Meillä oli hiljattain samanlainen tilanne. 15 v asuttu niin, että vesimaksu kuului vastikkeeseen, ei siis mitään käsitystä kulutuksesta tai hinnoista. Asuttiin sitten kahdessa kohteessa pari vuotta, joista molemmista tuli tasauslasku about samaan aikaan. Ekaa epäilin virheelliseksi, mutta toinenkin oli samassa linjassa. Avasin paneelit pois edestä ja seurasin pari viikkoa vesimittaria. Niinhän se oli että meidän normikulutus oli kahdella hengellä keskimääräinen neljän hengen kulutus. Ja suihkuhan se oli joka eniten kuluttaa ja sittemmin yritetty vähän rajoittaa niiden sessioiden pituuksia!
io-techin lakimiehet hoi.
- Keskustelun aloittaja Sivustaseuraaja
- Aloitettu
1. b
2. Uudelleenmuotoiltuun kysymykseen: Leski on kuolinpesän osakas siihen asti, kunnes ositus on tehty ja mahdollinen tasinko maksettu leskelle. Eli ts. jos vainajan varat 10, velat 5, lesken varat 8, velat 4 ja yhteiset varat 20, yhteiset velat 10, niin kuolinpesän on suoritettava leskelle
vainajan varat: 10-5 + 50 % * (20-10) = 10
lesken varat: 8-4 + 50 % * (20-10) = 9
--> (10-9) * 50 % = 0,5 rahaa
jos pesä jaetaan nyt.
Alkuperäiseen kysymykseen #2: Leski omistaa 50 % ja kuolinpesälle siirtyy 50 %, jos talo oli vainajan ja lesken yhteinen. Jos se oli yksin vainajan, niin se siirtyy kokonaisuudessaan kuolinpesään. Kuolinpesän osakkaat eivät omista taloa, vaan kuolinpesä (ja puolet leskellä, jos puolikas oli hänellä jo ennestään).
3. c, kuolinpesän omistaa kesämökin. Kunnes ositus on suoritettu ja tasinko maksettu, leski on kuolinpesän osakas. Tasingon suorittamisen jälkeen leski ei ole enää kuolinpesän osakas, mutta kuolinpesä voi jatkaa jakamattomana kahden lapsen ollessa osakkaita. Jos vainaja oli leskeä varakkaampi, niin on mahdollista tietysti, että tasinkona suoritetaan esim. tuo kesämökki.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 5 889
Vuotaako WC-pytyn huuhtelusysteemi? Tuolla kun saa nopeasti vesilaskua aikaan
Ei vuoda... kaikki hanatkin ovat kunnossa.
Ostin aiemmin viime vuonna Torista yhdeltä elämäntapasurkimukselta/muiden tapakusettajalta jalkineet posteineen 30 €:lla, ilman että tällä (lähes varmalla) sosiaalitoimen elätillä oli tarkoituskaan postittaa tuotetta ja tein asiasta saman tien rikosilmoituksen epäillyn kotipaikan Rovaniemen paikallispoliisille, kun se selvisi. Nyt sitten poliisilta tuli sähköpostiin seuraavat kysymykset:
Vaaditko rangaistusta? (haluatko että tämäkin juttu menee syyttäjälle syyteharkintaan)
Vaaditko korvauksia?
-jos kyllä:
1) Summa
2.1) ajatko vaatimuksen itse (oikeudenkäynnissä avustajan kanssa) vai
2.2) pyydätkö syyttäjää ajamaan vaatimuksen puolestasi rikosasian yhteydessä
Suostutko kirjalliseen menettelyyn?
Suostutko sovitteluun?
Juttuun löytyy täydellinen dokumentaatio Tori-kaupankäyntiviestiketjuineen ja myyjän selittelyineen kuukausien päästä, miksi ei ole vieläkään lähettänyt, ts. nähdäkseni käytännössä myöntäminen.
Mitä noihin tutkijan kysymyksiin kannattaa ja voi vastata, jos haluaa epäillylle kovimman mahdollisen seuraamuksen/vahingonkorvauksen lain kirjaimen suinkin sallimissa rajoissa? Eli kohdittain:
Tietysti vaadin rangaistusta - miksi en vaatisi?
Tietysti vaadin korvauksia.
