io-techin lakimiehet hoi.

[golemi]

Minulle soitettiin tällä viikolla Otavamedialta, että ”sinulle olisi tulossa täältä jälkilähetyksenä tällainen virtapankki, onko ok?” Sanoin, että homma ok. Tämä meni siis onnellisesti maaliin. Erinomaista palvelua kuluttaja-asiamieheltä.

 

[E_Mustakari]

Voiko yksityishenkilöiden väliseen sopimukseen liittyvien maksujen suorittamatta jättämisestä periä korkolain mukaista korkoa?
Sopimukseen ei ole kirjattu viivästyskorkoa tai seuraamuksia maksun suorittamatta jättämisestä.

 

[Antti Alien]

Voiko yksityishenkilöiden väliseen sopimukseen liittyvien maksujen suorittamatta jättämisestä periä korkolain mukaista korkoa?
Sopimukseen ei ole kirjattu viivästyskorkoa tai seuraamuksia maksun suorittamatta jättämisestä.

Voi. Jos sopimuksessa ei ole sovittu eräpäivää velan maksulle, tulee korkoa maksaa siitä lähtien, kun on kulunut 30 päivää velan maksamisen vaatimisesta.

 

[Wirtane]

Tällanen tapaus, että pikkusisko muutti juuri omilleen ja kun pätkätöitä tekee niin anoi asumistukea. Vuokrasopparissa lukee, että asumis/toimeentulotuki tulee maksaa vuokranantajalle.

Postin lakon vuoksi päätös asumistuesta tuli vasta eilen postitse siskolle ja siinä luki, että loka- ja marraskuun tuki on maksettu vuokranantajan tilinumeroon takautuvasti. Vuokranantaja ei ole asiasta ilmoittanut mitään, vaan ottanut vähin äänin vastaan myös vuokran kyseisiltä kuukausilta. Eihän tuossa mitään järkeä ole, että tuet ja vuokra menee vuokranantajalle.

Eikö vuokranmaksu hoideta niin, että tuet maksetaan vuoktanantajalle, jonka päälle sisko maksaa puuttuvan osan vuokrasta? Sisko sanoi huomenna soittavansa asiasta ja soitan itsekin ukolle perään jossei meinaa asiaa oikaista. Voiko tuota ylimääräisen rahan takaisinmaksua periä jollain tietyllä perusteella ja miten vuokranantajaa kannattaa lähestyä?

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Tällanen tapaus, että pikkusisko muutti juuri omilleen ja kun pätkätöitä tekee niin anoi asumistukea. Vuokrasopparissa lukee, että asumis/toimeentulotuki tulee maksaa vuokranantajalle.

Postin lakon vuoksi päätös asumistuesta tuli vasta eilen postitse siskolle ja siinä luki, että loka- ja marraskuun tuki on maksettu vuokranantajan tilinumeroon takautuvasti. Vuokranantaja ei ole asiasta ilmoittanut mitään, vaan ottanut vähin äänin vastaan myös vuokran kyseisiltä kuukausilta. Eihän tuossa mitään järkeä ole, että tuet ja vuokra menee vuokranantajalle.

Eikö vuokranmaksu hoideta niin, että tuet maksetaan vuoktanantajalle, jonka päälle sisko maksaa puuttuvan osan vuokrasta? Sisko sanoi huomenna soittavansa asiasta ja soitan itsekin ukolle perään jossei meinaa asiaa oikaista. Voiko tuota ylimääräisen rahan takaisinmaksua periä jollain tietyllä perusteella ja miten vuokranantajaa kannattaa lähestyä?

Miksi sitä pitäisi periä? Huomioi sen liikaa maksetun seuraavissa vuokrissa mitä maksaa. Vaikka posti olikin lakossa niin kelan sivuilla näkyy kaikki päätökset kyllä. Eikä se vuokranantajalle kuulu saako joku asumistukea vai ei. Itse ainakin omalle tilille sen ottaisin ja siitä maksaisin luki sopparissa mitä tahansa. Ei vuokranantaja sitä mistään selville saa kuka saa tukea ja kuka ei ellei itse sitä kerro.

 

[leffo]

Tällanen tapaus, että pikkusisko muutti juuri omilleen ja kun pätkätöitä tekee niin anoi asumistukea. Vuokrasopparissa lukee, että asumis/toimeentulotuki tulee maksaa vuokranantajalle.

Postin lakon vuoksi päätös asumistuesta tuli vasta eilen postitse siskolle ja siinä luki, että loka- ja marraskuun tuki on maksettu vuokranantajan tilinumeroon takautuvasti. Vuokranantaja ei ole asiasta ilmoittanut mitään, vaan ottanut vähin äänin vastaan myös vuokran kyseisiltä kuukausilta. Eihän tuossa mitään järkeä ole, että tuet ja vuokra menee vuokranantajalle.

Eikö vuokranmaksu hoideta niin, että tuet maksetaan vuoktanantajalle, jonka päälle sisko maksaa puuttuvan osan vuokrasta? Sisko sanoi huomenna soittavansa asiasta ja soitan itsekin ukolle perään jossei meinaa asiaa oikaista. Voiko tuota ylimääräisen rahan takaisinmaksua periä jollain tietyllä perusteella ja miten vuokranantajaa kannattaa lähestyä?

Onko tää joku opiskelijakämppä tai peräti asuntola? Normaalisti asumistuki asukkaalle ja vuokra vuoranantajalle.

Jos kela maksaa jotain takautuvasti niin miten vuokranantaja voi asiasta tietää tuon taivaallista? Miten postin mahdolliset lakot marraskuun lopulla voi vaikuttaa lokakuun vuokraan?

Mistä sisko tietää ettei vuokranantaja ole ilmoittanut hänelle mitään jos hän vasta eilen kuuli Kelalta mitään, tietääkö vuokranantaja siskon telefax numeron?

