io-techin lakimiehet hoi.

Eikös tuossa keississä @lemmikkieläin ole kuluttaja jolta urakoitsija koittaa laskuttaa perättömiä laskuja?
Kyllä. Juuri noin se on ja hyvä niin. Kuluttajaa onneksi suojataan aika vahvasti oikeushenkilöön verrattuna. Ja kotivakuutuksen kylkiäisenä on joku oikeusturva tms palvelu. Ei ole tullut vielä niin pitkälle ajateltua. Vakuutusyhtiön sielunmaisemaa luodaten, ei olisi mikään iso yllätys jos vakuutussopimuksessa on ehto tai rajoitus, joka mitätöi korvausvelvollisuuden :D
Eikö tuommoisesta voi tehdä jo rikosilmoituksen (petos)?
Voi. Tästä velkojalle mainitsinkin yli vuosi sitten, kun riitautuksella ei näyttänyt olevan mitään vaikutusta laskujen lähettelemiseen. Kuitenkin kun perintätoimilla uhkailu ja muistutusten lähettely vaikutti päättyneen, annoin homman olla. Se oli ihan mun oma moka nyt jälkiviisaana ajateltuna.

@Agent_007 epäili, että eivät lähde loppujen lopuksi käymään oikeutta. Sille kannalle kallistun vielä itsekin. Nyt viikolla saapuneessa asianajotoimiston lähettämä uhkauskirje ei sekään herätä luottamusta: "Mikäli emme maksua saa, joudumme perimään saatavaa oikeusteitse ryhtymällä oikeudellisiin toimenpiteisiin asiassa." :facepalm: Ehkä kyseinen juristi ei pelaa ihan täydellä pakalla, tai sitten herralle ei ole kerrottu ihan koko tarinaa. Fiksu veto on myös olla käyttämättä sen kummemmin aikaa caseen, jossa kunnon palkkion saanti vaikuttaa olemattomalta.

ai niin... nimeni, yhteystietoni ja kirjeen avauskappale oli tyylitelty coolisti Comic Sansia käyttäen. Se siitä ensivaikutelmasta :thumbsup:
 
Nollapostaus
Tässä kun kerta lakimiehiltä saa asioihin mielipiteitä ja vastauksia, niin kumpi on parempaa lakimiesten mielestä makaronilaatikko vai maksalaatikko?
 
Kaipaisin näkökulmia ja ehdotuksia siihen miten reagoida tilanteessa, jossa täysin perusteetonta laskua yritetään sinnikkäästi periä. Nyt viimeisimpänä käänteenä jonkun lakitoimiston ukaasi ryhtyä "oikeudellisiin toimenpiteisiin", mikäli maksua ei kuulu 14vrk kuluessa. Velkoja on toiminut kunnalle alihankkijana ja kokee että on tehnyt minun hyväksi maaurakointitöitä useiden tuhansien eurojen edestä. Siis töitä joita hänen ja kunnan välinen sopimus ei kata.

Itse olen ollut sopimussuhteessa vain ja ainoastaan kunnan kanssa ja hoitanut maksuvelvoitteeni sovitusti. Tämän aliurakoitsijan kanssa taas minulla ei ole ikinä ollut mitään sopimusta. Ei edes suullista. Koko tämä aliurakoitsijan laskutus tulikin itselleni täysin puskista. Tapahtumien kulku lyhyesti karkealla aikajanalla:

Et ole tilannut tai sopinut velkojan kanssa yhtään mitään. Sinun ei myöskään asiassa tarvitse omalta puoleltasi tehdä muuta kuin todeta tämä velkojalle.

Jos häirintä / perintä jatkuisi tee tutkintapyyntö poliisille petoksen yrityksestä.
 
"Kiinteistön hallinta- ja omistusoikeus siirtyy ostajalle kaupanteon hetkellä. Mikäli hallintaoikeuden luovutus ostajalle siirtyy myyjästä johtuvasta syystä, maksaa myyjä ostajalle viivästyksestä johtuvana korvauksena 1500 euroa kultakin alkavalta viivästysviikolta kohteen vapautumispäivään asti."

Kauppa on tehty päivänä x klo 9.00. Kiinteistöllä on ollut kuitenkin edellisen omistajan vuokralainen samana päivänä klo 12.00 saakka, joten uusi omistaja ei ole päässyt omalle kiinteistölleen heti kaupanteon jälkeen. Onko hallintaoikeus silloin viivästynyt myyjästä johtuvasta syystä ja alkavan viikon sakkopykälä tulee voimaan, eli nuo kolme tuntia ovat 1500€ hintaiset?