1. Kuinka paljon enemmän voin vaatia kauppasumman (sis. postikulut) lisäksi? Voisin olettaa, että ainakin viivästyskoron voi vaatia alkaen alkuperäisestä maksupäivästäni (mikä on suurin korko, mitä voi vaatia ja määräytyykö se autom.?)? Voinko lisäksi vaatia kiinteää summaa, esimerkiksi käyttämästäni ajasta? Mikä on realistinen maksimi, mitä kannattaa vaatia? Pitääkö siihen toimittaa jotain kirjallisia todisteita toteutuneista kuluista, mikä ehkä tarkoittaisi, että omasta ajasta ei voi periä kuluja?
2.1 Mikä on järkevin vaihtoehto ilman, että vältyn lisäkuluilta, tai ainakin sellaisilta, joita en melkein varmasti tule saamaan takaisin? Ehkä maininnan arvoinen seikka, että itse asun pk-seudulla, jos asia käsitellään pohjoisessa.
2.2 Liittyy edelliseen.
Ja vielä sovittelun järkevyys?
Eikä kannatta vastata, että turhaan näet vaivaa, kun et kuitenkaan näe mitään korvausrahoja koskaan, koska sen tiedän jo. Sillä ei ole väliä, vaan haluan epäillylle joka tapauksessa seuraamuksen/korvaukset, vaikka menisikin ulosottoon. Se on sitten hänen asiansa, jos ei hoida maksuja tuomion mukaisesti ja siitä tulevat mahdolliset seuraamukset, kuten asunnon saannin vaikeutuminen yms.
Vaaditko rangaistusta? (haluatko että tämäkin juttu menee syyttäjälle syyteharkintaan)
Vaaditko korvauksia?
-jos kyllä:
1) Summa
2.1) ajatko vaatimuksen itse (oikeudenkäynnissä avustajan kanssa) vai
2.2) pyydätkö syyttäjää ajamaan vaatimuksen puolestasi rikosasian yhteydessä
Suostutko kirjalliseen menettelyyn?
Suostutko sovitteluun?
Juttuun löytyy täydellinen dokumentaatio Tori-kaupankäyntiviestiketjuineen ja myyjän selittelyineen kuukausien päästä, miksi ei ole vieläkään lähettänyt, ts. nähdäkseni käytännössä myöntäminen.
Mitä noihin tutkijan kysymyksiin kannattaa ja voi vastata, jos haluaa epäillylle kovimman mahdollisen seuraamuksen/vahingonkorvauksen lain kirjaimen suinkin sallimissa rajoissa? Eli kohdittain:
Tietysti vaadin rangaistusta - miksi en vaatisi?
Tietysti vaadin korvauksia.
1. Kuinka paljon enemmän voin vaatia kauppasumman (sis. postikulut) lisäksi? Voisin olettaa, että ainakin viivästyskoron voi vaatia alkaen alkuperäisestä maksupäivästäni (mikä on suurin korko, mitä voi vaatia ja määräytyykö se autom.?)? Voinko lisäksi vaatia kiinteää summaa, esimerkiksi käyttämästäni ajasta? Mikä on realistinen maksimi, mitä kannattaa vaatia? Pitääkö siihen toimittaa jotain kirjallisia todisteita toteutuneista kuluista, mikä ehkä tarkoittaisi, että omasta ajasta ei voi periä kuluja?
2.1 Mikä on järkevin vaihtoehto ilman, että vältyn lisäkuluilta, tai ainakin sellaisilta, joita en melkein varmasti tule saamaan takaisin? Ehkä maininnan arvoinen seikka, että itse asun pk-seudulla, jos asia käsitellään pohjoisessa.
2.2 Liittyy edelliseen.
Ja vielä sovittelun järkevyys?
Eikä kannatta vastata, että turhaan näet vaivaa, kun et kuitenkaan näe mitään korvausrahoja koskaan, koska sen tiedän jo. Sillä ei ole väliä, vaan haluan epäillylle joka tapauksessa seuraamuksen/korvaukset, vaikka menisikin ulosottoon. Se on sitten hänen asiansa, jos ei hoida maksuja tuomion mukaisesti ja siitä tulevat mahdolliset seuraamukset, kuten asunnon saannin vaikeutuminen yms.