 

[Esterhaus]

Tällanen tapaus, että pikkusisko muutti juuri omilleen ja kun pätkätöitä tekee niin anoi asumistukea. Vuokrasopparissa lukee, että asumis/toimeentulotuki tulee maksaa vuokranantajalle.

Postin lakon vuoksi päätös asumistuesta tuli vasta eilen postitse siskolle ja siinä luki, että loka- ja marraskuun tuki on maksettu vuokranantajan tilinumeroon takautuvasti. Vuokranantaja ei ole asiasta ilmoittanut mitään, vaan ottanut vähin äänin vastaan myös vuokran kyseisiltä kuukausilta. Eihän tuossa mitään järkeä ole, että tuet ja vuokra menee vuokranantajalle.

Eikö vuokranmaksu hoideta niin, että tuet maksetaan vuoktanantajalle, jonka päälle sisko maksaa puuttuvan osan vuokrasta? Sisko sanoi huomenna soittavansa asiasta ja soitan itsekin ukolle perään jossei meinaa asiaa oikaista. Voiko tuota ylimääräisen rahan takaisinmaksua periä jollain tietyllä perusteella ja miten vuokranantajaa kannattaa lähestyä?

Olisikohan nyt vaan käynyt niin, että vuokranantaja ei ole vielä edes ehtinyt huomata että tilille on tullut vuokrien lisäksi ne tuetkin. Jospa siinä vaan sopisi, että seuraavasta / seuraavista vuokrista kuitataan ne nyt maksetut tuet.

Jos ei homma oikein sopimalla suju, niin yksinkertaisinta on sen jälkeen antaa kirjallinen ilmoitus vuokranantajalle siitä että liikaa maksetun vuokran palautussaatavalla kuitataan seuraavan erääntyneen vuokran maksu. Kuittaaminen on ihan laillinen tapa maksaa omalla saatavalla samalle ihmiselle olevaa velkaa.

 

[leffo]

Eikä se vuokranantajalle kuulu saako joku asumistukea vai ei. Ei vuokranantaja sitä mistään selville saa kuka saa tukea ja kuka ei ellei itse sitä kerro.

Tässä tapauksessa varmasti on kuulunut. Miten tarkalleen selität että Kela on ylipäätään voinut maksaa vuokranantajalle mitään? Jotta Kela voisi maksaa, täytyy kaksi asiaa toteutua. Kelalla on jokin tili mihin maksaa, ja sen tilin omistajalla juridinen oikeus niihin rahoihin.

Kela saa tietyiltä (isoilta) vuokranantajilta tiedot automaattisesti.

 

[Wirtane]

Mietin tuota, että saako vuokranantaja pyytää tukea itselleen vai ei. Tuota seuraavista vuokrista vähentämistä ajateltiin ehdottaa myös "perinnäksi", menisi aika helpolla noin.

Sisko oli tosiaan mennyt omin päin ilmoittamaan näistä tuista vuokranantajalle.

Miten postin mahdolliset lakot marraskuun lopulla voi vaikuttaa lokakuun vuokraan?

Mistä sisko tietää ettei vuokranantaja ole ilmoittanut hänelle mitään jos hän vasta eilen kuuli Kelalta mitään, tietääkö vuokranantaja siskon telefax numeron?

Sisko oli alunperin lokakuussa hakenut tukea ja jonkun asiakirjan unohduttua teki uuden hakemuksen ja lokakuun sekä marraskuun tuet maksettiin viime kuun puolessa välissä vuokranantajalle.

Voi myös olla että vuokranantaja ei tosiaan tiennyt sen enempiä tukien maksusta, mutta epäilen. Puhelinnumero on tiedossa molemmin puolin.

 

[Lucas]

Tässä tapauksessa varmasti on kuulunut. Miten tarkalleen selität että Kela on ylipäätään voinut maksaa vuokranantajalle mitään? Jotta Kela voisi maksaa, täytyy kaksi asiaa toteutua. Kelalla on jokin tili mihin maksaa, ja sen tilin omistajalla juridinen oikeus niihin rahoihin.

Kela saa tietyiltä (isoilta) vuokranantajilta tiedot automaattisesti.

Vuokranantajat

"Asumistuen maksaminen vuokranantajalle

• Asumistuki voidaan maksaa vuokranantajalle vuokralaisen Kelalle antaman valtuutuksen perusteella. Vuokralainen voi antaa valtuutuksen asumistukihakemuksessa tai erikseen. Vuokrasopimuksessa olevan erillisen maininnan perusteella Kela ei voi maksaa tukea vuokranantajalle.
• Jos vuokralainen laiminlyö vuokran maksamisen kokonaan vähintään kahden peräkkäisen kuukauden ajalta, tuki voidaan maksaa suoraan vuokranantajalle. Vuokranantaja voi pyytää maksun siirtämistä itselleen. Ennen maksun siirtoa Kela kuulee asiassa tuensaajaa, joten maksunsiirto kestää kuukaudesta kahteen."
  
  

Kela tuossa on mokannut jos maksaneet asumistuen suoraan vuokranantajalle ilman asunmistuenhakijan lupaa.

Helpoiten virheen oikaisu varmaan onnistuu kun jättää sen verran nyt maksamatta vuokria mitä Kela ehti maksaa asumistukia vuokrantajalle "ylimääräisenä".

Ja ilmoittaa sinne Kelalle, että asumistuki maksetaan jatkossa sitten hakemuksen mukaisesti vuokralaisen tilille eikä vuokrantajalle.

 

[L2K2]

Tällanen tapaus, että pikkusisko muutti juuri omilleen ja kun pätkätöitä tekee niin anoi asumistukea. Vuokrasopparissa lukee, että asumis/toimeentulotuki tulee maksaa vuokranantajalle.