Kysymys sisältää oletuksen, että vuokralaiset ovat tulleet ostajalle yllätyksenä eikä tästä ole sovittu mitään etukäteen.

Saisiko tähän näkemyksiä?

Tämä sisältää mielestäni kaksi suurempaa alikysymystä:

1. Onko hallintaoikeuden luovutus viivästynyt, kun ostaja ei ole päässyt kiinteistölleen vuokralaisten vuoksi? Jos ei ole, miksi ei?

2. Jos tulkitaan että luovutus on viivästynyt, tuleeko ”alkavan viikon” sakkopykälä voimaan kolmen tunnin viivästymän vuoksi? Jos ei tule, miksi ei?

Minulla on näihin aika selkeä näkemys, mutta en halua johdatella kun saatan olla tässä jompi kumpi osapuoli :)
 
Viimeksi muokattu:
Saisiko tähän näkemyksiä?

Tämä sisältää mielestäni kaksi suurempaa alikysymystä:

1. Onko hallintaoikeuden luovutus viivästynyt, kun ostaja ei ole päässyt kiinteistölleen vuokralaisten vuoksi? Jos ei ole, miksi ei?

2. Jos tulkitaan että luovutus on viivästynyt, tuleeko ”alkavan viikon” sakkopykälä voimaan kolmen tunnin viivästymän vuoksi? Jos ei tule, miksi ei?

Minulla on näihin aika selkeä näkemys, mutta en halua johdatella kun saatan olla tässä jompi kumpi osapuoli :)
Asiaa varmaan helpottaisi, jos avaisit miten tämän vuokralaisen olemassaolo on tullut yllätyksenä? Kiinteistöön on varmasti jollain tavalla tutustuttu etukäteen.
Sitten seuraava kysymys, että miten tämä vuokralainen on estänyt kiinteistölle pääsyn? Ostaja on kaupanteossa varmaankin saanut avaimet.

Helppona ohjeena voin kuitenkin antaa, että kun rahat on jo siirtyneet niin tästä kolmesta tunnista ei kannata lähteä riitaa haastamaan kuvitellen saavansa helpot 1500e.
 
Jos olet ostajana, niin Warwickin linjoilla, ei tuosta ole mitään järkeä alkaa tappelemaan. Jos myyjänä ja sattui harvinaisen mulkku ostaja, niin oppirahoiksi saattaa mennä. Sopimukseen olisi pitänyt kirjata tarkka vaihtoaika (vuokralaisen takia) eikä allekirjoitushetki. Noita tietysti voi yrittää periä vuokralaiselta, jos hän on ollut siellä pidempään kuin sallittu. Jos kyse oli muuttopäivästä, niin silloin hänellä oli siellä oikeus olla ja ostajalla olisi pitänyt olla pääsy jo puoleen asuntoon. Hieman hämmentävää kyllä miten tuollainen vuokralainen on päässyt yllättämään molemmat osapuolet, kun itse ainakin sain talon kaikki avaimet käteen kauppahetkellä.
 
Asiaa varmaan helpottaisi, jos avaisit miten tämän vuokralaisen olemassaolo on tullut yllätyksenä? Kiinteistöön on varmasti jollain tavalla tutustuttu etukäteen.
Sitten seuraava kysymys, että miten tämä vuokralainen on estänyt kiinteistölle pääsyn? Ostaja on kaupanteossa varmaankin saanut avaimet.

Helppona ohjeena voin kuitenkin antaa, että kun rahat on jo siirtyneet niin tästä kolmesta tunnista ei kannata lähteä riitaa haastamaan kuvitellen saavansa helpot 1500e.

Jos olet ostajana, niin Warwickin linjoilla, ei tuosta ole mitään järkeä alkaa tappelemaan. Jos myyjänä ja sattui harvinaisen mulkku ostaja, niin oppirahoiksi saattaa mennä. Sopimukseen olisi pitänyt kirjata tarkka vaihtoaika (vuokralaisen takia) eikä allekirjoitushetki. Noita tietysti voi yrittää periä vuokralaiselta, jos hän on ollut siellä pidempään kuin sallittu. Jos kyse oli muuttopäivästä, niin silloin hänellä oli siellä oikeus olla ja ostajalla olisi pitänyt olla pääsy jo puoleen asuntoon. Hieman hämmentävää kyllä miten tuollainen vuokralainen on päässyt yllättämään molemmat osapuolet, kun itse ainakin sain talon kaikki avaimet käteen kauppahetkellä.
Ehkäpä selkeämpi että sanon olevani tässä tapauksessa ostaja.

