mielenkiintoista lukea mitä poliisi on keskustellut tämän henkilön kanssa. Kovin "kettu" kun oli.

Pyydä ne sähköpostitse:
asiakirjatilaukset.pohjois-karjala.ita-suomi@poliisi.fi

 

[Collusion]

Kysymys lomapäivistä:

Aloitin nykyisessä työpaikassa 1.8.2018. Tämän vuoden lomarahan tilityksen yhteydessä oli merkattu lomapäivien määräksi 24 kappaletta, eli ajalta 1.4.2019 - 31.3.2020 2kpl per kuukausi. Eikö minun pitäisi kuitenkin ansaita tältä ajalta täydet lomapäivät (2,5 per kuukausi) ?

Vuosilomalaki sanoo näin:

2 luku
Vuosiloman pituus

5 §
Vuosiloman ansainta

Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on kuitenkin oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Loman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään.

Vuosilomalaki 162/2005 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.

www.finlex.fi

Ymmärsin tämän siis näin, että koska välillä 1.4.2019 - 31.3.2020 (lomanmääräytymisvuosi) työsuhteeni kesto on ylittänyt yhden kalenterivuoden, olisin oikeutettu kahteen ja puoleen lomapäivään kuukaudelta. Olenko väärässä?

Työsuhteessa sovelletaan teknologiateollisuuden tes:iä, jos sillä on väliä.

 

[sirace]

Kysymys lomapäivistä:

Aloitin nykyisessä työpaikassa 1.8.2018. Tämän vuoden lomarahan tilityksen yhteydessä oli merkattu lomapäivien määräksi 24 kappaletta, eli ajalta 1.4.2019 - 31.3.2020 2kpl per kuukausi. Eikö minun pitäisi kuitenkin ansaita tältä ajalta täydet lomapäivät (2,5 per kuukausi) ?

Vuosilomalaki sanoo näin:

Vuosilomalaki 162/2005 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.

www.finlex.fi

Ymmärsin tämän siis näin, että koska välillä 1.4.2019 - 31.3.2020 (lomanmääräytymisvuosi) työsuhteeni kesto on ylittänyt yhden kalenterivuoden, olisin oikeutettu kahteen ja puoleen lomapäivään kuukaudelta. Olenko väärässä?

Työsuhteessa sovelletaan teknologiateollisuuden tes:iä, jos sillä on väliä.

Maksetaanko teillä talvipäivien lomarahat eri aikaan? Muuta syytä en tuohon keksi..

 

[Collusion]

Maksetaanko teillä talvipäivien lomarahat eri aikaan? Muuta syytä en tuohon keksi..

Piti ihan tarkistaa palkkakuiteista, ei ole viime talvena maksettu erikseen mitään lomarahoja, viime kesänä (2019) viimeksi.

 

[MatoMatala]

Piti ihan tarkistaa palkkakuiteista, ei ole viime talvena maksettu erikseen mitään lomarahoja, viime kesänä (2019) viimeksi.

Tuo ei sinänsä kerro mitään, koska sinulle ei viime talvelle ollut ehtinyt talvilomaa kertyä, joten ei ollut mitään maksettavaa, vaikka talvilomapäivien lomaraha maksettaisiinkin erikseen.

 

[juhei]

Kysymys lomapäivistä:

Aloitin nykyisessä työpaikassa 1.8.2018. Tämän vuoden lomarahan tilityksen yhteydessä oli merkattu lomapäivien määräksi 24 kappaletta, eli ajalta 1.4.2019 - 31.3.2020 2kpl per kuukausi. Eikö minun pitäisi kuitenkin ansaita tältä ajalta täydet lomapäivät (2,5 per kuukausi) ?

Kyllä

 

[Collusion]

Tuo ei sinänsä kerro mitään, koska sinulle ei viime talvelle ollut ehtinyt talvilomaa kertyä, joten ei ollut mitään maksettavaa, vaikka talvilomapäivien lomaraha maksettaisiinkin erikseen.