Postin lakon vuoksi päätös asumistuesta tuli vasta eilen postitse siskolle ja siinä luki, että loka- ja marraskuun tuki on maksettu vuokranantajan tilinumeroon takautuvasti. Vuokranantaja ei ole asiasta ilmoittanut mitään, vaan ottanut vähin äänin vastaan myös vuokran kyseisiltä kuukausilta. Eihän tuossa mitään järkeä ole, että tuet ja vuokra menee vuokranantajalle.

Eikö vuokranmaksu hoideta niin, että tuet maksetaan vuoktanantajalle, jonka päälle sisko maksaa puuttuvan osan vuokrasta? Sisko sanoi huomenna soittavansa asiasta ja soitan itsekin ukolle perään jossei meinaa asiaa oikaista. Voiko tuota ylimääräisen rahan takaisinmaksua periä jollain tietyllä perusteella ja miten vuokranantajaa kannattaa lähestyä?

Näin vinkkinä: jos kyseessä on yksityishenkilö, niin tyypillinen yksityishenkilövuokranantaja on siedettävän varakas, eikä välttämättä ihan joka päivä katsele mitä tilille on ”yllättäen ja pyytämättä” tupsahtanut. Jos kyseessä on taas ”kasvoton” iso vuokranantaja, niin niiden osalta viive on vielä isompi (koska miksi kukaan tuollaista maksua heti edes huomaisi, sehän näyttää automatiikan kannalta ihan vaan tulevien vuokrien maksamiselta ennakkoon).

Ensimmäinen yhteydenotto kannattaa tehdä erittäin kohteliaasti, koska tosiaan:

Olisikohan nyt vaan käynyt niin, että vuokranantaja ei ole vielä edes ehtinyt huomata että tilille on tullut vuokrien lisäksi ne tuetkin. Jospa siinä vaan sopisi, että seuraavasta / seuraavista vuokrista kuitataan ne nyt maksetut tuet.

Jos ei homma oikein sopimalla suju, niin yksinkertaisinta on sen jälkeen antaa kirjallinen ilmoitus vuokranantajalle siitä että liikaa maksetun vuokran palautussaatavalla kuitataan seuraavan erääntyneen vuokran maksu. Kuittaaminen on ihan laillinen tapa maksaa omalla saatavalla samalle ihmiselle olevaa velkaa.

Kuittaaminen olisi helppoa, jos vahingossa olisi kokonainen vuokra mennyt tuplana. Mutta jos tuo asumistuki on vain osa vuokrasta, niin kuitatessa joutuu molemmat osapuolet laskemaan, että tuliko se nyt kuitattua oikein (ja jos asumistuki on jostain syystä valtaosa vuokrasta, niin koko summan kuittaaminen voi kestää tässä liian kauan vuokralaisen kannalta).

Lähtökohtaisesti voinee vielä olettaa vuokranantajan olevan hyväntahtoinen, kunnes toisin todistetaan. Siksi kannattaa ehkä silti ensin yrittää ehdottaa takaisinmaksua ennemmin kuin kuittaamista tulevista vuokrista.

 

[Lucas]

Kuittaaminen olisi helppoa, jos vahingossa olisi kokonainen vuokra mennyt tuplana. Mutta jos tuo asumistuki on vain osa vuokrasta, niin kuitatessa joutuu molemmat osapuolet laskemaan, että tuliko se nyt kuitattua oikein (ja jos asumistuki on jostain syystä valtaosa vuokrasta, niin koko summan kuittaaminen voi kestää tässä liian kauan vuokralaisen kannalta).

Asumistuen kun vaihtaa nyt menemään vuokralaisen tilille Kelasta, niin sen jälkeen voi aloittaa sen liikaa maksetun vuokran kuittaamisen.

En ymmärrä miten siinä kuittauksessa voisi kestää useampaa kuukautta kuin miltä ajalta asumistukea ehdittiin maksaa. Jos esimerkiksi kolmelta kuukaudelta ehdittiin maksaa asumistuet vuokranantajalle, niin eiköhän ne kuittaannu kolmessa kuukaudessa viimeistään kun jättää asumistuen verran vähemmän kolme seuraavaa kuukautta maksamatta vuokraa.

Jos asumistuki on pieni suhteessa vuokran kokonaismäärään, niin senhän voi hyvin jo mahdollisesti kuitata kerralla yhden kuun vuokraa maksamalla sen verran vähemmän.

Kelaa tuohon "kuittaamiseen" tuskin kannattaa sotkea kun siinä taitaa vierähtää äkkiä useampi kuukausi kun tekee uutta päätöstä ja lähettelee kuulee vuokrantantajaa siinä prosessissa kirjallisesti ja tekee ties mitä takaisinperintäpäätöstä samalla. Voi olla kesä jo pitkällä kun koko paska on sitä kautta selvinnyt.

 

[leffo]

Jos ja kun päätös on tehty n. marraskuun puolessa välin, niin se ei ole voinut mitenkään vaikuttaa lokakuun tai marraskuun vuokraan, siis normaalitapauksessa jossa vuokra maksetaan kuun alussa.

Asumistuki on yleensä reilusti yli puolet vuokrasta niin kahden kuukauden takautuva tuki kuittaa kokonaan yhden kuun vuokran ja osittain toisen.

Ensimmäinen vuokra missä sitä voidaan huomioida, on nyt joulukuun vuokra joka on jo täten maksettu. Mikäli tosiaan kyse on jostain pienestä vuokranantajasta niin tuskinpa tämä erikseen lähtee vuokralaiselle mitään ilmoittamaan erikseen asista jonka Kela joka tapauksessa on ilmoittanut.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Mietin tuota, että saako vuokranantaja pyytää tukea itselleen vai ei. Tuota seuraavista vuokrista vähentämistä ajateltiin ehdottaa myös "perinnäksi", menisi aika helpolla noin.