Vuokralainen tuli siis yllätyksenä minulle, ei tietenkään myyjälle. Kiinteistö ollut airbnb:ssä (myös näytön aikana) ja oletus oli siis että asunto olisi tyhjä kun hallintaoikeus minulle siirtyy kaupanteon hetkellä. Avaimia ei luovutettu kauppakirjan allekirjoituksen hetkellä vaan ne olivat avainlokerossa johon annettiin koodi. Eli avaimet olivat silloisen airbnb vuokralaisen hallussa, sillä hän ei ollut vielä uloskirjautunut. Myyjä teki siis virheen ja oli vuokrannut kiinteistön yhdeksi yöksi liian pitkään kun meni limittäin kauppakirjan allekirjoituksen kanssa.

Tällä ei ollut minulle lopulta merkitystä enkä vaatinut tuosta korvauksia.

Tässä tapauksessa on kuitenkin kyseessä harvinaisen mulkku myyjä, joka yrittää nyhtää / nyhtää minulta satasia tulkinnanvaraisista asioista joita en tässä ala sen enempää avaamaan. Maksan siis oppirahoja osittain ”herrasmiessopimuksesta” jota myyjä ei noudatakkaan. Kaikki rahat eivät ole vielä siirtyneet, vaan myyjällä on vielä tiettyjä rahallisia velvollisuuksia minua kohtaan joista hän osittain luistaa. Näistä en ala riitelemään sen enempää.

Siksi olen (mahdollisesti) kaivamassa takataskusta tätä (mahdollista) korvausta omaksi eduksi etten ole tässä pelkästään kairattavana vaan pelaan samaa peliä hänen kanssaan, koska herrasmiespeli ei kelvannutkaan. Eli ostajakin osaa olla harvinaisen mulkku tarvittaessa :(
 
Viimeksi muokattu:
Kivenheiton päässä sijaitsee omakotitalo joka on valmistunut noin kymmenisen vuotta sitten. Talo on valmistumisestaan lähtien ollut harkkopinnalla eli maalaamatta. Pistäähän tuo törkeästi silmään ympäristössään :D

Rakennustarkastaja kun pyörähti työmaallani kysyin miten edellä kuvattu tilanne on mahdollinen. Käsitin että vetoamalla sopiviin seikkoihin (terveys?) talo saa olla maalaamatta vaikka sata vuotta. Senkus sopivin väliajoin hakee jatkoaikaa.

Näinkö tosiaan on :hmm:
 
Kivenheiton päässä sijaitsee omakotitalo joka on valmistunut noin kymmenisen vuotta sitten. Talo on valmistumisestaan lähtien ollut harkkopinnalla eli maalaamatta. Pistäähän tuo törkeästi silmään ympäristössään :D

Rakennustarkastaja kun pyörähti työmaallani kysyin miten edellä kuvattu tilanne on mahdollinen. Käsitin että vetoamalla sopiviin seikkoihin (terveys?) talo saa olla maalaamatta vaikka sata vuotta. Senkus sopivin väliajoin hakee jatkoaikaa.

Näinkö tosiaan on :hmm:
Onko teidän asuinalueella sääntö, että talojen pitää olla maalattuja tai tietynlailla maalattuja?
 
Onko teidän asuinalueella sääntö, että talojen pitää olla maalattuja tai tietynlailla maalattuja?
Eikös lupia varten pidä olla speksattu pinta ja väri, vaikka alueen kaavassa ei mitään vaatimusta värimaailmasta tms.? Sinänsä harkkopintakin kelpaa (jos alueella ei ole vaatimuksia), mutta silloin lupapiirroksissa pitäisi olla speksattu niin :hmm:

Sinänsä eikö talon värin vaihtokin edellytä periaatteessa toimenpidelupaa tms. vaikka ei oikeasti ketään yleensä kiinnostakaan?
 