Viimeksi muokattu:
Kuten itsekin kirjoitit, niin summa on pieni ja vastapuoli todennäköisesti tällä hetkellä maksukyvytön. Koska omalla kuluriskillä tuota ei kannata missään nimessä ajaa ("ajatko vaatimuksen itse (oikeudenkäynnissä avustajan kanssa)?"), niin kannattaa vaatia vain välittömät vahingot eli maksamasi rahasumma ilman viivästyskorkoa yms., jotta syyttäjä varmasti ottaisi ajakseen tuon yksityisoikeudellisen vaatimuksesi.
Dääm, jos ei kerran viivästykorkoakaan voi tai kannata vaatia ilman omaa riskiä. Mielellään olisin suonut tällaiselle nilkille juoksevan koron, koska tuskin tulee maksamaan, niin summa voisi kasvaa vuosien saatossa ihan merkittävästi, jos vaikka joskus jonkunlainen viisastuminen tapahtuisi, niin seuraamus olisi hieman tuntuvampi.
Viivätyskorko taitaa kyllä juosta siitä päivästä lähtien silti kun tuomio on annettu. Taitaa olla nykyään joku 7 prosenttia se. Aika mellevä summa tuollakin korolla kertyy sen 20 vuoden aikana mitä sen vanhenemiseen sitten tuomiosta menee. Pitää vain 5 vuoden välein viimeistään muistuttaa velasta käyttämällä sitä ulosotossa.
Eli vastaan, että vaadin rangaistusta ja haluan, että juttu menee syyttäjälle syyteharkintaan ja pyydän syyttäjää ajamaan vaatimuksen puolestani rikosasian yhteydessä, sekä vaadin vain maksamani summan ilman viivästyskorkoa ja suostun kirjalliseen menettelyyn, mutten sovitteluun.
- Liittynyt
- 25.10.2016
- Viestejä
- 193
Muuten noin, mutta kyllä minä vaatisin myös viivästyskoron rikoshetkestä. Ihan jo korkolain 633/1982:
8 §
Viivästyskorko tahallisella rikoksella aiheutetun vahingon korvaukselle
Tahallisella rikoksella aiheutetun vahingon korvaukselle viivästyskorkoa on maksettava vahingon tapahtumisesta lähtien.
Oikeushan nuo korot ym. ratkaisee, eikä syyttäjä asiallisen korkovaatimuksen perusteella jätä juttua kohdaltasi hoitamatta vaikka jostain syystä olisikin eri mieltä. Sen sijaan jos vaatisi sitä sun tätä ylimääräistä korvausta tai et luottaisi syyttäjän osaamiseen verrattuna omaan asianajajaasi, voisit vastata hoitavasi jutun itse. Syyttäjä kyllä hoitaa yleiset rikosasiat.
Viivästyskorko pitää (muistaakseni) vaatia. Tuomioistuin ei voi tuomita moista rangaistusta, jos sitä ei ole vaadittu.
Pitääkö viivästykoron määrä tietää/osata määritellä vaatimuksessa itse ja onko se tuo 7 %?
Ei tarvitse tietää. Vaadit vain korkolain 4.1 §:n mukaisen viivästyskoron rikoksen/rikkomuksen tekopäivästä lukien (korkolaki 8 §).
Vielä yksi asia: Kohtaan "vaadinko korvausta" liittyen, jos epäilty ei suostu kirjalliseen menettelyyn, onko mahdollista, että joudun matkustamaan oikeuskäsittelyyn pk-seudulta Rovaniemelle ja jos on, kannattaako minun laittaa korvausvaatimukseen sen kolmenkympin hävityn summan lisäksi "mahdolliset tulevat matkakulut"? Voiko ne ilmaista tuolla lailla epämääräisesti vai pitääkö esittää summa etukäteen?
- Liittynyt
- 10.03.2017
- Viestejä
- 4 478
Ei sinne nyt matkustaa tarvitse.
Hullultahan se kuulostaisikin, mutta pyrin selvittämään asiat varmuudella etukäteen, ettei tule yllätyksiä.
- Liittynyt
- 10.03.2017
- Viestejä
- 4 478
Jos edes läsnäoloa kaivataan niin se onnistuu videoyhteydellä omalta paikkakunnalta.