Sisko oli tosiaan mennyt omin päin ilmoittamaan näistä tuista vuokranantajalle.



Sisko oli alunperin lokakuussa hakenut tukea ja jonkun asiakirjan unohduttua teki uuden hakemuksen ja lokakuun sekä marraskuun tuet maksettiin viime kuun puolessa välissä vuokranantajalle.

Voi myös olla että vuokranantaja ei tosiaan tiennyt sen enempiä tukien maksusta, mutta epäilen. Puhelinnumero on tiedossa molemmin puolin.

Siskosi on ihan itse tuon asian ryssinyt. Tukea haettaessa kysytään minne se maksetaan ja jos sinne laittaa vuokranantajan tilitiedot niin se maksetaan sinne. Sama takautuvasti. Ei niitä ilman hakijan suostumusta vuokranantajalle makseta.

 

[Clarenz]

Kysymys vuokravakuudesta. Tuttava muutti toiseen asuntoon ja aiempi asunto pestiin ja puunattiin samaan kuntoon kuin oli sitä vastaanottaessakin noin 2 v sitten. Tyhmyyksissä hän jätti yhden kokovartalopeilin seinälle ja eteiseen ja makkariin kattovalon helpottamaan seuraavan sisään muuttoa ja kun hänellä ei peilille ollut käyttöä ja se oli aika sopiva siihen rakoseen.

nyt vuokranantaja on vastannut vuokratakuusta kysyessä että laskuttaa huoltomiehen kulut peileistä (2) joista toinen oli jo sisäänmuuttaessa sekä lampuista kun ottavat ne pois. Lisäksi ovat astianpesukoneen paikan luota havainneet kosteutta jonka korjaus veisi loputkin takuuvuokran summasta. Tuttavani ei ole omistanut tiskikonetta, eli hän ei ole edes käyttänyt kyseistä vesiliitintä asumisen aikana.

oletan, että vuokranantajalla on velvollisuus osoittaa että kaikki korjaustarpeet ovat nimenomaan tuttavani huolimattomuudesta aiheutunut. Mitä tuossa nyt kannattaa asialle tehdä? Pitäisikö pyytää raportti edellisestä lopputarkastuksesta ennen tuttavani sisäänmuuttoa ja onko tuttavallani jokin todistusvelvollisuus ettei hän ole aiheuttanut näitä havaittuja ongelmia?

 

[Jonaz]

Kysymys vuokravakuudesta. Tuttava muutti toiseen asuntoon ja aiempi asunto pestiin ja puunattiin samaan kuntoon kuin oli sitä vastaanottaessakin noin 2 v sitten. Tyhmyyksissä hän jätti yhden kokovartalopeilin seinälle ja eteiseen ja makkariin kattovalon helpottamaan seuraavan sisään muuttoa ja kun hänellä ei peilille ollut käyttöä ja se oli aika sopiva siihen rakoseen.

nyt vuokranantaja on vastannut vuokratakuusta kysyessä että laskuttaa huoltomiehen kulut peileistä (2) joista toinen oli jo sisäänmuuttaessa sekä lampuista kun ottavat ne pois. Lisäksi ovat astianpesukoneen paikan luota havainneet kosteutta jonka korjaus veisi loputkin takuuvuokran summasta. Tuttavani ei ole omistanut tiskikonetta, eli hän ei ole edes käyttänyt kyseistä vesiliitintä asumisen aikana.

oletan, että vuokranantajalla on velvollisuus osoittaa että kaikki korjaustarpeet ovat nimenomaan tuttavani huolimattomuudesta aiheutunut. Mitä tuossa nyt kannattaa asialle tehdä? Pitäisikö pyytää raportti edellisestä lopputarkastuksesta ennen tuttavani sisäänmuuttoa ja onko tuttavallani jokin todistusvelvollisuus ettei hän ole aiheuttanut näitä havaittuja ongelmia?

Onko tuosta "vesivahingosta" joku oikea raportti olemassa? Ja onko keittiössä siis erillinen paikka tiskikoneelle jossa ei edes ollut konetta, vai puhutaanko nyt altaan alla olevasta kaapista jossa on liitäntä mahdolliselle koneelle?
Lähtökohtaisesti jonkun paikan kastuminen vaatii vuodon ja tämän todentaminen on yleensä helppoa. Jos asiasta ei ole jonkun ulkopuolisen firman raporttia niin en olisi kovin huolissani. Vuokranantajan täytyy osoittaa että kastuminen on johtunut huolimattomuudesta ja tämä taas tarkoittaisi että vuokralainen on huomannut vuodon mutta jättänyt sen ilmoittamatta eteenpäin.
Vaikka siellä joku pieni huomaamaton vuoto olisikin niin se taas ei ole vuokralaisen ongelma. Esim. hitaasti kaapin alle vuotavan putken aiheuttamat vahingot eivät kuulu vuokralaisen vastuulle, vahingot jäävät taloyhtiölle/vakuutusyhtiölle. Näin ainakin kävi yhdelle tuntemalleni tapaukselle.
Tuon peilin ja lampun tapauksessa olisi kohtuullista antaa vuokralaiselle mahdollisuus korjata "puutteet" ennen vuokravakuuden käyttöä.
En ole lakimies mutta tuo vuotovahinko liippaa omaa alaa.

 

[Clarenz]

@Jonaz kiitos kommentista. Ei ole vielä raporttia saanut. Asunnossa oli tyhjä alakaappi tiskikonetta varten lavuaarin alakaapin vieressä, mutta en tiedä mistä ovat tarkemmin kosteutta löytäneet. Sen tiedän, että ei se ainakaan niin paljoa ole voinut vuotaa että olisi ollut jotenkin selkeästi ilman erillistä tutkimista havaittavissa. Tuo on kyllä totta, voisin pyytää tuttavaani ehdottamaan sitä että käy itse nappaamassa lamput ja peilin pois.