Eikös lupia varten pidä olla speksattu pinta ja väri, vaikka alueen kaavassa ei mitään vaatimusta värimaailmasta tms.? Sinänsä harkkopintakin kelpaa (jos alueella ei ole vaatimuksia), mutta silloin lupapiirroksissa pitäisi olla speksattu niin :hmm:

Sinänsä eikö talon värin vaihtokin edellytä periaatteessa toimenpidelupaa tms. vaikka ei oikeasti ketään yleensä kiinnostakaan?

Harvemmin kait niitä tiilitalojakaan maalataan, eli pinta voi olla aivan hyvin harmaa graniitti siinä missä keltainen tiili.
 
Harvemmin kait niitä tiilitalojakaan maalataan, eli pinta voi olla aivan hyvin harmaa graniitti siinä missä keltainen tiili.
Nimenomaan ei. Jos sulla on luvat harmaalle graniittitalolle niin keltainen tiilitalo ei pitäisi mennä läpi tarkastuksesta ilman muutoshakemusta...
 
Nimenomaan ei. Jos sulla on luvat harmaalle graniittitalolle niin keltainen tiilitalo ei pitäisi mennä läpi tarkastuksesta ilman muutoshakemusta...

Tarkoitin sitä että keltainen tiilitalokaan ei ole maalattu tai pintakäsitelty. Niin miksi harmaan graniittitalonkaan pitäisi olla.
 
Tarkoitin sitä että keltainen tiilitalokaan ei ole maalattu tai pintakäsitelty. Niin miksi harmaan graniittitalonkaan pitäisi olla.
Jos käyttää graniittia niin harvoin sitä on tarkoituksena piilottaa. Mutta jos sinulla on rakennuslupa punaiselle puutalolle niin et saa tehdä harmaata graniittitaloa. Ja siksi AP:n kuvaamassa tapauksessa haetaan jatkoa talonrakentamiselle kun ulkopinnat on tekemättä...
 
Kivenheiton päässä sijaitsee omakotitalo joka on valmistunut noin kymmenisen vuotta sitten. Talo on valmistumisestaan lähtien ollut harkkopinnalla eli maalaamatta. Pistäähän tuo törkeästi silmään ympäristössään :D

Lienee tarkoitus rapata harkkopinta. Liekkö sitten rahat loppu ja siirtynyt se kun maksaa helposti parinkymmentä tuhatta.
 
Oiskohan itänaapurimaan kansalaisen omistuksessa, niin eihän niistä välitetä jos vähän jää kesken.
 
Miten määritellään etämyynti/etäkauppa kiinteistöön kohdistuvissa remonteissa? Esimerkkinä vaikka ulkovuoriremontti, urakoitsija on käynyt paikan päällä mittaamassa kiinteistön ja esittelemässä materiaalit. Varsinainen kauppa tehdään kumminkin puhelimitse ja sopimus allekirjoitetaan siinä yhteydessä sähköisen allekirjoituspalvelun kautta.
 
Miten määritellään etämyynti/etäkauppa kiinteistöön kohdistuvissa remonteissa? Esimerkkinä vaikka ulkovuoriremontti, urakoitsija on käynyt paikan päällä mittaamassa kiinteistön ja esittelemässä materiaalit. Varsinainen kauppa tehdään kumminkin puhelimitse ja sopimus allekirjoitetaan siinä yhteydessä sähköisen allekirjoituspalvelun kautta.

Aloitan taas tällä että en ole lakimies, mutta...

Taidetaan laskea kotimyynniksi jos yrityksen edustaja on käynyt paikan päällä, ellei sitten mene jopa verkkokaupaksi koska sopimus allekirjoitetaan säkhöisesti verkkopalvelussa, mutta joka tapauksessa kyseessä on kuitenkin muualla kuin myyjän tiloissa tapahtuva myynti niin siihen sovelletaan etä- ja kotimyynnin sääntöjä.

Mitä kotimyynti on?
Kotimyyntiä on kuluttajan kotona tapahtuva tavaran tai palvelun myynti. Kotimyynnin ei nimestään huolimatta tarvitse tapahtua vain kuluttajan kotona, vaan kotimyynniksi luetaan myös muualla kuin myyjän toimitiloissa tapahtuva kaupankäynti. Kotimyynnissä sopimus voidaan tehdä yhtä lailla myyjän kuin ostajan aloitteesta.