Eli on siis mahdollista, että kyseinen summa menee maksuun esim. vasta ensi jouluna, jos pidän sillon vaikka 6 päivää lomaa? Itseasiassa nyt kun selvitin asiaa lisää, niin minulle onkin merkattu kuukauden loma heinäkuulle, johon menee siis juurikin 24 lomapäivää. Oletin, että koko lomaraha maksettaisiin nyt kesäloman yhteydessä. En ole vielä onneksi alkanut piinaamaan HR:ää typerillä kysymyksillä

 

[MatoMatala]

Eli on siis mahdollista, että kyseinen summa menee maksuun esim. vasta ensi jouluna, jos pidän sillon vaikka 6 päivää lomaa? Itseasiassa nyt kun selvitin asiaa lisää, niin minulle onkin merkattu kuukauden loma heinäkuulle, johon menee siis juurikin 24 lomapäivää. Oletin, että koko lomaraha maksettaisiin nyt kesäloman yhteydessä. En ole vielä onneksi alkanut piinaamaan HR:ää typerillä kysymyksillä

Juuri näin. Meillä maksetaan 24 päivän lomarahat kesäkuun palkan yhteydessä ja loput 6 päivää joulukuun palkanmaksun yhteydessä, täysin riippumatta siitä milloin lomat pitää. Käsittääkseni aika yleinen käytäntö.

 

[sirace]

Juuri näin. Meillä maksetaan 24 päivän lomarahat kesäkuun palkan yhteydessä ja loput 6 päivää joulukuun palkanmaksun yhteydessä, täysin riippumatta siitä milloin lomat pitää. Käsittääkseni aika yleinen käytäntö.

Joo ihan yleistä, tällä helpotetaan yrityksen kesän "kesän kassavajetta" kun pitää maksaa kaikille palkat ja lomarahat mutta laskutusta ei ole "tuntiakaan"

 

[Antti Alien]

Kysymys lomapäivistä:

Aloitin nykyisessä työpaikassa 1.8.2018. Tämän vuoden lomarahan tilityksen yhteydessä oli merkattu lomapäivien määräksi 24 kappaletta, eli ajalta 1.4.2019 - 31.3.2020 2kpl per kuukausi. Eikö minun pitäisi kuitenkin ansaita tältä ajalta täydet lomapäivät (2,5 per kuukausi) ?

Vuosilomalaki sanoo näin:

Vuosilomalaki 162/2005 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.

www.finlex.fi

Ymmärsin tämän siis näin, että koska välillä 1.4.2019 - 31.3.2020 (lomanmääräytymisvuosi) työsuhteeni kesto on ylittänyt yhden kalenterivuoden, olisin oikeutettu kahteen ja puoleen lomapäivään kuukaudelta. Olenko väärässä?

Työsuhteessa sovelletaan teknologiateollisuuden tes:iä, jos sillä on väliä.

Teknologiateollisuuden TESsissä on lomarahaksi sovittu 50 % vuosilomapalkasta, ei kertyneiden lomapäivien mukaan. Jos siis pidät 24 päivää lomaa nyt, saat vuosilomapalkkana 24 päivän palkan (voipi olla tosin kuukausipalkan jakajana 25 eikä oikea työpäivien määrä) ja lisäksi 50 % lomarahan 24 päivästä. Käyttämättä jääneiden 6 lomapäivän palkka ja lomarahat maksetaan sitten niiden päivien käytön yhteydessä.

Lomarahojen maksamisesta Teknologiateollisuuden TESsissä on sovittu siten, että joko maksetaan puolet ennen lomaa ja puolet silloin, kun ensimmäisen lomanjälkeisen työpäivän palkka tulee maksettavaksi, tai sitten sovitaan jotain muuta paikallisesti. Koska olet saanut 24 päivän lomarahat kerralla, oletan että työpaikallanne on sovittu lomaraha maksettavaksi kokonaan vuosilomapalkan yhteydessä.

 

[Kvarkki]

e: Olis pitänyt lukea ketju loppuun asti. Tän viestin saa poistaa, jos moden näkee.

 

[axxu]

Eli on siis mahdollista, että kyseinen summa menee maksuun esim. vasta ensi jouluna, jos pidän sillon vaikka 6 päivää lomaa? Itseasiassa nyt kun selvitin asiaa lisää, niin minulle onkin merkattu kuukauden loma heinäkuulle, johon menee siis juurikin 24 lomapäivää. Oletin, että koko lomaraha maksettaisiin nyt kesäloman yhteydessä. En ole vielä onneksi alkanut piinaamaan HR:ää typerillä kysymyksillä

Eikö sulla näy palkkalaskelmassa joku "vuosilomatiedot" osio josta löytyy kertyneiden lomapäivien määrä ja yhden lomapäivän hinta?

 

[miloytyn]

Eli on siis mahdollista, että kyseinen summa menee maksuun esim. vasta ensi jouluna, jos pidän sillon vaikka 6 päivää lomaa? Itseasiassa nyt kun selvitin asiaa lisää, niin minulle onkin merkattu kuukauden loma heinäkuulle, johon menee siis juurikin 24 lomapäivää. Oletin, että koko lomaraha maksettaisiin nyt kesäloman yhteydessä. En ole vielä onneksi alkanut piinaamaan HR:ää typerillä kysymyksillä

Tuo miten ne maksetaan voi vaihdella paljonkin eri työpaikoissa. Esim meillä maksetaan kesäkuussa 12 päivää, elokuussa 12 päivää ja helmikuussa 6 päivää.

 

[Collusion]

Eikö sulla näy palkkalaskelmassa joku "vuosilomatiedot" osio josta löytyy kertyneiden lomapäivien määrä ja yhden lomapäivän hinta?

Lomapäivän hinta kyllä näkyy, mutta kertyneiden lomapäivien määrä ei. Tämä asia kuitenkin selvinnee pian, kun otan yhteyttä palkanlaskentaan ja kyselen vähän tarkemmin asiasta.

 

[kjns]

Piti ihan tarkistaa palkkakuiteista, ei ole viime talvena maksettu erikseen mitään lomarahoja, viime kesänä (2019) viimeksi.

Oisko kuitenkin maksettu kahdess osassa, mutta sulle einiitä viime vuonna maksettu koska ei ollut talvilomaa?
Edellisessä duunipaikassa maksettiin juurikin kesän lomarahat kesäkuussa ja talven lomarahat joulukuussa. Ei talvilomaa = ei lomarahaa jouluna..

Kannattaa kysyä palkanlaskennasta, vuoden jälkeen alkaa joka tapauksessa talvilomat kertymään.

 

[Selkäne]

Auttakaa miestä mäessä, miten voin kuluttajana toimia tämmöisen ongelman kanssa? Tarina on pitkä mutta arvostaisin sitä, jos joku viisaampi osaa neuvoa kenen puoleen voin kääntyä asiassa ja onko minulla kuluttajana oikeuksia vaatia valmistajalta/maahantuojalta mitään? Vai pitääkö minun vain suostua maksamaan lähes 10000 € arvoinen korjauskustannus itse tai hävitä auton vaihdossa uuteen samansuuruinen summa?

Kohde: Mazda CX-5 2.2 Diesel AWD, valmistusvuosi 2013, hankittu käytettynä 2017 kesällä 90tkm ajettuna, olen auton toinen omistaja.
Vika: autossa ilmennyt iso moottorivaurio 2020 kesällä, ajettu n. 180tkm. Vikaantuneet osat ainakin: turboahdin, pakonokka-akseli kulunut ja öljyssä kuonaa, joka tukkinut öljysihdin.
Auton oma järjestelmä ei ole indikoinut siinä olevan mitään vikaa moottorin vikavaloilla. Ja itse huomasin vikaantumisen vasta kun turboahdin lopetti toimintansa kokonaan, jonka jälkeen auto hinattiin tiepalvelun toimesta merkkiliikkeeseen tutkittavaksi.

Itse luokittelisin tämän moottorivaurion ko. automerkin moottorin ns. tyyppiviaksi seuraavin perustein:

• Auto kuuluu sarjanumeroltaan alueelle, jossa on valmistajan tunnistamana mahdollisuus siihen, että nokka-akselissa on ollut materiaalivikoja, jotka ovat aiheuttaneet sen ennen aikaisen kulumisen ja tämän seurauksina myös moottorin apulaitteet ovat kuluvat ja turboahdin vikaantuu. Näitä käsittelevä TSB/sisäinen huolto-ohje on julkaistu Syyskuu 2014 ja reviisio tästä elokuussa 2015.
• Samassa moottorissa on auton omistajien raportoimana tunnettu myös vikaa siinä, että polttoainesuuttimien tiivistys on ollut huono ja tästä on tehty myös suomessa takaisin kutsukampanja kaikille tämän merkin samalla moottorilla varustetuille autoille, jossa tarkistettiin näiden kireys ja samalla tarkistettiin/tarvittaessa vaihdettiin alipainepumppu, jonka mahdollisella toimimattomuudella on suora merkitys auton ajoturvallisuuteen (jarrujen tehostus katoaa). Alipainepumpun kuluminen on seurausta nokka-akselin kulumisesta.