 

[Jonaz]

@Jonaz kiitos kommentista. Ei ole vielä raporttia saanut. Asunnossa oli tyhjä alakaappi tiskikonetta varten lavuaarin alakaapin vieressä, mutta en tiedä mistä ovat tarkemmin kosteutta löytäneet. Sen tiedän, että ei se ainakaan niin paljoa ole voinut vuotaa että olisi ollut jotenkin selkeästi ilman erillistä tutkimista havaittavissa. Tuo on kyllä totta, voisin pyytää tuttavaani ehdottamaan sitä että käy itse nappaamassa lamput ja peilin pois.

Ja korostan vielä, että sano kaverillesi että vaatii ulkopuolisen yrityksen raportin tuosta väitetystä kosteusvahingosta. Jos siellä oikeasti on kosteutta niin vuokranantajalla ei pitäisi olla ongelmaa sitä teetättää. Vahinko pitää selvittää ja korjata jokatapauksessa maksoi vahingon kuka hyvänsä.
Joskus olen törmännyt joihinkin "tee se itse" pintakosteudenosoitin mittauksiin, näillä sitten yritetään päteä ja liioitella vahinkoa

 

[L2K2]

Ja korostan vielä, että sano kaverillesi että vaatii ulkopuolisen yrityksen raportin tuosta väitetystä kosteusvahingosta. Jos siellä oikeasti on kosteutta niin vuokranantajalla ei pitäisi olla ongelmaa sitä teetättää. Vahinko pitää selvittää ja korjata jokatapauksessa maksoi vahingon kuka hyvänsä.
Joskus olen törmännyt joihinkin "tee se itse" pintakosteudenosoitin mittauksiin, näillä sitten yritetään päteä ja liioitella vahinkoa

Tämä. Muutenkin kannattaa olla sopivan jämpti vastineessaan. Siis ihan suoraan sanoa vaikka se että ”astianpesukoneen hanan vesivahinko ei voi olla seurausta huolimattomuudestani koska kyseistä hanaa emme astianpesukoneettomina asukkaina käyttäneet”, jos siis siellä ei ole sitä astianpesukonetta ollut.

Tällä saa sen vuokranantajan ehkä tajuamaan, että entistä asukasta ei voi ainakaan ihan itsestään vetää höplästä.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Mitä se lamppu siellä katossa haittaa? Seuraava vuokralainen tulee niin laittaa oman tilalle jos ei miellytä. On useastikin tullut törmättyä edellisen asukkaiden lamppuihin.

 

[Centteri]

Vuokranantajan vedätystä. Ei ole edelletyksiä mihinkään vaan yrittää pitää itsellään vuokratakuun. Kysele täältä vielä oikeat neuvot. --> Vuokralaiset VKL ry

 

[Jonaz]

Mitä se lamppu siellä katossa haittaa? Seuraava vuokralainen tulee niin laittaa oman tilalle jos ei miellytä. On useastikin tullut törmättyä edellisen asukkaiden lamppuihin.

Tätä ihmettelin myös. Toisaalta tuolla vaatimuksella vuokranantaja paljastaa olevansa mulkku ja vuokralainen tietää olla varuillaan myös tuon "vesivahingon" kansa.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Tätä ihmettelin myös. Toisaalta tuolla vaatimuksella vuokranantaja paljastaa olevansa mulkku ja vuokralainen tietää olla varuillaan myös tuon "vesivahingon" kansa.

Myös peileihin on tullut törmättyä eikä niistä kukaan ole mitään sanonut. Itsekin olen niitä jättänyt eikä mitään seuraamuksia ole tullut. Kyseessä ei toki yksityinen ole ollut. Selvä kusetus. Itseasiassa myös hana oli hieman vuotanut eikä siinäkään yritetty mitään vaatia, kun ei ollut minusta johtuvaa ja itse siitä ilmoitin.

 

[Clarenz]

Kiitoksia vastauksista. Hyvin pitkälti juuri sitä mitä itsekin asiasta maallikkona ajattelin. En onneksi itse ole vastaavaan joutunut.tuo vuokralaisen neuvontapalvelu varmasti on hyvä startti.

 

[Muumi]

Kysymys vuokravakuudesta.

Vuokravakuus on vain maksamattomien vuokrien varalle. Jos vuokrasopimuksessa on määritelty vakuus eikä vuokravakuus, sillä voi kattaa myös vahinkoja.

 

[demas]

Vuokravakuus on vain maksamattomien vuokrien varalle. Jos vuokrasopimuksessa on määritelty vakuus eikä vuokravakuus, sillä voi kattaa myös vahinkoja.

Hyvä tarkennus. Sopimusta tehdessä ehdottomasti kannattaa käyttää tuota vakuus-termiä eikä tuota aika yleisesti käytettyä vuokravakuus. Kattaa tuolloin vähän laajemmin asioita, ja ehkä välttää jonkun tappelun/säätämisen.

 

[Ruohonjuuri]

Olisi mielessä muutama perintäkysymys.

Mies ja vaimo ovat olleet avioliitossa kun toinen heistä kuolee. Syntyy kuolinpesä, jossa on perheen velaton talo, johon leski jää asumaan. Perikunnan muodostavat leski sekä perheen kaksi aikuista, pois muuttanutta lasta.

1. Paljonko talosta siirtyy kuolinpesään?
a) 100%
b) 50%
c) jotain muuta, mitä?

2. Missä suhteessa perikunnan jäsenet omistavat kuolinpesässä olevan talon?
a) leski ja lapset omistavat kukin 1/3
b) leski omistaa 50% ja lapset 25% kumpikin
c) jotain muuta, mitä?