Kyseletkö asiaa perumisoikeuden kannalta vai jostain muusta syystä?
Kysyn sillä, että koska kyseessä on palvelu niin siinä on vähän eri säännöt joiltain osin kuin irtaimen tavaran kaupassa, koskien mm. palvelun toimittamisen aloittamista ja sen vaikutusta peruutusoikeuteen jne. jota joissain tilanteissa voidaan rajata. Jos kyse tästä niin kannattaa vilkaista tämä ohje: KKV
 
Aloitan taas tällä että en ole lakimies, mutta...

Taidetaan laskea kotimyynniksi jos yrityksen edustaja on käynyt paikan päällä, ellei sitten mene jopa verkkokaupaksi koska sopimus allekirjoitetaan säkhöisesti verkkopalvelussa, mutta joka tapauksessa kyseessä on kuitenkin muualla kuin myyjän tiloissa tapahtuva myynti niin siihen sovelletaan etä- ja kotimyynnin sääntöjä.




Kyseletkö asiaa perumisoikeuden kannalta vai jostain muusta syystä?
Kysyn sillä, että koska kyseessä on palvelu niin siinä on vähän eri säännöt joiltain osin kuin irtaimen tavaran kaupassa, koskien mm. palvelun toimittamisen aloittamista ja sen vaikutusta peruutusoikeuteen jne. jota joissain tilanteissa voidaan rajata. Jos kyse tästä niin kannattaa vilkaista tämä ohje: KKV
Jep, tuota perumisoikeutta lähinnä kyselen, miten määräytyy näissä tapauksissa. Jos kaupassa ei ole tehty muuta kuin sopimus asiasta, ilman materiaalien toimittamista tai muuta laskutusta vaativaa.
 
Jep, tuota perumisoikeutta lähinnä kyselen, miten määräytyy näissä tapauksissa. Jos kaupassa ei ole tehty muuta kuin sopimus asiasta, ilman materiaalien toimittamista tai muuta laskutusta vaativaa.
Päätin kysyä suoraan urakoitsijalta ja kyllä, heidän myyntityö asiakkaan kotona on kotimyyntiä. Eli 14 vuorokauden peruutusoikeus löytyy, tosin tuona aikana mahdollisesti tehdyt työt pitää maksaa käytettäessä peruutusoikeutta. Eli kaikki putkikuvaus, katto, ulkovuori jne. firmat tekee kotimyyntiä jos pihaan tullaan kauppaamaan, tulivat sitten itse tai pyynnöstä.
 
Suomen laissa on edelleen voimassa 1734 Ruotsin ajalta seuraava laki ja eli kuinka isot sakot/tuomion tästä saisi tänä päivänä?
Ville Hintikka laski tuon kerran Twitterissä. Lain rahamäärät tulkitaan nimellisarvoisina:
  • 1840 hopearupliksi 1:1
  • 1860 markoiksi 4:1
  • 1963 rahauudistus 1:100
  • 2002 euroiksi 1:5,94573
Riikintaalerin nimellisarvoksi tulee 0,00673 euroa.
 
Tarvitaanko perunkirjoitukseen lainhuutotodistuksia lesken kiinteistöistä?
Jos vainajalla on osuus kiinteistöstä niin sitten kyllä, muuten ei
"Perunkirjoitustilaisuudessa tehdään perukirja. Siihen kootaan tiedot vainajan varoista ja veloista sekä perillisistä."
 
Jos vainajalla on osuus kiinteistöstä niin sitten kyllä, muuten ei
"Perunkirjoitustilaisuudessa tehdään perukirja. Siihen kootaan tiedot vainajan varoista ja veloista sekä perillisistä."
Kiinteistö lesken nimessä. Vainajalla avio-oikeus lesken omaisuuteen.
 
Viimeksi muokattu:
Käytettiin Aatos palvelua ja tuli ne ihan kivasti sieltä.
Ajattelin kokeilla tuota Aatos palvelua, tsekkasin sitä jo ja näytti aika näppärältä, mutta sisältyykö uskotut miehet siihen palveluun vai pitääkö ne nimetä itse? Olisi hankalaa löytää esteettömiä henkilöitä itse.
 
Ajattelin kokeilla tuota Aatos palvelua, tsekkasin sitä jo ja näytti aika näppärältä, mutta sisältyykö uskotut miehet siihen palveluun vai pitääkö ne nimetä itse? Olisi hankalaa löytää esteettömiä henkilöitä itse.

Kuka on esteellinen olemaan uskottu mies? Eihän siinä ole muita vaatimuksia kuin se, että on oikeustoimikelpoinen.
 