- Liittynyt
- 13.12.2016
- Viestejä
- 144
Kvarkki olit oikeassa! Toinen tantta oli lätkäissyt rangaistukseksi ettei mitään tukia saa jatkossa (ilmeisesti pysyvästi?). Asiasta valittaminenkaan ei auttanut. Olisko vinkkejä mitä tuollaisessa tilanteessa pitää tehdä?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 8 967
Tuotakaan ongelmaa ei olisi koskaan tullut jos henkilö olisi ollut vaan passiviinen eikä olisi itse hakeutunut mihinkäänNäin tää Suomi toimii.
Edelleen jos joku tietäisi mikä tuo edellä mainittu laki on niin siitä olisi apua
En ole juristi, mutta asioista voi kannella.
TE-toimisto lähetti työtarjouksia - hakija teki kantelun ajoituksesta
Työnhakija kanteli TE-toimiston toiminnasta.
TE-toimisto oli lähettänyt kantelijalle kirjeitse työtarjouksia syksyllä 2018 perjantaina.
Kantelijan mukaan hän oli saanut työtarjoukset maanantaina.
Kantelijalle oli jäänyt vain muutama arkipäivä vastata ensimmäisenä päättyvän määräajan sisältäneeseen työtarjoukseen.
Apulaisoikeuskansleri totesi, että TE-toimiston tulisi kysymyksessä olevan kaltaisesta työpaikasta ilmoittaessaan olla yhteydessä työhakijaan henkilökohtaisesti esimerkiksi puhelimitse.
Näin varmistetaan työnhakijan tosiasiallinen mahdollisuus hakea työpaikkaa.
Asialla on työnhakijoille erityistä merkitystä, kun otetaan huomioon työtarjoukseen vastaamatta jättämisestä mahdollisesti aiheutuvat taloudelliset seuraamukset.
Saadusta selvityksestä ilmeni, että kantelijaa ei ollut tavoitettu puhelimitse työtarjousten lähettämispäivänä.
Apulaisoikeuskansleri piti tässä tapauksessa kirjeitse kantelijalle lähetetyn työtarjoukseen vastaamiselle jäänyttä enintään muutaman arkipäivän aikaa riittämättömänä.
TE-toimisto oli lähettänyt kantelijalle kirjeitse työtarjouksia syksyllä 2018 perjantaina.
Kantelijan mukaan hän oli saanut työtarjoukset maanantaina.
Kantelijalle oli jäänyt vain muutama arkipäivä vastata ensimmäisenä päättyvän määräajan sisältäneeseen työtarjoukseen.
Apulaisoikeuskansleri totesi, että TE-toimiston tulisi kysymyksessä olevan kaltaisesta työpaikasta ilmoittaessaan olla yhteydessä työhakijaan henkilökohtaisesti esimerkiksi puhelimitse.
Näin varmistetaan työnhakijan tosiasiallinen mahdollisuus hakea työpaikkaa.
Asialla on työnhakijoille erityistä merkitystä, kun otetaan huomioon työtarjoukseen vastaamatta jättämisestä mahdollisesti aiheutuvat taloudelliset seuraamukset.
Saadusta selvityksestä ilmeni, että kantelijaa ei ollut tavoitettu puhelimitse työtarjousten lähettämispäivänä.
Apulaisoikeuskansleri piti tässä tapauksessa kirjeitse kantelijalle lähetetyn työtarjoukseen vastaamiselle jäänyttä enintään muutaman arkipäivän aikaa riittämättömänä.
Asian käsittely sitten kestää vuoden, pari - mikä lämmittää varmasti ja odottavan aika on pitkä, vielä jos ei mitään tuloja millä elää.
- Liittynyt
- 18.06.2017
- Viestejä
- 120
Tuotakaan ongelmaa ei olisi koskaan tullut jos henkilö olisi ollut vaan passiviinen eikä olisi itse hakeutunut mihinkään
Edelleen jos joku tietäisi mikä tuo edellä mainittu laki on niin siitä olisi apua
Minäkään en ole juristi. Mutta työkkärin perseily on tullut tutuksi.
Saattaa olla, ettei tuollaista lakia tai säädöstä ole olemassa. Sanoisin todennäköisyyden kallistuvan siihen, että hyväksyntävaiheessa olisi pitänyt karsiutua pois. Olen lukenut vastaavankaltaisista tapauksesta aiemminkin vuosia sitten eli hyväksytään kurssille ja rangaistaan siitä myöhemmin tavalla tai toisella. Tarkoituksenmukaista miinoitusta ehkä nämä tapaukset.