Kuolinpesää ei jaeta. Perikunta myy niinikään kuolinpesässä olleen kesämökin ja rakentaa saaduilla varoilla uuden. Onko osakkuusjako jotenkin erilainen ei-vakituisessa käytössä olevan, myöhemmin rakennetun kesämökin osalta?

3. Missä suhteessa perikunnan jäsenet omistavat kesämökin?
a) leski ja lapset omistavat kukin 1/3
b) leski omistaa 50% ja lapset 25% kumpikin
c) jotain muuta, mitä?

 

[ttppii]

Onko leskellä omaa omaisuutta?
Onko avioehtoa?

Pääsääntöisesti kuolinpesään kuuluu myös leski. Leski ei peri, vaan saa tasinkona puolet yhteenlasketusta omaisuudesta. Jos lesken oma omaisuus on enemmän kuin tämä puolikas, hän saa pitää omansa. Perikunnan jäsenet eivät omista prosenttiosuutta jokaisesta omaisuuserästä erikseen, vaan siitä kokonaisuudesta. Perinnönjakoa tehdessä on aika vapaasti sovittavissa kuka saa mitäkin, kunhan asiasta ollaan yksimielisiä.

Sinällään siinä, että perikunta alkaisi johonkin rakennusprojektiin ei ole mitään järkeä. selkeintä on tehdä perinnönjako pois alta, eikä pitää perikuntaa hengissä pidempään kuin on tarpeen. Etenkin, jos sitten joku olemassa olevan perikunnan jäsenistä kuolee, asioiden hoito voi mennä hankalaksi.

 

[Ruohonjuuri]

Onko leskellä omaa omaisuutta?
Onko avioehtoa?

Leskellä ei ole omaa omaisuutta.
Ei avioehtoa.

Eli kysymys 2 lienee syytä muotoilla näin: Missä suhteessa perikunnan jäsenet omistavat kuolinpesän?

 

[ttppii]

Jos leskellä ei ole lainkaan omissa nimissä olevaa omaisuutta hän omistaa puolet, ja lapset tasaosuuksina loput.

 

[Albireo]

Mitäs jos ruohonjuuri tekisi ne koululäksynsä ihan itse!?!!?

 

[Ruohonjuuri]

Mitäs jos ruohonjuuri tekisi ne koululäksynsä ihan itse!?!!?

Juu ei ole tosiaan sellaisesta tapaus, vaikka kieltämättä kysymyksenasettelusta voi hyvinkin niin päätellä. Ihan tosielämän case on kyseessä.
Kaverin puolesta kyselen.

 

[Junaski]

Onko laillista siirtää postilakon takia myöhässä ollut sähkölasku suoraan perintätoimistolle, ilman että yhtiö lähettää edes normaaleja muistutuksia?. Kiinnostaa tietää kun normaalisti tulee edes kaksi muistutusta jos ei maksa laskua ajallaan, mitä en yleensä harrasta.

 

[Copper]

Onko laillista siirtää postilakon takia myöhässä ollut sähkölasku suoraan perintätoimistolle, ilman että yhtiö lähettää edes normaaleja muistutuksia?. Kiinnostaa tietää kun normaalisti tulee edes kaksi muistutusta jos ei maksa laskua ajallaan, mitä en yleensä harrasta.

Eikös tästä ollut jossain uutisessakin juttua että asiakkaille ei pitäisi koitua lisäkuluja? Joka tapauksessa itse ainakin tekisin reklamaation.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Onko laillista siirtää postilakon takia myöhässä ollut sähkölasku suoraan perintätoimistolle, ilman että yhtiö lähettää edes normaaleja muistutuksia?. Kiinnostaa tietää kun normaalisti tulee edes kaksi muistutusta jos ei maksa laskua ajallaan, mitä en yleensä harrasta.

Ei ja perintätoimistolle kannattaa ilmoittaa, että perintä on riitautettu ja mainita ettei postilakon takia ole tullut yhtäkään laskua.

 

[Antti Alien]

Onko laillista siirtää postilakon takia myöhässä ollut sähkölasku suoraan perintätoimistolle, ilman että yhtiö lähettää edes normaaleja muistutuksia?. Kiinnostaa tietää kun normaalisti tulee edes kaksi muistutusta jos ei maksa laskua ajallaan, mitä en yleensä harrasta.

"Maksuvaatimusta ei saa antaa tai lähettää ennen kuin velallista on saatavan erääntymisen jälkeen muistutettu saatavasta ja maksumuistutuksen esittämisestä tai lähettämisestä on kulunut vähintään 14 päivää.", sanoo laki saatavien perinnästä. Maksuvaatimuksella tarkoitetaan tässä nimenomaan perintäfirman lähettämää vaatimusta.

Laki tosin on muotoiltu siten, että jää velallisen vastuulle vastaanottaa postissa lähetetty kirje, vaikka se myöhästyisi tai katoaisi matkalla.

 

[Collusion]

Pientä polemiikkia käynnissä taloyhtiön kanssa veden tasauslaskun osalta. Sain 1.2. - 10.12.19 väliseltä ajalta 556 euron suuruisen veden tasauslaskun. Tuo koostuu noin 50 kuutiosta kylmää ja kuumaa vettä, eli yhteensä kulutus n. 100 kuutiota. Se on mielestäni vähän yläkanttiin. Olen maksanut joka kuukausi lisäksi 13e vedestä etukäteen, eli yhteensä vesilasku olisi 700 euroa tuolta ajalta. Asun itsekseni. Tuo tarkoittaisi noin 320 litran päivittäistä kulutusta; Suomalaisten keskikulutus on 155 litraa päivässä.