Ajattelin kokeilla tuota Aatos palvelua, tsekkasin sitä jo ja näytti aika näppärältä, mutta sisältyykö uskotut miehet siihen palveluun vai pitääkö ne nimetä itse? Olisi hankalaa löytää esteettömiä henkilöitä itse.
Tuo on sähköinen palvelu joten tuskin todistajia sitä kautta saa. Käytin vaan tuohon sukuselvitysosaan palvelua.

Meillä todistajiksi pyydettiin naapurit niin meni suht vaivatta koko homma.
 
Tuo on sähköinen palvelu joten tuskin todistajia sitä kautta saa. Käytin vaan tuohon sukuselvitysosaan palvelua.

Meillä todistajiksi pyydettiin naapurit niin meni suht vaivatta koko homma.
Okei, voiko perunkirjoituskokous myös pitää etänä siinä palvelussa? Vai tarvitaanko edes mitään kokousta, riittääkö pelkästään sähköiset allekirjoitukset?
 
Miten se tulee merkitä perunkirjaan, kun molemmat rintaperilliset ovat kukin saanet 4500 euroa lahjaksi vainajalta viimeisen kolmen vuoden aikana? Käsittääkseni tässä ei ole kyse ennakkoperinnöstä vaan verottomasta lahjasta, kun molemmille on annettu sama summa.

Edit: ilmeisesti se otetaan kuitenkin huomioon perintöverotuksessa:

"Jos lahjaa ei ole määritetty ennakkoperinnöksi, se otetaan kuitenkin huomioon perintöverotuksessa, jos lahja on saatu enintään 3 vuotta ennen lahjanantajan kuolemaa."
 
Viimeksi muokattu:
Pitäisi teettää keskinäinen testamentti avopuolison kanssa, jotta yhteisesti hankitun asunto-osakeyhtiön osakkeet ja kaikki irtaimisto jäävät toiselle.

Kiinnostaisi tietää, miten tuo irtaimisto huomioidaan perintöverossa? Eihän meillä mitään arvokasta ole, ei mitään minkä uskoisin kiinnostavan muita perillisiä, eikä ole mitään jaettavia perintöhopeita tai -kuppeja. Voiko tällaisen normaalin koti-irtaimiston jättää vaan huoletta toiselle, vaikka kyseessä ei ole avioliitto? Rintaperillisiä ei ole, eikä odotettavissa.

Toinen mikä kiinnostaa on, mitä on mahdollista säätää jäljelle jääneistä säästöistään (rahastot, osakkeet, pankkivarat, tms.), voiko niillä avustaa toista osapuolta esimerkiksi perintöveron osalta?
 
Pitäisi teettää keskinäinen testamentti avopuolison kanssa, jotta yhteisesti hankitun asunto-osakeyhtiön osakkeet ja kaikki irtaimisto jäävät toiselle.

Kiinnostaisi tietää, miten tuo irtaimisto huomioidaan perintöverossa? Eihän meillä mitään arvokasta ole, ei mitään minkä uskoisin kiinnostavan muita perillisiä, eikä ole mitään jaettavia perintöhopeita tai -kuppeja. Voiko tällaisen normaalin koti-irtaimiston jättää vaan huoletta toiselle, vaikka kyseessä ei ole avioliitto? Rintaperillisiä ei ole, eikä odotettavissa.

Toinen mikä kiinnostaa on, mitä on mahdollista säätää jäljelle jääneistä säästöistään (rahastot, osakkeet, pankkivarat, tms.), voiko niillä avustaa toista osapuolta esimerkiksi perintöveron osalta?
Irtaimiston osalta voinee varmaankin soveltaa tätä;

"Koti-irtaimisto: Tavanomaisen koti-irtaimiston arvoa ei tarvitse eritellä perukirjaan silloin, kun perinnönjättäjän ja hänen perheensä käytössä olleen irtaimiston arvo on yhteensä enintään 4 000 euroa. Taide- ja arvoesineet eivät kuulu tavanomaiseen koti-irtaimistoon."
 
Irtaimiston osalta voinee varmaankin soveltaa tätä;

"Koti-irtaimisto: Tavanomaisen koti-irtaimiston arvoa ei tarvitse eritellä perukirjaan silloin, kun perinnönjättäjän ja hänen perheensä käytössä olleen irtaimiston arvo on yhteensä enintään 4 000 euroa. Taide- ja arvoesineet eivät kuulu tavanomaiseen koti-irtaimistoon."