Osa virkailijoista tekee mistä aiheesta vaan aivan mutu-päätöksiä, siksi ne pitäisi saada aina kirjallisena.
Yleisesti sanoen, virkailjoilla on velvoite selittää päätökset. Mihin perustuvat, jne. Mutta kun joukossa on mätiä omenoita, niin meno on tuollaista. Jos on juttelemassa virkailijan kanssa, niin olisi mahdollisuuksien mukaan hyvä äänittää sessio. Vaikka salaa, itseään varten saa äänittää, sitä laki ei estä vaikka joku niin väittäisi.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 7 436
En kyllä olisi halunnut olla oikeassa, mutta mitä noihin elämäänsä kyllästyneisiin tanttoihin tulee, niin pessimisti ei pety. Pakko niiden on edes pilkkua nussia, kun muuta ei ole elämässä
Ja virhettä toki ei voi myöntää vaikka se olisi täysin ilmeinen 
Veli oli ottanut nimiinsä luottokauppasopimuksella uuden puhelimen entiselle puolisolleen avoliiton aikana kun siltä puolisolta oli luottotiedot menny. Noh nyt niitten eron jälkeen oli Elisalta tullu 300e lasku maksamattomista laskuista. Onko veljellä mitään mahollisuutta päästä kuiville muuten kuin maksamalla kiltisti tuo 300e ja välttää omien luottotietojen meno?
living_death
★ Still alive ™
- Liittynyt
- 15.11.2016
- Viestejä
- 7 230
Eiköhän se maksa jonka nimillä luottosopimus on tehty.
Joo näin arvelinkin. Laskut kyllä pystyi ohjaamaan puolison nimiin mutta puhelin oli veljen nimissä. Eli puhelin on siis käytännössä veljeni omaisuutta?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 8 967
Tuohon avoliitto, siis entinen päälle. Siinä maksaa sen luurin mitä ei ikinä tule näkemään ellei exä jostain syystä sitä luovuta. Toivottavasti liittymä ei ole veljesi nimissä, jos on - niin sen varmaan saa poikki. Muuten tuossa nyt joutuu maksamaan oppirahat, joku oikeudenkäynti maksaisi maltaita, ja käytetyn puhelimen hinta on muutaman kympin luokkaa, koska ikävähennys yms.
Tää selviski nopeesti. Samassa laskussa, mikä oli mennyt veljen eksän puhelimesta eksälle oli myös veljen oman puhelimen lasku
Noh toivottavasti veli nyt ottaa opiksi tästä.Puhelimen voinee ilmoittaa varastetuksi poliisille, jolloin sen IMEI menee sulkilistalle. Sen jälkeen sillä puhelimella ei sitten enää soitellakkaan.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 8 967
Mahtaa olla melkoista säätämistä, ja poliisia tuskin kiinnostaa pätkääkään. Vielä jos exällä sattuisi olemaan jotain vastapalloa hihassa niin siitähän soppa syntyisi. Noilla summilla ei kannata alkaa mitään sisällissotaa mikä tulisi vaan kalliiksi. Se on vaan että nyt kävi näin ja pillulle tuli hintaa sen verran. Enkä ole juristi.
Ei mene.
Sulkulistalle joutuu ihan itse ilmoittelemaan operaattorille rikosilmoituskopion kanssa.
- Liittynyt
- 08.05.2019
- Viestejä
- 1 392
Kannattaa huomata, että valheellisen rikosilmoituksen tekeminen poliisille on rikos. En itse sellaista suosittelisi muille. Rikokseen yllyttäminenkin on rikos kuten myös julkinen kehottaminen rikokseen.
(Kirjoitin tämän vain koska on lakiaiheisesta ketjusta kyse.)
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 396
Virhevastuu ja takuu kulutustavaran kaupassa
Mitenkäs kahden yrityksen välisessä kaupassa (jos samaa tuotetta myydään kuluttajille kahden vuoden takuulla), voiko ostaja vedota virhevastuuseen jos tuote menee rikki muutaman kk:n jälkeen kuluttajapuolen takuun päättymisestä?