Nyt auto on ollut merkkiliikkeellä tutkittavana yli 3 viikkoa ja merkkiliikkeen huoltoedustajan kanssa päädyimme siihen, että teemme ns. jälkitakuu/goodwill hakemuksen valmistajalle/maahantuojalle. Tämän hakemuksen käsittelyssä kesti n. 2 viikkoa. Päätös korjauskustannuksiin osallistumisesta oli kielteinen. Perustelut kielteiselle päätökselle olivat: Olen auton toinen omistaja ja auto on takuuaikansa ulkopuolella.
Huoltoedustaja kertoi hakemuksen tekovaiheessa, että vastaavissa tapauksissa maahantuoja on korvannut 30-50% väliltä korjauskustannuksia, mutta koska autoni huoltohistoriasta puuttuu yksi määräaikaishuolto (80tkm) hän oli sitä mieltä, että maahantuoja/valmistaja voisi kieltäytyä tähän vedoten. Maahantuojan perustelut eivät mielestäni ole yhdenvertaiset verrattuna siihen, jos olisin auton ensimmäinen omistaja ja perustelut eivät ole järkevät, kun puhutaan selvien tyyppivikojen korjaamisesta ja autossa, jossa tunnetusti voi valmistenumeronsa vuoksi olla ko. tyyppivika.

Samalla tiedusteltiin myös liikkeen, josta auton ostin halukkuudesta osallistua kustannuksiin. Heidän vastauksensa oli kielteinen myös. Heidän perustelu tälle oli se että auton hankinnasta on kulunut jo liianpitkä aika ja autolla on ajettu paljon hankinnan jälkeen.

Nämä kuultuani oli yhteydessä kuluttajariitalautakuntaan ja kuluttajaneuvojan perehdyttyä tapaukseen hän kertoi seuraavaa: Minulla kuluttajana on tässä tapauksessa mahdollista osoittaa reklamaatio pelkästään liikkeeseen, josta olen auton ostanut ja hän itse ei näe perusteluja sille, että tämä liike olisi korvausvelvollinen. Halutessani voisin jättää hakemuksen kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi minun ja ostoliikkeen välisenä asiana. Tämä kuluttajaneuvojan ohje siitä, että en voi esittää reklamaatiota valmistajalle tuntuu oman oikeustajuni vastaiselta neuvolta.

Nyt en tiedä enää miten voi edetä tämän asian kanssa.

 

[Centteri]

Auttakaa miestä mäessä, miten voin kuluttajana toimia tämmöisen ongelman kanssa? Tarina on pitkä mutta arvostaisin sitä, jos joku viisaampi osaa neuvoa kenen puoleen voin kääntyä asiassa ja onko minulla kuluttajana oikeuksia vaatia valmistajalta/maahantuojalta mitään? Vai pitääkö minun vain suostua maksamaan lähes 10000 € arvoinen korjauskustannus itse tai hävitä auton vaihdossa uuteen samansuuruinen summa?

Kohde: Mazda CX-5 2.2 Diesel AWD, valmistusvuosi 2013, hankittu käytettynä 2017 kesällä 90tkm ajettuna, olen auton toinen omistaja.
Vika: autossa ilmennyt iso moottorivaurio 2020 kesällä, ajettu n. 180tkm. Vikaantuneet osat ainakin: turboahdin, pakonokka-akseli kulunut ja öljyssä kuonaa, joka tukkinut öljysihdin.
Auton oma järjestelmä ei ole indikoinut siinä olevan mitään vikaa moottorin vikavaloilla. Ja itse huomasin vikaantumisen vasta kun turboahdin lopetti toimintansa kokonaan, jonka jälkeen auto hinattiin tiepalvelun toimesta merkkiliikkeeseen tutkittavaksi.

Itse luokittelisin tämän moottorivaurion ko. automerkin moottorin ns. tyyppiviaksi seuraavin perustein:

• Auto kuuluu sarjanumeroltaan alueelle, jossa on valmistajan tunnistamana mahdollisuus siihen, että nokka-akselissa on ollut materiaalivikoja, jotka ovat aiheuttaneet sen ennen aikaisen kulumisen ja tämän seurauksina myös moottorin apulaitteet ovat kuluvat ja turboahdin vikaantuu. Näitä käsittelevä TSB/sisäinen huolto-ohje on julkaistu Syyskuu 2014 ja reviisio tästä elokuussa 2015.
• Samassa moottorissa on auton omistajien raportoimana tunnettu myös vikaa siinä, että polttoainesuuttimien tiivistys on ollut huono ja tästä on tehty myös suomessa takaisin kutsukampanja kaikille tämän merkin samalla moottorilla varustetuille autoille, jossa tarkistettiin näiden kireys ja samalla tarkistettiin/tarvittaessa vaihdettiin alipainepumppu, jonka mahdollisella toimimattomuudella on suora merkitys auton ajoturvallisuuteen (jarrujen tehostus katoaa). Alipainepumpun kuluminen on seurausta nokka-akselin kulumisesta.

Nyt auto on ollut merkkiliikkeellä tutkittavana yli 3 viikkoa ja merkkiliikkeen huoltoedustajan kanssa päädyimme siihen, että teemme ns. jälkitakuu/goodwill hakemuksen valmistajalle/maahantuojalle. Tämän hakemuksen käsittelyssä kesti n. 2 viikkoa. Päätös korjauskustannuksiin osallistumisesta oli kielteinen. Perustelut kielteiselle päätökselle olivat: Olen auton toinen omistaja ja auto on takuuaikansa ulkopuolella.
Huoltoedustaja kertoi hakemuksen tekovaiheessa, että vastaavissa tapauksissa maahantuoja on korvannut 30-50% väliltä korjauskustannuksia, mutta koska autoni huoltohistoriasta puuttuu yksi määräaikaishuolto (80tkm) hän oli sitä mieltä, että maahantuoja/valmistaja voisi kieltäytyä tähän vedoten. Maahantuojan perustelut eivät mielestäni ole yhdenvertaiset verrattuna siihen, jos olisin auton ensimmäinen omistaja ja perustelut eivät ole järkevät, kun puhutaan selvien tyyppivikojen korjaamisesta ja autossa, jossa tunnetusti voi valmistenumeronsa vuoksi olla ko. tyyppivika.

Samalla tiedusteltiin myös liikkeen, josta auton ostin halukkuudesta osallistua kustannuksiin. Heidän vastauksensa oli kielteinen myös. Heidän perustelu tälle oli se että auton hankinnasta on kulunut jo liianpitkä aika ja autolla on ajettu paljon hankinnan jälkeen.

Nämä kuultuani oli yhteydessä kuluttajariitalautakuntaan ja kuluttajaneuvojan perehdyttyä tapaukseen hän kertoi seuraavaa: Minulla kuluttajana on tässä tapauksessa mahdollista osoittaa reklamaatio pelkästään liikkeeseen, josta olen auton ostanut ja hän itse ei näe perusteluja sille, että tämä liike olisi korvausvelvollinen. Halutessani voisin jättää hakemuksen kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi minun ja ostoliikkeen välisenä asiana. Tämä kuluttajaneuvojan ohje siitä, että en voi esittää reklamaatiota valmistajalle tuntuu oman oikeustajuni vastaiselta neuvolta.

Nyt en tiedä enää miten voi edetä tämän asian kanssa.

Suoralta kädeltä vaikuttaa siltä että sinulla ei ole jokerikorttia hihassa ja auto on 7v vanha. Yleistakuu yms on kuitenkin rauennut ja kilometrejäkin reilunlaisesti.
Niele tappio ja tee niinkuin minä. Ikänsä ostelin "vähän ajettuja" abaut 5v vanhoja autoja. Vuoden-kahden kuluttua alkaa tulla pikku vikoja sen jälkeen se on loputon suo.

Viime syksynä vaihdoin auton aivan uuteen, ei ongelmia ja takuuta sen 7v. Toki vaihdan sen viimeistään kun auto on 5v.

 

[Esterhaus]

Joo maahantuojalle et tosiaan voi esittää vaatimuksia, koska et ole ensimmäinen omistaja ja maahantuojan myöntämä takuu ei ole voimassa. Myyjä on ainoa taho jolta voit jotain vaatia, näin se vaan menee. Voi tietysti ajatella, että auton olisi pitänyt kestää ilman tuollaisia vikoja tuo ajomäärä, jolloin myyjä olisi joltain osin vastuussa. Käytännössä vaatii kuluttajariitalautakunnan ratkaisun (jota saa odottaa kauan), ja jos myyjä ei noudata sitä niin sitten vielä käräjäreissun. Oma juttunsa, että on määräaikaishuolto jätetty rästiin, johon varmasti vedotaan kun moottoriviasta on kysymys. Tietysti tässä tapauksessa näin on käynyt jo edellisen omistajan aikana ja myyjäliike on myynyt auton tuolla tavalla puutteellisella huoltohistorialla. Onko sillä sitten merkitystä, vaikea sanoa.

Tietysti voithan kauniisti lähestyä valmistajaa jos jonkun yhteystiedon löydät sinne, vaikka oikeutta ei olekaan mitään vaatia ja varmaan olisikin aika vaikea alkaa käymään prosessia Japanissa. Jos vaikka kävisi japanilaisen kunnian päälle kun auto ei kestänytkään tuota pitempään ja tyyppivikojakin on noissa ollut.

Kannattaa joka tapauksessa vähän selvitellä, löytyisikö jostain vaihtomoottori. Tulee ainakin jonkun tonnin halvemmaksi saada auto kuntoon.