Mitä epäilen, että on käynyt:
Ostin asunnon alkuvuodesta 2019 ja muutin siihen virallisesti helmikuun alusta alkaen. Vesimittari luettiin muuton yhteydessä (tämän teki huoltoyhtiö). Isännöintitoimistolle toimitettiin väärät lukemat (tämä tapahtui myös nyt joulukuussa mittareiden luennan yhteydessä, jouduin jo kerran reklamoimaan kun olivat aluksi palauttamassa minulle päin rahaa lähes koko vuoden ennakkomaksun verran).

Onko vain pakko maksaa?
En pysty mitenkään todistamaan, että mittarit on luettu väärin tai että niiden lukemat ovat muuttuneet matkalla isännöintitoimistolle kuten kävi viimeksi. Toisaalta, kuuluisiko vedestä maksaminen minulle joka tapauksessa, vaikka sen olisikin kuluttanut asunnon aikaisempi omistaja?

 

[kjns]

Toisaalta, kuuluisiko vedestä maksaminen minulle joka tapauksessa, vaikka sen olisikin kuluttanut asunnon aikaisempi omistaja?

Kaikki muu on vähän harmaalla alueella, mutta tämä on täysin selvä asia: Ei.
Edellisen asukkaan muuttaessa pois olisi mittarit pitänyt käydä lukemassa ja lasku tasoittaa hänen vesistään. Sinulle kuuluu vain oma kulutuksesi asunnon hallinnan luovutuksesta lähtien. Mikäli lukemien lukemisessa/ilmoituksessa on käynyt virhe, lankeaa vahinko jollekulle muulle osapuolle kuin sinulle.

eli yhteensä kulutus n. 100 kuutiota. Se on mielestäni vähän yläkanttiin.

Jos haluat vertailukohtaa, niin meillä menee 3-henkisellä perheellä omakotitalossa reilu 100 kuutiota vuodessa, kun kahta autoa pestään omassa pihassa ja pari kuutiota imevän porealtaan vedet vaihdetaan kerran-pari kesässä...

Voisit kokeilla reklamoida tuota laskua sillä kulmalla, että tarkistaisivat vähän aikaisempia kulutuksia, jos edellisen asukkaan viimeisessä laskussa on iso dippaus ja sinulla huikea nousu, olisi varmaan syytä olettaa lukemien olleen aiemmin väärin, jolloin laskuasi voitaisiin kohtuullistaa. Etenkin jos aiemmin on jo näyttöä huoltoyhtiön ilmoitelleen lukemia vituralleen olisi virheolettama sinun puolellasi.

100 kuutiota vuodessa yhdelle hengelle on kyllä niin paljon yli keskiarvon, että oletusarvoisesti voisi kuvitella sinun olevan oikeassa. Tosin mahdotonta tuokaan ei ole, jos tuhlaat sitä aivan armottomasti, esim. peset astiat juoksevan veden alla, valutat vettä koko hammaspesun ajan, olet tunnin päivässä suihkussa (suihkusta tulee keskimäärin uudella hanalla n. 12 l/min, iso kattosuihku jopa 20) jne..

 

[Kvarkki]

Pyydä vesikalusteiden tarkastus, jos eivät laskussa (kulutuksessa) virhettä löydä. Joku vuoto voisi selittää lukeman, muuten aivan liikaa. Todennäköisesti sama kaveri on lukenut väärin. Edelliseltä asukkaalta on varmaan luettu lasku myös 2018 lopussa? Pyydä vertaamaan vaikka siitä lukemasta sun laskun järkeä. Toki ne voi olla kaikki vanhat väärin...

 

[Collusion]

@kjns @Kvarkki Kiitos kommenteista, tässä vielä vähän lisäselvitystä: Isännöintitoimiston mukaan aikaisemmalle asunnolle on todellakin lähtenyt lasku juuri niillä lukemille, mitä nyt käytettiin "ennen"-arvoina vedenkulutukselle. Muita täsmennyksiä en sieltä päin saanut. Myönsivät kyllä, että kulutus on ollut lukemien perusteella runsaamman puoleista. Huoltoyhtiö kävi tarkistamassa tämän jälkeen mittarien toiminnan, mutta eivät löytäneet niistä mitään vikaa. Olen nyt itsekin seurannut kulutuslukemia ja mittarit vaikuttavat päällisin puolin ihan toimivilta.

Kävin viime vuoden aikana suihkussa joskus kahdesti päivässä. Pyykkiä ja tiskiä pesin keskimäärin kerran viikossa, molemmat koneellisesti. En valuta vettä hampaiden pesun aikana. Ruokaakin laitoin kotona melko harvoin, pääasiassa viikonloppuisin, niin manuaalisen tiskin määräkin jäi pieneksi.

Hieman hullunkurista on, että aikaisemmat vesimittarin lukemat kylmälle ja kuumalle vedelle olivat n. 50 kuutiota ja nyt lukemat ovat vastaavasti n. 100 kuutiota. Asunto on valmistunut 2011, joten minä olen 1.2. - 10.12.19 välisenä aikana kuluttanut puolet koko asunnon vedenkulutuksesta. Entinen asukas ei ole siis pahemmin läträillyt noiden kahdeksan vuoden aikana...

 

[Kvarkki]

Kyllä mä tuolla perusteella kiistäisin laskun oikeellisuuden, koska onhan tuo ihan järjetön kulutus yhdelle. Jossain täytyy olla vikaa. Ei kyllä kuulosta tuo 50 kuutiota 8 vuoteen mitenkään normaalilta ellei joku liikuntakyvytön vanhus tai reissukämppä oo ollut aiemmin kyseessä.

e: Vessanpöntön vuodon kyllä katsoisin, tämä ei selitä kyllä lämmintä vettä.

 

[H0rna]

Kyllä mä tuolla perusteella kiistäisin laskun oikeellisuuden, koska onhan tuo ihan järjetön kulutus yhdelle. Jossain täytyy olla vikaa. Ei kyllä kuulosta tuo 50 kuutiota 8 vuoteen mitenkään normaalilta ellei joku liikuntakyvytön vanhus tai reissukämppä oo ollut aiemmin kyseessä.

e: Vessanpöntön vuodon kyllä katsoisin, tämä ei selitä kyllä lämmintä vettä.

No jos on samanlainen suihkuttelija kuin minä, niin kerralla suihkussa aikaa menee n. 10-15 min ja melko kuumaksi menee vielä. Ja jos kerran em. henkilö sanoo käyneensä parikin kertaa päivässä suihkussa, niin ehkä se vähän selittäisi?

 

[Kvarkki]

No jos on samanlainen suihkuttelija kuin minä, niin kerralla suihkussa aikaa menee n. 10-15 min ja melko kuumaksi menee vielä. Ja jos kerran em. henkilö sanoo käyneensä parikin kertaa päivässä suihkussa, niin ehkä se vähän selittäisi?

Tuskin. 160 kuutiota saa menemään 4-henkisessä perheessä suihkuseisoskelulla ja koneet käy 1-2 krt/pv. 50 kuutiota olis vielä uskottava, 100 ei.

 

[H0rna]

Tuskin. 160 kuutiota saa menemään 4-henkisessä perheessä suihkuseisoskelulla ja koneet käy 1-2 krt/pv. 50 kuutiota olis vielä uskottava, 100 ei.

Okei, ei mitään hajua itellä kulutuksesta kun on vain vesimaksu ilman mitään kulutusrajaa...

 

[EAQRSK]

Mä kävin yhdessä taloyhtiössä (meidän rakentama) lukemassa osasta asunnoista vesimittareita, kun huollon kaverit eivät niitä olleet löytäneet / pystyneet lukemaan. Kävin 11 asunnossa lukemassa mittareita ja suurin kulutus löytyi yksin asuvalta reilu pari kymppiseltä naiselta. Hän oli asunut asunnossa 8 kuukautta ja kulutus oli seuraava... 36 kuutiota lämmintä, 48 kuutiota kylmää. Eli periaatteessa nuo 50 50 lukemat saattaa pitää paikkansakin. Lämpimän puolelta tuskin vuotoa on missään, koska jos asunto on rakennettu vähänkin sinne päin kun pitäisi vuoto ilmoittaisi itsestään hyvinkin nopeasti. Kylmässä vähän sama homma paitsi jos vessanpönttö valuttaa, niin se pitkällä ajalla kuluttaa yllättävän paljon vettä.

 

[Kvarkki]

Mut tuollaiset lukemat vaatii sit jo ihan eri käyttöprofiilin kuin mitä esitetty. Hieman oudolta tuntuu myös, että kuuma ja kylmä olis lähes samat. Kylmää pitäisi mennä enemmän, koska wc+koneet vie siitä.

 

[EAQRSK]

Pyykinpesukone vie about 60l/pesu ja astianpesukone riippuen mallista 8-17l litraa. Käsin pesemällä koneellisen astioita saa kulutettua helposti enemmän vettä kun mitä kone käyttää.

 

[Jebaus]

Onko ne vesimittarit siis siellä asunnossa? Kirjaa lukemat ylös ja katso esim kuukauden päästä mitä näyttävät samalla normaalilla elämisellä niin saat hyvän vertailuarvon.

Ei tuo 100m3/vuosi nyt ole kuin "vain" 274L/vrk. Normaali suihku viel sen 12-16l/min joten ei tuo nyt ole kuin ~20min suihkuttelua per päivä? Suihku selittäisi myös tuon kuuman ja kylmän suhteen koska kuumaa vettä kuluu enemmän...

Senverran lähellä normaalia tuo kuitenkin on, että en usko että taloyhtiö lähtee vastaan tulemaan ellet sitten pysty suoraan osoittamaan että jossain on virhe.

 

[Lucas]

Siellä ei tarvitse iso vuoto olla esim. pöntössä että tulee tuo 50 kuutiota lisää vuodessa.

ps. ensimmäisessä kämpässä yksinään asuessa meni pienimmillään muistaakseni 3 kuutiota kolmessa kuukaudessa. Ei ollut tosin pyykki/tiskikoneita ja osa suihkuista tuli käytyä exän luona.

Vessapaperilla kun peittää sen pöntön yläosan silloin kun pönttö on ollut muutaman tunnin käyttämättä, niin paperinhan pitäisi jäädä kuivaksi jos pönttö ei vuoda.

Jos taas vuotaa niin senhän näkee siitä heti.

 

[Collusion]

Onko ne vesimittarit siis siellä asunnossa? Kirjaa lukemat ylös ja katso esim kuukauden päästä mitä näyttävät samalla normaalilla elämisellä niin saat hyvän vertailuarvon.

Juu, tämä on tarkoitus tehdä.

Ei tuo 100m3/vuosi nyt ole kuin "vain" 274L/vrk. Normaali suihku viel sen 12-16l/min joten ei tuo nyt ole kuin ~20min suihkuttelua per päivä? Suihku selittäisi myös tuon kuuman ja kylmän suhteen koska kuumaa vettä kuluu enemmän...

Huomaa ajanjakso: 1.2. - 10.12.19. Kylmää ja kuumaa on kulunut tällä ajanjaksolla aika tarkasti saman verran.

Senverran lähellä normaalia tuo kuitenkin on, että en usko että taloyhtiö lähtee vastaan tulemaan ellet sitten pysty suoraan osoittamaan että jossain on virhe.

Näinhän se on, ei ole esittää todisteita mistään. Lasku on nyt maksettu, pitkin hampain.