Mitenkäs kahden yrityksen välisessä kaupassa (jos samaa tuotetta myydään kuluttajille kahden vuoden takuulla), voiko ostaja vedota virhevastuuseen jos tuote menee rikki muutaman kk:n jälkeen kuluttajapuolen takuun päättymisestä?
- Liittynyt
- 10.03.2017
- Viestejä
- 4 478
Ei virhevastuu päde yritysten välisessä kaupassa.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 396
Ok, kiitos tiedosta!
Täällä vaan luki "mahdollisuus vedota virheeseen koko takuuajan kestäessä, takuu ei rajoita mahdollisuutta vedota lainmukaiseen virhevastuuseen ja/tai takuuajan päätyttyä "palataan" lain mukaiseen virhevastuuseen."
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 21.11.2016
- Viestejä
- 6 489
- Liittynyt
- 03.02.2020
- Viestejä
- 32
Mites menee, jos matkailuyritys jakaa facebook sivullaan paikkakuntansa valokuvaajien videoita youtubesta,eikä kysy heiltä lupaa, eikä linkitä tekijän sivustolle mitään tietoja? Onko tämä muka laillista. Eli toisinsanoen käyttää kaikkia muita hyväksi, jotta saa itse markkinointia omalle yritykselleen?
- Liittynyt
- 25.10.2016
- Viestejä
- 193
Milläs (lupa)asetuksilla nuo on Youtubeen ladattu?
Oletetaan seuraava tilanne: osakeyhtiöllä NN on omistuksessaan liikehuoneistoja. Osakeyhtiön NN:n toiminta on loppunut ja osakeyhtiö NN on lakannut hoitamasta vastikkeenmaksuvelvollisuuksiaan liittyen omistamiinsa liikehuoneistoihin. Liikehuoneistot omistava osakeyhtiö NN on poistettu myös kaupparekisteristä. Mikä on järkevin toimintamalli saada nämä liikehuoneistot siirrettyä uuteen omistukseen? Liikehuoneistot olisivat luonnollisesti tässä vaiheessa otettu jo taloyhtiöiden hallintaan. Pyytää PRH:ta määräämään osakeyhtiö NN selvitystilamenettelyyn ja huoneistojen realisointi sitä kautta? Vaiko perintä, velkomustuomio ja ulosotto ja realisointi sitä kautta? Voiko ulosottotoimia ylipäänäs kohdentaa kaupparekisteristä poistettuun yhtiöön?
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 31.07.2019
- Viestejä
- 1 942
Yksinkertaisin ja helpoin ratkaisu voisi olla se velkomustuomio ja siitä ulosotto. Ihan nyt just varma en ole miten tuollainen rekisteristä poistettu firma uppoaa käräjäoikeuden käsittelyyn vastaajana, mutta järkeen ei käy että se ei onnistuisi, koska olisi perusoikeuksien vastaista, että velkoja ei voisi saada velkomustuomiota vaan pitäisi hakea selvitystilaa. Selvitystila kun voi edellyttää sitäkin, että velkojan pitää ottaa vastuu selvityskuluista, jos yhtiö on varaton/vähävarainen.
Tämä nyt ei välttämättä tänne kuulu, mutta kysytään kuitenkin. Tilanne: Käsi murtunut töissä, eli työtapaturma, tästä tehdään ilmoitus ja saikkua tulee 1,5kk.
Työnantaja kysyy heti alussa onko mahdollista olla "korvaavissa töissä" etänä tai paikanpäällä ja ei olla sairauslomalla vaikka sairauslomaa on "määrättykin".
Eli ei yhtään sairauslomapäivää koska firma maksaa työstä tehdyn palkan. (eli firman puolesta näyttää hyvältä kun on 0 sairauslomapäivää vaatinutta tapaturmaa)
Vakuutusyhtiölle tehty ilmoitus ja saatu myös myöntävät maksusitoumukset kuntoutukseen jne.
Kysymys kuulukin nyt, että miten vakuutusyhtiö suhtautuu tähän jos saa tietää, että on oltu töissä sairausloman aikana?
Oma mielipide on se, että pesevät kätensä heti koko keissistä, onko näin?
Eli firma saa maksaa kuntoutukset ja muut kulut omasta pussistaan.
Työnantaja kysyy heti alussa onko mahdollista olla "korvaavissa töissä" etänä tai paikanpäällä ja ei olla sairauslomalla vaikka sairauslomaa on "määrättykin".
Eli ei yhtään sairauslomapäivää koska firma maksaa työstä tehdyn palkan. (eli firman puolesta näyttää hyvältä kun on 0 sairauslomapäivää vaatinutta tapaturmaa)
Vakuutusyhtiölle tehty ilmoitus ja saatu myös myöntävät maksusitoumukset kuntoutukseen jne.
Kysymys kuulukin nyt, että miten vakuutusyhtiö suhtautuu tähän jos saa tietää, että on oltu töissä sairausloman aikana?
Oma mielipide on se, että pesevät kätensä heti koko keissistä, onko näin?
Eli firma saa maksaa kuntoutukset ja muut kulut omasta pussistaan.
- Liittynyt
- 10.03.2017
- Viestejä
- 4 478
Miten se sun työnteko yhdellä kädellä onnistuisi? Varmaan aika vaikeata on. Ei mulle ainakaan kukaan edes ehdottanut töissä olemista, kun työmatkalla liukastuin ja käteen tuli murtuma. Tuosta voi myöhemmin tulla ongelmia vakuutusyhtiön suhteen jos ne tietää ettei ole oltukaan sairaslomalla ja jos käden kanssa tulee jotain ongelmia olemaan niin korvauksia ei varmasti sieltä saa vaan menevät muiden pussista.
Eipä se oikein onnistu ja juuri tätä hain.. mutta on firmoja jotka haluavat kiillottaa kupoliaan ja mieluummin maksavat palkkana vaikka työntekijä ei ole työkykyinen / osittain työkykyinen.
Kiitos vastauksesta, tämä vahvisti oman näkemykseni.
Onko teidän tessissä tuo korvaavan työn mahdollisuus?
Käsittääkseni työnantaja voi määrätä korvaavaan työhön, mutta ensin työterveyslääkärin tulee todeta, ettei siitä ole haittaa toipumiselle. Yksikätisenä kyllä vaikea keksiä kovin tehokkaasti työskentelevän... palkan pitää myös olla sama kuin terveenä.
Outo käytäntö etenkin tämmöisessä työtapaturmassa. Se palkkakin tulee suoraan vakuutukselta, niin miksi työnantaja haluaisi sinut töihin?
Ymmärtäisin paremmin, jos olisit vaikkapa toimistotyössä ja murtanut jalkasi vapaa-ajalla.
On mahdollisuus korvaavaan työhön, mutta käsitykseni mukaan siihen ei voi määrätä. Työterveyslääkäri ei ole määritellyt työkykyä vaan käsikirurgi/lääkäri on sairausloman määrännyt.. samaa firmaa kylläkin..
Se miksi halutaan töihin on täysin firman maineen kanssa pelaamista. Eli ei ole työtapaturmia, ainakaan joista olisi syntynyt sairauslomia.
Ei kukaan yleisesti määrää sairaslomaa.
Lääkärintodistus työkyvyttömyydestä on täysin ehdollinen yleisesti.
Työntekijällä on myös tulkintaetuoikeus kertooko tai näyttääkö koko lappua työnantajalle.
Ei kukaan yleisesti estä olemasta töissä.
Työtapaturmissa tai missä tahansa sairauksissa voi neuvotella voiko olla töissä normaalisti, voiko tehdä korvaavaa työtä tai etätyötä.
Aika harvoin kukaan yrittää pakottaa mutta useiden yritysten varhaisen tuen prosesseissa tuo on kuvattu että esimiehen pitää nostaa asia esiiin korvaavan työn osalta.
Jos haluaa kieltäytyä, kertoo vain yksinkertaisesti olevansa niin sairas että ei koe voivansa työskennellä lainkaan.
Työhönpaluuta pitää suunnitella ja siihenkin pitää yrittää kehitellä kevennettyjä toimenpiteitä, sekin yleensä on lyhyempi työaika tai harvennettu työpäivärytmi ja joku instanssi maksaa ansionmenetyksestä siltä osin jotain kompensaatiota.
Lääkärintodistus työkyvyttömyydestä on täysin ehdollinen yleisesti.
Työntekijällä on myös tulkintaetuoikeus kertooko tai näyttääkö koko lappua työnantajalle.
Ei kukaan yleisesti estä olemasta töissä.
Työtapaturmissa tai missä tahansa sairauksissa voi neuvotella voiko olla töissä normaalisti, voiko tehdä korvaavaa työtä tai etätyötä.
Aika harvoin kukaan yrittää pakottaa mutta useiden yritysten varhaisen tuen prosesseissa tuo on kuvattu että esimiehen pitää nostaa asia esiiin korvaavan työn osalta.
Jos haluaa kieltäytyä, kertoo vain yksinkertaisesti olevansa niin sairas että ei koe voivansa työskennellä lainkaan.
Työhönpaluuta pitää suunnitella ja siihenkin pitää yrittää kehitellä kevennettyjä toimenpiteitä, sekin yleensä on lyhyempi työaika tai harvennettu työpäivärytmi ja joku instanssi maksaa ansionmenetyksestä siltä osin jotain kompensaatiota.
- Liittynyt
- 11.01.2018
- Viestejä
- 539
Mitenkäs tällainen. Ostimme vajaa kaksi vuotta sitten rivitaloasunnon vm -77. Sittemmin toisessa asunnossa samassa taloyhtiössä on havaittu sisäilmatutkimuksissa mikrobivaurio. Eli asunnossa lienee kosteusvaurio, joka on todennäköisesti aiheutunut aikakaudelle tyypillisestä riskirakenteesta (katossa). Luultavasti riskirakenne tullaan korjaamaan kaikista yhtiön asunnoista ihan vaan just in case, mutta tutkimuksia ei ole tehty kuin tuosta yhdestä asunnosta eikä korjauksesta ole vielä tehty päätöksiä. Eli toistaiseksi ongelmaa on todistettavasti havaittu vain yhdestä asunnosta.
Korjauskustannukset ovat toki taloyhtiön vastuulla, mutta aikamoinen remonttihan tuosta tulee jos korjaus tullaan tekemään kaikkiin asuntoihin. Onko meillä mitään mahdollisuutta saada myyjältä hinnanalennusta ns. piilevään vaurioon vedoten, vaikka meidän asunnossa ei ole havaittu ongelmaa? Myyjänä on rakennusalan yritys joka on kattavasti remontoinut asuntoa ennen kuin möi sen meille, muun muassa uusinut lattia- ja kattopinnat sekä korjannut toisen riskirakenteen kuin tämän mikä nyt on kyseessä.
Korjauskustannukset ovat toki taloyhtiön vastuulla, mutta aikamoinen remonttihan tuosta tulee jos korjaus tullaan tekemään kaikkiin asuntoihin. Onko meillä mitään mahdollisuutta saada myyjältä hinnanalennusta ns. piilevään vaurioon vedoten, vaikka meidän asunnossa ei ole havaittu ongelmaa? Myyjänä on rakennusalan yritys joka on kattavasti remontoinut asuntoa ennen kuin möi sen meille, muun muassa uusinut lattia- ja kattopinnat sekä korjannut toisen riskirakenteen kuin tämän mikä nyt on kyseessä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 376
Tuota melkein kannattaisi kysyä kiinteistöliiton lakineuvonnasta jos taloyhtiö jäsen.
Järkevin varmaan olisi tuo tuomion hakeminen koska sitä kautta saadaan osake merkintä yritykseltä pois.
Tarkoitatko, että osakemerkintä saadaan pois sitä kautta jos ulosotto tämän huoneiston realisoi?
Uutiset
-
Philips Evnia julkaisi uuden erittäin leveän 32M2C5501A -pelinäytön
15.11.2024 03:41
-
APNX julkaisi V1-miditornikotelon viistetyllä etukulmalla
14.11.2024 23:04
-
Cooler Master julkaisi kompaktin Hyper 411 Nano -prosessoricoolerin
14.11.2024 03:44
-
NVIDIA App -sovellus julkaistiin virallisesti
13.11.2024 03:29
-
NVIDIA julkaisi GeForce- ja Studio 566.14 -ajurit näytönohjaimilleen
13.11.2024 03:00
Uutisia lyhyesti
-
Samsungin huhutaan suunnittelevan Exynos-piirituotannon ulkoistamista TSMC:lle
- NeliYgönen
- Vastauksia: 5
-
Redmagic esitteli Kiinassa uuden 10 Pro -lippulaivapuhelimensa- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 0
-