Vähän hassu tuo 4000€ raja, kun se tulee aika nopeasti vastaan jo ihan normaaleista kodinkoneista tai vaikka tekkiläisen peli-PC voi olla summasta jo puolet, ainakin jos hintaa tarkastellaan uuden arvolla. Mutta tämän perusteella vaikuttaisi siltä, että riittäisi vaan mainita että se irtaimisto jääkööt toiselle.
 
Vähän hassu tuo 4000€ raja, kun se tulee aika nopeasti vastaan jo ihan normaaleista kodinkoneista tai vaikka tekkiläisen peli-PC voi olla summasta jo puolet, ainakin jos hintaa tarkastellaan uuden arvolla. Mutta tämän perusteella vaikuttaisi siltä, että riittäisi vaan mainita että se irtaimisto jääkööt toiselle.
"Tavanomainen vähäinen koti-irtaimisto, ei perintöverotuksellista vaikutusta".
 
Vähän hassu tuo 4000€ raja, kun se tulee aika nopeasti vastaan jo ihan normaaleista kodinkoneista tai vaikka tekkiläisen peli-PC voi olla summasta jo puolet, ainakin jos hintaa tarkastellaan uuden arvolla. Mutta tämän perusteella vaikuttaisi siltä, että riittäisi vaan mainita että se irtaimisto jääkööt toiselle.
Harvemmin perittävä omaisuus on avaamattomassa paketissa olevaa uusinta mallia. Eli siis ei tietenkään tarkastella uuden arvolla.
 
Vähän hassu tuo 4000€ raja, kun se tulee aika nopeasti vastaan jo ihan normaaleista kodinkoneista tai vaikka tekkiläisen peli-PC voi olla summasta jo puolet, ainakin jos hintaa tarkastellaan uuden arvolla. Mutta tämän perusteella vaikuttaisi siltä, että riittäisi vaan mainita että se irtaimisto jääkööt toiselle.

Ketään ei kiinnosta vaikka irtaimistoa on oikeasti 30 tonnin edestä. Ihan omasta moraalista kiinni ilmoittaako vain laittaako alle 4000 euroa
 
Ketään ei kiinnosta vaikka irtaimistoa on oikeasti 30 tonnin edestä. Ihan omasta moraalista kiinni ilmoittaako vain laittaako alle 4000 euroa

Minulle on jäänyt epäselväksi tuleeko laittaa arvoksi 0 euroa jos on alle 4000 euroa. Ainakin Aatos.app laskee perintöveroa irtaimistosta vaikka ilmoittaa alle 4000 euroa.
 
Pitäisi teettää keskinäinen testamentti avopuolison kanssa, jotta yhteisesti hankitun asunto-osakeyhtiön osakkeet ja kaikki irtaimisto jäävät toiselle.

Kiinnostaisi tietää, miten tuo irtaimisto huomioidaan perintöverossa? Eihän meillä mitään arvokasta ole, ei mitään minkä uskoisin kiinnostavan muita perillisiä, eikä ole mitään jaettavia perintöhopeita tai -kuppeja. Voiko tällaisen normaalin koti-irtaimiston jättää vaan huoletta toiselle, vaikka kyseessä ei ole avioliitto? Rintaperillisiä ei ole, eikä odotettavissa.

Toinen mikä kiinnostaa on, mitä on mahdollista säätää jäljelle jääneistä säästöistään (rahastot, osakkeet, pankkivarat, tms.), voiko niillä avustaa toista osapuolta esimerkiksi perintöveron osalta?

Et kysynyt ja ehkä tiedossakin, mutta mainitsen silti. Avioliitto voi olla rahallisesti järkevä, koska leski saa periä 90 000 ilman perintöveroa, toisin kuin avopuoliso. Sen lisäksi tietysti tuo 19 999 eur, jonka jokainen saa ilman perintöveroa. Lisäksi jos perintöveroa joutuu maksamaan, avopuoliso taitaa maksaa korkeampaa prosenttia kuin aviopuoliso, menee eri luokkaan.

Eli varsinkin lapsettoman pariskunnan ollessa kyseessä, kun varakkaampi puoliso kuolee, avioliitossa joutuu maksamaan selvästi vähemmän perintöveroa kuin avoliitossa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 668
Viestejä
4 538 329
Jäsenet
74 859
Uusin jäsen
Jakezu

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom